Populaarimusiikkia Tšekistä • Harharetkiä YouTubessa 3

Pekka Gronow
Harharetkiä YouTubessa • Osa 3

Tsekki karttapallo 11.6.2021.

Tervetuloa Pekka Gronowin kirjoitussarjan Harharetkiä YouTubessa pariin. Blogissa Musiikki kuuluu kaikille käsitellään musiikkiaiheita ympäri maailmaa, vuorotellen Euroopasta ja kauempaa. Toukokuussa 2021 alkaneessa sarjassa julkaistaan uusi teksti joka toinen viikko.

YouTuben rinnalla Gronow käyttää musiikin tiedonhakuun kirjastojen, kustantajien ja erilaisten musiikkitoimijoiden hakukoneita. Aiheeseen liittyviä lähteitä ja täsmälöytöjä on listattu artikkelin loppuun. Suomalaisten kirjastojen valikoimia on linkitetty Finna.fi-palveluun.

Tulossa seuraavaksi
Myanmar

Aiempia harharetkiä
Espanja
Papua-Uusi-Guinea

M.A. Numminen (vas.), Unto Mononen ja Pekka Gronow vuonna 1968. Kuva: Pekka Gronow.
M.A. Numminen (vas.), Unto Mononen ja Pekka Gronow vuonna 1968. Kuva: Pekka Gronow

Tšekki
Pekka Gronow

Kiitos internetin, nykyisin on mahdollista kuulla valtavat määrä musiikkia lähes mistä tahansa. Spotifyssä, YouTubessa ja muissa palveluissa on miljoonia äänitteitä. Mutta mitä hyötyä siitä on, jos ei tiedä mitä hakee? Musiikkipalvelut on suunniteltu niin, että ensimmäiseksi tarjotaan sitä, mikä on suosituinta. Kun olet sen kuunnellut, sinulle tarjotaan lisää samanlaista. Jos haet määrättyä artistia tai kappaletta, se todennäköisesti löytyy, mutta muuten joudut harhailemaan sokkona. Radiosta ei ole apua, sieltä kuuluu nykyisin vain englantia tai suomea.

Tšekin tasavalta on kymmenen miljoonan asukkaan valtio Keski-Euroopassa. Vuoteen 1993 saakka tšekit ja slovakit elivät valtioliitossa. Monet suomalaiset ovat käyneet miljoonakaupunki Prahassa ja tuntevat ainakin sotamies Švejkin, maailmankirjallisuuden kuuluisimman tšekin, mutta millaista musiikkia tšekit (ja slovakit) harrastavat? Mikä oli 1900-luvun suosituin kappale Tšekkoslovakiassa? Kirjallisuutta aiheesta ei juuri löydy, ei ainakaan muilla kielillä kuin tšekiksi. ”Czech popular music” nostaa Googlessa esiin listan linkkejä ja tasoltaan vaihtelevia artikkeleita. Tästä pääsee alkuun, mutta on pakko turvautua paikalliseen tutkijakollegaan. Hän valistaa minua, että 1950-luvun suosituin tšekkiläinen laulu oli ’Píseň pro Kristýnku’ (Laulu Kristiinalle). Alkuperäinen esittäjä oli Waldemar Matuška, jonka sympaattinen tulkinta vanhassa mustavalkoisessa filmissä on saanut netissäkin yli miljoona katsojaa. Tämä olisi voinut aikanaan menestyä myös suomeksi. Miten se olisi sopinut Olavi Virralle?

Píseň pro Kristýnku.

Mikä sitten on kaikkien aikojen eniten myyty tšekkiläinen levy? Se on ’Holky z naší školky’ (1982). Petr Kotvaldin ja Stanislav Hlozekin laulu ”meidän koulun tytöistä” on sympaattinen ralli, johon oli onnistuttu upottamaan lähes kaikki tšekkiläiset tyttöjen nimet Apolenkasta Zdenkaan. Näiden iloisten poikien laulua myytiin aikanaan yli miljoona kappaletta, ja YouTubessa sillä on jo ollut yli kymmenen miljoonaa katselukertaa. YouTubesta löytyy myös karaoke-versio, josta voi harjoitella laulamaan mukana tšekiksi, mutta katselen mieluummin tätä live-tulkintaa. Tyttöjen ihailevista katseista ei voi erehtyä: nämä pojat ovat murskanneet monia sydämiä.

Kotvald a Hlozek: Holky z naší školky.

Kaikki eivät tänään kuitenkaan muistele Meidän koulun tyttöjä mielellään. Laulu tuo mieleen neuvostomiehityksen ja normalisoinnin vuodet, jolloin todellisuus ei vastannut tätä hilpeää laulua. ”Vuosisadan levyksi” valittiinkin Tšekissä hiljattain Marta Kubyšován Modlitba pro Martu (Rukous Martan puolesta) vuodelta 1968. YouTubessa siitä löytyy sekä ”virallinen” musiikkivideo että konserttiäänitys samalta vuodelta.

Komea laulu, komea esitys, mutta ulkopuoliselle ei heti avaudu, mikä tekee siitä ”vuosisadan levyn”. Vastaus löytyy vuosiluvusta. Laulu perustuu tšekkiläisen humanistin Jan Komenskýn tekstiin ja siinä puhutaan rauhan merkityksestä. Kun panssarit vyöryivät Prahaan vuonna 1968 ja Neuvostoliitto pani pisteen maan vapaamielisille virtauksille, laulu soi suositun tv-sarjan tunnussävelenä. Siitä tuli saman tien vastarinnan symboli. Kubyšová kuului Vaclav Havelin kanssa ryhmään kulttuurityöntekijöitä, joka nousi vastustamaan miehitystä. Kiitokseksi hän sai elinikäisen esiintymiskiellon, joka päättyi vasta vuoden 1989 ”samettivallankumoukseen”.

Modlitba pro Martu.

Poliittisista suuntauksista riippumatta Tšekkoslovakiassa on hallittu tekniikka ja musiikki. Kommunismin aikana kansallinen levy-yhtiö Supraphon tuotti korkeatasoisia levyjä, jotka kilpailivat kunnialla saman ajan suomalaisen tuotannon kanssa. Vuosina 1962–1991 yhtiö julkaisi joka vuosi koosteen eniten myydyistä levyistään nimellä Album Supraphonu. Albumit julkistettiin suuressa juhlakonsertissa ja ne ovat edelleen keräilykohteita. Asianharrastajat voivat hankkia ne vaikkapa Discogs-tietokannasta, josta on vuosien mittaan tullut mainio kanava vanhojen vinyylilevyjen ystäville. Jos ei halua mennä näin pitkälle, voi poimia Discogs-tietokannasta albumien kappaleluettelot ja kuunnella ne sitten YouTubesta. Netistä voi myös hakea musiikkia otsikolla 100 hitu republiky. Joku ystävällinen sielu on ladannut joka vuodelta musiikkia tasavallan satavuotisjuhlien kunniaksi.

Vanha Tšekkoslovakia oli järkiavioliitto. Tšekit ja slovakit ovat sukulaiskansoja, mutta vuosien mittaan tiet ovat kulkeneet eri suuntiin. Vuonna 1993 pariskunta päätyi esimerkilliseen sopueroon. Toisin kuin Jugoslaviassa, aseita ei tarvittu. Vanhassa tasavallassa slovakit olivat kokeneet jäävänsä tšekkien varjoon, ja niin oli myös populaarimusiikin alalla. Kommunismin aikana musiikkiteollisuus oli keskittynyt Prahaan, eikä Supraphonin vuotuisissa hittikokoelmissa koskaan ollut kuin muutama slovakinkielinen kappale. Vuonna 1966 käynnistetty kansallinen iskelmäkilpailu Bratislavská lýra (1966–1989) sijoitettiin ikään kuin lohdutukseksi Slovakian pääkaupunkiin. Ensimmäisessä kisassa iskelmäkuningas Karel Gott lauloi isäntien kunniaksi voittajasävelmänsä Mám rozprávkový dom slovakiksi. Monien mielestä kakkoseksi tullut Marta Kubyšován ’Oo baby, baby’ olisi ollut parempi.

Slovakian populaarimusiikki ansaitsee kokonaan oman lukunsa. Maassa sanotaan nykyisin, että pikkuveljen asemalla oli myös hyvät puolensa. Siinä missä tšekit jumiutuivat iskelmäperinteeseensä, slovakit saattoivat aloittaa puhtaalta pöydältä. Merkittäviä slovakialaisia bändejä ovat olleet Elán, Pavol Haberan johtama Team sekä hard rock -yhtye Tublatanka.

Katsausta tšekkiläiseen iskelmään ei voi päättää mainitsematta vielä kerran Karel Gottin (1939–2019) nimeä. Häntä ei ole turhaan kehuttu ”Prahan kultakurkuksi”: villeimmissä arvioissa hänen on väitetty myyneen elinaikanaan jopa sata miljoonaa levyä. Omassa maassa hänen levyjään on todistettavasti myyty yli kymmenen miljoonaa. Kaksikielinen Gott lauloi sujuvasti saksaksi, ja vuonna 1968 hän vieraili jopa Itävallan edustajana Euroviisuissa. Hänen tyylistään voidaan olla kahta mieltä, se edustaa keskieurooppalaista iskelmäperinetti makeimmillaan. Gottilla on yhä valtavasti ihailijoita. Kun hän toissa vuonna kuoli, maassa julistettiin kansallinen surupäivä. Hautajaisseremonioista vastasi Prahan arkkipiispa ja kirkkoon oli viiden kilometrin pituinen surijoiden jono. Gottin viimeistä tervehdystä ihailijoille, ’Srdce nehasnou’ (Sydämet eivät sammu), on kuunneltu YouTubessa yli 60 miljoonaa kertaa. Duetossa laulaa mukana hänen tyttärensä Charlotte Eva Gottová.

Srdce nehasnou.

Kaikki tšekkiläinen musiikki ei kuitenkaan ole näin siirappia. 1980-luvulla rock-yhtye Olympic kilpaili tasaväkisesti Gottin kanssa maan suosituimman artistin paikasta, Nykyisin paikallinen Teosto, OSA, ylläpitää mittavaa tietokantaa musiikista. Siitä käy ilmi, että tänään maan suosituin artisti on Richard Krajčo, joka johtaa Kryštof -nimistä yhtyettä. Krajčon soittolistalta YouTubessa löytyy 92 kappaletta. Ensimmäisenä on ’Ty a já’ (Sinä ja minä), jolla on 39 miljoonaa kuuntelukertaa. Kieltämättä aika makeaa tämäkin. Vauhdikkaampi ’Zrcadlení’ (Peilaus) on saanut vaatimattommin vain 350 000 kuuntelijaa.

Lisää vinkkejä Tšekkoslovakian populaarimusiikista löytyy selailemalla Bratislavská lýra -laulukilpailun (1966–1989) voittajien nimiä wikipediasta. ”Zlata” tarkoittaa ensimmäistä sijaa eli kultaa, ”strieboma” hopeaa.

Pekka Gronow

OSA:n tietokanta

Lue lisää Keski-Euroopan ja Itä-Euroopan musiikista • Read more about music in Central And Eastern Europe | Finna.fi

Retuning Culture – Musical Changes In Central And Eastern Europe  edited by Mark Slobin, 310 pages | Duke University Press 1996

Musiikkia Tšekkoslovakiasta | Finna.fi

LP
Chants et dances de Tchecoslovaquie Choeur er Orchestre du Ballet National Tchecoslovaquie, joht. Vladimir Jelinek | Le Chant du Monde LDX74380

Musiikkia Itä-Euroopasta | Finna.fi

3CD
Unblocked – Music Of Eastern Europe • 3CD+tekstiliite | Ellipsis Arts 1997
Kokoelma esittelee musiikkia Latviasta, Liettuasta, Virosta, Puolasta, Ukrainasta, Valko-Venäjältä, Tsekistä, Slovakiasta, Unkarista, Romaniasta, Moldaviasta, Bulgariasta, Sloveniasta, Serbiasta, Kroatiasta, Bosniasta, Makedoniasta ja Albaniasta.
CD1: Eastern Voices, Northern Shores.
CD2: From The Danube Throught The Carpathians.
CD3: The Balkans

Toimitukselta

Artikkelin YouTube-linkit tarkistettu 11.6.2021. Linkkien internet-osoitteet saattavat muuttua ja kadota ilman varoitusta. Kiitokset karttapallon lainaamisesta, Mikko Luukko.

Tuomas Pelttari

Tsekki karttapallo 11.6.2021.
Musiikkikirjastot.fi

Odotettuja levyuutuuksia | keskikesä 2021

Musiikkikirjastot.fi vinkkaa keskikesän 2021 odotettuja levyuutuuksia blogissa Musiikki kuuluu kaikille.

Esillä on pienten ja suurten levy-yhtiöiden suojatteja Suomesta ja ulkomailta. Heinä-elokuussa ovat tulossa esimerkiksi Malla, John Mayer, The Wallflowers ja Trifecta [= Nick Beggs • Adam Holtzman • Craig Blundell].

Jos uutuus on varattavissa kirjastosta, pääset kirjastosaatavuuteen levyn otsikosta. Linkki vie Finna.fi-tietokantaan. Finna-verkkokirjastoalustaa käyttää lähes 90 % Suomen yleisistä kirjastoista.

Lisää levyuutuuksia

2021
alkukesä
kevät
alkuvuosi

Vinkkaa toimitukselle lisäyksiä!
tuomas.pelttari@hel.fi

Malla: Malla | Solina Records 2021

Malla: Malla (2021).

Suomalaisen Solina Recordsin kiinnittämä Malla tulee ensialbumillaan 6. elokuuta. Malla Malmivaara on tehnyt näyttelijäuran rinnalla musiikkia yhtyeissä Elisabeth Underground ja Belle Who.

Malla | Facebook

Malla
1. Miksi oottaisin
2. Sabrina
3. Tilaa
4. Ihan sama
5. Irti
6. xoxo
7. Samaan huoneeseen
8. Ootko valmis (feat. Jimi Tenor)
9. Mitä jos vaan sanotaan

Miksi oottaisin.

** **

John Mayer: Sob Rock | Columbia 2021

John Mayer: Sob Rock (2021).

Amerikkalainen laulaja-lauluntekijä John Mayer (s. 1977) jatkaa menestyksekästä uraa uudella albumilla. Sob Rock sisältää raidat ’Last Train Home’, ’New Light’, ’I Guess I Just Feel Like’ ja ’Carry Me Away’.

Toimituksen lämmin suositus esimerkiksi Jackson Brownen ja Chris Rean faneille. Sob Rock on ulkona 16. heinäkuuta 2021.

John Mayer | kotisivu
John Mayer | Facebook
John Mayer | Instagram
John Mayer | Twitter

Last Train Home. Ohjaajat: Cameron Duddy ja Harper Smith.

** **

The Wallflowers: Exit Wounds | New West Records 2021

The Wallflowers: Exit Wounds (2021).

Laulaja-lauluntekijä Jacob Dylanin bändiprojekti The Wallflowers palaa uudella albumilla, ensimmäisellä liki yhdeksään vuoteen. Uutuuslevyltä Exit Wounds on julkaistu ennakkoraidat ’Maybe Your Heart’s Not In It No More’, ’Roots And Wings’ ja ’Who’s That Man Walking Round My Garden’.

Exit Wounds on ulkona 9. heinäkuuta 2021. Toimituksen lämmin suositus esimerkiksi Bruce Springsteenin ja Tom Pettyn faneille.

The Wallflowers | Facebook
The Wallflowers | Instagram
The Wallflowers | Twitter

Roots And Wings.

** **

Trifecta: Fragments | Kscope 2021

Trifecta: Fragments (2021).

The Mute Gods -triosta ja Steven Wilsonin bändistä tuttu säveltäjä ja bassokitaraguru Nick Beggs tulee kesällä uuden trion kanssa. Trifectassa on mukana Beggsin tutut bändikaverit Adam Holzman ja Craig Blundell.

Trifectan ensialbumi Fragments julkaistaan 20. elokuuta Kscopelta. Luvassa on enimmäkseen instrumentaalista musiikkia.

Trifecta | Kscope
Nick Beggs | kotisivu
Nick Beggs | Facebook
Craig Blundell | Facebook
Adam Holzman | Facebook

Pavlov’s Dog Killed The Schrodinger’s Cat.

Musiikkikirjastot.fi

Osallistu Fono.fi-käyttäjäkyselyyn 1.–18.6.

Fono.fi-äänitetietokannan käyttäjäkysely on auki 1.–18. kesäkuuta 2021.

Fono.fi | käyttäjäkysely

Fono.fi | etusivu

Vastaukset käsitellään anonyymisti. Vastaamalla kyselyyn autat Fono.fi-palvelun kehittämisessä.

Fono.fi on Kirjastot.fi:n tuottama avoin hakuliittymä Yle Arkiston Fono-äänitetietokantaan. Tietokanta sisältää kuvailutiedot Yle Arkiston äänitteistä. Tiedot Yleen hankituista uusista äänitteistä päivittyvät Fono.fi-tietokantaan pienellä viiveellä.

Fono.fi-palvelu on pysynyt muuttumattomana vuodesta 2007 asti. Palvelun käytettävyys, saavutettavuus ja mobiilikäyttöisyys sekä julkaisualusta vaativat uudistamista. Yle Arkisto korvaa vuoden 2021 aikana Fono-tietokannan uudella media- ja metatietoalustalla, mikä myös vaikuttaa Fono.fi:n uudistamistarpeeseen.

Kirjastot.fi-toimitus – toimitus@kirjastot.fi

Fono.fi