Toimitus Tuomas Pelttari
Kuva Antti Korpinen
Kaisa Hypén avasi Intervallille Turun kaupunginkirjaston ja Vaski-kirjastojen verkottumista, kokoelmatyötä ja palvelunäkymiä. Maaliskuussa 2026 voimaan tulleet Varastokirjaston palvelumaksut vaikuttavat jo asiakaspalveluun.
Mukavaa kevättä! Mitä kuuluu?
Kiitos toivotuksista ja kiitos kysymästä, ihan hyvää kuuluu.
Millaista työsi Turun kaupunginkirjastossa on?
Toimin tällä hetkellä kokoelmista vastaavana palvelupäällikkönä ja työ on hyvin monipuolista. Tehtäviin sisältyy niin henkilöstöhallintoa, kirjaston toiminnan seurantaa ja arviointia, erilaisiin kehittämishankkeisiin osallistumista ja niiden koordinointia. Tavoitteena on tehdä yhteistyötä erilaisten sidosryhmien ja kumppaneiden kanssa, kuten Vaski-kirjastot, Koha-Suomen kirjastot, Kansalliskirjasto, kirjastot.fi, laajemminkin yleisten kirjastojen kenttä.
Turulla on parikin valtakunnallista projektia, joissa olen mukana, linkitettyyn kirjastodataan liittyvä Kohti metatietovisiota ja kokoelmien yhteiskäyttöä selvittävä Kokoelmat kelluvat kuntarajojen yli. Ne ovat haastavia ja mielenkiintoisia ja niiden myötä on mahdollista oppia lisää.
Miten aktiivisia kirjastopalveluiden käyttäjiä Turussa on?
Turussa käytetään kirjastoja aktiivisesti, vuosittainen kokonaislainaus on ylittänyt kolme miljoonaa jo useampana vuonna. Vuonna 2025 kävijöitä oli 1,7 miljoonaa ja asukasta kohden tehtiin 16,65 lainaa. Saamme asiakkailta paljon palautetta ja toiveita toiminnan kehittämiseen liittyen. Pyrimme tekemään aktiivisesti lukutaitotyötä ja ehkäisemään segregaatiota.
Entä ovatko aineistomäärärahat mielestäsi kestävällä tasolla?
Lyhyesti sanottuna: eivät ole tarpeeseen ja kysyntään nähden. Suunta näyttää olevan sellainen, että määrärahat supistuvat edelleen tulevina vuosina. Syynä tähän on ensisijaisesti heikentyvä kuntatalous, mutta toivoisin kuitenkin, että päättäjät havahtuisivat siihen, että kirjastopalveluihin sijoitettu euro todennäköisesti säästää muissa kuluissa. Kirjastot tekevät ennaltaehkäisevää ja tärkeää työtä lukutaidon kehittämisen, segregaation ehkäisemisen ja demokratian vahvistamisen osalta.
Kertoisitko millaisia kehitysaskeleita Vaski-kirjastoissa on otettu kuluvana vuosikymmenenä?
Yhteistyötä ja toimintaa on kehitetty monellakin tavalla. Itse olen tietysti eniten seurannut kehitystä kokoelmien osalta. Kokoelmien hallinnassa ja kokoelmatyössä on mm. organisoitu kuvailutyötä (primaarikuvailua tehdään vain viidessä kirjastossa. Pienimpien Vaskien ei tarvitse yrittää hallita muuttuvaa säännöstöä). Olemme myös laatineet ja tarvittaessa päivittäneet Vaskin kokoelmalinjausta, jossa keskeiset arvot ovat tasa-arvoinen pääsy aineistoihin, kokoelmien monipuolisuus, demokratian vahvistaminen ja sananvapauden toteutuminen. Myös uuden aineiston valinnan ja hankinnan uudelleenorganisointia on pilotoitu av-aineiston osalta. Musiikin ja elokuvien valintaa on tehty asiantuntijaryhmissä, tilaaminen ja lainauskuntoon käsittely yhdessä tai muutamassa kirjastossa. Näin on saatu kirjastoissa oleva asiantuntemus hyödynnettyä laajemmin, koko Vaskin tasolla ja on vähennetty työtä pienemmissä kirjastoissa sekä säästetty myös jonkin verran rahaa.
Varastokirjasto saatettiin vuoden 2026 alusta osaksi Kansallisarkistoa. Mitä ajattelet Varastokirjastoon maaliskuussa säädetyistä asiakasmaksuista? Kaukopalvelu ja artikkelikopiot muutettiin kalliiksi palveluksi: kirjojen ja nuottien kaukopalvelu kahdeksaan euroon per laina, äänitteiden neljään euroon.
Minusta asiakasmaksut ovat yksiselitteisesti väärin ja sotivat Varastokirjaston alkuperäistä toiminta-ajatusta sekä Kirjastolain henkeä ja kirjainta vastaan.
Muutos on herättänyt laajaa vastarintaa kulttuuri- ja kuntasektorilla. Miten sinä näet asian esimerkiksi asiakaspalvelun historian kautta?
Ratkaisu heikentää asiakkaiden tasa-arvoista pääsyä tietoon, kaikilla ei ole varaa maksaa kaukolainoista toistakymmentä euroa. Ennen kuin varauksista tuli maksuttomia, meillä oli asiakkaita, jotka sanoivat, että täytyy tarkkaan laskea kuinka monta varausta on mahdollista kuukaudessa tehdä, kahden euron varausmaksu oli jo silloin monelle liian korkea maksu.
Kaukolainat ovat olleet tilaajakirjastoille maksuttomia vuodesta 1989 eli Varastokirjaston perustamisesta lähtien. Väheneekö Varastokirjaston palveluiden käyttö?
Oletan, että käyttö tulee vähenemään. Varastokirjaston tavoitteena on ollut, että siellä säilytettäviä aineistoja käytetään (kaukolainat ja niiden uusinnat, artikkelikopioiden välitys) vuosittain 85 000 kertaa. Vuonna 2024 toteutuma oli noin 63 000. Todennäköisesti maksullisuus vähentää käyttöä edelleen. Todella harmillista ja ikävää, jos Varastokirjastossa olevat monipuoliset kokoelmat jäävät vielä pahemmin vajaakäytölle. Puhumattakaan uusista hienoista tiloista, jotka kirjasto sai käyttöönsä viime vuonna.
Ovatko Vaski-kirjastot joutuneet päivittämään asiakkaalta perittäviä kaukopalvelumaksuja?
Vaskin verkkokirjastossa opastetaan asiakkaita kaukolainamaksujen osalta näin: Kaukolainan tilausmaksu on viisi euroa. Lisäksi veloitetaan mahdollinen lähettävän kirjaston maksu. Aiemmin Varastokirjasto ei perinyt maksua lähettämästään aineistosta, kirjasto peri viisi euroa käsittelykuluja. Nyt asiakas maksaa siis Varastokirjastosta tehdystä tilauksesta 13 € / kirjanide.
Ei tunnu mielekkäältä toimittaa aineistoa Varastokirjastoon, maksaa sen lähetyksestä, käsittelystä ja laskuttaa asiakkaita sen aineiston käytöstä.
Maksullista palvelua on nyt myös Varastokirjastoon tehdyt uudet aineistosiirrot, joista lähettäjäkirjasto joutuu ensi kertaa maksamaan. Oletko ehtinyt ajatella erilaisten maksumuurien yhteisvaikutusta asiakaspalveluun ja kirjastokimpan toimintaan?
Kyllä tätä on jo paljon pohdittu ja arvioitu, mitä tästä voi seurata. Emme jatkossa varmaankaan tule lähettämään aineistoa Varastokirjastoon kuten aiemmin. Seuraamme tämän vuoden aikana sitä, millaisia kustannuksia tuo aineiston käsittely Varastokirjastossa aiheuttaa lähettävälle kirjastolle eli kuinka monta tuntia voidaan arvioida lähetyksen käsittelyn vaativan. Ei tunnu mielekkäältä toimittaa aineistoa Varastokirjastoon, maksaa sen lähetyksestä, käsittelystä ja laskuttaa asiakkaita sen aineiston käytöstä. Vaskeista varmaankin Salo ja Turku ovat eniten lähettäneet aineistoa Kuopioon, joten uusi tilanne vaikuttanee eniten niiden käytäntöihin.
Lisääntyykö Turun kaupunginkirjaston oma paikallinen varastointi? Varaudutteko uusiin tilaratkaisuihin jos lähetykset Varastokirjastoon tyrehtyvät?
Näyttää ilmeiseltä, että omaa varastointia on tarpeen lisätä, mutta tilakysymys on haastava. Nykyiset varastotilat ovat jo lähes täynnä ja tarvittaisiin nykyisen varastokokoelman evaluointia ja poistoja, jotta saataisiin raivattua tilaa uudelle varastoaineistolle. Se taas vaatisi runsaasti asiantuntijatyötä. Toisaalta olisi ikävää, jos jouduttaisiin tilanpuutteen vuoksi poistamaan aiempaa enemmän aineistoa, jolla voisi olla tulevaisuudessakin kiinnostavuutta. Tila-asia on mietinnässä, mutta tuskin mitään kovin radikaalia ratkaisua voidaan tehdä, esim. ottaa kokonaan uusia varastotiloja käyttöön.
Seudullisten AKE-kirjastojen antamat kaukolainat säilyvät vielä maksuttomina. Mitä ajattelet kirjastoaineiston varastoinnin ja kaukopalvelun tulevaisuudesta?
Oletan, että AKE-kirjastojen, myös Turun, antamien kaukolainojen määrät tulevat kasvamaan, ja kuulin, että kasvua on jo nyt nähtävissä. Ehkä yleisten kirjastojen pitäisi jollain tavoin valtakunnallisesti koordinoida varastointia ja varmistaa merkittävän vanhemman aineiston saatavuus. Tuskin missään kirjastossa on tilaa ylimääräiselle varastoinnille, mutta jos yhteisesti voitaisiin sopia varastoinnista ja välttää siinä turhaa päällekkäisyyttä, voitaisiin ehkä yhdessä varmistaa vanhemman aineiston saatavuus ilman että on tarvetta lisätä varastotiloja. Perustetaan siis Varastokirjasto 2.0 😉
