Kirjailija Juha Itkosen ohjelmasarja Minun musiikkini löytyy Yle Areenasta. Koskettava keskusteluohjelma suomalaisten musiikintekijöiden kanssa sisältää pienimuotoisia akustisia esityksiä, joita et ole muualla nähnyt.
Syksyllä 2019 esitetyn ensimmäisen kauden vieraina nähtiin Chisu, Samuli Putro, Sanni, Iisa, A.W. Yrjänä ja Mariska. Itkosen innoitamana artistit valottavat tuntojaan, jotka tavalla tai toisella risteävät haastattelijan aikalaiskokemuksiin. Jaksot on kuvattu Villa Vikanin huvilassa Raaseporissa. Ohjelman ovat tuottaneet Yle Musiikki ja Suomen Musiikintekijät.
Marko Annalan, Aija Puurtisen, Jukka Nousiaisen ja Kauko Röyhkän tähdittämää videosarjaaesitetään Turun musiikkikirjastossa ilman ääntä, suomeksi tekstitettynä. Videonäyttö on avoinna läpi kirjaston aukioloajan.
Vuonna 2019 kuvatussa Kirjastokaistan tuotannossa on neljä jaksoa, joissa suomalaiset muusikot kertovat omasta kiinnostuksen kohteista ”kotikirjastonsa” musiikkiosastolla. Turun omassa videossa nähdään paikallisia muusikkoja ja musiikkivaikuttajia.
Liedon kirjasto järjesti Lieto Bluesissa pop up -kirjaston ensimmäistä kertaa toukokuussa 2019, jolloin tapahtumassa esiintyi Jo Buddy meets Funky Kingstone. Koska tällainen tapahtumaan paikan päälle viety musiikkikirjastotoiminta sai aikaan iloisen vastaanoton asiakkailta, artistilta ja järjestäjältä, oli heti selvää, että yhteistyö tulisi jatkumaan.
Liedon kunnan kulttuuri- ja liikuntatoimi on järjestänyt Lieto Blues -konsertteja vuodesta 2014 alkaen. Tapahtumapaikaksi on vakiintunut Lietohalli, jossa on vuosien varrella nähty esiintyjinä Heikki Silvennoinen, Mark Hummel, Honey B. Family ja monia muita. Syksyllä 2019 konserttia tähdittivät kotimainen Swampdog sekä bluesia ja soulia musiikissaan yhdistävä amerikkalainen Tad Robinson.
Janne Kuosmanen tapaa Tad Robinsonin pop up -kirjaston ääressä Lieto Bluesissa 2019.
Tad Robinsonin konsertin pop upia valmistellessamme toimimme pitkälti samalla tavalla kuin kevään Lieto Bluesin kohdalla. Olimme hyvissä ajoin ennen konserttia sähköpostitse yhteydessä artistiin. Pyysimme tältä listaa omista vaikuttimistaan, jotka voisimme laittaa näytille tapahtuman aulaan. Emme keskittyneet pelkästään musiikkiin, vaan pyysimme listaan myös elokuvia ja kirjoja. Kuten aiemmin Jo Buddy, myös Tad Robinson toimitti meille listat, joiden pohjalta haalimme näyttelyaineiston kaikkialta Vaski-kirjastoista.
Bluesmuusikko Tad Robinson teki pop up -kirjaston asiakkaille suosituslistan äänitteitä ja kirjallisuutta. Suositukset sai printtinä mukaan Lieto Bluesista.
Tulostimme listat paperille, jotta asiakkaat saivat mukavana konserttimuistona suosittelulistan suoraan artistilta. Pop up -kirjastossa yhdistyy siis lainauspalvelut, kirjaston musiikkiaineistot ja toisaalta myös tietopalvelutyö. Robinson ja Buddy olivat molemmat varsinaisia juurimusiikkihistorian suurtietäjiä ja monet konserttikävijät kommentoivatkin, että listalta löytyy paljon sellaista, mitä he eivät olleet koskaan kuunnelleet. Konserttisalin aulassa sijaitseva pop up -kirjasto on myös oivallinen näyteikkuna muidenkin musiikkikirjastopalvelujen esittelyyn.
Janne Kuosmanen jakoi pop up -kirjastosta Tad Robinsonin tekemää suosittelulistaa.
Robinson oli aidosti innostunut pop up -kirjastostamme. Hän kävi oma-aloitteisesti monta kertaa ihmettelemässä kirjastopistettämme, otti innoissaan kuvia esillepanosta ja jutusteli ystävällisesti levyistä ja musiikista yleisemmin. Yhden levyn jouduimme jopa ottamaan pois esiltä, koska se ei aivan edustanut hänen näkemystään bluesista. Hän antoi meille vuolaasti kiitosta tekemästämme työstä.
Tapahtumana Lieto Blues kerää paikalle musiikin ystäviä sekä Liedosta että Suomesta laajemminkin. Oli hauska huomata, kuinka pop up -kirjaston levyvalikoima herätti monissa kävijöissä muistoja menneiltä ajoilta. Lainamääriä olennaisempaa on mielestämme se, miten kirjastopalvelut tukevat itse tapahtumaa ja tekevät konserttikokemuksesta kokonaisvaltaisemman.
Mikään muu toimija ei pysty järjestämään palvelua, jossa artistin suosikit tuodaan konserttikävijöiden eteen heti kotiin lainattaviksi. Tällainen toiminta tuo kirjastoa esiin positiivisessa mielessä ja tämän palautteen saimme myös asiakkailta. Musiikki yhdistää ihmisiä, ja niinpä myös monet pop up -kirjaston levyt toimivat oivana jutun juurena tarinoiden ja mielipiteiden vaihdolle.
Lieto Blues 2020
Syksyllä 2020 Lieto Bluesin ohjelmistossa on kaksi konserttia. 30.9. Lietohallilla esiintyy Suomen blueskuningatar Erja Lyytinen ja 11.11. amerikkalainen huuliharppumestari R.J. Mischo.
Erja Lyytinen esiintyy Lieto Bluesissa 30. syyskuuta 2020.
Musiikkikirjastot.fi vinkkaa talven 2019–2020 uusia levyjä Suomesta ja ulkomailta. Osa levyistä on julkaistu joulukuussa, osa odottaa ilmestymistä tammi-helmikuussa. Blogissa myös keväämmällä julkaistuista maalis-huhtikuun 2020 uutuuksista. ja alkukesän uutuuksista.
Jos uutuus on varattavissa, pääset kirjastosaatavuuteen esittäjän/levyn otsikosta. Linkki vie Finna.fi-tietokantaan. Yli 60 % Suomen yleisistä kirjastoista käyttää Finna-verkkokirjastoa.
Huom! Monet kevään 2020 levynjulkaisukeikat ja -kiertueet on peruutettu koronavirustoimien vuoksi.
Tuomas Pelttari tuomasp@kirjastot.fi
Antti Tuisku: Valittu kansa | Warner Music Finland 2020
Laulaja Antti Tuiskun uutuuslevy julkaistaan 7. helmikuuta. Valittu kansa on jatkoa Tuiskun supersuosituille albumeille En kommentoi ja Anatude. Uuden levyn nimiraita julkaistiin 4.2. Tuisku esiintyy Helsingin Olympiastadionilla 21.–22. elokuuta 2020.
Viidestoista albumi Radiopuhelimia on ulkona 14. helmikuuta. Kosminen tiedottomuus jatkaa kiihkeän svengin ytimessä. Singleraitana julkaistiin ’Naapurit’.
22-Pistepirkosta tuttu PK Keränen on saanut valmiiksi ensimmäisen sooloalbuminsa. Pitkään työn alla ollut Serobi Songs sisältää koskettavan laulaja-lauluntekijän sielukkuuden rinnalla tyylikästä riehakkuutta. Yhdessä Valtteri Pöyhösen (Ricky-Tick Big Band, Dalindéo) kanssa tehty albumi sisältää singleraidat ’Let Go’ ja ’Bad Dreams’. Muita huippuja ovat ’Say You’re Mine’ ja ’Lost Together’. Serobi Songs on ulkona tammikuun lopulla, LP-painos 14. helmikuuta.
Juliet Jonesin Sydän: Kansas | Turenki Records 2020
Paluu ottaa ajan jonka tarvitsee. Juliet Jonesin Sydän valloitti kuulijansa unohtumattomilla keikoilla ja 10 albumin voimalla vuosina 1985–1996. Helmikuussa 2020 tulee paluulevy Kansas, ensimmäinen JSS-levy liki neljännesvuosisataan. Keikoilla nähdään kokoonpano Kari Hyvärinen, Sami Pirkola, Kari Heiskari, Jussi Parkkonen ja Pekka Gröhn. Kansas sisältää singleraidan ’Hiekkaan’.
Vesala: Etsimässä rauhaa | Warner Music Finland/Etenee Records 2020
Kolme ja puoli vuotta ensimmäisen sooloalbumin jälkeen ilmestyy Vesalan odotettu albumi Etsimässä rauhaa. Vesalan uusimmat singleraidat ovat 2019 julkaistut ’Uusia unelmia’ ja ’Meillä kummittelee’. 2010-luvulla Paula Vesala (ex-PMMP) on nähty musiikkiuran lisäksi valkokankaalla. Vesala oli mukana suositussa tv-ohjelmassa Vain elämää kausilla 3 ja 10. Etsimässä rauhaa julkaistaan 14. helmikuuta, ja samana päivänä alkaa kevään 2020 kiertue.
Muusikot Jouni Hynynen ja Mira Luoti ovat yhdessä Maanalaisen Armeijan kansikuvassa. Kokoonpanon ravistava debyyttialbumi kertoo korutonta kieltä rakkaudesta ja kurjuudesta.
Rapduo SOFAn Sonja Kuittinen ja Fanni Noroila kypsyttelivät debyyttialbumia pitkään. 2020 odotus on vihdoin ohi kun BFF julkaistaan 14. helmikuuta. Striimin lisäksi levystä on luvassa LP-painos. Uusin singleraita ’Ei kiinnosta’ tuli ulos striiminä 17. tammikuuta.
Five Finger Death Punch: F8 | Better Noise Music 2020
Tymäkänmodernin metallin Five Finger Death Punch palaa. Uusi levy F8 ilmestyy helmikuun 28. päivä. Vuodenvaihteen molemmin puolin julkaistut ’Inside Out’ ja ’Full Circle’ etenevät vaikuttavasti.
Räjäyttäjät: III | Räjä Records/Ektro Records 2019
Räjäyttäjien odotettu ”kolmonen” (kasetti, LP, CD, striimi) on julkaistu joulukuun puolivälissä. Jukka Nousiaisen, Mikko ”Rock” Siltasen ja Alex Reedin trio on tuottanut tinkimätöntä maanläheisyyttä jo vuosien ajan, eikä III tuota pettymystä. Räjäyttäjät | Facebook Räjäyttäjät | Instagram Jukan Musiikki | kotisivu
Uusi Vesimiehen aika. Ohjaus: Jan Anderzén.
III-levynjulkaisukiertue 2019–2020: 13.12. Dynamo, Turku 14.12. Musta Kynnys, Jyväskylä 19.12. Vernissa, Vantaa 20.12. Suistoklubi, Hämeenlinna 21.12. Olympia, Tampere 10.1. House Of Rock, Kouvola 11.1. Kerubi, Joensuu 17.1. Pannuhuone, Kuopio 18.1. Tukikohta, Oulu 19.1. Public House Selvä Pyy, Äkäslompolo 24.1. Torvi, Lahti 25.1. Korjaamo, Helsinki 31.1. Bättre Folk I Fjällen
Yhdentoista vuoden tauon jälkeen nähtiin No-Manin paluu. Brittiläinen duo jatkaa omaa eteeristä popmusiikin kantaansa yllättävän mainstreamin kuuloisella dance-otteella. Viitteitä löytyy esimerkiksi Giorgio Moroderin, Kraftwerkin, Jean-Michel Jarren ja Erasuren musiikkimaisemista. Duo Tim Bowness/Steven Wilson luo silti oman auran, aivan kuin klassikoilla Together We’re Stranger ja Schoolyard Ghosts. Uusi No-Man on hieno ulottuvuus Bownessin ja Wilsonin komeiden soolourien rinnalla. Tervetuloa takaisin!
Kanadalainen rockbändi Wolf Parade saa ulos uuden levyn tammikuussa 2020. Viides albumi Thin Mind seuraa kahden vuoden takaista levyä Cry Cry Cry. Syksyllä 2019 julkaistut singleraidat ’Forest Green’ ja ’Against The Day’ lupaavat lisää addiktiivista indietä.
Wolf Parade kiertää Yhdysvaltoja ja Eurooppaa tammi-maaliskuussa 2020.
Suomalainen Apocalyptica on palannut kolmen syyssinglen kanssa. Selloheavyn pioneerien uudet raidat liikkuvat eteenpäin instrumentaalisena, ilman vierailevia laulajia. Uusi albumi Cell-0 julkaistaan tammikuussa 2020.
Hypnoottisen Currents-albumin jälkeen Tame Impala julkaisee levyn The Slow Rush. Kevin Parkerin projektibändin helmikuussa 2020 ulos tulevaa levyä edeltää hieno single ’Posthumous Forgiveness’.
Akustisen kiertueen joulukuussa 2019 päättänyt metallibändi Mokoma palaa uuden studioalbumin kanssa. Ensi helmikuussa julkaistava Ihmissokkelo jatkaa bändin tarinaa akustisen Laulurovion ja 2018 julkaistun albumin Hengen pitimet (mm. Kepeät mullat) jälkeen. Uusi single ’Syyttävä sormi’ julkaistiin 12. joulukuuta 2019.
Englantilaisen indierockin riemastuttava outolintukokoonpano Field Music palaa ”vahingossa” valmistuneella albumilla. Jos kaipaat särmikästä XTC:n henkeä yhdistettynä modernisoidun melodiseen The Jam/The Beatles/The Kinks/Talking Heads -tvistiin, niin Field Music voi olla sinun juttusi. Making A New Worldin julkaisupäivä on 10. tammikuuta 2020.
Yhdysvaltalaisen Green Dayn uusi levy julkaistaan 7. helmikuuta. Father Of All… seuraa vuoden 2016 hittilevyä Revolution Radio. Bändin viimeisimmät singleraidat ’Oh Yeah!’, ’Father Of All…’ ja ’Fire, Ready, Aim’ tulivat striiminä jo tammikuussa.
Vakuuttavan keikan Flow’ssa 2019 heittänyt Pekko Käppi palaa uudella levyllä. Finnish Folk-Songs Vol. 1 julkaistaan alle vuoden sisään K:H:H:L-bändin kanssa tehdystä albumista Väärä laulu (Svart Records). Folkin uutuuslevyn maistiaisena ilmestyi lokakuussa striimipalveluihin riemastuttava ’Hevonen se heiniä’.
Kansikuvan perusteella synainen sumu on sankentunut duon ympärillä, mutta ei hätää: yli kuusi vuotta komean Electricin ja kolme vuotta Superin jälkeen on vuorossa levyllinen uutta Pet Shop Boysia. Albumia Hotspot edeltävät syksyn 2019 singlet ’Dreamland (feat. Years & Years)’ ja ’Burning The Heather’.
Eurooppalaisen kulttuuripopin suurbändi Nits sai marraskuussa 2019 ulos uuden albumin Knot. Alankomaalaisbändin pitkä ura vain komistuu: Nits-diskografia yltää minialbumit, livelevyt ja kokoelmat mukaan lukien viidelle vuosikymmenelle, yhteensä yli 30 albumiin.
Knot on luontevaa jatkoa parin vuoden takaiselle levylle Angst, jonka kanssa trio kiersi totutusti Eurooppaa. Nits sai jälleen kerran intohimoisen vastaanoton Suomen-keikoillakin. Knotilla laulaja Henk Hofstede, rumpali Rob Kloet ja kosketinsoittaja Robert Jan Stips maalaavat kiireettömän tyylikästä musiikkimaisemaa, jonne solahtaminen on yhä yhtä seikkailua. – Knot to be missed!
Herra Ylppö & Ex: Lovi | Vallila Music House Oy 2020
On tehty pitkää matkaa. Maj Karma on ehtinyt olla tauolla, Herra Ylppö & Ihmiset tehdä neljä hienoa albumia, minkä jälkeen Maj Karma palasi erinomaisilla albumeilla Peltisydän ja 101 tapaa olla vapaa. Ylpön linja kulkee johdonmukaista latua edelleen, nyt nimellä Herra Ylppö & Ex. Uusi singleraita ’Parisängyn lakanat’ antaa odottaa lisää tasapainoista rocktilitystä, josta ei puutu tunnetta tai elämänkokemusta. Albumi Lovi ilmestyy helmikuussa 2020.
Brittirockin klassikkobändi The Who palasi liki 30 vuoden levytystauolta jo albumilla Endless Wire (2006). Joulukuussa 2019 käsillä on uusi lisäelämä: toinen paluu ja levy WHO. Sävellysten korkea taso häikäisee. ’Ball And Chain’ ulottuu juuri sopivasti sivuun ilmeisimmästä Whosta, samoin ’I Don’t Wanna Get Wise’ ja ’Street Song’. Myös herkkyys koskettaa (Beads On One String). Visuaalisuus on myös kunnossa: WHOn komean kannen on tehnyt Sir Peter Blake (Face Dances, Sgt. Pepper). Lämpimät onnittelut Pete Townshend ja Roger Daltrey + tuottaja D. Sardy. WHO-hoo!
Neljäs albumi Lasten Hautausmaan lohdutonta ja lohdullista suomitunnelmaa julkaistaan tammikuussa 2020. Kuusihenkinen bändi on kiertueella tammi-helmikuussa. Uutta levyä edeltää singleraita ’Sähköisku’. Sen videon ohjasi Arto Tommiska.
Neljä vuotta Head Full Of Dreamsin jälkeen seuraa Coldplayn tupla-albumi Everyday Life, maailmankuulun yhtyeen kahdeksas studiolevy. Jo marraskuussa julkaisun saaneella uutuudella monet asiat ovat tavallaan ennallaan: Chris Martinin kuulaankaihoisa lauluääni ja tutunomaisesti soljuva hittipotentiaali. Superhittien sijaan varsinainen huomio on toteutuksen etnisyys: kansitaide ja musiikin surumielisyys ja jopa arvaamaton maanläheisyys. Esimerkiksi ’Church’ toimii juuri Norah Shaqurin laulun kanssa hienosti. ’Trouble In Town’ on koruton kuvaus arjesta, missä rasistinen ympäristö on todellisuutta. Lapsi jää aina odottamaan vaikka isä olisi kuinka tavoittamattomissa, vieraassa maassa (Daddy). Poliittisuus on vahvasti läsnä biisillä ’Guns’. Coldplay on tehnyt onnistuneen kannanoton ihmisyyden puolesta – ja samalla irtioton popmusiikin syvempään päähän.
Hienon ensialbumin Psychotic Symphony jälkeen superkokoonpano Sons Of Apollo tulee levyllä MMXX. Aloitusraita ’Goodbye Divinity’ on jo julkaistu, samoin ’Fall To Ascend’. Mike Portnoyn, Billy Sheehanin, Derek Sherinianin, Ron ”Bumblefoot” Thalin ja Jeff Scott Soton kannattajat valmiina: MMXX odottaa julkaisua tammikuussa 2020.
Matka maailman ympäri: Toinen | KHY Suomen Musiikki 2020
Reipasta suomenkieltä toteuttava rockbändi Matka maailman ympäri saa helmikuun lopussa ulos uuden levyn. Toinen sisältää singleraidat ’Jos sä meet’ ja ’Kylmä’.
Metallin pimeyden ruhtinas Ozzy Osbourne (ex-Black Sabbath) on palaamassa maailmankiertueelle. No More Tours 2 starttaa ensi toukokuussa. Studiossa yhteistyö kitaristi-tuottaja Andrew Wattin kanssa on jo tuottanut singlet ’Straight To Hell’ ja ’Under The Graveyard’. Albumin Ordinary Man julkaisua odotetaan alustavasti alkuvuonna 2020.
Yhdysvaltalainen Psychotic Waltz saa 14. helmikuuta ulos komean albumin, metallia ja progea yhdistelevän The God-Shaped Voidin. Odotus on ollut pitkä: levytys on ensimmäinen sitten ysäriklassikoiden Into The Everflow (1992), Mosquito (1994) ja Bleeding (1996).
Sielukkaan taiderokin suurbändi Trail Of Deadin uutta levyä on odotettu yli viisi vuotta. X – The Godless Void And Other Stories julkaistaan vihdoin tammikuussa 2020, mainostaa InsideOut Music, ja Jason Reecen ja Conrad Keelyn visio etenee…
Elektronisen taidepopin mestari Grimes [=Claire Elise Boucher] sai ulos uuden albumin helmikuussa. Miss Anthropocene on kaunista jatkoa levyille Art Angels (2015) ja Visions (2012). Grimesin musiikki saattaa kiinnostaa jos pidät esimerkiksi Trickyn ja Imogen Heapin tiheistä äänimaisemista.
Toundra: Das Cabinet Des Dr. Caligari | Inside Out Music 2020
Instrumentaalisen postrockprogen mestaribändi Toundra teki soundtrack-levyn sadan vuoden ikäiseen mykkäelokuvaan. Robert Wienen ohjaama kauhufilmi saa madridilaisbändin ääniraidan kun 2LP+CD Das Cabinet Des Dr. Caligari on ulkona 28. helmikuuta.
Kulttuurikirjastonhoitaja Marko Aho kertoo ’Lava haltuun ja soitto narulle – musiikkia Sastamalasta’ -hankkeen kokemuksista
Sastamalan kirjasto toteutti vuoden 2019 aikana hankkeen, jonka polttopisteessä oli paikallinen musiikkiskene kuoroineen, puhallinorkestereineen, äijäbändeineen, laulaja-lauluntekijöineen, harmonikansoittajineen ja kaikkine muine amatöörimusisoinnin muotoineen. Hankkeen taustalla vaikutti sekä kirjastolain viimeisimmän muutoksen reflektointi kirjastossamme että allekirjoittaneen pohdinta yleisen kirjaston suhteesta harrastajamusisoijiin, verrattain laajaan ryhmään ihmisiä, joille tarjoutuvat esiintymisestradit ovat nykyaikana käyneet valitettavan vähiin.
Sastamalan kirjaston hankkeessa oli tarkoitus kartoittaa ja tavoittaa paikallinen harrastajamusiikintekijöiden kenttä, tarjota tälle foorumi kirjastosta, sekä etsiä tapoja joilla kirjastot voivat tuoda merkittävän harrastajamusiikintekijöiden resurssin lähemmäksi toimintaansa. Halusimme tarjota yhden esimerkin siitä, kuinka uuden kirjastolain henki voitaisiin jalkauttaa kunnalliseen musiikkikirjastoon. Hanke sai rahoitusta kirjastojen alueellisen ja paikallisen kokeilu- ja kehittämistoiminnan määrärahoista ja sitä lähti myöhemmässä vaiheessa tukemaan panoksellaan myös Sastamalan kaupungin kulttuuritoimi.
Hankkeen taustafilosofiaa
Harrastajamusisoija nyky-Suomessa näkee edessään nykyään melko ristiriitaisia näköaloja. Yhtäältä musiikinopetusta on saatavilla eri ikäryhmille, ei vain lapsi-aloittelijoille, enemmän kuin koskaan. Harrastajatason soittimien hankintakaan ei verkkokauppojen sekä yleisen hintatason madaltumisen ansiosta ole enää kiinni rahasta. Lisäksi internetin, erityisesi YouTuben puitteissa syntyy globaaleja harrastajien ruohonjuuritason musiikkiskenejä joihin voi liittyä jokainen jolla on verkkoon yhdistetty tietokone. Internetin kautta jokainen voi tuoda esille musiikkiaan samanhenkisille ympäri maailman – ainakin periaatteessa.
Toisaalta harrastaja on muusikkona usein epätoivottu vieras. Kuten musiikkipedagogi Christopher Small on kirjoittanut, monet musiikkikentän toimijat näkevät vain luonnollisena tiukan jaon harvoihin etuoikeutettuihin musiikin esittäjiin ja passiiviseen suureen yleisöön. Monikin ammattisoittaja soisi ehkä harrastelijalle korkeintaan innokkaan ikuisen oppilaan roolin, ja musiikkioppilaitokset näkevät edelleenkin graalin maljanansa ammattimuusikkouden, viime vuosikymmeninä harppauksin edenneestä moniarvoistumisestaan huolimatta. Amatöörin paras ystävä sen sijaan löytynee kansainvälisestä soitinbisneksestä, missä tiedetään, että globaalin soitin- ja soitinlaiteteollisuuden liikevaihdon synnyttävät miljoonat harrastelijat, ei harvalukuinen ammattilaisten kaarti. Toki vielä löytyy saarekkeita, joissa amatöörimuusikko edelleenkin solahtaa vaivatta estradille, joilla statusrajat hämärtyvät: näitä ovat kuorolaulu, puhallinorkesterit ja uutena ilmiönä suuret ukuleleorkesterit.
Tietysti melko moni musiikinharrastaja soittelee itsekseen, eikä halukaan esiintyä. Tämä on kuitenkin ehkä poikkeus paremminkin kuin sääntö. Ihminen sosiaalisena olentona hakee sosiaalista kontaktia miltei kaikessa toiminnassaan, myös musiikissa. Musiikki esitettynä elävän yleisön edessä tarjoaa elämyksiä, joita ei löydy muualta – elävän yleisön edessä soittaminenkin on aina erilaista kuin ilman yleisöä, eikä sitä oikein ole mahdollista kuin korkeintaan ehkä jonkinlaisen mielikuvaharjoittelun avulla harjoitella ennalta. Kuten musiikkifilosofi Alfred Schütz on kirjoittanut, musiikin vaikutuspiirissä ihmiset virittäytyvät samaan yhteisesti jaettuun musiikin luomaan ajalliseen virtaan. Kyseessä on ilmiö, joka on ominaista nimenomaan elävän musiikin esitystilanteille. Musiikki onkin inhimillinen ilmiö, jonka piirissä löytyy niin ääriyksityinen kokemus, kuten musiikin suoratoistokuuntelu mobiililaitteista kuulokkeilla, ja yhteisöllinen virittyneisyys, mistä hyvänä esimerkkinä yhteislaulutilaisuus. Jos harrastajamuusikolta viedään esiintymismahdollisuus, katoaa koko huvista puolet.
Mihin tässä kaikessa sitten yleisen kirjaston olisi hyvä asemoitua? Kyseessä ei ole mikään nollasummapeli – ja totta on sekin että ihmiset tarvitsevat idoleita. Silti, yleisen kirjaston politiikka, jossa musiikin harrastajat mielletään aktiivitoimijoina joita ei sovi työntää musiikin esittäjinäkään marginaaliin, on perusteltu. Tämä periaate oli suunnannäyttäjä Sastamalan kirjaston hankkeessa ’Lava haltuun ja soitto narulle’.
Mitä tehtiin?
Alun kysymyksiin kuului: kuinka olisi ylipäätään mahdollista tavoittaa kaupungin ruohonjuuritason musiikintekijät? Kuinka kirjasto voisi tuoda itsensä esille uskottavana kumppanina niillekin musiikinharrastajille, jotka eivät edes olleet kirjaston asiakkaita? Kuinka esittäytyä moniarvoisena heterogeenisen kohderyhmän silmissä?
Kaikki nämä kysymykset tarjosivat ennen kaikkea viestinnällisen haasteen. Niinpä käytännössä esimerkiksi tiedotusmateriaali oli pyrittävä valmistamaan sellaiseksi, että niin ukulelea tapaileva yläastelaistyttö, bluesbändin partainen basisti kuin seurakunnan kuoron seniorijäsen pystyisivät samastumaan itsensä kohderyhmäksi: tiedotusmateriaalin visuaalisen viestin oli sisällytettävä kuvastoa kaikille näille ja muille potentiaalisille kohderyhmille. Monet ryhmät olivat organisoituneet paikallisen kansalaisopiston ja seurakunnan yhteyteen, ja nämä oli kaikkein helpointa tavoittaa. Paikallisten musiikkielämän jo tunnettujen hahmojen käyttäminen informantteina oli suurena apuna tavoiteltaessa niitä, jotka toimivat omaehtoisemmin. Loppujen suhteen oli luotettava viidakkorummun voimaan, ja hankkeen kestäessä kävikin ilmeiseksi, että sana oli levinnyt myös sinne minne sitä ei itse oltu osattu levittää.
Konkreettisesti hankkeessa lähdettiin luomaan konserttisarjaa kirjastoon sekä tekemään äänitallenteita, joista ensivaiheessa oli tarkoitus muodostaa yhtenäinen kooste verkkoon, joko omalle verkkosivulleen tai soittolistaksi johonkin tarkoitukseen soveltuvaan verkkomusiikkisovellukseen. Äänityksissä ei käytetty studiota paria poikkeusta lukuun ottamatta, vaan ne tehtiin kenttä-äänityksinä. Äänityspaikoiksi valikoituivat tarkoitukseen soveltuvat tilat ympäri laajaa kaupunkia: seurakuntasalit, kylätalot, lähikirjastot ja yksityiset harjoitustilat. Käytetty kevyt äänityskalusto tarjoutui käyttöön ilmaiseksi, ja kirjastoon hankittiin myös lainattava, esimerkiksi kuoroäänityksiin soveltuva audiotallennin kokoonpanojen omia äänityskokeiluja silmällä pitäen.
Konsertteja, yhteensä kymmenisen kappaletta, järjestettiin keväästä syksyyn sekä Sastamalan pääkirjastossa että ympäri laajaa lähikirjastoverkkoa. Esiintyjät valittiin monipuolisuutta tavoitellen; tyypillisesti tilaisuuksissa esiintyi kaksi tyylillisesti erilaista kokoonpanoa. Hankkeen päätapahtuma oli kesäkuussa Sastamalan kirjaston viereisessä puistossa pidetty puistopicnic-konsertti, minne jokaisella halukkaalla hankkeeseen ilmoittautuneella oli pääsy esiintymään. Kyseessä oli Sastamalan kirjaston mittakaavassa suuri ulkoilmatapahtuma kymmenine esiintyjineen, rakennettuine lavoineen, äänentoistoineen sekä edeltävine turvallisuus- ja pysäköintisuunnitelmineen.
Aluksi vain verkkoon tarkoitetut äänitallenteet päädyttiin laittamaan cd-levyn muotoon Sastamalan kulttuuritoimen tultua mukaan tuottamaan tässä vaiheessa jo myös Sastamalan kaupungin 10-vuotista taivalta juhlistavaa äänitejulkaisua. Alkuperäinen ajatus soittolistastakin toteutui lopulta kirjaston YouTube-kanavalla: sinne perustettu Musiikkia Sastamalasta -soittolista on tarkoitettu jatkossa karttuvaksi.
Mitä opittiin?
Oli itsestään selvää, että hankkeen oli oltava moniarvoinen: kaikkien musiikinlajien ja kaiken tasoisten harrastajien tuli olla samalla viivalla. Tämä siitä huolimatta, että kohderyhmä ei itse olisikaan ollut moniarvoista! Jokaisella lienee omat arvostuksensa ja arvoasteikkonsa, mutta avoimuus arvottamattoman lähtökohdan suhteen johti siihen, että asia sisäistettiin kohderyhmässä pidemmittä puheitta.
Hankkeella saavutettiin arviolta valtaosa kaupungin amatöörimuusikoista, mutta myös tutkan alle myös jäi jotain. Oli tärkeää, että hankkeen vetäjä tiesi tehneensä kaikkensa sanan levittämiseksi. Jako ammattilaisiin ja amatööreihin on karkean tason jako, ja todellisuudessa musiikkielämän rajat ovat paljon hienojakoisempia. Hankkeesta jättäytyi oletettavasti pois sellaisia musisoijia, jotka eivät kokeneet olevansa niin aktiivisia tai osaavia musisoijia, jotta olisivat mieltäneet itsensä kohderyhmäksi hankkeessa, jonka tähtäimessä oli julkinen esilletulo. Toisaalta jotkin musiikintekijät toimivat jossain amatööriyden ja ammattilaisuuden välimaastossa, ja valitsivat esimerkiksi statussyistä tai identiteettiään tukeakseen jättäytymisen sivuun hankkeesta. Oikeastaan muuta mahdollisuutta ei ollutkaan kuin antaa jokaisen itse määritellä asemansa tässä suhteessa.
Hankkeen motivoijana oli oltava kokoava konkreettinen toimenpide, joka olisi tarpeeksi houkutteleva ja osallisia hyödyttävä, ja toisaalta myös tarkoituksenmukainen kirjastonkin tehtävien näkökulmasta. Tavoitteen oli oltava myös käytettävissä olevilla resursseilla tavoitettavissa. Mitään mahdollisuutta ei esimerkiksi olisi ollut tarjota jokaiselle halukkaalle äänitysaikaa oikeassa studiossa, vaan oli tyydyttävä kenttä-äänitys -tyyppiseen ratkaisuun ja sen mukanaan tuomaan äänitysten esteettiseen luonteeseen. Eräs tiedotuksessa käytetty fraasi kuuluikin, että työn alla olisi dokumentti siitä minkälaista olisi ’erään suomalaisen pikkukaupungin musiikki eräänä talvena uuden vuosituhannen toisen vuosikymmenen lopussa’. Muotoilu korosti hankkeen ’yhdessä tekemisen’ luonnetta.
Oli kyettävä vastaamaan huutoonsa. Oli oltava varmuus siitä, että hankkeen aktiviteetteihin kyettäisiin sisällyttämään niin monta halukasta kuin niitä ikinä löytyisi. Tässä kohtaa oli olemassa vaihtoehtoisia suunnitelmia ’mitä jos’ -tilanteiden varalle. Kun äänityksistä koostetun soittolistan lisäksi ryhdyttiin tekemään myös fyysistä tallennetta Sastamalan kaupungin kulttuuritoimen tultua taloudelliseen apuun, tavoitettiin erään resurssin rajat: valmistetun cd-levyn kapasiteetti täyttyi sastamalalaisesta musiikista minuutilleen. Ja vaikka cd-levy formaattina sinänsä jo lähestyy loppuaan, juuri tällaisessa asiayhteydessä, muistona ja dokumenttina, fyysinen, konkreettinen esine edelleenkin oli toimiva ratkaisu.
Tavoitteena on, että saavutettuja etuja hyödynnettäisiin. Jatkossa toimenpiteiden kohteena eivät tule olemaan vain harrastelijamuusikot, vaan kaikki musiikinystävät, jotka ovat kuitenkin nyt läpiviedyn hankkeen jäljiltä siirtyneet askeleen lähemmäs kirjaston vaikutuspiiriä. Kynnystä osallistua jatkossa ideoitaviin musiikkiaiheisiin toimiin tullaan madaltamaan entisestään. Kirjasto on vain yksi kunnallisista toimijoista joiden tehtäväkenttään kuuluu musiikkikulttuurin paikallinen edistäminen, ja kirjaston rooliin kuuluu tarjota sellaista, mikä ei kilpaile jo olemassa olevan tarjonnan kanssa. On myös perusteltua toivoa, että kirjaston musiikkiaineistot saadaan entistä ahkerampaan käyttöön tulevien musiikkiin liittyvien esimerkiksi musiikkiklubin, karaoke-kerhon tai asiantuntijavierailujen myötä.
Kirjastojen oma videokanava ja nettitv Kirjastokaista sai syksyllä 2019 valmiiksi musiikkiaiheisen sarjan. Neliosainen Löytöretki musiikkiosastolla tuo esiin sitä, millaisia aineistoja ja palveluita nähdään kirjastossa tärkeänä asiakkaan näkökulmasta.
Muusikot Aija Puurtinen, Kauko Röyhkä, Jukka Nousiainen ja Marko Annala kertoivat kirjastovinkkejä videosarjassa Löytöretki musiikkiosastolla. Kirjastokaistan tekemä sarja julkaistiin syyskuussa 2019.
Sarjaan pyydettiin mukaan neljä muusikkoa. Heille annettiin tehtäväksi koota kirjastosta kolme asiaa, mitä suosittelisivat kirjastoasiakkaille. Syksyn jaksoissa olivat mukana Marko Annala, Aija Puurtinen, Jukka Nousiainen ja Kauko Röyhkä. Linkeistä pääset muusikkovierailijoiden taustoitukseksi julkaistuihin esittelyartikkeleihin. Sarjaa nostivat myös suomalaiset musiikkijulkaisut Kaaoszine, Rumba ja Soundi.
Tampereen Metsossa, Helsingin Töölön kirjastossa ja Turun pääkirjastossa kuvatut jaksot julkaistiin syyskuussa 2019. Suunnittelutyössä olivat mukana Musiikkikirjastot.fi ja Suomen Musiikkikirjastoyhdistys.
Video näkyviin kirjastoon? Luupin saa käyttöön Kirjastokaistan YouTube-soittolistalta
Videot on tuotettu kaikkien yhteiseen käyttöön. Ne löytyvät Kirjastokaistalta, YouTubesta ja Facebookista.
Kirjastokaistalta voi näyttää videoita ja sieltä löytyvät myös upotuskoodit, joilla videon saa laitettua katsottavaksi omille sivuille. Kirjastokaistalta löytyvät myös kaikki tiedot ohjelmista sekä linkit videoita täydentäviin sisältöihin kuten Musiikkikirjastot.fi:n erinomaisiin artikkeleihin muusikoista.
YouTuben näppärä puoli on puolestaan soittolistat. Jos haluat laittaa sarjan pyörimään äänettömänä kirjastotilassa, onnistuu se helposti käyttämällä YouTuben soittolistaa. Se löytyy täältä (Huom! Paina Toista kaikki/Play All ja Soittolistan jatkuva toisto/Loop Playlist niin saat videot pyörimään luuppina).
Facebookissa kannattaa suosia Facebook-videoita, sillä ne käynnistyvät siellä videoina sen sijaan, että pitäisi siirtyä urlilla pois.
Jaksoissa on mukana tekstitysvaihtoehdot suomeksi ja ruotsiksi. Näin jaksot voi tuoda katseltavaksi kirjastoihin myös ilman ääntä.
Vaasalainen muusikko Christer Rönnholm kertoo Spin Off Median dokumentissa urastaan laulajana ja musiikintekijänä. Dokkari I Can’t Let Go on katsottavissa Yle Areenassa.
Rönnholmin ja Jan Stolpen yhteentuoma rockbändi Wild Force herätti huomiota tarttuvilla biiseillä. Kaksi vaasalaisen bändin raitaa päätyi Renny Harlinin ohjaamiksi videoiksi vuonna 1988. Hollywoodissa kuvatut S.O.P.H.I.A. ja I Want You To Stay saivat näkyvyyttä Music Televisionin ja videokasettilevityksen avulla.
Kaksi albumia tehnyt Wild Force ei saavuttanut suurta läpimurtoa, mutta Christer Rönnholm jatkaa musiikintekoa. Dokumentti I Can’t Let Go on katsottavissa Yle Areenassa toistaiseksi (tilanne 2.10.2019).
Muusikko ja kirjailija Kauko Röyhkä osallistui Kirjastokaistan videosarjaan Löytöretki musiikkiosastolla. Turun kaupunginkirjastossa kuvattu video julkaistiin 25. syyskuuta 2019.
Suomalainen rockmuusikko ja kirjailija Kauko Röyhkä (s. 1959) pääsi pitkälle jo uransa alussa. Debyyttialbumi Steppaillen oli vähintään taiteellinen menestys, ja parikymppinen kirjailija sai samana vuonna ulos ensimmäisen romaaninsa. Alkupamaukset eivät olleet sattumaa. Kukkoilevan taiteilijanimen takaa paljastui osaava tarinankertoja, millä oli aina kiehtovaa asiaa.
Röyhkän rockbändi Narttu taisteli läpi epäkaupallisen materiaalin kunnes isompaa yleisöä kiinnostava linja aukeni. Monet yhtyeen albumit ovat klassikoita, joilta löytyy lukematon määrä kohokohtia. Lauralle, Maa on voimaa, Pikku enkeli, Paha maa ja Paska kaupunki ovat erottamaton osa suomirokin DNA:ta. Tekstien, musiikin ja tuotantotyön tulokset häikäisevät kuin suora auringonvalo.
Muusikkouden makeimpia hedelmiä on ollut jakaa faneille Nartun jälkeenkin. Pimeitä puolia nuoleva Jumalan lahja (1993) oli mestariteos, samoin vuosituhannen vaihteen molemmin puolin julkaistut kokonaisuudet Rock’n’roll -klisee ja Etsijät.
Röyhkä teki Narttu-bändikaverinsa Riku Mattilan kanssa kaksi korkeatasoista albumia. Ne huutavat yhä jatkoa, mahdollisuutta olla osa trilogiaa. Eikä alkuaikojen suurin riskinotto ei ole jäänyt unholaan. Eksentrinen trio Röyhkä ja Rättö ja Lehtisalo oli oudon kiehtova krautviihdeveto. Myöhemmistä helmistä nousee esiin Severi Pyysalon ja Maarit Hurmerinnan kanssa tehty Turmion suurherttua. Jazzflow onnistuu kuin menneen nuoruuden uho.
Röyhkä sai Finlandia-palkintoehdokkuuden romaanista Kaksi aurinkoa (1996). Merkkiteoksia syntyi lisää: romaani Miss Farkku-Suomi (2003) pohjasi kaksi vuotta aiemmin julkaistuun albumiin, yhteen Röyhkän parhaista. Matti Kinnunen ohjasi tarinasta kiehtovan nuoruuskuvauksen. Kymmenen vuotta romaanin jälkeen julkaistun elokuvan Miss Farkku-Suomi pääosissa onnistuvat Mikko Neuvonen ja Sanni Kurkisuo. Vuonna 2019 tarina sai merkittävästi lisää sävyjä kun Docendo julkaisi Röyhkän elämäkertateoksen ykkösosan Marjatan poika.
Kauko Röyhkä valitsi Löytöretkellä musiikkiosastolla David Bowien klassikon Low, Prince & The Revolutionin soundtrackin Purple Rain ja Jacobus Vaetin säveltämää laulumusiikkia. Kuva: Tuomas Pelttari.
Levyhyllyt | Finna.fi
Kauko Röyhkä Steppaillen | LP EMI Finland 1980 • LP-uusintapainos: Mirror/Megamania 1987 • CD Mirror/Megamania 1989 • Remasteroitu CD (+ 4 lisäraitaa) Johanna 2003 Kauko Röyhkä & Narttu Uusia tansseja | LP & kasetti, EMI Finland 1981 • Remasteroitu CD (+5 lisäraitaa) Johanna 2003 Mikki Hiiren myöhemmät vaiheet | LP & kasetti, Kerberos 1982 • LP-uusintapainos Mirror/Megamania 1987 • Remasteroitu CD (+ 3 lisäraitaa) Johanna 2003 Onnenpäivä | LP & kasetti, Sinetti/Euros 1983 • CD Onnenpäivä/Lauralle, Euros 1987 • LP-uusintapainos Svart Records 2014 Lauralle | LP & kasetti, Sinetti/Euros 1984 • CD Onnenpäivä/Lauralle, Euros 1987 • Remasteroitu CD, Fazer 2000 Maa on voimaa | LP & kasetti, Sinetti/Euros 1985 • CD Euros 1987 • Remasteroitu CD, Fazer 2000 Pikku enkeli | LP & kasetti, Euros 1986 • CD (+Kulta-aika live), Euros 1987 • Remasteroitu CD Fazer 2000 Paha maa | 12″ minialbumi & kasetti, Euros 1987 Mielummin vanha kuin aikuinen | LP & kasetti, Euros 1987 • CD (+Paha maa) Euros 1988 • Remasteroitu CD (+Paha maa), Fazer 2000 Ihmelapsi | LP, kasetti & CD, Euros 1988 • Remasteroitu CD, Fazer 2000 Mutta, mutta | 12″ minialbumi & CD, Euros 1989 Joko-tai | LP, kasetti & CD, Euros 1990 • Remasteroitu CD (+Mutta, mutta) Fazer 2000 Kauko Röyhkä Kaksi koiraa | LP, kasetti & CD, Euros/Herodes 1990 • Remasteroitu CD, Fazer 2000 Tyttöjen ystävä | LP, kasetti & CD, Euros/Herodes 1991 • Remasteroitu CD, Fazer 2001 & EMI Finland 2011 Jumalan lahja | LP, kasetti & CD, Herodes/EMI Finland 1993 • Remasteroitu CD (+ 5 lisäraitaa) EMI Finland 2011 • Remasteroitu 2LP (+ 10 lisäraitaa) Svart Records 2018 Kaunis eläin | CD & kasetti, Herodes 1994 • Remasteroitu CD (+ 3 lisäraitaa) EMI Finland 2011 • Remasteroitu 2LP (+ 10 lisäraitaa) Svart Records 2019 Akti | CD, Herodes 1995 • Remasteroitu CD (+ 3 lisäraitaa) EMI Finland 2011 Sinä olet tähti | CD Ranka Recordings 1997 Puiden alle | CD Ranka Recordings 1998 Rock ’n’ roll -klisee | CD Ranka Recordings 1999 Miss Farkku-Suomi | CD Ranka Recordings 2001 Etsijät | CD Ranka Recordings 2002 Elämä ja Kuolema | CD Ranka Recordings 2005 Kauko Röyhkä & Riku Mattila Kauko Röyhkä & Riku Mattila | CD Ranka Recordings 2008 • Remasteroitu 2LP (+ 9 lisäraitaa) Svart Records 2018 Kauko Röyhkä & Mikkelin kaupungin jousiorkesteri Zaia | CD Ranka Recordings 2008 Röyhkä ja Rättö ja Lehtisalo Hiekkarantaa | CD Ektro Records 2009 Kauko Röyhkä & Riku Mattila Kaksi lensi tuulen mukaan | LP & CD Ranka Recordings 2011 Kauko Röyhkä & Narttu Pois valoista – live 2012 | 2LP & CD Svart Records 2013 Kauko Röyhkä Etelän peto | LP & CD Svart Records 2014 Röyhkä/Inginmaa/Hypnomen Huominen on uni | LP & CD Stupido Records 2016 Kauko Röyhkä Aamuöiseen sateeseen | LP & CD Svart Records 2016 Röyhkä & Pyysalo & Maarit Turmion suurherttua | LP & CD Svart Records 2017 Kauko Röyhkä & The Boots Maantie | LP & CD Svart Records 2018
Lue lisää | Finna.fi Kauko Röyhkän romaanit Tien laidalla Waterloo, 157 sivua | Weilin + Göös 1980 • uusintapainos: Like 2000 Aave joka maalasi taulun, 151 sivua | Weilin + Göös 1982 Oskar Koposen seikkailut, 349 sivua | Weilin + Göös 1985 • uusintapainos: Docendo 2014 Magneetti, 179 sivua | Weilin + Göös 1987 • uusintapainos: Docendo 2014 Kaksi aurinkoa, 252 sivua | Like 1996 • uusintapainos: Like 2003 • uudistettu laitos, jossa lisäluku: Like 2015 Silvia, 205 sivua | Like 1997 Ocean City, 235 sivua | Like 1999 • uusintapainos Like 2004 Faust ja muita kertomuksia, 158 sivua | Like 2001 Miss Farkku-Suomi, 303 sivua | Like 2003 • uusintapainokset Like 2006 & 2012 Henry ja minä, 176 sivua | Like 2004 Avec, 291 sivua | Like 2006 Job, 201 sivua | Like 2007 & 2009 Kesä Kannaksella, 185 sivua | Like 2009 Kreikkalainen salaatti, 218 sivua | Like 2011 Poika Mancini, 247 sivua | Like 2013 Lapinpoika, 367 sivua | Like 2016
Monesti olen tänäkin vuonna kuullut puhuttavan, että musiikkia ei enää myydä levyinä. Äänitteet ovat ”katoamassa”, se CD ”ei kiinnosta ketään” ja LP on ”liian marginaalia”. Puhe tuntuu oudolta. Voisiko olla niin, että puhujat eivät seuraa tämän ajan kauppaa ja tarjontaa?
Suomalainen Levykauppa Äx toimii usealla paikkakunnalla Suomessa. Äxän verkkosivut ovat nautittava käyttöliittymä ties minkälaisten vinkkien ja musiikin (ostamisen) ääreen. Etusivulla oli tiistaina 24. syyskuuta 2019 joukko hittilevytyksiä. 12 kuvakantta CD-levyjä Ellinoorasta Tooliin, Maustetytöistä Mayhemiin.
Levykauppa Äxän verkkokaupan etusivu tarjosi 24. syyskuuta 2019 monenlaista hittilevyä Suomesta ja ulkomailta.
Peräti yhdeksää näistä on saatavana myös vinyylinä, ja jossain vaiheessa ilmestynee lopulta se Fear Inoculumin tuplavinyylikin. LP:t ovat tietysti tarkasteltavissa myös omalta alasivulta. Kaupan etusivulta voi myös nähdä, että yli puolet kymmenestä myydyimmästä artikkelista on Suomesta. Peukku ylöspäin!
Äxän rinnalla muutkin levykaupat ovat liikkeessä. Käytettyjen levyjen myynti ja hankkiminen on merkittävä osa musiikkifanien sielunelämää. Ällistyttävän runsas uusintajulkaisujen määrä luo jatkuvaa kysyntää erilaisiin klassikoihin. Svart Recordsin syysuutuuksissa liekehtivät Xysman ja Santa Lucian vinyyliboksit, joista jälkimmäisen ykköspainos on jo myyty loppuun. Syyskuun lopulla 2019 julkaistaan jo kolmas ”albumiboksi” The Beatlesilta kun Abbey Road saa uudet kuosit, liitekirjassaan jälleen ne aiemmin julkaisemattomat taustatarinat. Bob Dylanin hieno Bootleg Series on yltämässä viidenteentoista (!) osaansa kun Travelin’ Thrun eri formaatit tulevat ulos ensi marraskuussa.
Edellä olevat esimerkit ovat pintaraapaisu tämän hetken musiikkijulkaisuista. Kuka tahansa kiinnostunut voi ottaa tilanteen haltuun esimerkiksi selaamalla (tai klikkaamalla) rocklehti Soundia tai käväisemällä levykaupan kotisivun genrevalikoissa tai tekemällä haun kotikirjaston verkkosivulla. Helppoa.
Kirjastosta päin kuuluu kuitenkin ikään kuin vastaviestiä. Maanantaina 23. syyskuuta sain kuulla Espoon kaupunginkirjaston johtoryhmän linjauksesta luopua äänitteiden uutuushankinnasta. Päätös olisi voimassa vuoden 2021 alusta, asiasta blogissa Kirjava Satama, 17.9.2019. Perusteina todetaan äänitelainauksen vähentyminen ja muiden palveluiden lisääntyminen. Toisaalta ei todeta, mikä olisi uutuushankinnan jatkamiseen vaadittava äänitelainauksen taso.
Musiikkisisältöjen verkkopalveluiden suunnittelijana ja musiikkikirjastoammattilaisena olen huolestunut sisältöjen ja löytämisen ilon puolesta. Miten taata kunnan asiakkaille se, mitä nykyinen Laki yleisistä kirjastoista edellyttää? Lain kuudennen pykälän mukaan
Yleisen kirjaston tehtävänä on:
1) tarjota pääsy aineistoihin, tietoon ja kulttuurisisältöihin;
2) ylläpitää monipuolista ja uudistuvaa kokoelmaa;
3) edistää lukemista ja kirjallisuutta;
4) tarjota tietopalvelua, ohjausta ja tukea tiedon hankintaan ja käyttöön sekä monipuoliseen lukutaitoon;
5) tarjota tiloja oppimiseen, harrastamiseen, työskentelyyn ja kansalaistoimintaan;
6) edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista vuoropuhelua.
Erityisesti huolta minulle tuottaa mahdollinen tulkinta kohdista 1 ja 2. Monet isonkin kirjaston musiikkiosastot hankkivat vain yhden kappaleen kutakin uutuusaineistoa. Entä jos sitä yhtäkään ei hankita? Seutukirjasto ja kuntarajat ylittävä kellutus voivat helpottaa pitenevän varausjonon kanssa, mutta Helmet-kirjastokuntia on vain neljä. Jos suuri pääkaupunkiseudun kirjasto lopettaa uutuushankinnan kokonaan, niin miten käy varausjonojen? Ne pitenevät entisestään.
Ajatukset vakavoituvat lisää kun katson Kirjastokaistan videota, missä muusikko Jukka Nousiainen kertoo kirjastonkäytöstään. Sarjan Löytöretki musiikkiosastolla kolmososassa Nousiainen kulkee Tampereen Metson musiikin uutuushyllylle, löytää bokseja, kiinnostavan kasetin, bulgarialaisia musiikkiaarteita, inspiroivaa vinyyliä ja luettavaa jne. Hän pohtii CD-bokseja varten tehtyä toimitustyötä ja uutta informaatiota.
Metson virikkeellinen uutuushankinta ja sen esillepano tuottaa kävijälle löytöjä. Kirjaston kulttuurinvälittäjän rooli näkyy ja tulee läpi rytisten. Tuota rytinää kuulen mielelläni itsekin – esimerkiksi aina kun saan lainaan maksuttoman varauksen. Sitä vähemmän kivaa lainausdataa ja ”lainauksen kriisiä” pukkaa myös kuuluville, mutta minun korvassani musiikki on voitolla.
