Musiikin luettelointia Varastokirjastossa • Intervalli 1/2022

Intervalli • 1/2022
www.intervalli.fi

Musiikin varastoinnista on käyty keskustelua musiikkikirjastokentällä jo pitkään, ja Tuomas Pelttarin vuonna 2017 tekemän Musiikin varastointiselvityksen pohjalta aineistoja lähetetään nykyään Varastokirjastolle tasaista tahtia. Koska kirjastoille on kertynyt varastointivelkaa, aineistoja ei saada siirrettyä Kuopioon hetkessä.

Varastokirjastossa pääpaino aineiston käsittelyssä on OKM:n ja Varastokirjaston johtokunnan linjausten mukaan paperisessa aineistossa. Niinpä musiikkia voidaan käsitellä em. aineiston käsittelyn salliessa siten, että tämä perustyö kyetään hoitamaan tulosopimuksen mukaisesti. Musiikkiaineiston luettelointityö etenee kuitenkin varsin mukavaa tahtia koko ajan. Tässä kirjoituksessa asiaa pohtii arjen tasolla Varastokirjaston uusin työntekijä Tiina Kolehmainen.

Tiina Kolehmainen. Kuva: Anu Tanninen
Tiina Kolehmainen. Kuva: Anu Tanninen

Varastokirjaston musiikkikokoelmiin kuuluu nuotteja, LP-levyjä ja CD-levyjä. Kaikki tietokannassa olevat aineistot ovat asiakaskirjastojen lainattavissa, ja kaukopalvelupyynnöt musiikkiaineistoon tehdään Vaari-Finnassa samalla tavoin kuin kirjoihin ja lehtiinkin. Myös laina-aika ja uusintakäytänteet ovat samat. Musiikkiaineiston lähettäminen Varastokirjastoon tapahtuu koordinoidusti ja siitä tulee aina sopia erikseen – asiasta voi olla yhteydessä joko YKN:n asettamaan musiikkiaineistojen varastointityöryhmään tai toimistopäällikköömme Sirpa Janhoseen.

Kirjoittajasta

Olen siis Tiina Kolehmainen, melko lailla uusi tulokas (musiikki)kirjastokentällä. Päädyin Varastokirjastolle töihin reilu vuosi sitten monen mutkan kautta, vaikka maantieteellinen etäisyys lapsuudenkodistani Kuopion Päivärantaan ei järin pitkä olekaan. Olen ollut aktiivinen musiikin harrastaja ja musiikkikirjastojen käyttäjä jo nuoruusiästä lähtien. Soitin teini-ikäisenä pianoa kotikuntani kansalaisopistossa ja sen jälkeen Kuopion musiikinystäväin musiikkiopistossa, minkä vuoksi olen kantanut valehtelematta satoja nuottikirjoja kirjastosta kotiin (ja takaisin!) nuoresta iästä lähtien. Myös kirjastojen äänitelainaus tuli tutuksi jo tuolloin.

Aktiivisten musiikin harrastusvuosien jälkeen oli luontevaa jatkaa alan opiskelua myös ammattitasolla. Päädyin Kuopiosta Jyväskylään, missä suoritin rinnakkain filosofian maisterin tutkinnon musiikkitieteestä sekä muusikon 2. asteen ammattitutkinnon pääaineenani klassinen pianonsoitto. Ammattiopiskelujen aikana yleisten kirjastojen nuotti- ja äänitelainauksen lisäksi tutuiksi tulivat myös musiikkioppilaitoskirjastojen tarjoamat palvelut, kuten lisenssit erilaisiin verkkopalveluihin ja pianoharjoittelukopit yliopistolla silloisessa Musican kirjastossa. Musiikkiopintojen jälkeen täydensin osaamistani vielä kirjasto- ja tietopalvelualan tradenomitutkinnolla Oulun ammattikorkeakoulussa ollen osa viimeistä OAMK:ssa aloittanutta KIR-vuosikurssia.

Opiskeluvuosieni jälkeen päädyin pariksi vuodeksi informaatikon sijaiseksi Kuopion kaupunginkirjaston musiikkiosastolle. Siellä pääsin tarkastelemaan musiikkikirjastojen arkea asiakasnäkökulman sijaan henkilökunnan vinkkelistä ja opin paljon uutta kokoelmista, musiikin tiedonhausta ja musiikkikirjastojen laajasta toimintakentästä tapahtumineen ja soitinlainauksineen. Luettelointi ei sen sijaan vielä tuolloin ollut osa työnkuvaani. Musiikkiosastolla työskentely auttoi minua myös käytännön tasolla hahmottamaan, miten suuri tarve musiikin valtakunnalliselle varastoinnille on. Iloitsen suuresti siitä, että se on musiikin varastointiselvityksen ja aktiivisen yhteistyön myötä edennyt näin hyvään pisteeseen ja kannatan ehdottomasti asian kehittämistä myös edelleen.

Työ Varastokirjastolla

Aloitin sijaisuuteni Varastokirjastolla tammikuussa 2021 ja työnkuvaani kuuluvat sekä luettelointi että kaukopalvelu. Luettelointityö painottuu musiikkiin ja erityisesti klassisen LP-levyihin ja nuotteihin. Välillä teen myös monografialuettelointia. Lisäksi kirjaan kokoelmiimme CD-levyjä, mutta ne tulevat Varastokirjastolle LowTag -merkittyinä, joten meidän ei tarvitse tehdä itse varsinaista luettelointityötä. (LowTagaaminen tarkoittaa sitä, että lähettävä kirjasto tekee levyn tietueeseen valmiiksi Vaari-omistajuuden, ja me lisäämme vain niteen jo olemassa olevaan tietueeseen.)

Luetteloinnin lisäksi työskentelen välillä myös kaukopalvelussa, mikä on mukavaa vaihtelua staattiselle ja pikkutarkalle toimistotyölle. Kaukopalvelupäivinä vastailen asiakkaiden yhteydenottoihin puhelimitse ja sähköpostitse, käsittelen palautuksia ja hyllytän niitä sekä noudan tilauksia hyllyistä joko kävellen tai potkulaudalla ajellen. Lisäksi teen postitusvuoroja eli pakkaan lähtevää aineistoa.

Varastokirjaston luettelointityö tehdään Alephissa, mistä tietueet siirtyvät omaan kirjastojärjestelmäämme Kohaan. Hyödynnämme mahdollisimman paljon jo olemassa olevia tietueita. Meillä on mahdollisuus poimia tietueita myös maailman tietokannoista BookWhere-ohjelmalla. Näiden lisäksi käytän usein apuvälineenä muun muassa verkkopalvelu Discogsia, joka tarjoaa hämmästyttävän paljon tietoa vanhoistakin aineistoista ja on iso apu erityisesti LP-levyjen työstämisessä. Suosittelen Discogsia lämpimästi jokaisen musiikkikirjastolaisen työkalupakkiin!

Vaikka Varastokirjastolla käytetään luetteloinnissa mahdollisimman paljon valmiita tietueita ja pohjia, vanhan musiikin kohdalla joudumme tekemään paljon myös primääriluettelointia. Jos tarkastellaan Varastokirjaston tilastoja vuodelta 2021, monografioiden (kirjat) luettelointi jakaantui talossamme seuraavasti:

• Melindasta poimittuja 67 %
• BookWhere-poimittuja 17 % ja
• primääriluetteloituja 16 %

Musiikkiaineistojen (LP-levyt) vastaava tilasto.
Huom! CD-levyt eivät ole tässä tilastossa mukana.

• Melindasta poimittuja 19 %
• Bookwhere-poimittuja 14 % ja
• primääriluetteloituja 67 %

Itse luetteloimastamme ääniteaineistosta siis yli puolet on sellaista, ettei sille löydy sopivaa tietuetta käyttämistämme tietokannoista. Primääriluetteloinnin määrä musiikkiaineistossa on tämän vuoksi paljon suurempi kuin monografioiden kohdalla ja tarkoittaa luonnollisesti myös siitä, että näiden aineistolajien luettelointi on työläämpää ja hitaampaa. Myös luetteloitavat määrät ovat isoja.

Klassisen musiikin luetteloinnista

Kun Kari Paakkinen alkoi noin vuosi sitten opettaa minulle musiikin luettelointia ja siihen liittyviä kiemuroita täällä Varastokirjastolla, minua auttoi jonkin verran aiempi työkokemus musiikkikirjastotyöstä. Olin esimerkiksi käyttänyt yhtenäistettyjen nimekkeiden ohjeluetteloja tehdessäni taidemusiikin tiedonhakuja edellisessä työpaikassani. Minulla oli myös kirjastoalan opinnoissa suoritetun luettelointikurssin ja siihen liittyvän harjoittelun ansiosta perustaidot luetteloinnista – joskaan ei suoranaisesti musiikkiaineiston luetteloinnista. Toki myös musiikin laajamittainen ymmärtäminen, nuotinlukutaito ja terminologian tuntemus ovat olleet eduksi. Olen kuluneen vuoden aikana oppinut paljon uutta – silti tuntuu, että aiheeseen perehtyminen jatkuu edelleen ja mutkikkaita tapauksia tulee vastaan päivittäin.

Haastavinta luettelointityössä ja asioiden omaksumisessa on ollut ehdottomasti eri aikakausien tietueiden kerrostumat ja niiden ymmärtäminen. Opinnoissani ja työurallani on jo ”puhuttu RDA:ta”. Varastokirjaston luettelointityö eroaa kuitenkin monesta muusta kirjastosta siinä, että käsittelemämme aineisto on pääosin vanhaa. Tämän vuoksi myös iso osa poimimistamme tietueista on tehty aikana ennen RDA:ta. Uuden työntekijän näkökulmasta tämä tarkoittaa sitä, että kun ensin on saanut luotua jonkinlaisen ymmärryksen siitä, kuinka tietue muodostuu RDA:n pohjalta, tämän jälkeen täytyy ymmärtää myös, miksi jokin vanha tietue ei näihin sääntöihin taivukaan. Vanhempia ohjeistuksia on puolestaan vaikea löytää esimerkiksi verkosta. Ensimmäisinä viikkoina tuntui, että pääni oli aivan solmussa tässä sääntöviidakossa – miksi tässä tietueessa asia on tehty näin, vaikka juuri luin ohjeesta, että sen kuuluisi olla eri tavalla?

Taidemusiikin osalta sävellysten nimettömyys ja erilaiset numerointikäytännöt ovat kieltämättä haaste sekä luetteloinnin että tiedonhaun kannalta. Yhtenäistettyjen nimekkeiden ohjeluettelot auttavat, mutta käsittelemme paljon aineistoa myös harvinaisemmilta säveltäjiltä, joista ei ole valmista luetteloa. Vanhoissa LP-levyissä on myös ristiriitaisuutta aineiston sisällä: on esimerkiksi aivan tavallista, että musiikkiteos on nimetty eri tavalla levyn keskiössä ja levyn kannessa, eikä esimerkiksi julkaisuvuotta ole merkitty lainkaan. Levyillä ei ole myöskään lähellekään aina kokoavaa nimekettä, minkä vuoksi jo pelkän 245-kentän muodostaminen voi aiheuttaa harmaita hiuksia – samalla älppärillä saattaa olla vaikkapa kuusi eri teosta, kaikki eri säveltäjiltä.

Kimurantteja ovat myös tapaukset, joissa levyn tietoihin ei ole painettu ollenkaan teosnumerointia tai esimerkiksi sävellajimerkintää, mikä vaikeuttaa ja hidastaa huomattavasti oikean yhtenäistetyn nimekkeen löytämistä. Haettavuuden kannalta inhokkisäveltäjäkseni on noussut Vivaldi kirjavien numerointikäytänteidensä ansiosta: välillä vastaan tulee opusnumero, välillä P-numero, välillä RV-numero ja niin edelleen. Myös renessanssiajan säveltäjien teosviidakko saa välillä huokailemaan ja tuijottamaan lasittunein silmin työhuoneessamme sinnikkäästi kukkivaa isoa amaryllista tai seuraamaan isosta ikkunasta, hulahtavatko lähilammen pilkkijät jäihin nyt vai huomenna.

Kun itse olin musiikkikirjastojen aktiiviasiakas ja sen jälkeen yleisen kirjaston musiikin asiakaspalvelija enkä ollut vastuussa luetteloinnista, minulla oli paljon mielipiteitä siitä, millaisia tietueiden tulisi olla: täydellisiä ja kattavia. Edelleen ajattelen, että ihannetodellisuudessa olisi hyvä olla näin. Arkitodellisuus tulee vastaan kuitenkin siinä vaiheessa, kun työtä tehdään ruohonjuuritasolla ja rajallisin resurssein. Jopa teknisten asioiden osaamista tärkeämpää musiikin luetteloinnissa onkin mielestäni kyky sietää tietynlaista keskeneräisyyttä, joka varsinkin vanhojen taidemusiikkiaineistojen parissa puurtaessa on jatkuvasti läsnä.

Perfektionismi on oman kokemukseni perusteella ominaisuus, josta minulle on elämässäni ollut hyötyä vain tiettyyn rajaan saakka. Parhaimmillaan sen avulla oppii asioita ja jaksaa puurtaa määrätietoisesti, pahimmillaan virheiden tekemisen pelko ja täydellisyyden tavoittelu lamauttavat ja hidastavat. Luetteloinnissa täydellisyyden nuoralla tasapainoilu tarkoittaa sitä, ettei tietueita missään nimessä voi huitaista menemään ihan noin vain, sillä ainakin ydinelementtien tulee olla oikein, jotta aineisto on löydettävissä. Jos ison aineistomäärän haluaa saada vietyä tietokantaan, työn on kuitenkin koko ajan edettävä myös määrällisesti. Asian voi kääntää toisaalta myös niin, että kokonaan luetteloimaton aineisto ei ole lainkaan asiakkaiden saatavissa – näin ollen sen vieminen järjestelmään edes minimitasolla on joka tapauksessa edistystä nollatasoon nähden.

Vaikka varsinkaan klassisen musiikin luettelointia ei valitettavasti voi sanoa helpoksi ja yksinkertaiseksi, on kuitenkin hyvä muistaa, että on paljon myös sellaista musiikkiaineistoa, joka taipuu formaattiin paremmin ja yksiselitteisemmin kuin meillä nyt työn alla olevat LP-levyt. LowTag-merkittyinä tulevien CD-levyjen tietueet ovat pääosin hyviä ja aineistot saadaan sen ansiosta hyllyyn nopeasti. Myös nuotteihin löytyy usein tietue joko Melindasta tai BookWheresta. Musiikkiaineistoa lisätään kokoelmaan säännöllisesti ja kun sen kattavuus koko ajan lisääntyy, myös lähettävä kirjasto pääsee tahollaan poistamaan tuplia jo siinä vaiheessa, kun käy aineistoaan läpi. Näin ollen kokoelmanhoitoon tulee lähettävissä kirjastoissa samankaltainen ote kuin kirjapuolella.

Lopuksi haluan myös muistuttaa, että meihin varastokirjastolaisiin voi aina olla yhteydessä jos kaipaa lisätietoja tai tarkennuksia jostakin Varastokirjaston aineistosta – oli se musiikkia tai jotakin muuta. Tällöin kipaisemme levyn, nuotin, kirjan tai lehden hyllystä lähempään tarkasteluun ja voimme antaa siitä lisätietoja puhelimessa tai sähköpostilla. Se on keskeinen osa työtämme ja asiakaspalveluamme. Henkilökohtaisesti iloitsen joka kerta suuresti, kun musiikkiaineisoomme tulee lainauspyyntöjä. Jokainen lähtevä laina on palkinto myös tehdystä luettelointityöstä, sillä aineistot ovat nimenomaan käyttämistä varten!

Tiina Kolehmainen

Ota yhteyttä

Varastokirjasto
Sirpa Janhonen • sirpa.janhonen@nrl.fi
Tiina Kolehmainen • tiina.kolehmainen@nrl.fi

Musiikkiaineistojen varastointityöryhmä | YKN
Tuomas Pelttari • tuomas.pelttari@hel.fi

Intervalli 1/2022. Kannen valokuva: Sanni Koskimies-Chiba
Intervalli 1/2022. Kannen valokuva: Sanni Koskimies-Chiba

Musiikinkuvailutilaisuus etänä ti 7.12. klo 13–16

Muusa • Kansalliskirjasto • Suomen musiikkikirjastoyhdistys:
Musiikinkuvailutilaisuus
7.12.2021
Zoom
Klo 13.00–16.00

Musiikin metatiedon asiantuntijaryhmä Muusa, Kansalliskirjasto ja Suomen musiikkikirjastoyhdistys järjestävät tiistaina 7. joulukuuta 2021 kaikille avoimen musiikinkuvailutilaisuuden maksuttomana etätapahtumana. Etätilaisuuden Zoom-striimi alkaa klo 13.00

Tilaisuuden teemat tarjoavat

• kaikille kiinnostuneille perehdytyksen musiikinkuvailun perusteisiin
• musiikkiaineiston kuvailijoille kertauksen kuvailussa viime vuosina tapahtuneista muutoksista
• kirjastopäättäjille syventävän näkökulman musiikinkuvailijan työhön nyt ja tulevaisuudessa.

Ilmoittautuminen ja lisätietoja

Ilmoittaudu mukaan tilaisuuteen 5.12. mennessä. Saat lisätietoja Kansalliskirjaston tapahtumasivulta.

Ohjelma

13.00–13.40 Alkusanat & Musiikinkuvailun perusteet
Jaska Järvilehto • Yle Arkisto

13.40–14.20 Finto-palvelun ontologiat ja sanastot musiikinkuvailussa
Jarmo Saarikko • Kansalliskirjasto

14.20–15.00 RDA:n mukainen kuvailutietue
Katri Riiheläinen • Suomen Kirjastopalvelu Oy

15.00–15.10 Tauko

15.10–15.30 Muusalle saapuneita kuvailukysymyksiä
Tapani Moisio • Kansalliskirjasto

15.30–15.50 ”Oothan tässä vielä huomenna” – Kurkistuksia tulevaisuuden musiikkikirjastotyöhön ja kuvailuun
Ilona Heinonen • Tampereen kaupunginkirjasto

15.50–16.00 Loppusanat
Tuomas Pelttari • Suomen musiikkikirjastoyhdistys ry

Äänilevyjä hyllyssä.

Levyjen tarjontaa ja kysyntää riittää, mutta ”kriisiä” vaan pukkaa

Monesti olen tänäkin vuonna kuullut puhuttavan, että musiikkia ei enää myydä levyinä. Äänitteet ovat ”katoamassa”, se CD ”ei kiinnosta ketään” ja LP on ”liian marginaalia”. Puhe tuntuu oudolta. Voisiko olla niin, että puhujat eivät seuraa tämän ajan kauppaa ja tarjontaa?

Suomalainen Levykauppa Äx toimii usealla paikkakunnalla Suomessa. Äxän verkkosivut ovat nautittava käyttöliittymä ties minkälaisten vinkkien ja musiikin (ostamisen) ääreen. Etusivulla oli tiistaina 24. syyskuuta 2019 joukko hittilevytyksiä. 12 kuvakantta CD-levyjä Ellinoorasta Tooliin, Maustetytöistä Mayhemiin.

Levykauppa Äxän verkkokaupan etusivu tarjosi 24. syyskuuta 2019 monenlaista hittilevyä Suomesta ja ulkomailta.

Peräti yhdeksää näistä on saatavana myös vinyylinä, ja jossain vaiheessa ilmestynee lopulta se Fear Inoculumin tuplavinyylikin. LP:t ovat tietysti tarkasteltavissa myös omalta alasivulta. Kaupan etusivulta voi myös nähdä, että yli puolet kymmenestä myydyimmästä artikkelista on Suomesta. Peukku ylöspäin!

Äxän rinnalla muutkin levykaupat ovat liikkeessä. Käytettyjen levyjen myynti ja hankkiminen on merkittävä osa musiikkifanien sielunelämää. Ällistyttävän runsas uusintajulkaisujen määrä luo jatkuvaa kysyntää erilaisiin klassikoihin. Svart Recordsin syysuutuuksissa liekehtivät Xysman ja Santa Lucian vinyyliboksit, joista jälkimmäisen ykköspainos on jo myyty loppuun. Syyskuun lopulla 2019 julkaistaan jo kolmas ”albumiboksi” The Beatlesilta kun Abbey Road saa uudet kuosit, liitekirjassaan jälleen ne aiemmin julkaisemattomat taustatarinat. Bob Dylanin hieno Bootleg Series on yltämässä viidenteentoista (!) osaansa kun Travelin’ Thrun eri formaatit tulevat ulos ensi marraskuussa.

Edellä olevat esimerkit ovat pintaraapaisu tämän hetken musiikkijulkaisuista. Kuka tahansa kiinnostunut voi ottaa tilanteen haltuun esimerkiksi selaamalla (tai klikkaamalla) rocklehti Soundia tai käväisemällä levykaupan kotisivun genrevalikoissa tai tekemällä haun kotikirjaston verkkosivulla. Helppoa.

Kirjastosta päin kuuluu kuitenkin ikään kuin vastaviestiä. Maanantaina 23. syyskuuta sain kuulla Espoon kaupunginkirjaston johtoryhmän linjauksesta luopua äänitteiden uutuushankinnasta. Päätös olisi voimassa vuoden 2021 alusta, asiasta blogissa Kirjava Satama, 17.9.2019. Perusteina todetaan äänitelainauksen vähentyminen ja muiden palveluiden lisääntyminen. Toisaalta ei todeta, mikä olisi uutuushankinnan jatkamiseen vaadittava äänitelainauksen taso.

Musiikkisisältöjen verkkopalveluiden suunnittelijana ja musiikkikirjastoammattilaisena olen huolestunut sisältöjen ja löytämisen ilon puolesta. Miten taata kunnan asiakkaille se, mitä nykyinen Laki yleisistä kirjastoista edellyttää? Lain kuudennen pykälän mukaan

Yleisen kirjaston tehtävänä on:

1) tarjota pääsy aineistoihin, tietoon ja kulttuurisisältöihin;

2) ylläpitää monipuolista ja uudistuvaa kokoelmaa;

3) edistää lukemista ja kirjallisuutta;

4) tarjota tietopalvelua, ohjausta ja tukea tiedon hankintaan ja käyttöön sekä monipuoliseen lukutaitoon;

5) tarjota tiloja oppimiseen, harrastamiseen, työskentelyyn ja kansalaistoimintaan;

6) edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista vuoropuhelua.

Erityisesti huolta minulle tuottaa mahdollinen tulkinta kohdista 1 ja 2. Monet isonkin kirjaston musiikkiosastot hankkivat vain yhden kappaleen kutakin uutuusaineistoa. Entä jos sitä yhtäkään ei hankita? Seutukirjasto ja kuntarajat ylittävä kellutus voivat helpottaa pitenevän varausjonon kanssa, mutta Helmet-kirjastokuntia on vain neljä. Jos suuri pääkaupunkiseudun kirjasto lopettaa uutuushankinnan kokonaan, niin miten käy varausjonojen? Ne pitenevät entisestään.

Ajatukset vakavoituvat lisää kun katson Kirjastokaistan videota, missä muusikko Jukka Nousiainen kertoo kirjastonkäytöstään. Sarjan Löytöretki musiikkiosastolla kolmososassa Nousiainen kulkee Tampereen Metson musiikin uutuushyllylle, löytää bokseja, kiinnostavan kasetin, bulgarialaisia musiikkiaarteita, inspiroivaa vinyyliä ja luettavaa jne. Hän pohtii CD-bokseja varten tehtyä toimitustyötä ja uutta informaatiota.

Metson virikkeellinen uutuushankinta ja sen esillepano tuottaa kävijälle löytöjä. Kirjaston kulttuurinvälittäjän rooli näkyy ja tulee läpi rytisten. Tuota rytinää kuulen mielelläni itsekin – esimerkiksi aina kun saan lainaan maksuttoman varauksen. Sitä vähemmän kivaa lainausdataa ja ”lainauksen kriisiä” pukkaa myös kuuluville, mutta minun korvassani musiikki on voitolla.

Tuomas Pelttari
Suomen Musiikkikirjastoyhdistys

Musiikkikirjastolaisten kevätseminaarin 2018 esitykset

Musiikkikirjastot 2018 – #muki2018

Suomen musiikkikirjastoyhdistyksen kevätseminaari pidettiin Tampereen pääkirjasto Metsossa 6.4.2018. Perjantain ohjelmaa seuraamaan kerääntyi noin 50 osallistujaa. Ilmoittautuneista suurin osa oli mukana Lehmus-salissa, pienempi seurasi ohjelmaa etästriimin avulla.

Musiikkikirjastoyhdistyksen perinteinen kevatseminaari pidettiin totutusti Tampereen Metsossa.

Musiikkikirjastoyhdistyksen perinteinen kevatseminaari pidettiin totutusti Tampereen pääkirjasto Metsossa. Seminaariväki kokoontui 6. huhtikuuta 2018 upeaan Lehmus-saliin toiseen peräkkäiseen kevätseminaariin.

Seminaariohjelman aloitti yhdistyksen puheenjohtaja Tuomas Pelttari. Puheessa painoa saivat yhdistyksen toiminta, musiikin varastointi ja musiikkikirjastojen tulevaisuus. Ennen seminaarivieraiden puheenvuorojen esittelyä Pelttari kertoi, että kuluva kausi jää viimeiseksi puheenjohtajana.

Rebekka Pilppula
Turun kaupunginkirjaston kirjastopalvelujohtajaja Rebekka Pilppula avasi vierailijaohjelman klo 9.50 puheenvuorolla Musiikin tilasta ja varastoinnista. Pilppulan slidet löydät täältä.

Ilona Heinonen
2018 alussa aktivoitunut Muusa eli musiikin metatiedon asiantuntijaryhmä oli esillä tuoreeltaan Metson Lehmus-salissa. MusaMelindan ja Luumu-ryhmän korvanneesta Muusasta kertoi Ilona Heinonen Tampereen kaupunginkirjastosta. Heinosen esitykseen täältä.

Päivi Litmanen-Peitsala
Kirjastot.fi:n tiedotusvastaava Päivi Litmanen-Peitsalan aiheena oli Musiikki, verkkokirjastot ja some. Monipuolisesti verkkomaailmaa valaisevan esityksen runko löytyy täältä.

Katri Riiheläinen
BTJ Finland ja Katri Riiheläinen toivat esiin luettelointiasiaa otsikolla Ajankohtaista musiikin luetteloinnista. Riiheläisen puheenvuoron jälkeen nautittiin BTJ Finlandin tarjoamat kahvit kahvilassa, lähellä Metson musiikkiosastoa. Riiheläisen esitykseen pääset täältä.

Maaria Harviainen | Jaska Järvilehto | Tiina Tolonen
Musiikkikirjastolaiset oppilaitosten tukena
Musiikkikirjastoyhdistyksen uusi työryhmä Muska eli Musiikkikirjastolaiset oppilaitosten tukena oli paikalla Harviaisen, Järvilehdon ja Tolosen voimin. Perustamiskokouksessa keskusteltiin toiveista työryhmän tekemisen ja kirjastoammattilaisten keskinäisen kommunikoinnin suhteen. Järvilehdon esitykseen pääset täältä., Harviaisen esitykseen täältä.

Muska-työryhmän 6.4. perustetulle Facebook-sivulle pääset täältä.

 

Vuoden levyt @Levyhyllyt 2016

Levyhyllyt valitsi vuoden parhaat albumit


Ari Väntänen

kotimaiset

1. Radiopuhelimet: Saastan kaipuu
–Tiukan, dynaamisen ja ajankohtaisen puolituntisen aikana tekee mieli noutaa aivot narikasta, panna ne päähänsä ja palata tanssilattialle.

2. Mikko Joensuu: Amen I
–Joensuun maallistumistrilogian ensimmäinen osa on paljas ja kaunis folklevy, joka hiljentyy epätoivon äärelle päästäkseen sen yli.

3. Tommi Liimatta: Rokokoo Computer
–Liimatta ei ole ennen esiintynyt lauluissaan näin paljaana. On pysäyttävää huomata kuuntelevansa Liimatan sanoituksia, jotka uskoo ymmärtävänsä tekijän tarkoittamalla tavalla ja joihin osaa jopa samaistua.

4. Litku Klemetti & Tuntematon numero: Horror ’15
–Rosoista punkotetta, ilahduttavaa itseironiaa, komeita sovituksia ja vilpitöntä iskelmällisyyttä. Hurmaavia lauluja tekevä Klemetti on jälleen uusi todiste siitä, että kiehtovimmat kappaleet kirjoitetaan valtavirran ulkopuolella.”

5. Jani Matti Juhani ja Mustat Käärmeet: Kis Kis
–Herättelevää, hauskaa ja poliittista folkrockia. Ilkikurisen pinnan alla piilee salaa surullinen, piiloviisas ja humaani sanoma.

6. Talmud Beach: Chief
–Ilahduttava alt.blues-albumi. Boogie on niin kepeää, ilmavaa ja tiedostavaa, että bluusi kuulostaa pitkästä aikaa elävältä eikä aikansa eläneeltä.

7. Faarao Pirttikangas & Kuhmalahden nubialaiset: Papyloonin Barbeque
–Taidokas tarinankerronta ja oudot aiheet kuorruttavat leikittelevän varmaotteista bändisoittoa, joka taipuu kupleteista zydecoon.

8. Jarkko Martikainen & Luotetut miehet: Ruosterastaat
–Laulujen hahmot ovat uskottavia ja ennen kaikkea kaikenlaisia. Lauluntekijän kyky astua hyvin erilaisten ihmisten saappaisiin on vaikuttava. … Musiikin positiiviset sävyt reunustavat synkimmätkin tarinat toivolla ja lempeydellä.

9. Oranssi Pazuzu: Värähtelijä
–Tiukkaa progea, vapaata jammailua ja mustaa hypnoosia – Oranssi Pazuzun sooninen trippi on luolasukellus psyyken synkimpiin sopukoihin.

10. Kuningas Yrjö: Mustelma myrskyn silmassä
–Surumielisiä, kauniita, vakavia ja hetkittäin humoristisiakin indiebiisejä lauluntekijältä, jonka käsialan tunnistaa ensipiirroista.

ulkomaiset

1. David Bowie: Blackstar
–Vaikuttavan tarinan majesteetillinen viimeinen luku kertoo, että suuren taiteilijan fyysiset voimat ehtyivät ennen luomisvoimia.

2. Nick Cave & The Bad Seeds: Skeleton Tree
–Jokainen kappale on pinnalta hiljainen, mutta sisällä velloo tuskainen levottomuus. … Skeleton Tree vie pimeisiin paikkoihin mutta johdattaa myös ulos niistä.

3. Iggy Pop: Post Pop Depression
–QOTSA-mestari Josh Homme ja ikoninen Iggy Pop kattavat pöytään albumin, jolla Palm Desertin garagerock kohtaa Iggyn Berliini-levyjen kolhon kauneuden. Kerrankin hieno yhdistelmä, joka todella ylittää osiensa summan.

4. Håkan Hellström: Du gamla, du fria
–Du gamla, du fria vahvistaa sitä vanhaa faktaa, että helpon ei tarvitse olla yksinkertaista. Muodoltaan perinteinen pop voi olla merkityksellistä taidetta.

5. Leonard Cohen: You Want It Darker
–Vähäeleinen ja haikean lämminhenkinen albumi. Jokaisella elementillä sähkökitaroista synagogan kuoroon tuntuu olevan yhtä tärkeää asiaa kuin matala-äänisellä maestrolla.

6. Weeping Willows: Tomorrow Became Today
–Ruotsin viileimmät setämiehet tarjoilevat albumillisen sykähdyttäviä ja lujatekoisia vintage-popbiisejä.

7. PJ Harvey: The Hope Six Demolition Project
–Vähäeleinen ja yllättävän helpon oloinen albumi avaa kaikki ulottuvuutensa vasta useiden kuuntelujen myötä.

8. Silvana Imam: Naturkraft
–Silvana Imamin hiphop-kollektiivi RMH:n kanssa työstämä musiikki ei ole kovin pop. Se on hengeltään varsin progressiivista, taiteellista ja paikoin vaikeasti lähestyttävää.

9. Kvelertak: Nattesferd
–Studiolivelevy, jolla Norjan hurjimukset onnistuvat uudistumaan unohtamatta lähtökohtiaan eli hardcorea, bläkkisflirttiä ja skandinaavista mytologiaa.

10. Sturgill Simpson: A Sailor’s Guide To Earth
–Alt.country-artisti määrittelee itsensä uudelleen rohkealla ja rajoja rikkovalla albumilla. A Sailor’s Guide To Earthin jälkeen luomisvoimaiselta Simpsonilta voi odottaa mitä tahansa – ja luultavasti hän myös täyttää odotukset.

* * *

Tuomas Pelttari
kotimaiset

1. Radiopuhelimet: Saastan kaipuu
–Luomuista rytinää ja tekstikudosta, jonka ainutlaatuisuus on kansallisaarteitamme.
2. Mira Luoti: Tunnelivisio
–Synkänoptimistinen, viileäntyylikäs soolodebyytti lunasti odotukset kevyesti.
3. Sanni: Sanni
–”Vaikea” kolmosalbumi osoittautuu hetkessä popmusiikin riemukulkueeksi. Sanni ja Hank Solo luovat oman maailmansa, jonne pääsy imartelee kuulijaa.
4. The Post: The Post
–Lauluntekijyyden ja indierockin kuulasta voimaa debyytillä, joka vangitsee heti – ja palkitsee tarkemman keskittymisen.
5. Dave Lindholm: V.
–V. nousee yhdeksi maestron pitkän uran kohokohdista.
6. Jarkko Martikainen & Luotetut miehet: Ruosterastaat
Mitä elävimpiä tarinoita elämästä, joka kiertyy mitä erikoisimpiin asentoihin.
7. Tähtiportti: Eetterimessu
–Vaarallisen turvallinen trippi, jota ei kannata missata.
8. Moderni Kanuuna: Samurai Rauni Reposaarelainen
–Meri-Poriin sijoittuvan samuraielokuvan luonteikas ääniraita on kuvansa mittainen kokonaisuus.
9. Tommi Liimatta: Rokokoo Computer
10. Erin: Seliseli
–Parasta vuonna 2016 popmuottiin tuotua parisuhdekriiseilyä ja sen moninaisia ulottuvuuksia. Svengin kanssa.
ulkomaiset
1. David Bowie: Blackstar
2. Biffy Clyro: Ellipsis
3. Radiohead: A Moon Shaped Pool
4. Sia: This Is Action
5. Håkan Hellström: Du gamla, du fria
6. Sting: 57th & 9th
7. The 1975: I Like It When You Sleep, For You Are So Beautiful Yet So Unaware Of It
8. Kent: Då som nu för alltid
9. Field Music: Commontime
10. Nick Cave & The Bad Seeds: Skeleton Tree

Mukaan Musiikin ytimeen – upoke valmis verkkokirjastoihin, blogeihin ja kirjastojen kotisivuille

Kirjastosi musiikkitapahtumat ja uutiset valtakunnalliseen levitykseen

Musiikkikirjastot.fi:n etusivulta tuttu upoke Musiikin ytimessä on saatu kirjastolevitykseen. Upoke toimii nyt sekä verkkokirjastoissa, kotisivuilla että blogialustoilla – myös https-sivuilla.

Upoke laajentaa kirjastosi verkkofoorumeiden tarjontaa kompaktisti. Yksi uusimmista esimerkeistä Musiikin ytimestä on huhtikuussa 2016 uudistetun VaskiFinnan musiikkisivu. Tämän lisäksi Musiikin ytimessä ovat esimerkiksi pääkaupunkiseudun uusi HelMet Musiikki, Lahden konservatorion musiikkikirjasto ja Riihimäen kirjaston musiikkisivu.

Toimintaa esiin

Upokkeen tavoitteena on tuottaa helposti omaksuttava ajankohtaisruutu suomalaiseen musiikkikirjastomaailmaan, sen palveluihin ja toimintaan. Musiikin ytimessä saat kirjastosi asiakastiedotusta ja tapahtumavinkkejä esiin paikallisesti, seudullisesti ja maanlaajuisesti. Tiedotus on suunnattu kaikille asiakkaille: yhtä lailla kirjastosi vakiasiakkaan, kirjastokeikkaa suunnittelevan artistin kuin alasta kiinnostuneen ammattilaisen katsantokulmaan.

Enemmän kuin upoke

Musiikin ytimessä toimii upokkeen takana blogina. Upokekuvien nostouutiset jäävät blogipuolelle pysyvästi – osaksi laajaa arkistoa, jonka kaikki jutut asiasanoitetaan. Aiemmat artikkelit ja uutiset ovat löydettävissä koontisivun hakuruudun kautta. Koontisivu on helppo tapa palata uutisvirtaan. Samalla voi helposti seurata muiden kirjastojen tapahtumakehitystä. Hakuja voi tehdä esimerkiksi kirjaston, paikkakunnan tai aiheen mukaan.

Miten mukaan Musiikin ytimeen?

Upoketta ja blogia toimitetaan yhteistyössä musiikkikirjastojen kesken. Keskimäärin kymmenen ruudun laajuinen upoke tiedottaa siitä, mistä toimitukseen (pelttari@gmail.com) päin vinkkaat. Jos kirjastolla on valmis tapahtumajuliste, niin laita se postiin mukaan liitteeksi. Näin on tapahtumasi saa saman kuvituksen sekä kirjastosi ovelle että valtakunnalliseen flow’hun. Myös logot ja muu kuvitus ovat käyttökelpoisia liitteitä. Formaattina toimii parhaiten jpg.

Ota kirjastosi viestintä mukaan

Musiikkikirjastot.fi ylläpitää upoketta kaikkien kirjastojen hyödynnettäväksi. Kerro siis viestintäväylästä eteenpäin ja näytä kotikirjastosi viestintä- ja someammattilaisille Musiikin ydin. Näytä myös blogin koontisivulta miltä valtakunnallinen esillepääsy näyttää. Vaivalla tehdyt julisteet kannattaa jakaa eteenpäin. Ota toimituksen osoite pelttari@gmail.com mukaan tiedotusrinkiin.

Verkkoviestinnän monitahoisuus vie suuntaan, jossa paikallinen on saman tien seudullista, seudullinen valtakunnallista jne. Kun osallistut, niin paikallinen on myös on valtakunnallista – ja ringissä on mukana sinunkin kirjastosi asiakas.

Lisätietoja ja materiaalia:
Musiikin ytimessä koontisivu ja upoke
Musiikkikirjastot.fi
Materiaalipankki

Tuomas Pelttari
pelttari@gmail.com

muki_logo_pysty

 

Musiikkikirjastot.fi alkoi vinkata musiikkia – sinulle ja kirjastollesi

Levyhyllyt avautuivat – Musiikkikirjastot.fi laajensi vinkkaukseen

Musiikkikirjastot.fi:n vinkkiblogi Levyhyllyt ilmestyi Kirjastot.fi:n verkkosisältöihin alkuvuodesta 2015. Varsinaiseen sisällöntuotantoon päästiin vuodenvaihteen jälkeen, ja helmikuussa tekstejä oli jo useita. Uuden verkko-osoitteen ja graafisen ilmeen valmistumisen jälkeen uusi vinkkifoorumi oli tuotannossa.

Musiikkivinkkien blogi Levyhyllyt avattiin alkuvuodesta 2015.

Askel kohti vinkkimäistä sisällöntuotantoa oli valtakunnalliselle foorumille tärkeä. Halusimme tuottaa ajatuksella toimitettua sisältöä, joka vinkkaisi mutkattomasti musiikkia ja siihen liittyvää muuta substanssia. Palaset loksahtivat yhä paremmin paikoilleen viime helmikuussa, kun Musiikkikirjastot.fi uudistettiin. Musiikkikirjastojen valtakunnalliset vinkit ja verkkopalvelut saivat virikkeellisemmän emosivun, jossa Facebook ja Twitter ovat peruselementtejä.

Kirjastot.fi:n yhtenäinen ilme

Suunnitteluvaiheessa oli hyvä tilaisuus myös yhtenäistää Kirjastot.fi:n bloginäkymiä. Fonttia, otsikointia ja yleistä luettavuutta vietiin eteenpäin. Levyhyllyihin tuotiin Kirjastoalan keskiöstä tuttu teema. Samalla uudistettiin musiikkikirjastolaisten ammattiblogi Musiikki kuuluu kaikille. Levyhyllyjen parina toimiva ammattilaisfoorumi sai toiminnallisemman ilmeen, jossa juttujen kommentointi on helppoa. Molempien blogifoorumien etusivuille avautuu näyteikkuna, joka kertoo sisällöistä.

Käytön ja sisäisen navigoinnin helpottamiseksi blogisivun kärkeen tuotiin kaksi olennaista linkkiä, Musiikkikirjastot.fi ja Musiikki kuuluu kaikille. Blogista löytyy myös ruutu, johon voi tehdä oman haun.

”Kirjastostahan löytyy myös uusintapainoksia ja elämäkertoja…”

Levyhyllyjen musiikkiarvioissa pyritään avaamaan sisältöjä. Substanssi ei rajoitu musiikin mainostamiseen, sitähän riittää verkossa muuallakin. Levyhyllyjen henkeen kuuluu olennaisesti kirjoittajan musiikkielämys. Tekstien faktapohjaisempi artistiesittely toimii objektiivisemmalla tasolla.

Vinkkeihin kuuluvat erottamattomasti eteenpäin vievät askelmerkit, joita on tuotu arvioden loppupuolelle. Tällaisia valmiita oivalluksia ovat kirjavinkkien oma kappale Lue lisää, levytysten painostiedot, artistin kotisivut, epäviralliset fanifoorumit tai muuten aiheeseen liittyvät lähteet.

Albumien uusintajulkaisujen maininnat tuodaan esiin tiivistetysti, koska boksit ja deluxe-painokset on kuvailtu kirjastojen tietokantoihin varsin kattavasti. Osiossa Lue lisää listataan aiheeseen liittyviä elämäkertoja ja historiikkeja. Toisinaan mukaan listataan myös CD-boksi ja liitteenä olevaa kirja.

Nykyisyys ja tulevaisuus

Kuten Musiikkikirjastot.fi:n tavoitteena muutenkin, Levyhyllyjen pyrkimyksenä on antaa tasapuolisempia mahdollisuuksia vinkkisisältöjen ääreen. Ilman somepakkoa.

Blogisisältöjä voidaan jo tuoda esille uudella tavalla. Upoke Musiikin ytimessä on käytettävissä verkkokirjastojen musiikkisivujen, virallisten kotisivujen ja kaikkien musiikkiblogien tarpeisiin. Kyseessä on sivulta Musiikkikirjastot.fi tuttu tiedotus- ja uutiskanava, jossa kerrotaan musiikkikirjastouutisista ympäri Suomen. Upokkeen koodi löytyy ohjeineen Kirjastot.fi:n Materiaalipankista.

(Upokkeen tuominen https-sivulle vaatii suojatun yhteyden, joka pyritään toteuttamaan Vaski-Finna-pilotin myötä välimuistipalvelimeen liittyen. Syksyllä 2015 Kirjastot.fi:n upokkeita voi tuoda esim. Areenan tai CSLibraryyn. Kirjastohakemiston upokkeet ovat jo käytettävissä myös https-sivuille.)

Levyhyllyjen sisältöjä pyritään tulevaisuudessa sisällyttämään suomalaisiin verkkokirjastoihin. Tavoitteena on lisätä helposti käytettävän tiedon määrää ja rikastaa asiakkaan valmista hakutulosta niin, että Levyhyllyjen lisäsisältö on näkyvillä. Koko artikkeli olisi vain yhden klikkauksen päässä.

Tuomas Pelttari
Musiikkikirjastot.fi
pelttari@gmail.com

Musiikkikirjastoyhdistyksen syyskokous pidettiin Music Finlandin uusissa tiloissa 8.12.2014

Music Finland hurmasi syyskokouksen väen

Suomen musiikkikirjastoyhdistyksen syyskokous pidettiin 8.12.2014 Helsingissä. Tänä vuonna kokoonnuttiin Kari Laitisen kutsusta Music Finlandin tiloihin.

Ari-Pekka Lauhakari käy Wigwamiin.

Ari-Pekka Lauhakari käy Wigwamiin.

Urho Kekkosen kadulla Helsingin Kampissa sijaitseva moderni, käytännöllinen ja uutuuttaan hohtava toimipaikka ihastutti vierailijat virikkeellisyydellään. Tietopalvelupäällikkö Laitinen kertoi Music Finlandin toiminnasta, ja esitteli kokousväelle lähimmät kollegansa Tuuli Grönroosin ja Paulina Partasen.

Kirjastoseuran musiikkityöryhmän puheenjohtaja Lea Salo ja syyskokouksen puheenjohtajana toiminut Heikki Poroila.

Kirjastoseuran musiikkityöryhmän puheenjohtaja Lea Salo ja syyskokouksen puheenjohtajana toiminut Heikki Poroila.

Heikki Poroilan puheenjohtamaan yhdistyksen syyskokoukseen osallistuivat lisäksi Jaakko Tuohiniemi, Maaret Storgårds, Tarja Lehtinen, Tuomas Pelttari, Paulina Partanen, Tuuli Grönroos, Ari-Pekka Lauhakari, Harri Pikka, Irmeli Koskimies, Lea Salo, Kari Laitinen, Jyrki Valto ja Jarkko Rikkilä.

Syyskokouksessa hyväksyttiin hallituksen esitys yhdistyksen jäsenmaksuiksi vuodelle 2015. Sekä henkilöjäsenet että yhteisöt voivat valita ovatko vain Suomen musiikkikirjastoyhdistyksen jäseniä tai vaihtoehtoisesti sekä musiikkikirjastoyhdistyksen että myös IAMLin jäseniä. Jäsenmaksumalli on kaksiportainen:

Henkilöjäsen 20 € (Suomen musiikkikirjastoyhdistys) ja 40 € (Suomen musiikkikirjastoyhdistys + IAML)

Yhteisöjäsen 40 € (Suomen musiikkikirjastoyhdistys) ja 80 € (Suomen musiikkikirjastoyhdistys + IAML)

Yhdistyksen hallituksen puheenjohtajaksi 2015 valittiin musiikkikirjastonhoitaja Tuomas Pelttari. Jaakko Tuohiniemi jatkaa kuuden vuoden puheenjohtajuuden jälkeen hallituksen varsinaiseksi jäseneksi. Vantaan Tikkurilan kirjaston musiikki- ja mediaosaston Harri Pikka valittiin hallituksen varsinaiseksi jäseneksi väistyvän Tuomas Harviaisen tilalle.

Music Finland – suomalaisen musiikin puolesta

Syyskokouksen lopuksi puheenvuoro oli Kari Laitisella. Music Finland toimii suomalaisen musiikin ja niiden tekijöiden puolestapuhujana ympäri maailmaa. Laitinen kertoi, että Music Finlandilla on maailman laajin suomalaisen musiikin nuottikokoelma. Tässä kokoelmassa on suuri määrä musiikkia, jota ei ole saatavana missään muualla.

Music Finlandin jäseninä on 270 elossa olevaa säveltäjää sekä suuri joukko perikuntia. Vailla kustantajaa olevien säveltäjien promootiosta ja tuotannosta pidetään monin tavoin huolta jäsenmaksua vastaan. Music Finland tekee tärkeää työtä säveltäjäasiakkailleen. Säveltäjän teokset arkistoidaan ja luetteloidaan nuotistoon. Sävellyksistä tehdään tilaustyönä myös nuottilaitoksia. Jäsenien säveltäjäprofiilit ja teosluettelot ovat edustavasti esillä Music Finlandin verkkosivuilla.

Tuomas Pelttari, kuvat ja teksti