Tuomas Pelttari

Tuomas Pelttari

Musiikki kuuluu kaikille on blogi, jossa julkaistaan musiikkikirjastoihin läheisesti liittyviä kirjoituksia, haastatteluita, henkilökuvia ja yleisiä kuulumisia. Foorumi on tarkoitettu erityisesti musiikkikirjastoammattilaisen vapaaksi keskusteluareenaksi, jossa voidaan julkaista hieman pidempiäkin tekstejä. Mitä asiakaslähtöisempi aihe, sitä parempi. Olet tervetullut kirjoittamaan ja keskustelemaan. Voit kommentoida artikkelia klikkaamalla otsikon viereistä puhekuplaa.

Kirjoituksia tuodaan esiin Musiikkikirjastot.fi:n kautta. Voit löytää blogiin esimerkiksi Musiikin ytimestä, Facebookin Musiikkikirjastolaisista tai Twitteristä @Musakirjastot.

Populaarimusiikkia Tšekistä • Harharetkiä YouTubessa 3

Pekka Gronow
Harharetkiä YouTubessa • Osa 3

Tsekki karttapallo 11.6.2021.

Tervetuloa Pekka Gronowin kirjoitussarjan Harharetkiä YouTubessa pariin. Blogissa Musiikki kuuluu kaikille käsitellään musiikkiaiheita ympäri maailmaa, vuorotellen Euroopasta ja kauempaa. Toukokuussa 2021 alkaneessa sarjassa julkaistaan uusi teksti joka toinen viikko.

YouTuben rinnalla Gronow käyttää musiikin tiedonhakuun kirjastojen, kustantajien ja erilaisten musiikkitoimijoiden hakukoneita. Aiheeseen liittyviä lähteitä ja täsmälöytöjä on listattu artikkelin loppuun. Suomalaisten kirjastojen valikoimia on linkitetty Finna.fi-palveluun.

Tulossa seuraavaksi
Myanmar

Aiempia harharetkiä
Espanja
Papua-Uusi-Guinea

M.A. Numminen (vas.), Unto Mononen ja Pekka Gronow vuonna 1968. Kuva: Pekka Gronow.
M.A. Numminen (vas.), Unto Mononen ja Pekka Gronow vuonna 1968. Kuva: Pekka Gronow

Tšekki
Pekka Gronow

Kiitos internetin, nykyisin on mahdollista kuulla valtavat määrä musiikkia lähes mistä tahansa. Spotifyssä, YouTubessa ja muissa palveluissa on miljoonia äänitteitä. Mutta mitä hyötyä siitä on, jos ei tiedä mitä hakee? Musiikkipalvelut on suunniteltu niin, että ensimmäiseksi tarjotaan sitä, mikä on suosituinta. Kun olet sen kuunnellut, sinulle tarjotaan lisää samanlaista. Jos haet määrättyä artistia tai kappaletta, se todennäköisesti löytyy, mutta muuten joudut harhailemaan sokkona. Radiosta ei ole apua, sieltä kuuluu nykyisin vain englantia tai suomea.

Tšekin tasavalta on kymmenen miljoonan asukkaan valtio Keski-Euroopassa. Vuoteen 1993 saakka tšekit ja slovakit elivät valtioliitossa. Monet suomalaiset ovat käyneet miljoonakaupunki Prahassa ja tuntevat ainakin sotamies Švejkin, maailmankirjallisuuden kuuluisimman tšekin, mutta millaista musiikkia tšekit (ja slovakit) harrastavat? Mikä oli 1900-luvun suosituin kappale Tšekkoslovakiassa? Kirjallisuutta aiheesta ei juuri löydy, ei ainakaan muilla kielillä kuin tšekiksi. ”Czech popular music” nostaa Googlessa esiin listan linkkejä ja tasoltaan vaihtelevia artikkeleita. Tästä pääsee alkuun, mutta on pakko turvautua paikalliseen tutkijakollegaan. Hän valistaa minua, että 1950-luvun suosituin tšekkiläinen laulu oli ’Píseň pro Kristýnku’ (Laulu Kristiinalle). Alkuperäinen esittäjä oli Waldemar Matuška, jonka sympaattinen tulkinta vanhassa mustavalkoisessa filmissä on saanut netissäkin yli miljoona katsojaa. Tämä olisi voinut aikanaan menestyä myös suomeksi. Miten se olisi sopinut Olavi Virralle?

Píseň pro Kristýnku.

Mikä sitten on kaikkien aikojen eniten myyty tšekkiläinen levy? Se on ’Holky z naší školky’ (1982). Petr Kotvaldin ja Stanislav Hlozekin laulu ”meidän koulun tytöistä” on sympaattinen ralli, johon oli onnistuttu upottamaan lähes kaikki tšekkiläiset tyttöjen nimet Apolenkasta Zdenkaan. Näiden iloisten poikien laulua myytiin aikanaan yli miljoona kappaletta, ja YouTubessa sillä on jo ollut yli kymmenen miljoonaa katselukertaa. YouTubesta löytyy myös karaoke-versio, josta voi harjoitella laulamaan mukana tšekiksi, mutta katselen mieluummin tätä live-tulkintaa. Tyttöjen ihailevista katseista ei voi erehtyä: nämä pojat ovat murskanneet monia sydämiä.

Kotvald a Hlozek: Holky z naší školky.

Kaikki eivät tänään kuitenkaan muistele Meidän koulun tyttöjä mielellään. Laulu tuo mieleen neuvostomiehityksen ja normalisoinnin vuodet, jolloin todellisuus ei vastannut tätä hilpeää laulua. ”Vuosisadan levyksi” valittiinkin Tšekissä hiljattain Marta Kubyšován Modlitba pro Martu (Rukous Martan puolesta) vuodelta 1968. YouTubessa siitä löytyy sekä ”virallinen” musiikkivideo että konserttiäänitys samalta vuodelta.

Komea laulu, komea esitys, mutta ulkopuoliselle ei heti avaudu, mikä tekee siitä ”vuosisadan levyn”. Vastaus löytyy vuosiluvusta. Laulu perustuu tšekkiläisen humanistin Jan Komenskýn tekstiin ja siinä puhutaan rauhan merkityksestä. Kun panssarit vyöryivät Prahaan vuonna 1968 ja Neuvostoliitto pani pisteen maan vapaamielisille virtauksille, laulu soi suositun tv-sarjan tunnussävelenä. Siitä tuli saman tien vastarinnan symboli. Kubyšová kuului Vaclav Havelin kanssa ryhmään kulttuurityöntekijöitä, joka nousi vastustamaan miehitystä. Kiitokseksi hän sai elinikäisen esiintymiskiellon, joka päättyi vasta vuoden 1989 ”samettivallankumoukseen”.

Modlitba pro Martu.

Poliittisista suuntauksista riippumatta Tšekkoslovakiassa on hallittu tekniikka ja musiikki. Kommunismin aikana kansallinen levy-yhtiö Supraphon tuotti korkeatasoisia levyjä, jotka kilpailivat kunnialla saman ajan suomalaisen tuotannon kanssa. Vuosina 1962–1991 yhtiö julkaisi joka vuosi koosteen eniten myydyistä levyistään nimellä Album Supraphonu. Albumit julkistettiin suuressa juhlakonsertissa ja ne ovat edelleen keräilykohteita. Asianharrastajat voivat hankkia ne vaikkapa Discogs-tietokannasta, josta on vuosien mittaan tullut mainio kanava vanhojen vinyylilevyjen ystäville. Jos ei halua mennä näin pitkälle, voi poimia Discogs-tietokannasta albumien kappaleluettelot ja kuunnella ne sitten YouTubesta. Netistä voi myös hakea musiikkia otsikolla 100 hitu republiky. Joku ystävällinen sielu on ladannut joka vuodelta musiikkia tasavallan satavuotisjuhlien kunniaksi.

Vanha Tšekkoslovakia oli järkiavioliitto. Tšekit ja slovakit ovat sukulaiskansoja, mutta vuosien mittaan tiet ovat kulkeneet eri suuntiin. Vuonna 1993 pariskunta päätyi esimerkilliseen sopueroon. Toisin kuin Jugoslaviassa, aseita ei tarvittu. Vanhassa tasavallassa slovakit olivat kokeneet jäävänsä tšekkien varjoon, ja niin oli myös populaarimusiikin alalla. Kommunismin aikana musiikkiteollisuus oli keskittynyt Prahaan, eikä Supraphonin vuotuisissa hittikokoelmissa koskaan ollut kuin muutama slovakinkielinen kappale. Vuonna 1966 käynnistetty kansallinen iskelmäkilpailu Bratislavská lýra (1966–1989) sijoitettiin ikään kuin lohdutukseksi Slovakian pääkaupunkiin. Ensimmäisessä kisassa iskelmäkuningas Karel Gott lauloi isäntien kunniaksi voittajasävelmänsä Mám rozprávkový dom slovakiksi. Monien mielestä kakkoseksi tullut Marta Kubyšován ’Oo baby, baby’ olisi ollut parempi.

Slovakian populaarimusiikki ansaitsee kokonaan oman lukunsa. Maassa sanotaan nykyisin, että pikkuveljen asemalla oli myös hyvät puolensa. Siinä missä tšekit jumiutuivat iskelmäperinteeseensä, slovakit saattoivat aloittaa puhtaalta pöydältä. Merkittäviä slovakialaisia bändejä ovat olleet Elán, Pavol Haberan johtama Team sekä hard rock -yhtye Tublatanka.

Katsausta tšekkiläiseen iskelmään ei voi päättää mainitsematta vielä kerran Karel Gottin (1939–2019) nimeä. Häntä ei ole turhaan kehuttu ”Prahan kultakurkuksi”: villeimmissä arvioissa hänen on väitetty myyneen elinaikanaan jopa sata miljoonaa levyä. Omassa maassa hänen levyjään on todistettavasti myyty yli kymmenen miljoonaa. Kaksikielinen Gott lauloi sujuvasti saksaksi, ja vuonna 1968 hän vieraili jopa Itävallan edustajana Euroviisuissa. Hänen tyylistään voidaan olla kahta mieltä, se edustaa keskieurooppalaista iskelmäperinetti makeimmillaan. Gottilla on yhä valtavasti ihailijoita. Kun hän toissa vuonna kuoli, maassa julistettiin kansallinen surupäivä. Hautajaisseremonioista vastasi Prahan arkkipiispa ja kirkkoon oli viiden kilometrin pituinen surijoiden jono. Gottin viimeistä tervehdystä ihailijoille, ’Srdce nehasnou’ (Sydämet eivät sammu), on kuunneltu YouTubessa yli 60 miljoonaa kertaa. Duetossa laulaa mukana hänen tyttärensä Charlotte Eva Gottová.

Srdce nehasnou.

Kaikki tšekkiläinen musiikki ei kuitenkaan ole näin siirappia. 1980-luvulla rock-yhtye Olympic kilpaili tasaväkisesti Gottin kanssa maan suosituimman artistin paikasta, Nykyisin paikallinen Teosto, OSA, ylläpitää mittavaa tietokantaa musiikista. Siitä käy ilmi, että tänään maan suosituin artisti on Richard Krajčo, joka johtaa Kryštof -nimistä yhtyettä. Krajčon soittolistalta YouTubessa löytyy 92 kappaletta. Ensimmäisenä on ’Ty a já’ (Sinä ja minä), jolla on 39 miljoonaa kuuntelukertaa. Kieltämättä aika makeaa tämäkin. Vauhdikkaampi ’Zrcadlení’ (Peilaus) on saanut vaatimattommin vain 350 000 kuuntelijaa.

Lisää vinkkejä Tšekkoslovakian populaarimusiikista löytyy selailemalla Bratislavská lýra -laulukilpailun (1966–1989) voittajien nimiä wikipediasta. ”Zlata” tarkoittaa ensimmäistä sijaa eli kultaa, ”strieboma” hopeaa.

Pekka Gronow

OSA:n tietokanta

Lue lisää Keski-Euroopan ja Itä-Euroopan musiikista • Read more about music in Central And Eastern Europe | Finna.fi

Retuning Culture – Musical Changes In Central And Eastern Europe  edited by Mark Slobin, 310 pages | Duke University Press 1996

Musiikkia Tšekkoslovakiasta | Finna.fi

LP
Chants et dances de Tchecoslovaquie Choeur er Orchestre du Ballet National Tchecoslovaquie, joht. Vladimir Jelinek | Le Chant du Monde LDX74380

Musiikkia Itä-Euroopasta | Finna.fi

3CD
Unblocked – Music Of Eastern Europe • 3CD+tekstiliite | Ellipsis Arts 1997
Kokoelma esittelee musiikkia Latviasta, Liettuasta, Virosta, Puolasta, Ukrainasta, Valko-Venäjältä, Tsekistä, Slovakiasta, Unkarista, Romaniasta, Moldaviasta, Bulgariasta, Sloveniasta, Serbiasta, Kroatiasta, Bosniasta, Makedoniasta ja Albaniasta.
CD1: Eastern Voices, Northern Shores.
CD2: From The Danube Throught The Carpathians.
CD3: The Balkans

Toimitukselta

Artikkelin YouTube-linkit tarkistettu 11.6.2021. Linkkien internet-osoitteet saattavat muuttua ja kadota ilman varoitusta. Kiitokset karttapallon lainaamisesta, Mikko Luukko.

Tuomas Pelttari

Tsekki karttapallo 11.6.2021.
Musiikkikirjastot.fi

Odotettuja levyuutuuksia | keskikesä 2021

Musiikkikirjastot.fi vinkkaa keskikesän 2021 odotettuja levyuutuuksia blogissa Musiikki kuuluu kaikille.

Esillä on pienten ja suurten levy-yhtiöiden suojatteja Suomesta ja ulkomailta. Heinä-elokuussa ovat tulossa esimerkiksi Malla, John Mayer, The Wallflowers ja Trifecta [= Nick Beggs • Adam Holtzman • Craig Blundell].

Jos uutuus on varattavissa kirjastosta, pääset kirjastosaatavuuteen levyn otsikosta. Linkki vie Finna.fi-tietokantaan. Finna-verkkokirjastoalustaa käyttää lähes 90 % Suomen yleisistä kirjastoista.

Lisää levyuutuuksia

2021
alkukesä
kevät
alkuvuosi

Vinkkaa toimitukselle lisäyksiä!
tuomas.pelttari@hel.fi

Malla: Malla | Solina Records 2021

Malla: Malla (2021).

Suomalaisen Solina Recordsin kiinnittämä Malla tulee ensialbumillaan 6. elokuuta. Malla Malmivaara on tehnyt näyttelijäuran rinnalla musiikkia yhtyeissä Elisabeth Underground ja Belle Who.

Malla | Facebook

Malla
1. Miksi oottaisin
2. Sabrina
3. Tilaa
4. Ihan sama
5. Irti
6. xoxo
7. Samaan huoneeseen
8. Ootko valmis (feat. Jimi Tenor)
9. Mitä jos vaan sanotaan

Miksi oottaisin.

** **

John Mayer: Sob Rock | Columbia 2021

John Mayer: Sob Rock (2021).

Amerikkalainen laulaja-lauluntekijä John Mayer (s. 1977) jatkaa menestyksekästä uraa uudella albumilla. Sob Rock sisältää raidat ’Last Train Home’, ’New Light’, ’I Guess I Just Feel Like’ ja ’Carry Me Away’.

Toimituksen lämmin suositus esimerkiksi Jackson Brownen ja Chris Rean faneille. Sob Rock on ulkona 16. heinäkuuta 2021.

John Mayer | kotisivu
John Mayer | Facebook
John Mayer | Instagram
John Mayer | Twitter

Last Train Home. Ohjaajat: Cameron Duddy ja Harper Smith.

** **

The Wallflowers: Exit Wounds | New West Records 2021

The Wallflowers: Exit Wounds (2021).

Laulaja-lauluntekijä Jacob Dylanin bändiprojekti The Wallflowers palaa uudella albumilla, ensimmäisellä liki yhdeksään vuoteen. Uutuuslevyltä Exit Wounds on julkaistu ennakkoraidat ’Maybe Your Heart’s Not In It No More’, ’Roots And Wings’ ja ’Who’s That Man Walking Round My Garden’.

Exit Wounds on ulkona 9. heinäkuuta 2021. Toimituksen lämmin suositus esimerkiksi Bruce Springsteenin ja Tom Pettyn faneille.

The Wallflowers | Facebook
The Wallflowers | Instagram
The Wallflowers | Twitter

Roots And Wings.

** **

Trifecta: Fragments | Kscope 2021

Trifecta: Fragments (2021).

The Mute Gods -triosta ja Steven Wilsonin bändistä tuttu säveltäjä ja bassokitaraguru Nick Beggs tulee kesällä uuden trion kanssa. Trifectassa on mukana Beggsin tutut bändikaverit Adam Holzman ja Craig Blundell.

Trifectan ensialbumi Fragments julkaistaan 20. elokuuta Kscopelta. Luvassa on enimmäkseen instrumentaalista musiikkia.

Trifecta | Kscope
Nick Beggs | kotisivu
Nick Beggs | Facebook
Craig Blundell | Facebook
Adam Holzman | Facebook

Pavlov’s Dog Killed The Schrodinger’s Cat.

Musiikkikirjastot.fi

Osallistu Fono.fi-käyttäjäkyselyyn 1.–18.6.

Fono.fi-äänitetietokannan käyttäjäkysely on auki 1.–18. kesäkuuta 2021.

Fono.fi | käyttäjäkysely

Fono.fi | etusivu

Vastaukset käsitellään anonyymisti. Vastaamalla kyselyyn autat Fono.fi-palvelun kehittämisessä.

Fono.fi on Kirjastot.fi:n tuottama avoin hakuliittymä Yle Arkiston Fono-äänitetietokantaan. Tietokanta sisältää kuvailutiedot Yle Arkiston äänitteistä. Tiedot Yleen hankituista uusista äänitteistä päivittyvät Fono.fi-tietokantaan pienellä viiveellä.

Fono.fi-palvelu on pysynyt muuttumattomana vuodesta 2007 asti. Palvelun käytettävyys, saavutettavuus ja mobiilikäyttöisyys sekä julkaisualusta vaativat uudistamista. Yle Arkisto korvaa vuoden 2021 aikana Fono-tietokannan uudella media- ja metatietoalustalla, mikä myös vaikuttaa Fono.fi:n uudistamistarpeeseen.

Kirjastot.fi-toimitus – toimitus@kirjastot.fi

Fono.fi

Papua-Uusi-Guinea • Harharetkiä YouTubessa 2

Pekka Gronow
Harharetkiä YouTubessa • Osa 2

Papua-Uusi-Guinea, vanha karttapallo. Kuva: Tuomas Pelttari.

Tervetuloa Pekka Gronowin kirjoitussarjan Harharetkiä YouTubessa pariin. Blogissa Musiikki kuuluu kaikille käsitellään musiikkiaiheita ympäri maailmaa, vuorotellen Euroopasta ja kauempaa. Toukokuussa 2021 alkaneessa sarjassa julkaistaan uusi teksti joka toinen viikko.

YouTuben rinnalla Gronow käyttää musiikin tiedonhakuun kirjastojen ja kustantajien hakukoneita. Aiheeseen liittyviä lähteitä ja täsmälöytöjä on listattu artikkelin loppuun. Suomalaisten kirjastojen valikoimia on linkitetty Finna.fi-palveluun.

Katso myös
Espanja
Tšekki

M.A. Numminen (vas.), Unto Mononen ja Pekka Gronow vuonna 1968. Kuva: Pekka Gronow.
M.A. Numminen (vas.), Unto Mononen ja Pekka Gronow vuonna 1968. Kuva: Pekka Gronow.

Papua-Uusi-Guinea
Pekka Gronow

Papua-Uusi-Guinea on vuonna 1975 itsenäistynyt valtio päiväntasaajalla, Australian pohjoispuolella. Pinta-alaltaan ja asukasluvultaan se on vain hieman Suomea suurempi, mutta maassa puhutaan useita satoja kieliä. Suurin osa on vaikeasti kuljettavaa sademetsää ja vuoristoa, ja valtaosa asukkaista elää luontaistaloudessa, mutta uusi aika on saapunut tännekin, ja monilla on älypuhelin. Paikallinen musiikki on kiehtova sekoitus perinteitä ja uutta.

Mistä löytää paikallista musiikkia? Tavalliset lähteet eivät auta paljoakaan. Papua-Uusi-Guinea ei ole synnyttänyt yhtään kansainvälisesti tunnettua artistia, jonka kautta pääsisi jäljille. Jos etsii YouTubesta hakusanoilla ”Papua Uusi Guinea” tai ”Papua New Guinea”, tuloksena on lähinnä matkailufilmejä. On hyvä muistaa, että paikalliset asukkaan käyttävät maan hankalan kolmiosaisen nimen sijasta lyhennettä PNG.

Apuna haussa on, että PNG:ssä käytetään yleisesti englantia. Vaikka laulun sanat olisivat tok pisiniksi, motuksi tai muulla paikallisella kielellä, musiikkipalvelun papualaiset käyttäjät ovat tottuneet kansainväliseen sanastoon.

Kun kokeilee YouTubessa hakusanaa ”PNG hits”, tuloksia alkaa sataa. Näytölle ilmestyvät muun muassa videot, joiden otsikkoina on ”PNG’s top 20” ja ”Shutdown Band of Rabaul”. Jälkimmäisellä on 178 000 katselukertaa ja se osoittautuukin katsomisen arvoiseksi.

Shutdown Band Of Rabaul & Kanai Pineri: Avotong.

Kun katselee muutaman PNG hits-aiheisen videon, YouTube alkaa tarjota lisää saman tyyppistä musiikkia. Hakua voi täsmentää lisäämällä vuosiluvun, esimerkiksi ”PNG hits 2020”. Jos haluaa tarkentaa vielä hakua, kannattaa kokeilla muitakin hakutermejä. Uusiguinealaiset ovat nurkkapatriootteja, joten voi käyttää hakuja ”Papua hits”, ”Rabaul hits” tai ”Tolai rock”.

Jos haluaa historiallista perspektiiviä, hakusanan ”hits” voi korvata termillä ”oldies”. Kun on jonkun aikaa seikkaillut papualaisen musiikin parissa, joutuu myös maan suurimman äänitetuottajan sivuille. CHM Supersound syntyi 1980-luvulla, jolloin paikallista musiikkia myytiin vielä kasetteina. CMH:n tuotantoon kuuluu mm. yhtye nimeltä Escort Band.

Escort Band: Daddy.

CHM-yhtiöllä on omat nettisivut, joilta löytää kätevästi tietoja maan populaarimusiikin historiasta ja tunnetuimmista artisteista.

CMH Supersound | kotisivu

Sivustolta käy ilmi, että yhtiön menestyksen salaisuus on papualaisen popmusiikin isähahmo Black Brothers -yhtye, joka aloitti jo 1980-luvulla. Yhtye tunnetaan myös Uuden Guinen länsiosassa, Irian Jayassa, joka kuuluu Indonesiaan. Yhtyeen ikoniset levytykset on tehty ennen musiikkivideoitten aikaa, joten näytteitä alkuvuosilta ei kannata hakea, mutta se toimii edelleen, kuten hiljan tehdyltä videolta ilmenee.

Blackbrothers Rehearsals 1. Diro Diro Nina.

Yleisesti ottaen YouTuben musiikkitarjonnan ongelmana on, että se painottuu ajankohtaisiin suosikkeihin ja uusiin kykyihin. Perinnemusiikin taitajilla ei välttämättä ole välineitä, joilla voisi saada esityksensä nettiin – eivätkä kaikki sitä haluakaan.

Avuksi tulee Mount Hagenin musiikkifestivaalit, paikallinen tapahtuma, joka esittelee sekä uutta että perinteistä musiikkia maan eri osista. Hakusana ”Mount Hagen Festival” antaa tulokseksi kumpaakin. Väkeä ja tunnelmaa on paikalla kuin Woodstockissa aikanaan.

Ragga Siai – Humble Huli Live.

Perinnettä puolestaan edustaa näyte Mt. Hagen Sing Sing, josta sambakarnevaalien järjestäjätkin voisivat ottaa opiksi.

Tässä vaiheessa YouTuben algoritmit alkavat jo olettaa, että olet Suomeen muuttanut papualainen ekspatti, ja tarjoaa heti lisää PNG-videoita, kun avaat koneesi. Jokainen valittu kappale tuo lisää jatkoehdotuksia. Musiikkia on yllin kyllin, mutta taustatietojen laita on niin ja näin. YouTuben käyttäjän on usein mahdotonta selvittää, missä ja milloin videot on tehty, mutta kiitos tästäkin…

Pekka Gronow

Hakusanoja YouTubeen
PNG Music
Tolai rock
PNG hits
Papua hits
Rabaul hits
Painim wok
Mount Hagen Festival

Lue lisää Papua-Uudesta-Guineasta | Finna.fi

Kadonnut heimo – matka Papua-Uuden-Guinean pimeyden sydämeen Edward Marriott & kääntäjä Tuomas Tiusanen, 286 sivua | Pequod 2004

Lue lisää oseanialaisesta maailmanmusiikista • Read more about world music from Oceania | Finna.fi

The Garland Encyclopedia Of World Music Volume 9 – Australia And The Pacific Islands Editors Adrianne L. Kaeppler & J. W. Love, 1088 pages | Garland 1998

Musiikkia Papua-Uudesta-Guineasta | Finna.fi

Bosavi – Rainforest Music From Papua New Guinea • 3CD + 80 sivuinen liitekirja | Smithsonian Folkways Recordings 2001

Smithsonian Folkways Recordings | Papua New Guinea

Smithsonian Folkways -kotisivulta voi tarkastella Papua-Uuden-Guinean musiikkia.

** **

Toimitukselta

Artikkelin YouTube-linkit tarkistettu 31.5.2021. Linkkien internet-osoitteet saattavat muuttua ja kadota ilman varoitusta. Kiitokset karttapallon lainaamisesta, Mikko Luukko.

Tuomas Pelttari

Papua-Uusi-Guinea, vanha karttapallo. Kuva: Tuomas Pelttari.
Musiikkikirjastot.fi

Jarkko Martikainen ja Löytöretki musiikkiosastolla | Kirjastokaistan videosarja jatkuu 27.5.

Muusikko, laulaja-lauluntekijä ja kirjailija Jarkko Martikainen on Kirjastokaistan vieraana ohjelmasarjassa Löytöretki musiikkiosastolla. Toisen kauden neljäs jakso julkaistiin 27. toukokuuta.

Rockbändi YUP hätkähdytti jo varhaisilla vinyylijulkaisuillaan. Ensialbumilla The Hippos From Hell rytistiin eteenpäin ällistyttävän ennakkoluulottomasti. Kun laulukieli vaihtui suomeksi, niin Jarkko Martikainen (s. 1970) pääsi paremmin esiin. Ilmassa oli jotain hyvin omaperäistä, sanoitusten virrasta huokui vetovoimaa. Vilpittömään tekstintekijään pystyi tarttumaan esimerkiksi Tommi Liimattaa ja Dave Lindholmia arvostavat musiikkifanit.

Jos YUP tuntui syntyneen musiikillisesti vakuuttavaksi, niin se myös kehittyi huimaa vauhtia. Muuttuva visio oli voimakas. Bändin sovitukset tukivat saumatta biisien ällistyttäviä maailmoja. Läsnä oli punk rockia, heavya ja proge-elementtejä.

Valtteri Tynkkysen sävellykset ja Jarkko Martikaisen sanoitukset nousivat levy levyltä komeammaksi yhteistyöksi. Toppatakkeja ja Toledon terästä (1994) näytti, miten tuotantotyö toi lopputulokseen lisäsfäärejä. YUP:lle sukeutui pieniä hittejä kuten ’Minä olen myyrä’ ja ’Huonot uutiset’. Runsaalta Toppatakkien nimiraidalta voi aistia esimerkiksi Juliet Jonesin Sydämen riemukkuutta.

Loppuvuodesta 1994 julkaistulla Mats Huldénin tuottamalla levyllä Homo Sapiens kuultiin hieman suoraviivaisempaa biisimateriaalia. Aloitusraidalla ’Beelsebub ei nuku koskaan’ on pelottavan kiehtova aura.

Ansiokkaan ja myöhemmin varsin menestyksekkään YUP-rokkaamisen rinnalla Martikaisen musiikillinen aarreaitta alkoi sädehtiä erilaista valoa. Ilmaisu kääntyi rustiikkiin päin, mutta sävellysten polveilu oli silti läsnä. Sooloartisti Martikaisen debyyttialbumi Mierolainen (2004) tuntuu akustisessa eeppisyydessään mahtavalta.

Isäni elämä, teot ja kirjoitukset.

’Kainuu opettaa’ albumilta Rakkaus (2006) on oivallinen esimerkki Martikaisen kyvystä pureutua suomalaisen ihmisen elämän varjopuoliin. Monet huolet ovat käännettävissä voitoksi, viimeistään vapauttavan kertosäkeen myötävaikutuksella.

Hyvin Dylan-henkinen ’Polte päästä paratiisiin’ avasi albumin Toivo (2009). Jossakin saarnan, tunnustuksen ja periksiantamattomuuden syvissä virroissa liikkuva biisi on kaunista Martikaista.

Herkkien jousisovitusten saattelema Usko (2011) tuo mieleen Lindholmin ja Donnerin merkkiteoksen Aino. Tasapainon luovat kollaboraatio Jarkko Martikainen & Äänioikeus.

Vahvin riippuvuus. Ohjaus: Jukka Mantere.

Levytystrilogian UskoToivoRakkaus jälkeen jäi akustinen folkhenki hieman taaemmas. Koskettava Koirien taivas -albumi johdatti yhteen bändin Jarkko Martikainen & Luotetut miehet. He ovat jatkaneet suomalaisen laulunteon kultamailla albumeilla Ruosterastaat, Aina auki ja Ystävien taloissa.

On vaikea ajatella miten Martikaisen kuvauksen rakkaudesta ja jouten olosta voisi ylittää. Laiturilla:

Saako ihminen ees olla näin onnellinen?
Miksi kukaan tahtoiskaan
Meiltä kieltää sellaisen?

Näinä öinä opin syyt kiitoksiin uudestaan
Osaan olla vaan
Se on upeaa.

Jarkko Martikainen tunnetaan myös kirjailijana ja kolumnistina. Voit tutustua kirjailijan tuotantoon Kirjasammon kautta.

Tuomas Pelttari

Kirjastokaista | Kaikki videosarjassa julkaistut osat
Kirjastokaista | Facebook

Jarkko Martikainen | Kirjasampo

Jarkko Martikainen | kotisivu
Jarkko Martikainen | Facebook

Jarkko Martikainen & Luotetut miehet: Ruosterastaat – myötäelämisen pistämätön keveys

YUP: Outo elämä – harkittua huutoa

Jarkko Martikainen – Löytöretki musiikkiosastolla. Kuva: Kirjastokaista.

Levyhyllyt
Jarkko Martikainen | Finna.fi

2000–2009

Mierolainen | Levy-yhtiö 2004
Rakkaus | Levy-yhtiö 2006
Hyvää yötä, hyvät ihmiset • live | 2007
Toivo | Levy-yhtiö 2009

2010-luku

Usko | Sakara Records 2011
Koirien taivas | Sakara Records 2014

Jarkko Martikainen & Luotetut miehet | Finna.fi

Ruosterastaat | Sakara Records 2016
Aina auki | Sakara Records 2018
Neljän Ruuhka (Live 2016)| Kentän Ääni 2018
Ruosterastaat – demot | Kentän Ääni 2019

2020-luku

Ystävien taloissa | Sakara Records 2020

YUP-kollaasi. Kuva: Tuomas Pelttari
YUP – helppoa kuunneltavaa normaaleille ihmisille. Kuva: Tuomas Pelttari

Levyhyllyt
YUP | Finna.fi

1980-luku

Who Dares Farts/Whlap-Zap Ninja | YUP 1989 • Svart Records 2018

1990-luku

The Hippos From Hell | SHJ Records 1990 • Svart Records 2018
Huuda harkiten | Elmerecords 1991 • Svart Records 2017
Toppatakkeja ja Toledon terästä | Elmerecords 1994 • PolyGram Finland 1998
Homo sapiens | PolyGram Finland 1994 • Svart Records 2017
Yövieraat | PolyGram Finland 1996
Outo elämä | PolyGram Finland 1998
Me viihdytämme teitä • EP | Mercury/Universal Music 1999
Normaalien maihinnousu | Mercury/Universal Music 1999

2000–2009

Lauluja metsästä | Mercury/Universal Music 2001
Leppymättömät | Mercury/Universal Music 2003
Minä en tiedä mitään • EP | Mercury/Universal Music 2005
Keppijumppaa | Mercury/Universal Music 2005
Vapauden kaupungit | Sakara Records 2008
Maailmannäyttely • EP | Sakara Records 2008

Kokoelmat
YUP | Finna.fi

1990–1992 | Elemerecords 1992
Hajota ja hallitse 1993–2001 | Mercury/Universal Music 2001
Helppoa kuunneltavaa • 2CD | Universal Music 2004

DVD
YUP | Finna.fi

Helppoa katseltavaa | Mercury/Universal Music 2004

Nuotit ja partituurit
YUP | Finna.fi

Helppoa soiteltavaa, 156 sivua | Like 2004
Helppoa soiteltavaa II, 172 sivua | Like 2005

Lue lisää Jarkko Martikaista | Finna.fi
Jarkko Martikainen

Pitkät piikit ja muita kertomuksia  Jarkko Martikainen, 155 sivua | Like 2005
Yhdeksän teesiä – säkeitä kadonneiden arvojen metsästäjille  Jarkko Martikainen, 159 sivua | Like 2008
Lihavia luurankoja – laulujen sanat ja tarinat  Jarkko Martikainen, 200 sivua | Like 2020

Lue lisää Jarkko Martikaisesta | Finna.fi

Neljäs sukupolvi – suomalainen rock nyt  Tero Alanko & Petri Silas | Johnny Kniga 2006
Kirosäkeet – 20 uuden suomirockin sanoittajaa  Tuukka Hämäläinen, 357 sivua | Idiootti 2011

Lue lisää YUP:stä | Finna.fi

YUP – Helppoa muisteltavaa Hippo Taatila, 381 sivua | Like Kustannus 2017

Kirjastokaista.
Musiikkikirjastot.fi

Laura Voutilainen ja Löytöretki musiikkiosastolla | Kirjastokaistan videosarja jatkuu 20.5.

Laulaja ja muusikko Laura Voutilainen on Kirjastokaistan vieraana ohjelmasarjassa Löytöretki musiikkiosastolla. Vantaan Tikkurilan kirjastossa kuvattu jakso julkaistiin 20. toukokuuta.

Laura Voutilainen nousi suomalaiseen musiikkimaailmaan vuonna 1993. Iskelmäradiossa ja jukebokseissa suuren suosion saanut single ’Kerran’ valtasi suomalaisten sydämet. Artistin debyyttialbumista tuli valtava myyntimenestys, vuoden 1994 myydyin albumi Suomessa. Voutilainen voitti Emma-palkinnon vuoden naissolistina. Myös toinen albumi Kaksi karttaa (1996) oli menestys.

Voutilaisen ääni tuntui vapautuvan kun iskelmälliset viihdesovitukset jäivät taaemmas. Souliin ja r&b-sävyihin nojaava Etelän yössä (1998) antoi kannessa hymyilevän artistin heittäytyä raidoilla ’Kone kuumenee’, ’Kirjoitan runoja’ ja ’Sua en voi saada’. Vapautuminen jatkui viidennellä albumilla Puolet sun auringosta (2001) ja siltä lohkaistulla suurhitillä ’En mielestäin sua saa’. Biisi toimii upeasti myös uutena sovituksena.

Urbaani soundi sykki vetävästi 2003 julkaistulla albumilla Päiväkirja, kohokohtina nimiraita ja ’Uudelleen’. Voutilaisen omia sävellyksiä kuultiin ensi kertaa 2005 levyllä Tässä hetkessä. Tuotanto ja sovitukset Juha Heikkilän kanssa toimivat hienosti. Yksi esimerkki on tyylikäs laina Pave Maijasen Mistakes-hitistä ’Pidä huolta’.

Albumilla Palaa (2008) kuultiin rikkaita sovituksia ja eurooppalaisen popiskelmän kaikuja. Sydänjää (2009) oli taas jotain muuta. ’Salamataivas’ ja Voutilaisen sanoittama nimiraita sädehtivät kaukana perinteisestä iskelmästä. Kokoelmalevyllä Suurimmat hitit (2010) julkaistu ’Rakkauden soturi’ on yksi komeimmista Voutilaisen sanoittamista voimabiiseistä.

Laura Voutilainen lauloi tekstinsä ’Sininen silta’ albumille Ihmeitä. Timo Kiiskisen, Edu Kettusen, Markus Koskisen, Tuure Kilpeläisen ja muutaman muun kanssa lauluntekoa ja akustista talvitunnelmaa uhkuva Ihmeitä (2011) on yksi Voutilaisen merkkitöistä.

Albumi KokoNainen (2013) oli lähes kokonaan Voutilaisen sanoittama, mukana ’Karun maan kukka’ ja ’Kirje itselleni’. Hienosti toimivan Miks ei -levyn (2017) jälkeen koitti kuudes kausi musiikkiohjelmassa Vain elämää. Voutilainen loisti tulkinnoilla ’Ettei nyt vaan sattuis mitään’ ja ’Koko kuva’.

Kesäkuun 4. Ohjaaja: Eero Oikarinen.

Ja pophelmien virta jatkuu. Yksi vuoden 2020 parhaista singleistä kuultiin Voutilaiselta kun ’Kesäkuun 4.’ nousi listoille. Pitkään odotettu uusi albumi on tulossa syksyllä 2021.

Tuomas Pelttari

Laura Voutilainen. Kuva: Janita Autio.

Kirjastokaista | Kaikki sarjassa julkaistut osat
Kirjastokaista | Facebook

Laura Voutilainen | kotisivu
Laura Voutilainen | Instagram
Laura Voutilainen | Facebook

Laura Voutilainen. Löytöretki musiikkiosastolla.

Laura Voutilainen | Finna.fi

1990-luku

Laura Voutilainen • CD • kasetti | Fazer Finnlevy 1993
Kaksi karttaa | Fazer Records 1996
Etelän yössä | Fazer Records 1998

2000–2009

Puolet sun auringosta | WEA 2001 • CD Addicted To You WEA 2002
Päiväkirja | WEA 2003
Tässä hetkessä | Butterfly/Bonnier Amigo Music Finland 2005
Kosketa mua | HMC/Bonnier Amigo 2007
Palaa | HMC 2008
Sydänjää | Warner Music Finland 2009

2010-luku

Ihmeitä | HMC/WEA 2011
KokoNainen | Universal Music Group 2013
Miks ei | Kaiku Recordings 2017

Kokoelmalevyt
Laura Voutilainen | Finna.fi

Lauran päiväkirja – Kaikki parhaat | WEA 2006
Suurimmat hitit • CD | Warner Music Finland 2010 • 2CD+DVD Deluxe Edition Warner Music Finland 2010

Joululevyt
Laura Voutilainen | Finna.fi

Lumikuningatar | Fazer Records 1997
Lauran joulu • EP | Butterfly/Bonnier Amigo 2005
Minun tähteni Laura Voutilainen & Higher Ground Vocals | Kaiku Recordings 2019

Vain elämää 6
[= Laura Voutilainen • Irina • Petra • Olli Lindholm • Robin • Samu Huber • Nikke Ankara]
Finna.fi

Vain elämää – kausi 6 – ensimmäinen kattaus • CD | Warner Music Finland 2017
Vain elämää – kausi 6 – toinen kattaus • CD | Warner Music Finland 2017

Kirjastokaista.
Musiikkikirjastot.fi

Populaarimusiikkia Espanjasta • Pekka Gronowin artikkelisarja alkaa 18.5.

Musiikin ystävä ja tutkija Pekka Gronow aloittaa kirjoitussarjan Harharetkiä YouTubessa. Blogissa Musiikki kuuluu kaikille on luvassa musiikkiaiheita ympäri maailmaa, vuorotellen Euroopasta ja kauempaa. Gronowin sarjaa julkaistaan joka toinen viikko toukokuusta 2021 alkaen.

YouTuben rinnalla Gronow on käyttänyt musiikin tiedonhaun välineinä kirjastojen ja kustantajien hakukoneita. Aiheeseen liittyviä lähteitä ja täsmälöytöjä on listattu artikkelin loppuun. Suomalaisten kirjastojen valikoimia on linkitettyn Finna.fi-palveluun.

Katso myös
Papua-Uusi-Guinea
Tšekki

M.A. Numminen (vas.), Unto Mononen ja Pekka Gronow vuonna 1968. Kuva: Wikipedia.
M.A. Numminen (vas.), Unto Mononen ja Pekka Gronow vuonna 1968. Kuva: Pekka Gronow.

Harharetkiä YouTubessa • Osa 1 | Espanja
Pekka Gronow

Huomasin eräänä päivänä, että tietoni Espanjan populaarimusiikista ovat kovin rajallisia. Ensi istumalta mieleen tulivat vain flamenco ja Julio Iglesias. Olisiko internetistä apua? Suomen- ja englanninkielisen Wikipedian tiedot aiheesta olivat kovin suppeat. Espanjankielinen saattaisi olla hyödyllisempi, mutta siellä pitäisi jo tuntea termejä ja käyttää espanjankielisiä hakusanoja.

Entä YouTube? Hakusana ”spanish songs” antaa heti tulokseksi ”Top 100 most popular spanish songs of all time”. Tuntuu lupaavalta, mutta pian selviää, että ”kaikkien aikojen” tarkoittaa muutaman vuoden aikaperspektiiviä, ja lähes kaikki laulut ovat latinalaisesta Amerikasta. ”Maailman paras espanjalainen laulu” on YouTuben mukaan puertoricolaisen Luis Fonsin ”Despacito”. Se on muuten käännetty myös udmurtin kielelle, sekin löytyy YouTubesta.

Seuraavaksi käännyn pääkaupunkiseudun kirjastojen puoleen, mutta HelMet-tietokannassa haku Espanja + musiikki tuottaa tuloksena on vain 15 teosta. Flamencon historia ja espanjalaisen klassisen musiikin käsikirja osuvat kohdalleen, mutta vuonna 1987 ilmestynyt kirja uudesta espanjankielisestä laulusta painottuu latinalaiseen Amerikkaan eikä ole enää ihan uusi. Kirjaston tietokannasta haaviin osuu myös espanjankielinen käännös Mikael Niemen menestysromaanista Populaarimusiikkia Vittulasta ja muuta sälää. Paljon iloa ei näistä siis ole. Onneksi kansalliskirjaston musiikkiosaston hyllyistä löytyy Routledgen sarja Global Popular Music. Toukokuussa 2021 se kattaa jo kaksikymmentä maata (mukaan lukien Suomi ja Korea) ja on osoittautunut erinomaiseksi käsikirjaksi. Hankkisin koko sarjan omaan hyllyyni, ellei se olisi sikamaisen kallis.

Made In Spain – Studies In Popular Music (2013).Kiitos Kansalliskirjaston, sarjaan kuuluva Sílvia Martínezin ja Héctor Foucen Made in Spain – Studies in Popular Music (2013) tarjoaa kattavan ja vivahteikkaan kuvan Espanjan populaarimusiikista ja sen historiasta. Ensimmäinen luku on flamencon historia ja kattaa tämän musiikin lajin satavuotisen historian Antonio Chacónista laulaja Camarón de la Islaan.

Flamenco espanjalaisen musiikin edustajana ei ole yllätys, mutta kolme seuraavaa lukua ovat. Niiden aiheina on Katalonian, Baskimaan ja Galician populaarimusiikki. Galicialainen säkkipillinsoittaja José Angel Hevia ei edusta marginaalimusiikkia, hänen albumiaan Hierra de Nadie on myyty yli miljoona kappaletta, ja se on yhtä tyypillistä espanjalaista musiikkia kuin flamenco konsanaan. Nyt YouTube pääsee oikeuksiinsa. Naputan hakuun ”José Angel Hevia”, ja sieltä löytyy koko albumi. Hienoa musiikkia. Galiciaa edustavat myös Milladoiro, Emilio Cao ja Carlos Nunez.

Toinen yllätys minulle oli baskinkielisen rockin historia. Luvussa esitellään sekä baskirockin suuret nimet Kortatu ja Hertzainak että baskimusiikin uusia virtauksia, kuten Euskadi tropikala -tyyli. Kaikki löytyvät YouTubesta, jossa Kortatulla on yli miljoona kuulijaa. Jotakin kielen asemasta kuitenkin kertoo, että fanit kommentoivat baskinkielisiä lauluja espanjaksi. Sen sijaan katalonian kieli on elävää myös YouTuben käyttäjien keskuudessa.

Katalonialaisen populaarimusiikin suuria nimiä ovat Raimon ja Lluís Llach. Viimeksi mainitun ”L’estaca” ilmestyi jo Francon aikana ja nousi Katalonian kansallisen liikkeen tunnukseksi. YouTubesta löytyy mm Llachin tulkinta vuodelta 1976 Barcelonassa tuhatpäisen yleisön edessä. Hieno esitys, mutta kannattaa lukea myös käyttäjien kommentit. YouTubesta selviää, että laulusta on tullut viime aikoina suuri menestys myös Valkovenäjällä, ymmärrettävistä syistä.

Lluis Llach: L’estaca.

Tässä vaiheessa on ilmeistä, että YouTube on mainio tietolähde espanjalaisesta musiikista, kunhan käytettävissä on ensin asianmukaista lähdeaineistoa ja tietää mitä hakee. Tällä kertaa tieteelliset kirjastot päihittivät tietolähteenä yleiset kirjastot. Jos ei pääse kirjastoon, Routledgen sivuilta löytyy teossarjan osien kaikkien sisällysluettelot ja kuunteluvinkkejä.

Niille, jotka eivät jaksa penkoa espanjalaista populaarimusiikkia niin perusteellisesti, poimin vielä joitakin tärppejä kirjassa Made in Spain – Studies in Popular Music mainituista artisteista – siitä vaan YouTubeen seikkailemaan.

Perinteinen iskelmä
Conchita Piquer, Lola Flores, Celia Gamez, Isabel Pantoja, Miguel Poveda. Martirio, La Schica

Uusi iskelmä ja rock
Los LLopis, Los Pekenikes, Los Brincos, Los Mustang, Los Salvajes, Los Bravos, Paco Ibanez, Conchita Velasco, Rafael, Julio Iglesias

Elektroninen tanssimusiikki
DJ Alfredo, Richie Hawtin, Chimo Bayo, Maquina Total, Sandy Marton

Kunhan nämäkin kuuntelee läpi, saa jo aika hyvän kuvan espanjalaisesta populaarimusiikista. Pelkkä kuunteleminen ei tosin riitä: ilman taustatietoja ei voisi esimerkiksi ymmärtää, miten Celia Gamez liittyy Francon aikakauteen ja Luis Llach taas sen päättymiseen. Tästä huomatta olen innostunut YouTubesta ja nimenomaan sen visuaalisesta puolesta. Pelkkä teksti ja ääni ilman kuvaa ei riitä kertomaan kaikkea ajan hengestä, vaikkapa Espanjan omasta ”jee-jee-tytöstä” Conchita Velascosta.

Conchita Velasco: Chica ye ye

Lue lisää Espanjan populaarimusiikista Read more about Spanish popular music | Finna.fi

Made in Spain – Studies In Popular Music Editors Sílvia Martínez & Héctor Fouce, 219 pages | Routledge 2013

The Garland Encyclopedia Of World Music Volume 8 – Europe Timothy Rice & James Porter & Chris Goertzen, 1144 pages | Garland 2000
MusicHound World – The Essential Album Guide Adam McGovern & Jack Vartoogian & Linda Vartoogian & Angelique Kidjo & David Byrne, 1096 pages | Visible Ink 2000

Lue lisää flamencosta | Finna.fi

Flamenco Katja Lindroos & Matti Helariutta & Outi Böök & Markku Huotari & Anna Niinimäki, 191 sivua | Like 1999
– Ensimmäinen suomenkielinen flamencoa esittelevä kirja, joka käsittelee sekä ilmiön historiaa että sen eri lajeja. Mukana on myös runsaasti suomennettuja flamenco-tekstejä.

Routledgen julkaiseman kirjasarjan kotisivu

Global Popular Music – Routledge Global Popular Music

DVD

Sound Tracker – Explore The World In Music Spain Sami Yaffa & ohjaaja Otso Tiainen • DVD | Arthaus Musik 2016

** **

Toimitukselta

Artikkelin YouTube-linkit tarkistettu 17.5.2021. Linkkien internet-osoitteet saattavat muuttua ja kadota ilman varoitusta. Kiitokset karttapallon lainaamisesta, Mikko Luukko.

Tuomas Pelttari

Espanja.
Musiikkikirjastot.fi

Kaarle Viikate ja Löytöretki musiikkiosastolla | Kirjastokaistan videosarja jatkuu 12.5.

Laulaja-lauluntekijä Kaarle Viikate on Kirjastokaistan vieraana ohjelmasarjassa Löytöretki musiikiosastolla. Kaarle ”Kalle” Viikatteen jakso julkaistiin 12. toukokuuta.

Voiko rokkaavaa metallia tehdä haikeasti mollissa, ikään kuin särökitaravetoisen Leevi And The Leavingsin tapaan? Voiko mukaan sekoittaa Agent-tyylistä Sorsakoskea ja komeanhauskaa vibraattoa? Entä Timo Rautiaisen todentamaa maailmanmallia tai Komisario Palmua?

Totta kai voi. Kouvolasta kotoisin olevan Kaarle Viikatteen johtama yhtye Viikate luonut omat kouvostomolliset tienviittansa suomalaiseen lauluperinteeseen jo yli kahden vuosikymmenen ajan.

Homma on toiminut hienosti, aina debyyttialbumin ’Alkusoitosta’ asti. Jo vuosituhannen vaihteen Noutajan valssi oli vakuuttava kokonaisuus, ja ajan mittaan Viikatteen soundi on vain jalostunut. Muhevat metallisävyt ja valittavat melodiakulut solahtavat toisiinsa sujuvasti. Matkan varrella on muistettu vaikuttajiakin. Leevi And The Leavings -tribuutti ’Teuvo, maanteiden kuningas’ osui. Motörheadia niitettiin kokonainen minialbumi, tyylikkäästi suomen kielellä.

Matka valon pilkahduksiin kulkee usein eeppisen, mutta kotoisan metallin maisemissa. Ja vaikka musiikin tempo on toisinaan tiheä, niin Viikatteen niin sanottu rillumarei on sielultaan hidastettua.

Yli neljän vuoden julkaisutauon katkaissut Viikate-albumi Rillumarei! heijastaa kansikuvassa sielunnäkymän, missä pieni hohtava grammari pistää ylpeänä menemään suurten puiden ja kasteisen rämeen alta. Kuva kuin suomalainen mielenmaisema.

Ja Kaarle Viikatteen silmälasien kehystämä kekkosmainen, vetoava ilme jää mieleen. Mietteliään, ilkikurisen ja hieman surullisen tuntuisten silmien takaa pilkistää alituinen, sopivasti viljelty huumori. Pitkätukkainen ja pulisonkinen hahmo tuntuu musiikiltaan.

Tuomas Pelttari

Kaarle Viikate vieraili Kirjastokaistan sarjassa Löytöretki musiikkiosastolla.

Viikate kirjastoblogissa Levyhyllyt

Viikate: Rillumarei! – väliaikaista kaikki on vain

Kirjastokaista | Kaikki sarjassa julkaistut osat
Kirjastokaista | Facebook

Viikate | kotisivu
Viikate | Facebook

Viikate | Instagram
Viikate | Twitter

Viikate-albumit Noutajan valssi (2000) ja Rillumarei! (2020). Kuva: Tuomas Pelttari.
Viikate-albumit on kuvitettu näyttävästi. Kuvassa Viikatteen 20-vuotisen levytysuran pitkäsoittodebyytti ja uusin albumi. Kuva: Tuomas Pelttari.

Viikate | Finna.fi

2000–2009

Noutajan valssi • CD | Ranka Recordings 2000 • LP-uusintapainos Svart Records 2019
Vuoden synkin juhla • CD | Ranka Recordings 2001 • LP Longplay Music 2002 • LP-uusintapainos Ranka Recordings 2009 & 2018
Kaajärven rannat • CD | Ranka Recordings 2002 • LP Longplay Music 2002
Surut pois ja kukka rintaan • CD | Ranka Recordings 2003 • LP Longplay Music 2003 • LP-uusintapainos Svart Records 2021
Unholan urut • CD | Ranka Recordings 2005 • LP 10-vuotisjuhlapainos 2015 • LP-uusintapainos Svart Records 2021
Marraskuun lauluja I • CD • kasetti | Ranka Recordings 2007
Marraskuun lauluja II • CD • kasetti | Ranka Recordings 2007
Kuu kaakon yllä • CD • LP | Ranka Recordings 2009

2010-luku

Petäjäveräjät • CD • LP | Ranka Recordings 2012
Kymijoen lautturit • CD • kasetti • LP | Ranka Recordings 2013
Panosvyö – Motörhead-tuotantoa ensimmäisellä kotimaisella • CD • LP | Ranka Recordings 2014
XII – Kouvostomolli • CD • LP | Ranka Recordings 2016

2020-luku

Rillumarei! • CD • LP | Ranka Recordings 2020 • kasetti Lipposen levy ja kasetti 2020

Koljosen Tiekiista
[= Koljonen • Hartikainen • Makkonen • Lehto]
Finna.fi

Ei kuule mitään, ei nää mitään, ei sano mitään  | Longplay Music 2010
III • LP • CD | Longplay Music 2012
K.A.A.K.K.O. • CD | Longplay Music 2014
Heka Metal • CD | Ranka Kustannus 2015
Ypäjä palaa • 7″ EP | Longplay Music 2016
Radio Heka • LP • kasetti | Longplay Music 2017

Lue lisää Viikatteesta | Finna.fi

Herkästi syttyvää – Selviytymistarinoita kylien kaupungista Kouvolasta Katariina Hakaniemi & Johannes Wiehn, 74 sivua | Kouvolan taidemuseo 2010
Kirosäkeet – 20 uuden suomirockin sanoittajaa  Tuukka Hämäläinen, 357 sivua | Idiootti 2011

Kirjastokaista.
Musiikkikirjastot.fi

Erja Lyytinen ja Löytöretki musiikkiosastolla | Kirjastokaistan videosarjan toinen kausi 6.5. alkaen

Bluespiireissä maailmanlaajuisesti tunnettu muusikko Erja Lyytinen (s. 1976) on Kirjastokaistan vieraana ohjelmasarjassa Löytöretki musiikkiosastolla. Lyytisen jakso avaa sarjan toisen kauden 6. toukokuuta 2021.

Artisti Erja Lyytisen biisinteon ilmaisupaletissa kuuluu runsas, peloton värimaailma. Lyytistä arvostetaan maailmalla sekä perinteikkään että bluesperinteitä muokkaavan musiikinteon ansiosta.

Kuopiossa syntyneen Erja Lyytisen aitouden yksi salaisuus lienee suomalaisuus. Oma tatsi on säilynyt musiikin ytimessä läpi uran ja sävellystyön, vuonna 2002 julkaistusta Dave’s Specialin kanssa tehdystä ensialbumista Attention lähtien.

Tyylikkäitä out-of-the-box -hyppyjä oli mukana jo kehutulla Voracious Lovella (2010). Chris Kimseyn kanssa tuotettu Stolen Hearts rikkaus kurottaa osin yllättäviin sfääreihin. Huippulevytys Another World (2019) näytti Lyytisen olevan yhtä lailla kotonaan AOR-rockin kuin jopa progeilevan biisinteon kanssa.

Lyytinen on saanut tunnustusta hienosta urastaan, eikä vähiten elämäkerturi Mape Ollilalta: hän antoi kitaristi-laulajan henkilöhistorialle osuvasti nimen Blueskuningatar. Pian 20-vuotista levytysuraa juhlistava Lyytinen on trademark, josta ei erehdy. Jotain ainutlaatuista.

Tuomas Pelttari

Erja Lyytinen – Löytöretki musiikkiosastolla 6.5.2021.

Erja Lyytinen kirjastoblogissa Levyhyllyt

Erja Lyytinen: Another World – uuden aikakauden taitteessa

Kirjastokaista | Kaikki sarjassa julkaistut osat
Kirjastokaista | Facebook

Erja Lyytinen | kotisivu
Erja Lyytinen | Facebook
Erja Lyytinen | Instagram
Erja Lyytinen | Twitter

Erja Lyytinen | Finna.fi

2000–2009

Attention! | Bluelight Records 2002
Wildflower | Bluelight Records 2003
Pilgrimage – Mississippi To Memphis | Ruf Records 2005
It’s A Blessing | Ruf Records 2005
Dreamland Blues | Ruf Records 2006
Grip Of The Blues | Ruf Records 2008

2010-luku

Voracious Love | Ruf Records 2010
Forbidden Fruit | Ruf Records 2013
The Sky Is Crying | Tuohi Records 2014
Stolen Hearts | Tuohi Records 2017
Another World | Tuohi Records 2019

2020-luku

Lockdown Live 2020 | Bluesland Productions 2020

Lue lisää Erja Lyytisestä | Finna.fi

Erja Lyytinen – Blueskuningatar  Mape Ollila, 191 sivua | Docendo 2019
Rakkaudesta musiikkiin –  matka sävelten salaisuuteen  Vesa Linna, 299 sivua | Basam Books 2019

Read more about Erja Lyytinen | Docendo 2020

Erja Lyytinen – The Blues Queen  Mape Ollila, 191 pages | Docendo 2020

Kirjastokaista.
Musiikkikirjastot.fi

Rosa Coste – Rovaniemen musiikkikirjaston PopuLappi-tuubi • Osa 3

PopuLappi-tuubin kolmannessa osassa vieraana on kovassa nosteessa oleva rovaniemeläinen laulaja-lauluntekijä ja r&b-artisti Rosa Coste. Aiheena on Costen ensimmäinen single ’Musta’, joka julkaistiin helmikuussa 2021.

PopuLappi-tuubissa Coste esittää ’Mustan’ ensimmäistä kertaa livenä, ja lisäksi hän kertoo taustastaan ja musiikintekemisestään sekä vinkkaa yhden lempilevyistään.

Rosa Costen EP on tulossa ulos vuoden 2021 aikana.

Rovaniemen musiikkikirjasto | Facebook
PopuLappi | podcast

Haastattelijana toimii Rovaniemen musiikkikirjaston erikoiskirjastonhoitaja Marko Niemelä.

Tunnusmusiikki: Hannu Raudaskoski.
Työryhmä: Marko Niemelä, Jani Ekblom.

Musta
Säv. ja san. Rosa Coste, julkaisija EJK Collective

Lisää PopuLappi-tuubin jaksoja

Delilah – Jarkko Honkanen, Heikki Vaara & Jarkko Niemi | PopuLappi-tuubi 1
Puiset heilat – Laura Ahvonen & Ville Suopajärvi | PopuLappi-tuubi 2

PopuLappi-tunnus
Musiikkikirjastot.fi