Musiikkikirjastot ry? • Intervalli 2/2021

Teksti • Heikki Poroila

Intervalli • 2/2021
www.intervalli.fi

Intervalli 2/2021.Olen ollut Suomen musiikkikirjastoyhdistyksen touhuissa neljä vuosikymmentä. Neljä vuosikymmentä olen harmitellut pitkää ja hankalaa nimeä, jonka luonteva lyhentäminenkään ei ole koskaan onnistunut. SMKY ei kerta kaikkiaan ole parannus. Tiedän nimen taustan ja olen iloinen siitä, ettei nimi sentään enää ole Suomen musiikkikirjastoyhdistys – IAML:n Suomen sektio. Tiedän senkin, ettei yhdistyksen nykyinen johto ole järin innostunut siitä, mitä nyt ehdotan, mutta ehdotan silti, enhän ole enää luottamustehtävissä, vaan rivijäsen. 

Kysyn siis teiltä, arvoisat Intervallin lukijat, eikö olisi paljon kätevämpää, että rakkaan yhdistymme nimi olisi ytimekkäästi Musiikkikirjastot ry? Mehän kaikki tiedämme, ettei yhdistys toimi esimerkiksi Moldaviassa tai Portugalissa, joten määreellä ”Suomen” on arvoa vain kansainvälisissä yhteyksissä. Myös määre ”yhdistys” on jokseenkin turha, koska meillä ei ole kilpailevia organisaatiomuotoja kuten ”musiikkikirjastoliitto” tai ”musiikkikirjastounioni”. Meillä on kyllä verkkosivusto, jolla jo on tämä ytimekäs nimi eli Musiikkikirjastot.fi. Kun kuitenkin yhdistyksemme toimii kokonaan tämän osoitteen alla, en näe mitään todellista ongelmaa.  

Jätän kohteliaimmin ehdotukseni musiikkikirjastoväen mutusteltavaksi. 

Luigi Russolo: La Borsetta (maalausvuotta ei tiedetä)
Luigi Russolo: La Borsetta (maalausvuotta ei tiedetä)
Intervalli 2/2021.
Intervalli 2/2021.

Välimatkan symboliikkaa – Intervallin logokilpailun voittaja uskoo yksinkertaisuuteen • Intervalli 2/2021

Kysymykset Tiina Tolonen
Vastaukset ja kuva Oskar Salo

Intervalli • 2/2021
www.intervalli.fi

Intervalli 2/2021.Intervallin uuden tulemisen yhteydessä keväällä 2021 päätettiin lehden toimitussihteerin Heikki Poroilan ehdotuksesta julistaa avoin kilpailu oman logon löytämiseksi. Kilpailu julistettiin käynnistyneeksi lehdessä olleessa ilmoituksessa ja ehdotusten vastaanoton takarajaksi sovittiin 31.8.2021. Seuraavan, syksyllä ilmestymässä olevan Intervallin kannessa toivottiin komeilevan siis lehden uusi logo.

Arvelimme toimituskunnassa jo etukäteen, että kesäaika tulee olemaan hiljaista ehdotusten suhteen ja niitä tultaisiin saamaan todennäköisesti lähempänä kilpailuajan päättymistä. Ensimmäinen ehdotus saatiin aivan elokuun alkupäivinä ja lopulta niitä kertyi odotettuakin enemmän eli yhdeksän. Viimeinen tuli kirjaimellisesti “viime minuuteilla”. Toimituskunta sai sitten odotettua haastavamman tehtävän valita monesta hyvästä ehdotuksesta se paras.

Valintatilaisuudessa käytiin runsaasti keskustelua puolesta ja vastaan. Erittäin hyviä perusteluja kuultiin ja välillä alkoi jo lähes usko loppua siihen, että valinta saataisiin tehtyä. Keskusteluista ja moninaisten mielipiteiden joukosta nousi kuitenkin aina esille yksi ehdotus, joka lopulta yksimielisesti valittiin Intervallin uudeksi logoksi. Voittaneen ehdotuksen takana on Oskar Salo, jota haastattelimme voiton jälkeen.

Kerro muutamalla lauseella itsestäsi

Olen Osku, itseoppinut graafikko läntiseltä Uudeltamaalta. Olen naimisissa ja kahden teinipojan isä. Perheessämme on lisäksi kaksi kuusivuotiasta kääpiöpinseriä. Nykyisessä graafikon työssäni olen ollut 10 vuotta. 

Oskar Salo. Kuva: Oskar Salo
Oskar Salo

Mistä sait inspiraation voittaneeseen logoehdotukseesi? Onko siinä jotakin musiikkikirjastoihin liittyvää symboliikkaa?

Istuskelin yhtenä elokuun lauantaina odottelemassa vaimoani Leppävaaran Sellon kirjastossa. Olin juuri lukenut eri aikakauslehtiä ja mietiskelin että miten kuluttaisin aikaani ennen kuin vaimoni työpäivä päättyisi. Googlasin sanan ”logokilpailu”, ja tämä tuli vastaan.

Taisin olla sopivan inspiroivassa ympäristössä logon tekemiseen ja se syntyikin melko nopeasti. Oranssit i:n pisteet sain ehdotukseeni Musiikkikirjastot.fi-logosta. Googlasin myös erilaisia logoja sopivilla hakusanoilla, jotta logo ei olisi tahattomasti matkittu jostakin jo olemassa olevasta.

Logon fontiksi valikoitui lihavoitu kirjasintyyppi, sillä useiden lehtien nimet kirjoitetaan samantyylisesti. Jotta logo olisi kuitenkin yksilöllinen muokkasin joitakin kirjaimia jonkin verran, ettei olisi täsmälleen kuten fontin kirjaimet. Google fonts -valikoimasta löytyy fontti nimeltä Josefin Sans, jonka bold -leikkaus on melko samankaltainen tämän logon fontin kanssa.

Melko nopeasti päädyin siihen, ettei Intervalli -lehden logossa ole tarpeen käyttää musiikki- tai kirja-aiheista symboliikkaa. Kokeilin kyllä logosta versiota, jossa olisi tyylitelty nuottiviivasto, mutta lopputuloksena on parempi, että logo on mahdollisimman yksinkertainen. Mielestäni ainut symboliikka mikä jäi logoon, on itse sanan intervalli merkityksen symboliikka, sillä sanahan tarkoittaa välimatkaa ja oranssien i-pisteiden väliin tavallaan jää koko logo.

Mikä on oma suhteesi musiikkikirjastoihin tai kirjastoihin yleensä? 

Viihdyin lapsuudessa, nuoruudessa ja opiskeluaikoina paljon kirjastoissa, sillä olin oppinut lukemaan jo alle kouluikäisenä. En ole juurikaan kertomakirjallisuutta lainannut kirjastoista, viihdyin enemmän tietokirjallisuuden parissa. Lainasin myös melko paljon CD-levyjä, usein ostin itselleni kuuntelun jälkeen sen levyn, josta pidin. Perheen perustamisen jälkeen kirjastoissa käynti ei ollut enää kovin tärkeä ajanviete. Mutta nyt kun pojat ovat aikuisiän kynnyksellä ja vaimollani uusi työ, minulla on taas mahdollisuus viettää enemmän aikaa kirjaston palveluiden äärellä.

Minkälainen musiikki on tehnyt sinuun vaikutuksen tai kuunteletko mielelläsi jotain tietynlaista musiikkia työskennellessäsi?

Olen aina kuunnellut musiikkia monipuolisesti, rockia, poppia ja elektronista tanssimusiikkia ehkä eniten. En varsinaisesti ole koskaan erityisesti fanittanut ketään artistia tai yhtyettä. Olen sitä mieltä, että nykyään on niin monen kaltaista musiikkia mahdollista kuunnella, että helpointa on kun valitsee musiikin ihan oman fiiliksen mukaan.

Intervalli 2/2021.
Intervalli 2/2021.

Haastattelussa Marko Niemelä, Rovaniemen musiikkikirjaston aktiivi • Intervalli 2/2021

Kysymykset • Tuomas Pelttari
Vastaukset • Marko Niemelä

Intervalli • 2/2021
www.intervalli.fi

Erikoiskirjastonhoitaja Marko Niemelästä välittyy innostus musiikkikirjastotyöhön. Niemelän mielestä arkinen asiakaspalvelu ja ihmisten kohtaaminen on yhtä olennaista työn sisältöä kuin moninaiset musiikin ilmentymät ja uudistuvat verkkopalvelut. Intervalli kysyi Niemelältä, mitä kaikkea Rovaniemen musiikkikirjastossa on tekeillä nyt ja lähitulevaisuudessa.

Marko Niemelä. Kuva: Kristiina Hoikka
Marko Niemelä. Kuva: Kristiina Hoikka

Mitä kuuluu Rovaniemen musiikkikirjastoon syksyllä 2021?

– Kiitos hyvää! On ollut mukavaa järjestää musiikkitapahtumia ja pyörittää suhteellisen tavallista musiikkikirjastoarkea. Tapahtumia on ollut viikoittain ja loppuvuodeksi on sovittu kaikenlaista mielenkiintoista. Lokakuussa 2021 musiikkikirjaston vahvuuteen liittyi uusi kirjastovirkailija Ari Hietala. Hänellä on muusikko- ja graafikkotaustaa. Arin työtehtäviä ovat muun muassa pajatoiminnan pyörittäminen ja äänentoistosta vastaaminen. 

Miten kuvailisit työtäsi musiikkikirjastossa?

– Monipuoliseksi! Osaston vastaavana ja esimiehenä hommiin kuuluvat toiminnan kehittäminen, kokoelmatyöt, vinkkaaminen, tapahtumatuotanto, markkinointi ja tiedottaminen sekä tärkeimpänä tietenkin asiakaspalvelu rutiiniprosesseineen. Täytyy oikein erikseen mainita, että mielestäni asiakkaiden kanssa jutteleminen musiikista on mitä parasta musiikkikirjastotyötä. 

Miten työsi on muuttunut vuosien varrella?

– Aloitin musiikkikirjastossa tammikuussa 2001. Kaikki työkaverit ovat vaihtuneet, pahvikortistoa ei enää käytetä eikä levykauppiaalle lähetetä enää fakseja. Suurin muutos on tapahtunut tietenkin äänitteiden lainaamisessa. Olen nähnyt mm. CD-levyjen äkkijyrkän nousukauden ja loivan laskun. Muistan, kun iltavuorossa palvelutiskillä istui kaikissa vuoroissa kaksi työntekijää lainaamassa valtavia levypinoja. Onneksi työ on siitä monipuolistunut ja käynyt myös mielenkiintoisemmaksi. Musiikkikirjastot ovat hyviä näköalapaikkoja muualla musiikkikulttuurissa tapahtuvien muutosten seuraamiseen. 

Mitä projekteja on käynnissä tällä hetkellä?

– Tärkein on pajatoiminnan hallittu käynnistäminen – vierastan sanaa maker space. Meillä pajalaitteisiin lasketaan kuuluviksi myös vinyylileikkureiden, ompelukoneiden ja 3D-tulostimien lisäksi perinteiset soittimet. Ari Hietala järjestää erilaisia laitteita esitteleviä osallistavia työpajoja. Suunnitelmissa on esimerkiksi näyttää, miten kitaristien kannattaa järjestää pedaalilauta – tai miten rumpali voi tulostaa bassorumpuun bändinsä logon.

Millainen on lappilaisen musiikin tietokanta PopuLappi? Miten PopuLappiin pääsee?

PopuLappia pääsee selaileman osoitteessa populappi.rovaniemi.fi. Mukaan tietokantaan pääsevät lappilaiset ja lappilaislähtöiset artistit. Kynnys on matala. Tietokanta on suunniteltu mahdollisimman helppokäyttöiseksi ja ylläpidettäväksi. Historia juontaa 2010-luvun alkuun. Tietokanta suunniteltiin yhteistyössä silloisen Lapin taidetoimikunnan läänintaiteilijoiden Petteri Maljamäen ja Hannu Raudaskosken kanssa. Kymmenessä vuodessa PopuLappi on teknisessä mielessä elegantin harmaantunut. Toiveissa onkin, että lähivuosina pääsisimme julkaisemaan siitä uuden version.

PopuLappi on myös haastatteluja, podcasteja ja kirjastoesiintymisiä. Miten uudet ilmentymät luotiin?

PopuLappi on eräänlainen tuoteperhe, johon kuuluu myös fyysinen, ja jatkuvasti karttuva lappilaisen populaarimusiikin kokoelma, elävän musiikin klubi sekä YouTubessa julkaistava ohjelma, jossa haastatellaan lappilaisia artisteja. Usein PopuLapin vieraat myös esiintyvät – ja joskus myös vinkkaavat lempimusiikkiaan. Laulaja Jaakko Laitinen (Väärä Raha -yhtyeestä) julkaisi yhteistyössä Lapin Kansan lisäksi myös mahtavan PopuLappi-podcastin. Uusiakin jaksoja on luvassa. 

Rovaniemen Kirjastorokki järjestettiin jälleen viime syyskuussa. Mitä on Kirjastorokki?

– Se on elävän musiikkikirjaston järjestämä elävän musiikin legendaarinen tapahtuma, jolla on yli 30-vuotinen historia.  Ensimmäistä kertaa se järjestettiin helmikuussa 1990. Vuosien mittaan mukana on ollut valtava määrä paikallisia nuorisobändejä. Nykyisin Kirjastorokki järjestetään Rovaniemi-viikolla yhteistyössä nuorisotoimen kanssa. Yhteistyötä tehdään myös Rock Academy Finlandin puitteissa. Musiikkikirjastossa ovat vierailleet Rock Academyn vieraina esim. Marko Annala, Matti Mikkola, Noora Louhimo, Marzi Nyman, Mara Balls ja Sami Yaffa.

Sinut tunnetaan Talking-yhtyekokoonpanoista, jotka kertovat eri musiikkilajeista esiintymisen kautta. Mistä konseptissa on kyse?

– Talking-vinkkaus on Hannu Raudaskosken ja minun kymmenisen vuotta sitten kehittämä suosittu vinkkausmetodi, jossa kirjaston aineistoa vinkataan kirjastoissa ja kouluissa sekä erilaisissa kylätaloissa ja asukastuvilla käyttämällä elävää musiikkia. Teemana voi olla esim. tyylisuunta, artisti tai yhtye. Esimerkiksi Jarmo ”Slim Butlerin” kanssa on jo vuosia vinkattu bluesin historiaa. Vuodesta 2018 mukana on ollut kaupungin virallinen rytmiorkesteri Kunnan Pojat

– Vinkattavia aiheita ovat olleet rock ’n’ roll, The Beatles ja Creedence Clearwater Revival. Lisäksi aiheina on ollut mm. haitari, sähköbasso, irlantilainen perinne-musiikki, big band -musiikki ja lastenlaulut. Tuorein vinkkaus kuultiin 25. lokakuuta kun Lapin kamariorkesterin huilisti piti Talking Classic -luennon otsikolla Huilistisia kurkistuksia musiikin historiaan. Keväällä 2022 on tarkoitus järjestää lisää klassisen musiikin vinkkauksia. 

Talking CCR • Kunnan Pojat plays Creedence Clearwater Revival. Kuva: Tatu Kantomaa
Talking CCR • Kunnan Pojat plays Creedence Clearwater Revival. Kuva: Tatu Kantomaa

Miten hyödynnätte Rovaniemen kirjastossa Musiikkikirjastot.fi:n tuottamia valtakunnallisia verkkopalveluita, kuten Levyhyllyt?

– Seuraamme itse palvelua ja vinkkaamme sen sisältöjä. Levyhyllyissä on loistavia artikkeleita, joita jaamme sosiaalisessa mediassa. Olemme hyödyntäneet myös sivuston materiaalipankkia näyttelyissämme. Vahvat suositteluni!

Mitä odotat vuodelta 2022?

– Suurimmat odotukset kohdistuvat pajatoiminnan käynnistämisen. Toiveena on, että korona-aika viimein väistyisi kokonaan ja asiakkaat uskaltaisivat sen myötä jalkautua entistä rohkeammin kirjastoihin. Odotan myös paljon hyviä keikkoja ja uusia julkaistavia levyjä, nuotteja, lehtiä ja kirjoja – olemmehan sentään ennen kaikkea musiikkikirjasto!

Intervalli 2/2021.
Intervalli 2/2021.

Syksyn 2019 löytöretket musiikkiosastoille – Kirjastokaistan sarja suoraan musiikin ytimestä

Kirjastojen oma videokanava ja nettitv Kirjastokaista sai syksyllä 2019 valmiiksi musiikkiaiheisen sarjan. Neliosainen Löytöretki musiikkiosastolla tuo esiin sitä, millaisia aineistoja ja palveluita nähdään kirjastossa tärkeänä asiakkaan näkökulmasta.

Muusikot Aija Puurtinen, Kauko Röyhkä, Jukka Nousiainen ja Marko Annala kertoivat kirjastovinkkejä videosarjassa Löytöretki musiikkiosastolla. Kirjastokaistan tekemä sarja julkaistiin syyskuussa 2019.

Sarjaan pyydettiin mukaan neljä muusikkoa. Heille annettiin tehtäväksi koota kirjastosta kolme asiaa, mitä suosittelisivat kirjastoasiakkaille. Syksyn jaksoissa olivat mukana Marko Annala, Aija Puurtinen, Jukka Nousiainen ja Kauko Röyhkä. Linkeistä pääset muusikkovierailijoiden taustoitukseksi julkaistuihin esittelyartikkeleihin. Sarjaa nostivat myös suomalaiset musiikkijulkaisut Kaaoszine, Rumba ja Soundi.

Tampereen Metsossa, Helsingin Töölön kirjastossa ja Turun pääkirjastossa kuvatut jaksot julkaistiin syyskuussa 2019. Suunnittelutyössä olivat mukana Musiikkikirjastot.fi ja Suomen Musiikkikirjastoyhdistys.

Video näkyviin kirjastoon? Luupin saa käyttöön Kirjastokaistan YouTube-soittolistalta

Videot on tuotettu kaikkien yhteiseen käyttöön. Ne löytyvät Kirjastokaistalta, YouTubesta ja Facebookista.

Kirjastokaistalta voi näyttää videoita ja sieltä löytyvät myös upotuskoodit, joilla videon saa laitettua katsottavaksi omille sivuille. Kirjastokaistalta löytyvät myös kaikki tiedot ohjelmista sekä linkit videoita täydentäviin sisältöihin kuten Musiikkikirjastot.fi:n erinomaisiin artikkeleihin muusikoista.

YouTuben näppärä puoli on puolestaan soittolistat. Jos haluat laittaa sarjan pyörimään äänettömänä kirjastotilassa, onnistuu se helposti käyttämällä YouTuben soittolistaa. Se löytyy täältä (Huom! Paina Toista kaikki/Play All ja Soittolistan jatkuva toisto/Loop Playlist niin saat videot pyörimään luuppina).

Facebookissa kannattaa suosia Facebook-videoita, sillä ne käynnistyvät siellä videoina sen sijaan, että pitäisi siirtyä urlilla pois.

Jaksoissa on mukana tekstitysvaihtoehdot suomeksi ja ruotsiksi. Näin jaksot voi tuoda katseltavaksi kirjastoihin myös ilman ääntä.

** ** ** **

Löytöretki musiikkiosastolla – Marko Annala

Löytöretki musiikkiosastolla – Aija Puurtinen

Löytöretki musiikkiosastolla – Jukka Nousiainen

Löytöretki musiikkiosastolla – Kauko Röyhkä

Löytöretki musiikkiosastolla ja sarjan teaser Kirjastokaistalla
Kirjastokaista | kotisivu

Musiikin yhteiset verkkopalvelut esiin – Musiikkikirjastot.fi:n juliste kirjastoon printtinä ja infotelkkarikuvana

Uusi juliste julkaistu 22.10.

Musiikkikirjastot.fi:n asiakastiedotukseen suunnatun julisteen uusin painos valmistui lokakuussa 2018. Kuvitus myötäilee Kirjastokaistan tekemää mainosvideota, joka julkaistiin elokuussa. Syksyllä julkaistu uusi juliste korvaan vuoden 2017 painoksen.

Infotelkkariin ja printtiin

Julisteesta on saatavana printtiversion lisäksi infotelkkariin sopiva kuva. Löydät julisteet Materiaalipankista. Infotelkkariin sopiva julistemalli löytyy pystykuvana. Uusi vaakakuva saadaan jakeluun lähiaikoina.

Valmiita printtijulisteita voit kysyä suoraan toimitukselta: tuomas.pelttari@kirjastot.fi.

Musiikkikirjastot.fi:n uusi juliste julkaistiin lokakuussa 2018. Löydät printattavan ja infotelkkariin sopivan kuvan Materiaalipankista.

Musiikkikirjastot.fi:n uusi juliste julkaistiin lokakuussa 2018. Löydät printattavan ja infotelkkariin sopivan kuvan Materiaalipankista.

Lisää musiikkia verkkokirjastostasi? Avuksi Levyhyllyt

Musiikkia verkkokirjastoon

Levyhyllyt on aktiivinen kirjastoblogi täynnä retroa ja ajankohtaista – musiikkia, kirjallisuutta ja videoklippejä. ?????
Automaattiset sisällöt saatavana syötteenä verkkokirjastoon ja kotisivulle.
? https://levyhyllyt.musiikkikirjastot.fi
? https://www.musiikkikirjastot.fi

Levyhyllyjä toimittavat Tuomas Pelttari ja Ari Väntänen. Somekanavilla pääset verkkovinkkeihin hashtagillä #Levyhyllyt.

Eepos-kirjastojen musiikkisivu 9.10.2018. Syötteenä saatavana: Levyhyllyt, Musiikin ytimessä, Kysy musiikista ja Twitter-syöte.

Eepos-kirjastojen musiikkisivu 9.10.2018. Syötteenä saatavana: Levyhyllyt, Musiikin ytimessä, Kysy musiikista ja Twitter.

Kuvan esimerkki on screenshot Eepos-kirjastojen musiikkisivulta:
? https://eepos.finna.fi/Content/musiikki
Levyhyllyt esillä yhteensä 10 kuvan karusellina. Seuraavassa rivissä tiedotusupoke Musiikin ytimessä, keskellä Kysy musiikista ja oikealla Twitter-syöte.

Lisätietoa: tuomas.pelttari@kirjastot.fi

Finna ja musiikkisivut yleisissä kirjastoissa

Finna leviää yleisiin kirjastoihin

Kansalliskirjaston ylläpitämä Finna-verkkoliittymä avattiin yleisölle 2013. Monille suomalaisille tutun Finnan käyttö on kasvanut hyvää vauhtia. Vuonna 2016 mukana olivat Suomen kaikki ammattikorkeakoulut, useat kymmenet museot ja merkittävä määrä yliopistokirjastoja. Finna ottaa myös askelia kohti yleisiä kirjastoja.

Finna.fi.

Finnan tarjoama näyteikkuna on vielä melko uutta yleisille kirjastoille. Toistaiseksi niitä on tullut Finnaan perustuvalla verkkokirjastolla mukaan muutamia, ensimmäisenä Varsinais-Suomen seutukimppa Vaski-kirjastot. Helmikuussa 2017 mukana ovat myös Kuopio, Eepos-kirjastot sekä Lukki-kirjastot.

Lisäksi Finnassa on mukana yleisiä kirjastoja, jotka eivät käytä Finnaa seudullisena asiakasliittymänä. Esimerkiksi Jyväskylän kaupunginkirjaston aineisto näkyy Finna.fi:n kautta, vaikka Keski-kirjastoilla on oma seudullisesti yhteinen tietokanta. Vastaavia Finna-kirjastoja tullee lisää.

Miltä musiikkiyhteistyö verkossa näyttää?

Kirjastojen asiakkaille tärkeitä musiikkipalveluita saadaan seudullisessa Finna-liittymässä esiin omalla sivulla. Asiakasnäkymään voidaan valita yhtä lailla paikallista sisällöntuotantoa kuin kansalliseen yhteiskäyttöön suunnattua verkkosisältöä. Paikallisen Finnan sisältöapuna toimii Musiikkikirjastot.fi. Se tuottaa vapaaseen kirjastokäyttöön merkittävän määrän verkkosisältöjä.

Musiikkisivuja toteutetaan eri tavoin ja erilaisiin tarpeisiin. Monet kirjastot tuottavat Finnaan omia musiikkisisältöjä ja -palveluesittelyjä. Vaskin hybridimalli tarjoaa musiikkisivullaan paikallisen Musasto-blogin syötteen monialaisine artikkeleineen. Musasto ylläpitää Finnassa myös omaa Twitter-ruutua.

Seudullista Vaski-sisältöä täydentävät Musiikkikirjastot.fi:n syötteinä saatava verkkotuotanto. Kirjastolähtöistä musiikin verkkovinkkausta ylläpitää Levyhyllyt. Sen blogiartikkelit keskittyvät informatiivisiin albumiesittelyihin. Mukana on videota, kirjallisuutta, promo- ja kansikuvitusta ja monenlaista lainavinkkiä. Artikkelit ovat musiikkisivulla kuvakarusellina. Uutisia ja tapahtumia välittää upoke Musiikin ytimessä.

Kirjaston oma musiikin verkkoviestintä on olennainen osa verkkosisältöä myös Kuopion musiikkisivulla. Vinkkauksen rinnalla tuodaan esiin esimerkiksi tapahtumia ja haastatteluita. Sivulla kerrotaan myös pääkirjaston asiakkaille tärkeän musiikkihuoneen palveluista. Kirjastot.fi:n syötteistä on käytössä Levyhyllyt, Musiikin ytimessä ja Kysy musiikista.

Etelä-Pohjanmaan Eepos-kirjastojen musiikkisivu rakentuu pääosin Musiikkikirjastot.fi:n syötteistä. Sivulle voidaan lisätä tarpeen mukaan myös paikallista sisältöä.

Kehitettävää

Finnaan perustuvien seudullisten verkkokirjastojen etusivut ja niiden ylälaiden aihevalikot jättävät toistaiseksi musiikin ilman välitöntä mainintaa. Yläpalkkiin olisi hyvä koodata lisää valikkopalikoita. Näistä yksi voisi olla Musiikki. Yhden ytimekkään sanan voimalla sisältöön orientoituminen ja alustava sisäistys alkaisi jo ennen asiakkaan tekemää klikkausta.

Tuomas Pelttari

Lue lisää:
Kansalliskirjaston tilannekatsaus Missä mennään 1/2017 kertoo Eepos-kirjastojen ja Kuopion liittymisestä Finnaan. Lainan päivänä 8. helmikuuta avattiin Lukki-kirjastojen LukkiFinna.

Mukaan Musiikin ytimeen – upoke valmis verkkokirjastoihin, blogeihin ja kirjastojen kotisivuille

Kirjastosi musiikkitapahtumat ja uutiset valtakunnalliseen levitykseen

Musiikkikirjastot.fi:n etusivulta tuttu upoke Musiikin ytimessä on saatu kirjastolevitykseen. Upoke toimii nyt sekä verkkokirjastoissa, kotisivuilla että blogialustoilla – myös https-sivuilla.

Upoke laajentaa kirjastosi verkkofoorumeiden tarjontaa kompaktisti. Yksi uusimmista esimerkeistä Musiikin ytimestä on huhtikuussa 2016 uudistetun VaskiFinnan musiikkisivu. Tämän lisäksi Musiikin ytimessä ovat esimerkiksi pääkaupunkiseudun uusi HelMet Musiikki, Lahden konservatorion musiikkikirjasto ja Riihimäen kirjaston musiikkisivu.

Toimintaa esiin

Upokkeen tavoitteena on tuottaa helposti omaksuttava ajankohtaisruutu suomalaiseen musiikkikirjastomaailmaan, sen palveluihin ja toimintaan. Musiikin ytimessä saat kirjastosi asiakastiedotusta ja tapahtumavinkkejä esiin paikallisesti, seudullisesti ja maanlaajuisesti. Tiedotus on suunnattu kaikille asiakkaille: yhtä lailla kirjastosi vakiasiakkaan, kirjastokeikkaa suunnittelevan artistin kuin alasta kiinnostuneen ammattilaisen katsantokulmaan.

Enemmän kuin upoke

Musiikin ytimessä toimii upokkeen takana blogina. Upokekuvien nostouutiset jäävät blogipuolelle pysyvästi – osaksi laajaa arkistoa, jonka kaikki jutut asiasanoitetaan. Aiemmat artikkelit ja uutiset ovat löydettävissä koontisivun hakuruudun kautta. Koontisivu on helppo tapa palata uutisvirtaan. Samalla voi helposti seurata muiden kirjastojen tapahtumakehitystä. Hakuja voi tehdä esimerkiksi kirjaston, paikkakunnan tai aiheen mukaan.

Miten mukaan Musiikin ytimeen?

Upoketta ja blogia toimitetaan yhteistyössä musiikkikirjastojen kesken. Keskimäärin kymmenen ruudun laajuinen upoke tiedottaa siitä, mistä toimitukseen (pelttari@gmail.com) päin vinkkaat. Jos kirjastolla on valmis tapahtumajuliste, niin laita se postiin mukaan liitteeksi. Näin on tapahtumasi saa saman kuvituksen sekä kirjastosi ovelle että valtakunnalliseen flow’hun. Myös logot ja muu kuvitus ovat käyttökelpoisia liitteitä. Formaattina toimii parhaiten jpg.

Ota kirjastosi viestintä mukaan

Musiikkikirjastot.fi ylläpitää upoketta kaikkien kirjastojen hyödynnettäväksi. Kerro siis viestintäväylästä eteenpäin ja näytä kotikirjastosi viestintä- ja someammattilaisille Musiikin ydin. Näytä myös blogin koontisivulta miltä valtakunnallinen esillepääsy näyttää. Vaivalla tehdyt julisteet kannattaa jakaa eteenpäin. Ota toimituksen osoite pelttari@gmail.com mukaan tiedotusrinkiin.

Verkkoviestinnän monitahoisuus vie suuntaan, jossa paikallinen on saman tien seudullista, seudullinen valtakunnallista jne. Kun osallistut, niin paikallinen on myös on valtakunnallista – ja ringissä on mukana sinunkin kirjastosi asiakas.

Lisätietoja ja materiaalia:
Musiikin ytimessä koontisivu ja upoke
Musiikkikirjastot.fi
Materiaalipankki

Tuomas Pelttari
pelttari@gmail.com

muki_logo_pysty

 

Oletko Musiikin ytimessä?

Tiedotusta esiin

Kirjaston musiikkitapahtumien järjestäminen on työlästä. Varsinaisen tapahtumasuunnittelun ja keikkajärjestelyiden lisäksi pitäisi tehdä edustava tapahtumajuliste, joka leviää sujuvasti myös verkossa. Kotisivujen ja somekanavien tulisi olla ajan tasalla. Pitäisi muistaa käyttää hashtageja ja linkittää mukaan yhteistyökumppanit. Kirjaston blogiinkin olisi kiva tehdä ennakkojuttu. Aktiivinen tiedottaminen on antoisaa työtä, mutta vie kaikkine säätöineen paljon aikaa.

Entä verkkoviestinnän tulokset? Säätäminen ei mene hukkaan, sillä kirjaston näkyvyyttä voi lisätä valtakunnallisen foorumin avulla. Kirjastot.fi pitää yllä tiedotusfoorumia Musiikin ytimessä sekä asiakkaita että kirjastotiedotusta ajatellen. Musiikin ytimessä on Musiikkikirjastot.fi:n toimittama kuvakaruselli ja blogialusta, joka kokoaa edustavasti yhteen musiikkiin liittyvää tiedotusta.

Upoke Musiikin ytimessä sisältää noin 10 kuvan karusellin. Vaihtuvista ja selattavista kuvista pääsee suoraan tiedotussisältöihin. Upokkeen voi tuoda kirjaston verkkosivuille (https-sivuille alkuvuodesta 2016).

Upoke Musiikin ytimessä sisältää noin 10 kuvan karusellin. Vaihtuvista ja selattavista kuvista pääsee suoraan tiedotussisältöihin. Upokkeen voi tuoda kirjaston verkkosivuille (https-sivuille alkuvuodesta 2016).

Uutisoinnissa keskitytään sisältöjen välittämiseen ja tiedon keruuseen. Kirjaston omien linkkien lisäksi Musiikin ytimen nostoissa tuodaan esiin eri toimijoiden yhteystiedot ja tapahtumaan liittyvät verkkofoorumit. Kirjastossa konsertoivan esiintyvän artistin kotisivu, Facebook, Twitter ja SoundCloud mahtuvat helposti mukaan, samoin tapahtumajuliste ja linkki paikallisen verkkolehden uutisjuttuun. Musiikin ytimen vuorovaikutuksessa voit ylittää uutiskynnyksen.

Lisää näkyvyyttä upokkeella

Musiikkikirjastot.fi:n blogeihin löytää helposti. Sisältöihin pääsee etusivulta sekä yläpalkin alasvetovalikoista että karusellin monisivuisesta kuvituksesta. Yläpalkin otsikko Blogit antaa alasvetovalikosta esiin muutakin. Musiikki- ja kirjavinkkifoorumi Levyhyllyt ja ammattiblogi Musiikki kuuluu kaikille toimivat aktiivisesti Musiikin ytimen rinnalla. Eri teitä pitkin nämä blogit täydentävät toisiaan.

Musiikin ytimestä on helppo jakaa juttuja Facebookiin ja Twitteriin, mutta MY toimii uudella tasolla myös somen ulkopuolella. Kirjastot.fi on ottanut askeleen kohti kirjastojen kotifoorumeita, sillä kuvakaruselli on käytettävissä upokkeena myös kirjaston omilla verkkosivuilla. Karuselli löytyy jo esimerkiksi Riihimäen kirjaston ja Lahden konservatorion kirjaston sivuilta. Ensimmäinen https-sivun karuselli tuodaan Vaski-Finnan musiikkisivulle alkuvuodesta 2016. Saat upokkeen koodin Materiaalipankista.

Kirjaston tapahtumaikkuna voi siis jo olla osa valtakunnallista tiedotuskarusellia, jota voi ”monistaa” omallekin sivulle. Toimintaideoita välittyy saumattomasti yli seutukuntarajojen, samalla kun asiakastiedotus kohenee ja kirjastot saavat lisää näkyvyyttä. Esilläolo Musiikin ytimessä on myös osa pitkäjänteistä informaation keruuta, koska uutisnostot jäävät talteen. Juttujen koontisivun hakuruutu löytyy sivun ylälaidasta.

Musiikin ytimessä kaikki voivat olla aktiivisia, sillä juttuja voi myös kommentoida. Nostoihin on mahdollista avata keskustelua ja tuoda esiin omia kirjastokokemuksia. Voit lähettää toimitukselle palautetta ja vinkkejä myös sähköpostitse: pelttari@gmail.com tai someen: Musiikkikirjastolaiset ja @musakirjastot.

Tuomas Pelttari

Musiikin pysyvä tila on luksusta

Turun Vanhan kirjastotalon edustalla muutama vuosi sitten toteutettu Vähätorin kunnostus on merkittävä satsaus kohti viihtyisämpää kaupunkitilaa. Jokirannan ravintola- ja kahvilakulttuuri elävöityi arvokkaasti, taide nousi esiin, autotie väistyi pyörätien alta. Merkittävä kulttuuriteko on myös Vähätorin rinnalla oleva Kirjastokortteli. Se viimeisteltiin vuonna 2012 kun entinen maaherran virkatalo kunnostettiin. Tuo alun perin vuonna 1733 rakennettu keltainen talo muistetaan musiikkikirjastona liki 30 vuoden ajalta. Nykyään musiikki sijaitsee K. A. Wreden suunnittelemassa Vanhassa kirjastotalossa.

Sekä Kirjastokortteli että Vähätori tuovat elämään ripauksen luksuksen tuntua. Mutta mitä luksusta Turun pääkirjastosta saa?

Turun musiikkikirjasto sijaitsee Vanhan kirjastotalon toisessa kerroksessa. Talon edustaa komistaa Vähätori, jonka suihkulähde on vuodelta 1924.

Turun musiikkikirjasto sijaitsee Vanhan kirjastotalon toisessa kerroksessa. Talon edustaa komistaa Vähätori, jonka suihkulähde on vuodelta 1924.

Kauniin Aurajoen rannasta pääsee muutamalla askeleella 1903 valmistuneeseen Vanhaan kirjastotaloon. Suihkulähteen lisäksi sisäänkäynnin suuntaan viettää Saara Ekströmin 14-metrinen taideteos Kertosäe. Musiikkikirjaston toiseen kerrokseen voi nousta hissillä tai juhlavia puuportaita pitkin. Portaissa voi ihailla Charles Sandisonin alituisessa liikkeessä olevaa valotaideteosta Sub Rosa. Ylhäällä musiikin kerroksen aulassa ilahduttaa rintakuvapari Topelius ja Runeberg.

Tilat ovat komeat, ja Vähätorin kunnostus tekee oikeutta kirjastoarkkitehtuurille. Arvokkaan kirjastotilan ja perinteisen palvelun lisäksi asiakkaalla on lupa odottaa myös uutta sisältöä. Pääkirjaston vireä musiikkikeskus vastaa haasteisiin.

Musiikkikirjaston henkilökohtainen tietopalvelu on avuksi aukioloaikoina. Asiantuntija-avun ohella voit varata ajan soittohuoneeseen, josta on näkymä Aurajoelle. Sähköpianon rinnalla oleva akustinen piano vaihdettiin uuteen syksyllä 2014. Kaupunkioloissa tarpeellisen soittohuoneen vuoroja on yleensä vapaana samallekin päivälle, mutta ilta-ajat ovat varsin kysyttyjä. Kirjastokortilla voit varata myös digitointiaikoja LP-levyjen ja kasettien taltiointiin. Myös VHS-nauhojen, dia- ja valokuvien ja negatiivien digitointi onnistuu, ilman lisämaksua.

Turun musiikkikirjasto toimii vuorovaikutuksessa asiakkaiden kanssa paitsi asiakaspalvelussa myös tapahtumatuotannossa ja somessa. Verkkonäkyvyys on osa musiikkikirjastotoimintaa. Musiikkikirjastoblogi Musasto ja somefoorumeilla Facebook, Twitter ja Instagram vinkataan ympäri vuoden. Paikallista musiikkielämää on esillä erilaisissa tapahtumissa ja näyttelyissä, joihin ammennetaan myös maakuntakokoelmasta. Turun seudun palvelut ja Musasto näkyvät myös valtakunnallisella verkkofoorumilla Musiikkikirjastot.fi.

Entä Turun pääkirjaston musiikkikokoelmat? U-kirjaimen muotoiseen musiikkitilaan mahtuu nuotteja, kirjallisuutta, lehtiä ja levyjä – kaikkea undergroundista maailmanmusiikkiin ja mainstreamiin. Jatkuvasti syveneviin äänitekokoelmiin tuodaan runsaasti remasteroituja uusintajulkaisuja. Uudet painokset sisältävät kiitettävän äänentoiston lisäksi oivallisesti toimitettuja taustoitusta ja ajankuvaa.

Päivittyvästä valikoimasta löytyy myös 5.1- ja CD/SACD-hybridilevyjä, jotka soveltuvat sekä stereo- että monikanavatoistoon. Satojen taidemusiikin levytysten lisäksi monikanavalevyjen tarjontaa on esimerkiksi yhtyeiltä Dead Can Dance, Depeche Mode, Jethro Tull, King Crimson, The Moody Blues, Pink Floyd, Porcupine Tree, Talking Heads ja Yes. Myös Dylania, Elton Johnia ja Oldfieldiä on tarjolla. Huolella toimitettua sisältöjä liitevihkoineen löytyy myös sadoista bokseista ja kokonaislevytyksistä. Toisin kuin striimauspalveluissa, kirjaston tarjontaan voi aidosti vaikuttaa hankintaehdotuksilla.

Hallitsemattoman laajan verkkotarjonnan ulkopuolella on muutakin kuin monikanavaääni. Spotifysta puuttuvaa musiikkia esitellään monissa musiikkikirjastoissa. Viimeksi tuotantonsa striimausta rajasivat rocklegendat Prince ja Neil Young. Näitä ja monia muita voit poimia Turussakin näyttelystä Näitä levyjä et löydä Spotifysta. Näytteille tuotavaa musiikkia on myös listattu omalle verkkosivulle.

* * *

Ammattitaitoisesti ylläpidetty maakuntakirjaston musiikkiyksikkö ei kuivu kasaan, vaan arvioi ja seuraa musiikkialan kehitystä. Jälleenmyynnin murros ja ahdinkokin vaikuttaa palveluihin, muttei romuta moniuloitteista kulttuuripalvelua. Musiikkikirjastot ovat tottuneet toimimaan uuteen suuntaavana kaupanteon vastavirtana. Uusimmasta päästä palveluita on musiikin äänittäminen. Suomessa on jo useita kirjastoja, joissa voi lainaamisen rinnalla tuottaa ja taltioida myös omaa musiikkia.

Turussa suurin osa kirjastopalvelusta on maksutonta. Vaski-kirjastot perivät vielä varausmaksuja, mutta pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoissa niistä on jo luovuttu. Kaupan kannattavuuskilpailun sijaan myös kirjaston musiikkipalvelut pohjaavat yhä vahvemmin demokratiaan, monipuolisuuteen ja saatavuuteen. Ydinkeskustassa oleva musiikin kehto on pysyvä ja kaikkia varten. Tätä on luksus. Bibliotheca.

Tuomas Pelttari