Muska-ryhmän kuulumisia • Intervalli 2/2021

Teksti • Maaria Harviainen & Tiina Tolonen 

Intervalli • 2/2021
www.intervalli.fi

Muska-ryhmä on elänyt viime kuukausina hiljaiseloa, mutta ei täysin toimettomana. Ryhmässä on työstetty musiikin tiedonhankinnan avointa oppimateriaalia, joka tulee olemaan kaikille avoin ja vapaasti käytettävä. Oppimateriaalissa on tarkoitus hyödyntää pelillisyyttä ja rakentaa helposti lähestyttävä tietovisamainen kokonaisuus. Jos olet kiinnostunut musiikin tiedonhankinnan pelillistämisestä, ota yhteyttä ryhmäläisiin (Maaria Harviainen ja Tiina Tolonen) ryhmän postilaatikon muskaposti@gmail.com kautta. 

Muska-ryhmä haluaa myös tehdä tutuksi oppilaitosten julkaisuarkistoja kaikille käytettäviksi. Julkaisuarkistot ovat lähtökohtaisesti avoimia kaikille, mutta niitä ei välttämättä tunneta kovin hyvin ainakaan oppilaitosten ulkopuolella. Muska-sivustolle tulee päivittyvä lista julkaisuarkistoista, jotka sisältävät musiikkiin liittyvää kirjallisuutta, tutkimusta ja muuta aineistoa. Ensimmäisenä sivustolle tulee lista kotimaisista julkaisuarkistoista. Sivusto päivittyy vuoden loppuun mennessä. Seuraa tiedotusta mm. Facebookissa.

Intervalli 2/2021.
Intervalli 2/2021.

Musiikkia, tanssia ja muutoksia: musiikin hybridikirjasto Kuopiossa • Intervalli 2/2021

Teksti • Maaria Harviainen
Kuva • Marjut Tikkanen

Intervalli • 2/2021
www.intervalli.fi

Kuopiossa musiikin alan korkeakoulukirjasto on yhteiskäyttökirjasto kolmelle eri musiikin koulutusasteelle. Se on eräänlainen musiikin hybridikirjasto, jonka pääasialliset käyttäjät ovat Taideyliopisto, Savonia-ammattikorkeakoulun Musiikin ja tanssin koulutusala sekä Kuopion konservatorio. Kirjastossa työskentelee tällä hetkellä kaksi tietoasiantuntijaa: Anna Niemi ja Soili Voutilainen.

Kuvassa vasemmalla Soili Voutilainen ja oikealla Anna Niemi.
Kuvassa vasemmalla Soili Voutilainen ja oikealla Anna Niemi.

Kirjaston asiakaskuntaa voi luonnehtia Soili Voutilaisen mukaan vanhalla sanonnalla ”vauvasta vaariin”. Kirjastossa asioivat niin konservatorion muskarilaiset kuin Taideyliopistoon tohtorintutkintoa tai väitöskirjaa valmistelevat sekä eri ikäiset musiikin harrastajat. Kirjastoa käyttävät myös Kuopion kaupunginorkesterin muusikot. Kirjaston asiakaskunta on siis laaja ja se näkyy esimerkiksi tietopalvelutyöskentelyn vaativuutena. Opiskelijoiden ja tutkijoiden aiheet liikkuvat Bachin koraaleista, jazzin teoriasta tai erityispedagogiikasta kontakti-improvisaatioon ja nukketeatteriin.

Kirjaston tarina kohti nykyistä hybridikirjastoa alkoi 1960-luvun alussa, kun Kuopion musiikkiopiston naistoimikunnan toimesta musiikkiopistolle perustettiin kirjasto. Musiikkiopisto muuttui sittemmin konservatorioksi. Vuonna 1995 kirjasto siirtyi Sibelius-Akatemian ylläpitämäksi. Kuopiossa oli vireä kirkkomusiikin koulutus ja kirjastokin erikoistui kirkkomusiikkiin. 1990-luvulla myös Savonia-ammattikorkeakoulu tuli mukaan toimintaan.  Emo-organisaatio vaihtui Taideyliopistoksi vuonna 2013 uuden yhdistetyn yliopiston syntymisen myötä, mutta kirjaston toiminta jatkui kuitenkin edelleen osana Sibelius-Akatemiaa ja Kuopion yksikköä. Vuoden 2017 alusta kirjasto siirtyi osaksi Taideyliopiston yhdeksi kokonaisuudeksi yhdistettyä kirjastoa. Kirjaston toiminnan alue on vuosien kuluessa jatkuvasti laajentunut, Voutilainen kertookin että erityisesti AMK- ja YAMK-tutkintojen myötä asiakasmäärät sekä tiedonhankinnan opetuksen määrä on kasvanut.

Kirjaston aineiston runkona on edelleen laajat musiikin ja erityisesti kirkkomusiikin kokoelmat. Uudet yhteistyökumppanit ovat kasvattaneet aihealueita mm. kasvatustieteellä, pedagogiikalla, teatteritaiteella ja tanssitaiteella. Lisäksi kirjastossa on laaja kuoro- ja orkesterimateriaalikokoelma, jollaista kovin monella musiikkikirjastolla ei Suomessa ole.

Usean eri organisaation yhteiskäytössä olevassa kirjastossa haasteena ovat elektroniset aineistot. Sekä Taideyliopisto että Savonia amk hankkivat elektroniset aineistot oman organisaationsa käyttöön. Toisen organisaation edustajille aineistot ovat käytössä vain kirjastossa. Aineistojen etäkäyttö on sallittua vain tilaavan organisaation edustajille, mikä on täysin elektronisia aineistoja kustantavien kansain-välisten toimijoiden sanelema käytäntö. Erityisesti pandemian tuomina poikkeusaikoina tämä on ollut Kuopiossakin haastavaa sekä käyttäjille että kirjastolaisille.

Haasteista huolimatta Soili Voutilainen näkee Kuopion musiikkikirjaston tulevaisuuden valoisana. Kolmen organisaation yhteistyö luo myös turvallisuutta. Kirjaston toiminnalla on jatkuvuutta ja taloudellista tukea. Musiikkikirjasto on tärkeä toimija Kuopiossa ja myös sen ympäristössä. Kaukolainat kulkevat sekä ympäristön kirjastoihin että kauemmaksikin ja tietopalvelua tehdään etänä. Kirjastoon vuosikymmenien aikana karttunut huomattava kokoelma on kuitenkin yhä  kirjaston rikkaus. 

Voutilainen toteaa, että parasta työssä ovat mahtavat asiakkaat. Kuopion kirjastossa onkin onnistuttu säilyttämään lupsakka henki, vaikka töitäkään ei ole ihan vähän. Kirjastolaiset ja asiakkaat oppivat tuntemaan toisensa hyvin ja tiskin yli on syntynyt monia ystävyyssuhteita. Kirjaston ensimmäisen hoitajan Marja Kotkasen kertoman mukaan ensimmäinen kirjastotila sijaitsi siivouskomerossa. Siitä on onneksi tultu aika kauas. Kirjasto muutti nykyisiin, laajempiin tiloihinsa muutama vuosi sitten. Kirjasto sijaitsee Kuopion musiikkikeskuksen neljännessä kerroksessa, keskellä vilkasta musiikkielämää.

Intervalli 2/2021.
Intervalli 2/2021.

Musiikin erikoiskirjasto • Intervalli 1/2021

Tietoasiantuntija Maaria Harviaisen artikkeli julkaistu alun perin keväällä 2021

Teksti Maaria Harviainen
Intervalli 1/2021 (pdf)
www.intervalli.fi

Musiikki on yksi ihmislajin ja ihmiskunnan vanhimpia kommunikoinnin ja itseilmaisun muotoja. Musiikkia opiskellaan, siitä toivotaan ammattia ja valmistutaan ammattiin, mutta musiikkia myös harrastetaan paljon. Suomessa musiikin kanssa pääsee kosketukseen muskarista vanhainkotiin. Suomessa on myös laaja, ilmainen, kaikille avoin erilaisten musiikkikirjastojen verkosto. Suomessa, toisin kuin monessa muussa maassa, myös korkeakoulujen kirjastot ovat kaikille avoimia. Miksi musiikin erikoiskirjasto on tärkeä ja miksi sellainen pitäisi säilyttää? Kysyin näitä kysymyksiä muutamalta tulevien muusikoiden, opettajien ja tutkijoiden kasvattajalta. Vastauksissa otettiin vahvasti kantaa kirjastojen avoimuuden, maksuttomuuden ja ylipäätään kirjastojen olemassaolon puolesta.

Käyttäjät arvostavat saavutettavuutta

Suomessa kirjastot ovat ilmaisia, mikä on mielestäni olennaista koko yhteiskunnan kannalta. Tämä on arvokas asia, jonka huomaa viimeistään silloin, kun asuu tai vierailee maassa, jossa kirjaston käyttö on rajoitettua ja maksullista.” (Marja Heimonen, MuT, yliopistonlehtori, musiikkikasvatus)

Marja Heimonen. Kuva: Kalle Kallio
Marja Heimonen. Kuva: Kalle Kallio

Musiikinopiskelijoille nuottimateriaalin saatavuus on opiskelun ehto, opiskeluvuosien aikana soitetaan tai lauletaan läpi valtava repertoaari erilaista musiikkia. Ohjelmiston hankkiminen ilman kirjaston olemassaoloa kävisi monelle opiskelijalle mahdottomaksi jo pelkästään taloudellisesti, kuten opettajat toteavat. Opettajat huomioivat toki digitaalisen nuottimateriaalin olemassaolon, mutta korostavat sitä tosiasiaa, ettei kaikki musiikki yksinkertaisesti ole saatavilla verkosta vapaasti ja ilmaiseksi. Musiikkikirjastosta löytyvät myös vanhat, loppuunmyydyt painokset ja tekijänoikeuksien alainen musiikki, joka kirjastoon on hankittu tekijänoikeudet huomioiden. ”Vaikka nuotteja on paljon myös diginä, opiskelijoillemme tärkeät nuotit ovat monesti vielä tekijänoikeuksien alaisia eivätkä vapaita.” (Ulla Pohjannoro, MuT, yliopistonlehtori, DocMus-tohtorikoulu)

Sähköiset aineistot yhä tärkeämpiä

Opettaja-tutkijat nostavat esille myös kirjallisuuden ja tutkimuslehtien saatavuuden niin painettuina kuin elektronisina ja tässä ollaan aineistomuodon suuren muutoksen ja erikoisen problematiikan äärellä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana muutos painetusta aineistosta kohti elektronisia tutkimusaineistoja on tavoittanut myös humanistiset ja taiteen tutkimuksen alat. Painetun kirjallisuuden ja kausijulkaisujen määrä pienenee ja e-aineistojen merkitys ja määrä kasvaa.

Yliopistomaailmassa aineistomuodon muutoksella on ollut monenlaisia seurauksia. Digitaaliset aineistot ovat periaatteessa helposti saatavilla sekä opiskelijoille että opettajille suoraan omalle koneelle. Yliopiston/kirjaston on kuitenkin ensin ostettava vuosittain käyttöoikeudet aineistoihin. Yhden aineiston vuosihinnat vaihtelevat tuhansista kymmeniin tuhansiin. Monitieteinen yliopisto kykenee kenties hankkimaan aineistoja suuremmille tutkimusaloille, mutta pienet alat jäävät usein ilman. Pieni yliopisto taas pystyy hankkimaan oman erikoisalansa aineistoa, mutta monitieteiset aineistot ovat yleensä ulottumattomissa. Tähän jälkimmäiseen kategoriaan kuuluu mm. Taideyliopisto.

Tieteellisten elektronisten aineistojen kustantaminen ja jakelu on keskittynyt muutamalle ylikansalliselle yhtiölle, jotka myyvät aineistojen käyttöoikeuksia yleensä suoraan yliopistoille/korkeakouluille ja vain yhdelle organisaatiolle kerrallaan. Yliopistojen muodostamat konsortiot voivat hankkia aineistoja konsortion käyttöön edullisemmin, mutta eivät rajattomasti eivätkä aineistojen hinnat aina kuitenkaan laske tasolle, joka olisi kaikkien korkeakoulujen tavoitettavissa. Koska e-aineistojen kustantajat tekevät sopimuksia vain organisaatioiden ja/tai kansallisten konsortioiden kanssa, ovat esimerkiksi samoja oppialoja edustavien korkeakoulujen yhteiset aineistohankinnat yleensä mahdottomia toteuttaa.

Ulla Pohjannoro.Aineistojen käytön sopimuksiin kuuluu vapaa paikalliskäyttö, mutta on aikamoinen ponnistus lähteä vaikkapa Oulusta Helsinkiin jonkin sellaisen aineiston takia, joka on saatavilla vain Taideyliopistossa. Tähän on toki kehitetty erilaisia artikkeleiden hankintapalveluita parantamaan saatavuutta, mutta ongelmaa ne eivät ratkaise. Tämä on tilanne, josta opettajat ja tutkijat ovat syystä huolissaan. ”Mitä tulee muiden kirjastojen aineistoihin, Helsingissä asia on vielä jotenkin mahdollinen, kun vierailu Kaisaan [Helsingin yliopiston Kaisa-kirjasto] on mahdollista, vaikka kynnys siinä tietysti on aina. Pienellä paikkakunnalla toimiva yo-yhteisö tai amk on siten vielä huonommassa asemassa.” (Ulla Pohjannoro)

Kenen kirjasto

Kaikesta huolimatta ilman kirjastojen vahvaa sekä rahallista että työvoiman panostusta elektronisten aineistojen hankintaan ja käyttöön saattamiseen, aineistot olisivat vieläkin harvempien, kenties varakkaiden yritysten käytettävissä. Kirjastot yrittävät luovia ja selviytyä tässä epävarmassa maastossa. Yliopiston opettajat arvostavat kirjaston ponnistukset korkealle, mikä tietysti lämmittää mieltä. Opettajat kiittävät aineistojen saatavuutta, joustavaa hankintaa ja käytön helppoutta sekä löydettävyyttä.

Käytön helppouteen ja löydettävyyteen sekä aineiston joustavaan hankintaan kirjasto on yrittänyt vaikuttaa mahdollisimman paljon. ”Historian opettajana kirjastoresurssi on kaikkein keskeisin sekä opiskelijalle että opettajalle.” (Markus Mantere, FT, professori, sävellys ja musiikinteoria, historiafoorumi) Kirjastolle yhteistyö opetushenkilökunnan kanssa on olennaista, jotta kirjasto pystyy täyttämään tehtävänsä.

Markus Mantere. Kuva: A-J Savolainen.
Markus Mantere. Kuva: A-J Savolainen

Kirjasto palvelee

Aineistojen moninaisuudesta johtuen niiden löydettävyys ja helppokäyttöisyys on entistä tärkeämpää. Kirjasto tekee yhteistyötä opetuksen kanssa tarjoamalla tiedonhankinnan opetusta ja ohjausta. ” Jos kirjaston apua ja koulutusta esimerkiksi tiedonhaussa ei olisi, jäisi opinnäytetöiden perusta hyvin heikolle pohjalle.” (Marja Heimonen) Samalla kirjasto säilyttää yhteyden opetukseen ja taiteelliseen toimintaan. Vuorovaikutus on tärkeää puolin ja toisin.

Viime vuosina erityisesti korkeakoulukirjastot ovat saaneet roolin myös tutkimuksen tukena. Tutkimusjulkaisujen päätyminen maksullisiin palveluihin on saanut vastavoimakseen avoimet julkaisuarkistot. Kirjastot ovat usein näiden julkaisuarkistojen ylläpitäjiä, myös Taideyliopiston uusi julkaisuarkisto Taju on pitkälle kirjaston luomus, monia yhteistyötahoja unohtamatta. Taideyliopiston kirjasto työskentelee yhdessä yliopiston tutkimuspalveluiden ja muiden yliopiston palveluiden kanssa kouluttaen ja ohjaten tutkijoita paitsi perinteisessä tiedonhankinnassa, myös tutkimusaineistojen hallinnassa, tutkimusaineistosuunnitelmien laadinnassa ja tutkimuksen avointen julkaisukanavien löytämisessä ja käyttämisessä.

Kirjastossa soi

Elektronisten aineistojen hurjasta kasvusta huolimatta, meillä on yhä kirjastossa painetut kokoelmat, nuotit ja kirjat, vanha painettu aineisto ja arkiston kokoelmat. Ne ovat edelleen ainutlaatuista materiaalia, jota ei ole saatavilla digitoituna. Edelleen on olemassa myös kirjasto tilana, vaikka koronavuosi on sen melkein kokonaan hiljentänyt. ”Kirjasto on keidas, jossa voi mm. kuunnella äänitteitä ja lukea. Se on rauhallinen paikka, jossa opiskelija voi keskittyä ja valmistautua vaikkapa tenttiin tai kirjoittaa tutkielmaa. Myös opettajille ja tutkijoille kirjasto on erityisen tärkeä työskentelypaikka.” (Marja Heimonen) Toivottavasti taas ensi syksynä hyl- lyjen välissä porisee äänten ja kielten sekamelska, kun uudet opiskelijat tulevat kirjastoon. Alakerrassa kuunteluhuoneen oven raottuessa sisältä raikaa musiikki nappulat kaakossa -tyyliin ja yläkerrassa musiikkikasvatuksen opiskelijat jammailevat. Ehkä joku tutkija viilettää kiireesti meteliä karkuun hiljaiseen lukuhuoneeseen tai sulkeutuu tutkijankammioonsa.

Nuotit, maksulliset tieteelliset lehdet ja kirjat ovat monen tutkijan ja taiteilijan näkökulmasta niin arvokkaita, että musiikkiin erikoistunut tieteellinen kirjasto on elintärkeä ammattimaiselle toiminnalle nyt ja tulevaisuudessa.” Opettajat toivottivat Intervalli-lehden lämpimästi tervetulleeksi takaisin.

Maaria Harviainen

Musiikkikirjastolaisten kevätseminaarin 2018 esitykset

Musiikkikirjastot 2018 – #muki2018

Suomen musiikkikirjastoyhdistyksen kevätseminaari pidettiin Tampereen pääkirjasto Metsossa 6.4.2018. Perjantain ohjelmaa seuraamaan kerääntyi noin 50 osallistujaa. Ilmoittautuneista suurin osa oli mukana Lehmus-salissa, pienempi seurasi ohjelmaa etästriimin avulla.

Musiikkikirjastoyhdistyksen perinteinen kevatseminaari pidettiin totutusti Tampereen Metsossa.

Musiikkikirjastoyhdistyksen perinteinen kevatseminaari pidettiin totutusti Tampereen pääkirjasto Metsossa. Seminaariväki kokoontui 6. huhtikuuta 2018 upeaan Lehmus-saliin toiseen peräkkäiseen kevätseminaariin.

Seminaariohjelman aloitti yhdistyksen puheenjohtaja Tuomas Pelttari. Puheessa painoa saivat yhdistyksen toiminta, musiikin varastointi ja musiikkikirjastojen tulevaisuus. Ennen seminaarivieraiden puheenvuorojen esittelyä Pelttari kertoi, että kuluva kausi jää viimeiseksi puheenjohtajana.

Rebekka Pilppula
Turun kaupunginkirjaston kirjastopalvelujohtajaja Rebekka Pilppula avasi vierailijaohjelman klo 9.50 puheenvuorolla Musiikin tilasta ja varastoinnista. Pilppulan slidet löydät täältä.

Ilona Heinonen
2018 alussa aktivoitunut Muusa eli musiikin metatiedon asiantuntijaryhmä oli esillä tuoreeltaan Metson Lehmus-salissa. MusaMelindan ja Luumu-ryhmän korvanneesta Muusasta kertoi Ilona Heinonen Tampereen kaupunginkirjastosta. Heinosen esitykseen täältä.

Päivi Litmanen-Peitsala
Kirjastot.fi:n tiedotusvastaava Päivi Litmanen-Peitsalan aiheena oli Musiikki, verkkokirjastot ja some. Monipuolisesti verkkomaailmaa valaisevan esityksen runko löytyy täältä.

Katri Riiheläinen
BTJ Finland ja Katri Riiheläinen toivat esiin luettelointiasiaa otsikolla Ajankohtaista musiikin luetteloinnista. Riiheläisen puheenvuoron jälkeen nautittiin BTJ Finlandin tarjoamat kahvit kahvilassa, lähellä Metson musiikkiosastoa. Riiheläisen esitykseen pääset täältä.

Maaria Harviainen | Jaska Järvilehto | Tiina Tolonen
Musiikkikirjastolaiset oppilaitosten tukena
Musiikkikirjastoyhdistyksen uusi työryhmä Muska eli Musiikkikirjastolaiset oppilaitosten tukena oli paikalla Harviaisen, Järvilehdon ja Tolosen voimin. Perustamiskokouksessa keskusteltiin toiveista työryhmän tekemisen ja kirjastoammattilaisten keskinäisen kommunikoinnin suhteen. Järvilehdon esitykseen pääset täältä., Harviaisen esitykseen täältä.

Muska-työryhmän 6.4. perustetulle Facebook-sivulle pääset täältä.