Asiakkaat tutustuivat HelMet-musiikkivarastoon Tikkurilassa

HelMet-musiikkivaraston ovet olivat avoinna yleisölle 11.12.

Helsinkiläisten kirjastonhoitajien Saundiholviksi nimeämä HelMet-kirjastojen yhteinen musiikkivarasto Tikkurilan kirjaston kellarissa avautui noin kymmenvuotisen toimintansa kunniaksi vähän isommalle joukolle kerrallaan torstaina 11.12.2014. Tarjolla oli tietoa ja elämyksiä, kuten kirjastossa yleensäkin.

Tikkurilan kirjaston ykköskerroksen vastaava Tiina Vallo toivotti melkein 30-henkisen kiinnostuneiden joukon tervetulleeksi. Musiikkivarastossa koko sen olemassaolon ajan työskennellyt Heikki Poroila esitteli varaston historiaa ja arkea painottaen sitä, että varastot ovat elimellinen ja tärkeä osa kirjastojen palvelua, kysymys ei ole suinkaan tarpeettomasta tavarasta. Varaston lainaus on ollut koko sen olemassaolon ajan kasvussa. Kaukolainaus muualle Suomeen näyttää kaksinkertaistuvan vuoteen 2013 verrattuna.

Tikkurilan varaston perustamisen taustalla olivat samat syyt kuin muuallakin maassa: CD-levyille piti saada 2000-luvun alkupuolella lisää tilaa ja helpoiten sitä sai siirtämällä vähemmälle huomiolle jääneitä LP-levyjä pois tieltä. Kun Kuopion Varastokirjasto oli lopettanut musiikkiaineistojen vastaanoton ja käsittelyn, piti etsiä paikallisia ratkaisuja. Pääkaupunkiseudulla saatiin lisäetua siinä, että neljän kaupungin varastointi voitiin toteuttaa yhteen paikkaan.

Musiikkivaraston merkitystä koko HelMetin musiikkipalveluiden osana selvitti  seudullisen musiikkikirjastoryhmä Musahelmien vetäjä Tommi Viitamies Helsingistä.

Musiikkivaraston merkitystä koko HelMetin musiikkipalveluiden osana selvitti seudullisen musiikkikirjastoryhmä Musahelmien vetäjä Tommi Viitamies Helsingistä.

Varasto on hyvää säteilevä loppusijoituspaikka aineistolle, jota syystä tai toisesta ei enää tarvita avohyllyssä. Varastoon kertyy väistämättä paljon kulttuuriaarteita, koska sinne pyritään sijoittamaan vähiin käyneet tai jo alun perinkin harvinaisemmat dokumentit talteen. Saundiholvi ei kuitenkaan ole arkisto eikä museo, vaan elävä osa yleistä kirjastoa. Kaikki kokoelmaan saatu on kiinnostuneiden löydettävissä ja lainattavissa HelMet-tietokannan kautta (luettelo.helmet.fi).

Aivan erityisesti Poroila halusi painottaa kunnollisen luetteloinnin merkitystä varastokokoelman käyttäjille. Kun kokoelmaa ei pääse omin sormin ja silmin selailemaan, täytyy jokainen dokumentti pyrkiä avaamaan mahdollisimman hyvin. Musiikin puolella se tarkoittaa vääjäämättä ihmistyötä, sillä dokumentit eivät itsestään avaudu. Musiikkiaineistot ovat myös kirjallisuutta useammin sisällöltään monimutkaisia ja niiden avaaminen vaatii laajaa musiikin tuntemusta. Musiikin tehokas tiedonhaku edellyttää puolestaan perinteisen HelMet-haun kaltaista monipuolista ja täsmällistä välinettä. Googlaustyylisillä uusilla järjestelmillä ei kerta kaikkiaan pärjätä.

* * *

Alhaalla kellarissa asiakkaat pääsivät tutustumaan tarkemmin sekä varastointiratkaisuihin, resurssikysymyksiin että melkein satavuotiaaseen savikiekkogrammariin, joka soi edelleen hienosti. Vakavan musiikkikirjastoaiheisen esittelyn ja keskustelun lomassa päästiin myös kuulemaan Alec Dangerin akustista keikkaa ja poimimaan löytöjä poistolevyjen joukosta.

Saundiholvin vieraat ihailevat Doris Dayn laulua vuosikymmenten takaa. Vanha  grammari on musiikkivaraston asiakkaalta sama lahja.

Saundiholvin vieraat ihailevat Doris Dayn laulua vuosikymmenten takaa. Vanha grammari on musiikkivaraston asiakkaalta sama lahja.

Avoimien ovien akustisena taiteilijavieraana oli omaa tuotantoaan esittänyt Alec  Danger, jonka EP Empty Town (2013) löytyy myös HelMet-kirjastojen kokoelmasta.

Avoimien ovien akustisena taiteilijavieraana oli omaa tuotantoaan esittänyt Alec Danger, jonka EP Empty Town (2013) löytyy myös HelMet-kirjastojen kokoelmasta.

Kuten arvata saattaa, hyllyjen välissä oltiin tällaisen varaston olemassaoloon perin tyytyväisiä, mutta myös huolenaiheita nousi esiin. Vakituisen varastonhoitajan katoamista vuoden 2015 alusta ihmeteltiin, vaikka kirjastoväen puolelta luvattiin pyrkiä minimoimaan asiakkaille koituvat haitat.

Palvelun hidastumista ei silti voitane välttää, jouduttiin myöntämään. Tärkeintä kuitenkin on, että HelMet-musiikkivarasto on olemassa ja pysyy kansalaisten käytössä, siitä oltiin yhtä mieltä.

Kuvat Heikki Poroila

Tuomas Pelttari, toim.

Asiakaspalvelun ja kokoelmatyön ytimessä – Ilja Vesterinen, Kirjasto 10

Kokoelmatyöstä vastaava Ilja Vesterinen kertoo Kirjasto 10:n konseptista ja palveluista. HelMet-kirjaston konsertit ovat suosittuja, Vinyylibaariin ja äänitystiloihin on runsaasti varauksia, henkilökohtaisten musiikkivalmentajien palvelut tulivat jäädäkseen. Entä miten musiikin kokoelma elää Kympissä? Millä tavalla Tikkurilan suuri musiikkivarasto eli Saundiholvi liittyy tähän kaikkeen?

Ilja Vesterinen: – Kirjasto 10:n palvelujen kehittämistä ohjaavat ennen kaikkea asiakkaat muuttuvine tarpeineen. Palveluja kehitetään aktiivista ja omatoimista kirjastoasiakasta varten ja tulevaisuuden tavoitteena häämöttää Keskustakirjasto ja kirjastopalveluiden kysyntä ja tarjonta vuonna 2018.

Ilja Vesterinen kokoelmien ääressä Kirjasto Kympissä.

Ilja Vesterinen kokoelmien ääressä Kirjasto Kympissä.

– Olen vastannut Kirjasto 10:n musiikkikokoelman kehittämisestä vuodesta 2010 lähtien. Kympin laajan palvelutarjonnan myötä olen vuosien varrella nähnyt kirjastotyötä myös kokoelmien tuolta puolen, tapahtumatuotannosta palvelukonseptien muotoiluun. Kirjastoalaa opiskelin Turun ammattikorkean kirjasto- ja tietopalveluohjelmassa. Musiikillinen sisällöntuntemus on kasaantunut erilaisten musiikkiharrastusten, kuten keikkatoiminnan, musisoinnin ja tietysti levyjen kuuntelemisen parissa.

Miten palvelette Kirjasto Kympin asiakkaita?

– Perinteisin osa Kympin palveluja ovat musiikkikokoelmat tietopalveluineen. Pasilan pääkirjaston musiikkikokoelmat siirtyivät taannoisen Musiikkiaseman kautta Kymppiin vuonna 2005. Kympin CD-lainaus on huippuvuodesta 2008 lähes puolittunut, eli seuraamme valtakunnallista laskevaa trendiä. Vuonna 2013 CD-levyjämme lainattiin 243 000 kertaa. Lainauskierron rauhoituttua (parhaimmillaan levyjen keskikierto oli yli 10) myötä myös kokoelmia on karsittu. Lähes 50 000 CD-levyn kokoelmasta on siirrytty 30 000 levyn avokokoelmaan, jota kuvaakin paremmin sana ”valikoima”. Valintatyössä on epäsuorasti hyödynnetty asiakkaiden lainauskäyttäytymisellään antamaa palautetta: nollalainoja ei Kympin hyllyissä säilytetä. Nuottikokoelmaa on uusittu tarmokkaasti, eikä sen koko tai käyttö ei ole vuosien saatossa muuttunut. Musiikkiaiheista tietokirjakokoelmaa on sen sijaan lainauksen hiivuttua supistettu kovalla kädellä.

– Kympin palveluajatukseen sisältyy aktiivisen musiikinharrastajan palveleminen: Kympin treeni- ja äänityshuoneet instrumentteineen ovat jatkuvasti kovassa käytössä. Myös tapahtumatoiminta on selvästi musiikkipainotteista, ja konsertteja on lähes viikoittain.

Millainen musiikkikokoelman asema on Kympissä?

– Kympin kokoelma muuttuu yhä enemmän perinteisen yleiskokoelman suuntaan Keskustakirjaston häämöttäessä yhä lähempänä. Töölön kirjaston pitkän remontin myötä Kymppiin siirrettiin tuhansia niteitä kaunokirjallisuutta. Kymppi tarjoaa edelleen Helsingin suurimman kokoelman levyjä ja nuotteja, asiantuntevaa musiikkiaiheista tietopalvelua sekä monia ainutlaatuisia musiikkipalveluita.

Millaisia uudistamistarpeita kokoelmatyössä on?

– Fyysisillä alustoilla liikkuvan sisällön kokoelmatyö on kriisissä digitaalisten, helposti selattavien ja saavutettavien laajojen verkkokokoelmien tultua asiakkaidemme saataville. Kokoelmien kehittämisessä on otettava huomioon aineiston sisällön lisäksi formaattikysymyksiä: onko tälle sisällölle kysyntää juuri tässä muodossa? Onko syytä kasata mahdollisimman laajaa kokoelmaa, kun verkko vie tarjonnan määrässä kuitenkin voiton? Kympin kokoelmatyössä painotetaan relevanssia ja työntekijöiden sisältöasiantuntijuuden hyödyntämistä, ja sitä tehdään yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Kokoelmaa kehitetään yhä enemmän selailtavan valikoiman suuntaan ja vähälle huomiolle jäänyttä pitkää häntää siirretään Tikkurilan musiikkivarastoon.

– Ideaalitilanteessa kirjasto tarjoaisi laadukkaat kokoelmansa myös verkossa. Sisältöjä kauppaavat yritykset ottavat kuitenkin kaiken irti siitä, että kirjastolla ei verkossa ole samanlaisia oikeudellisia privilegioita kuin fyysisten aineistokappaleiden maailmassa. Kirjaston vaihtoehtona e-maailmassa onkin usein karvalakkiversio netin maksullisista sisältöpalveluista tai pidättäytyminen fyysisen aineiston tarjoamisessa. Jälkimmäinen on perusteltu ratkaisu silloin, kun verkon ilmaispalvelutkin pesevät kirjastolle kaupatut e-tuotteet. Erityisesti musiikkiäänitteiden suhteen internet vaikuttaa olevan melko tyydytetty, joten suuria sisällöllisiä paukkuja kirjaston tuskin kannattaa sinne pistää.

***

Kympissä on pienennetty musiikin avokokoelmaa. Millä periaatteilla poistoja ja siirtoja tehdään?

– Kympin CD-levyjen avokokoelma on viidessä vuodessa pienentynyt 50 000 levystä 30 000 levyyn. Nuottikokoelma ei ole kooltaan merkittävästi muuttunut, koska nuottien kysyntä on pysynyt ennallaan. Poistoja ja siirtoja määrittää Kympissä pitkälti lainauskierto ja rajallisen pinta-alan asettamat paineet: nollalainat antavat tilaa kiertävälle aineistolle sekä asiakkaille. Kiertävää materiaalia ei Kympistä poisteta.

Ilja Vesterinen.

Kuinka paljon Kympissä tehdään varastosiirtoja?

– Varastosiirtoja tehtiin kovimpina poistovuosina yli tuhat vuodessa, mutta nyt määrät pyörivät vuositasolla sadoissa kappaleissa. Kymppi hankkii paljon levyjä, joita ei löydy muualta seudulta. Varastosiirrot tulevat siis jatkumaan.

Miten aineisto kulkeutuu teiltä musiikkivarastoon?

– Varastointikriteerit täyttävä aineisto on käsitellään rekisteritasolla valmiiksi Kympissä, josta se lähetetään varastoon tarroitusta ja mahdollista täydennysluettelointia varten. Jää nähtäväksi, millaisiksi varastointikäytännöt tulevaisuudessa muuttuvat.

Millaista palauttetta saatte uudistamisesta ja kokoelmatyön linjauksista?

– Tiukkaa sanallista palautetta tulee usein, mutta se on usein ristiriidassa käyttötilastoiden kanssa. Esimerkiksi taidemusiikin kokoelmien pienentäminen on herättänyt suoranaista paheksuntaa, mutta taidemusiikin lainaus jatkaa silti laskuaan. Joskus harvoin joku saattaa kavahtaa aineiston sisältöä, kuten black metalin jumalanpilkkaa tai reggaen homofobiaa. Me teemme työtä pop- ja rockmusiikin kanssa, jossa usein tieten tahtoen rikotaan rajoja ja provosoidaan, ja jota luodaan hyvin erilaisissa kulttuuriympäristöissä. En nähdäkseni ole asemassa, jossa voisin torjua asiakkaan levytoiveen sillä perusteella, että sen sisältö saattaa toista asiakasta närkästyttää.

– Parasta palautetta sekä sisällöltään että käyttöarvoltaan ovat kokoelman käyttötilastot ja hankintatoiveet. Niistä näkee, mikä asiakkaita kiinnostaa, ja mihin suuntaan valikoimaamme tulee kehittää.

Entä palaute HelMet-musiikkivarastosta?

– Asiakkaamme ovat oppineet Tikkurilan musiikkivaraston aineiston arvon viimeistään tietopalvelussa, jossa yhä useammin käännytään musiikkivaraston kokoelmien puoleen kun avokokoelmasta ei etsittyä kappaletta löydy. Kuluneena vuonna varastosta Kymppiin tilatun aineiston määrä on silminnähden kasvanut, mikä johtunee paitsi varaston kokoelman koon kasvusta, myös Kympin siirtymisestä maksuttomiin itsepalveluvarauksiin. Tämä on nähdäkseni parasta mahdollista palautetta.

30 000 CD-levyn lisäksi Kirjasto Kympistä voi lainata myös Saundiholvin eli Tikkurilan musiikkivaraston aineistoja. Kirjastossa on oma hylly varaston aarteille.

Kympin kokoelmassa on noin 30 000 CD-levyä. Kympistä voi lainata myös Saundiholvin eli Tikkurilan musiikkivaraston aineistoja. Kirjastossa on oma hylly varaston aarteille.

Tikkurilan musiikkivaraston tulevaisuus huolestuttaa asiakkaita ja kirjastoammattilaisia. Miten Kirjasto 10 on osallistunut musiikkivaraston aseman edistämiskampanjaan #Saundiholvi?

– Kymppi osallistui Saundiholvikampanjaan tilaamalla runsaat määrät varaston helmiä kirjastoomme, jossa ne laitettiin näkyvälle paikalle lainattaviksi. Valikoiman yhteydessä tiedotettiin Musiikkivaraston kokoelmista ja niiden käyttömahdollisuuksista. Tavoitteena oli häivyttää ”varastomaista” mielikuvaa ja esitellä varastoa erilaisten aarteiden ja helmien kautta, asiakkaille tarkoitettuna palveluna. Musiikkivarasto on mahdollistanut avokokoelman kehittämisen selailtavan valikoiman suuntaan niin, että asiakas saa edelleen halutessaan kiinni kokoelman pitkästä hännästä.

***

Miten Vinyylibaari toimii?

Vinyylibaariin tehdään maksimissaan kahden tunnin varaus puhelimitse, verkossa tai paikan päällä kirjastossa. Lainaamme myös laadukkaat kuulokkeet digitointi- tai kuuntelukäyttöön. Baarissa voit digitoida aineistoa tai vaikkapa tutustua kirjaston vinyylikokoelmaan. Musiikkitapahtumissa baarin kahta levysoitinta voidaan hyödyntää DJ-käytössä.

Helppokäyttöisen huipputekniikan lisäksi Vinyylibaarissa on tarjolla toistatuhatta LP-levyä.  Voit varata lisää musiikkia musiikkivaraston yli 12 000 LP-levyn kokoelmasta.

Helppokäyttöisen huipputekniikan lisäksi Vinyylibaarissa on tarjolla toistatuhatta LP-levyä. Voit varata lisää musiikkia musiikkivaraston yli 12 000 LP-levyn kokoelmasta.

– Vinyylibaarin ahkerimmat käyttäjät ovat äänitearkistojaan digitoivia kanta-asiakkaita. Myös satunnaisia levynkuuntelijoita käy kauempaakin. Valikoimassa on 1200 LP-levyä. Kympissä säilytetään myös Love Recordsin katalogia alkuperäisinä levyinä, joista on mahdollisuus nauttia ainoastaan Vinyylibaarissa. Muista HelMet-kunnista Kymppiin varattu aineisto saapuu tavallisesti kolmessa arkipäivässä.

***

Millaista palvelua musiikkivalmentajat antavat?

Musiikkivalmennus on kiireetöntä ja vapaamuotoista tietopalvelua, jossa asiakas on pääosassa. Varsinaista musiikinopetusta emme tarjoa, mutta musiikilliset horisontit laajenevat varmasti ammattilaisten käsittelyssä. Tyypillisesti asiakas ottaa yhteyttä valmennustiimiin, joka alkaa koostaa asiakkaalle pakettia toivotusta aiheesta. Musiikkivalmennus edellyttää musiikkiasiantuntemuksen ja tiedonhakutaitojen lisäksi laajaa kokoelmaa, ja oman avokokoelmamme supistuessa musiikkivalmentajat tukeutuvat yhä enemmän Tikkurilan musiikkivaraston levyihin. Joitakin valmennuksia on suoritettu Spotifyn avulla, mutta suurin osa asiakkaista haluaa valmennuksen tulokset kotiinsa levyinä ja kirjoina.

Miten suosittu palvelu musiikkivalmennus on?

– Ensimmäisenä toimintavuotena 2012–2013 valmennuksia toteutettiin yli sata. Sittemmin tahti on rauhoittunut, mutta toimeksiantoja tulee yhä miltei viikottain.

Miten paljon musiikkivalmennus vie työaikaa?

– Kympin henkilökunnassa on useita musiikkikirjastoammattilaisia, joiden yhdistetty erikoisasiantuntemus on tehnyt musiikkivalmennuksen kaltaisen palvelun mahdolliseksi. Kun aihe on jotensakin ennestään tuttu, voi valmennuspaketin kasata muutamassa tunnissa, ja nopeimmillaan valmennuksia on tehty valmistelemattakin. Täysin vieras aihe, kuten vaikkapa keskiaikainen korealainen rumpumusiikki, voi vaatia lähestymiskulmasta riippuen vaatia enemmän töitä.

Tuomas Pelttari, toim.

Seuraa tiedotusta Kirjasto 10 Facebook– ja HelMet-kotisivulta.

Uusintakierros: Tommi Viitamies – HelMet-musiikkivaraston ja dokumentoinnin puolesta

Tommi Viitamies tekee musiikin luettelointityötä Helsingin pääkirjastossa Pasilassa, osan aikaa myös etänä Porvoosta. Hän on ollut mukana tekemässä työtä Tikkurilan musiikkivaraston ja kokoelmatyön jatkuvuuden puolesta. Viitamies tuntee HelMet-kirjastojen varastopolitiikan, ja jakaa huolensa musiikkivaraston tulevaisuudesta. Elämme vaikeita aikoja. Miten musiikkipalvelujen taso ja jatkuvuus turvataan kun musiikkivaraston OKM-rahoitus loppuu joulukuussa 2014?

Aakkoset ja sanasto: kirjastomusaa?

Aakkoset ja sanasto: kirjastomusaa?

Tommi Viitamies: – Vastaan Helsingin kaupunginkirjastossa musiikkiaineiston luetteloinnista ja siihen liittyvästä kouluttamisesta ja muusta kanssakäymisestä musakenttämme suuntaan. Työhön kuuluu myös säännöllistä yhteydenpitoa HelMet-kimpan muiden kuntien musiikkitahojen kanssa. Fyysisesti sijaitsen hankinta- ja luettelointitoimistossamme Pasilan kirjastotalossa, vaikka teenkin ison osan työstäni etänä Porvoosta käsin. Tittelistäni en ole varma, mutta kai se on ”musiikin luetteloija”. Koulutustaustastani on olennaisinta mainita ”Pystymetsän kiertokoulun autodidaktinen linja”.

– Työhistoriani on jo sen verran pitkä, että olen ehtinyt suostua jäsenyyksiin myös kansallisessa musaluetteloinnin kehittämisryhmässä Luumussa sekä MusaMelindassa, joka laatii ja kehittää musaluettelointistandardia valtakunnallista metatietovarantoa Melindaa varten. Toteutuessaan täysimääräisesti Melinda olisi se vuosikymmeniä haikailtu yhteisluettelo, jonka pitäisi vapauttaa monet meistä tämän työn ikeestä muihin puuhiin.

– Lisäperspektiiviä musakirjastotyöhön koen saaneeni ”riippumattoman levyteollisuuden” ja sen monien oheistoimintojen palveluksessa vietetyistä vuosista.Ekosysteemin muuttumisen tuomat sopeuttamistoimet ovat sillä puolella aivan eri leveleillä kuin mihin on kirjastokuvioissa ainakaan vielä ollut tarvetta.

– Musakirjastoalan uudet haasteet tuntuvat tulevan pikemminkin kirjastoalan sisältä. Kuinka vakuuttaa oma toimintaympäristö siitä, että jos heitämme hanskat tiskiin ja nostamme kädet ylös, jää yksi olennainen alue lakisääteisistä ja veronmaksajien rahoilla ylläpidettävistä sivistyspalveluista hoitamatta?

– Musiikkikirjastolaisille on ollut jo pitkään selvää, että musiikin kulutuksessa tapahtuneet muutokset ovat poistaneet paineita käyttää isoja summia määrärahoja siihen osaan aineistosta, jonka käyttö on siirtymässä entistä enemmän verkkoon. Jäljelle jää kuitenkin monia eri sektoreita, joiden hoitaminen edelleenkin kuuluu yleiselle kirjastolaitokselle. Niistä välttämättä vähäisin ei ole jo kertaalleen maksetun, sisällöltään arvokkaaksi katsotun aineiston pitäminen halukkaiden saatavilla jatkossakin. Edullisin sektori se saattaa kylläkin olla.

Helsingin kaupunginkirjaston hankinta- ja luettelointitoimiston Porvoon-filiaalin hermoilukeskus.

Helsingin kaupunginkirjaston hankinta- ja luettelointitoimiston Porvoon-filiaalin hermoilukeskus.

Miten sinun työsi liittyy Tikkurilan musiikkivaraston toimintaan?

– Tikkurilassa sijaitseva HelMet-kirjastojen yhteinen musiikkivarastohan on ollut toiminnassa jo kymmenisen vuotta. Oma työni on liittynyt musavaraston toimintaan lähinnä välillisesti. Arjessa ehkä konkreettisimmin se on tuntunut siten, että käytännön luettelointityössä on ollut hyvä muistaa rakentavansa aineistotietokantaa, jonka on palveltava vaativampaakin tiedonhakua pitkään senkin jälkeen, kun tänään käsillä olevat uutuudet ovat joskus aikanaan siirtyneet musavaraston ”loppusijoituspaikkaansa”.

– Viime aikoina, kun musavaraston toiminnan jatkuminen on ollut vaakalaudalla, olen ollut seudun musaihmisten kanssa miettimässä miten edellytykset sille voitaisiin turvata tulevaisuudessakin. Lempinimi Saundiholvi keksittiin hiljattain siinä yhteydessä, kun meillä Hesassa lähdettiin suunnittelemaan kirjastojen tiloissa järjestettäviä näyttelyjä, joissa tuodaan esiin musavaraston ääniteaarteita kirjastotiloissa asioiville. Jääkö hauska lempinimi elämään jatkossakin riippuu aikanaan varaston tulevista vastuuhenkilöistä – jos sellaisia ylipäänsä jostain siunaantuu.

– Saundiholvi-kampanjassa ja siihen liittyvissä näyttelyissä olen ollut mukana lähinnä taustahenkilönä. Itse toteutus on tapahtunut eri kirjastoissamme paikallisten musa-aktiivien omin voimin ja ideoin, mikä on erityisen hienoa.

Miten musiikkivarasto näkyy HelMet-kirjastojen kokoelmatyössä ja musiikin tarjonnassa?

– Ennen musiikkivaraston olemassaoloa kaikki avokokoelmista poistettava musiikkiaineisto poistui HelMet-kokoelmistakin ns. lopullisen ratkaisun kautta. Varaston perustaminen oli erittäin viisasta ja tarpeellista, vaikkakaan ei jälkikäteen arvioituna mitenkään itsestään selvää. Seudulta löytyi asiaan tuolloin riittävästi kirjastopoliittista tahtoa, mitä taatusti edesauttoi valtion merkittävä osallistuminen kustannuksiin. Kokoelmaa on siksi voitu kartuttaa tasaisesti sitä mukaa kun avokokoelmista on jouduttu tilan puutteessa poistamaan vanhempaa, vähemmän kiertävää mutta edelleen kuranttia, hyväkuntoista ja lainaksi menevää aineistoa uutuushankintojen tieltä.

– Koska HelMetin kirja- ja musiikkivarastoihin sijoitetut aineistot ovat teknisesti edelleen niiden alkuperäisten hankkijakirjastojen omaisuutta, on niitä myös mahdollista ketterästi palauttaa takaisin avokokoelmiin tarpeiden muuttuessa. Näin on tapahtunut viime vuosina erityisesti vanhojen vinyylilevyhankintojen kohdalla, kun niihin onkin alkanut kohdistua uudenlaista kysyntää.

Huokausten silta @ Hankinta, Helsinki: ovatko huhut äänitteiden kuolemasta sittenkin liioiteltuja?

Huokausten silta @ Hankinta, Helsinki: ovatko huhut äänitteiden kuolemasta sittenkin liioiteltuja?

– Myös esim. isojen, sekä hinnaltaan että sisällöllisesti arvokkaiden mutta paljon tilaa vievien CD-kokoomaboksien pelastaminen tuleville polville olisi ilman varastointimahdollisuutta käytännössä mahdotonta. Niitä on – kuten monia varastosta löytyviä vinyylilevyjäkin – usein turha kuvitella enää löytävänsä kaupallisilta markkinoilta, sen enempää fyysisinä tuotteina kuin verkkomusiikkipalveluistakaan.

Miten tärkeä Tikkurilan musiikkivaraston suuri kokoelma on asiakkaille?

– HelMet-alueen tai kaukopalveluasiakkaat tuskin mieltävät käyttävänsä nimenomaan musiikkivarastoa tehdessään tiedonhakuja ja varatessaan sen aineistoa, joka saapuu parissa päivässä heidän omaan lähikirjastoonsa. Silti kyse on aineistomäärältään pääkaupunkiseudun (vai peräti koko maan?) ylivoimaisesti suurimmasta yksittäisestä ”musiikkiosastosta”, jonka kokoelmaan kuuluu yli 71 000 nidettä.

– HelMet-varaston toinen puolisko, seudullinen kirjavarasto sijaitsee samassa talossa kuin oma työpisteeni. Sen läpi säännöllisesti kulkiessaan tulee nähtyä omin silmin kuinka paljon siellä oleva aineisto tuo paikalle väkeä avointen ovien päivinä, joita järjestetään kai noin kerran kuukaudessa. En epäile, etteikö vastaava toiminta saisi aikaan säpinää musavarastonkin käytäville, jos sellaiseen olisi mahdollista satsata.

– Aina kun satunnaiselle musiikkiosastoasiakkaalle on valjennut mistä musiikkivarastossamme on kysymys, on arvostus sitä kohtaan ollut varauksetonta. Samoin tyrmistys ja epäusko, kun on tullut puheeksi palvelun uhanalaisuus.

Miten varaston jatkuvuus tulisi mielestäsi turvata?

– Musavarasto on vuoden 2015 alusta lukien tosiaankin uudenlaisen jännän äärellä: kuluvan vuoden loppuun mennessä päättyy opetus- ja kulttuuriministeriön pitkäaikainen rahoitus varaston henkilökunnan palkkaamiseen. Sen jälkeen taloudellinen vastuu varaston pyörittämisestä siirtyy täysin neljän HelMet-kirjaston harteille. Lobbaamisemme seudun kirjastojen johtoryhmän vakuuttamiseksi palvelun tarpeellisuudesta ei ikävä kyllä ole tuottanut toivottua tulosta.

– Pahin tarjottu skenaario on ollut, että koko varasto ajetaan alas. Nyt jo vuoden verran jatkunut kulissien takainen säätämisemme on saanut torpattua ainakin tuon karuimman vaihtoehdon. Kuitenkin edelleen, kun viimeistä vuotta valtion leivissä on enää parisen kuukautta jäljellä, on epävarmaa millä lihaksilla varaston ylläpitotyö tulee jatkumaan. Kokoelmien eteen tehtävään perustyöhön tuntuu tänä päivänä olevan mahdotonta saada puhuttua vähäistäkään lisäpanostusta edes satoja kirjastolaisia työllistävässä HelMet-kimpassa, joka kuitenkin lienee yleisistä kirjastoista maan ylivoimaisesti parhaiten resursoitu.

– Varaston nykyinen – ja pian siis väistyvä – kahden hengen henkilökunta jättää kokoelman varsin hyvään kuntoon sekä fyysisesti että tietokannan tasolla. Tämä mahdollistaisi sen, että varasto voisi toistaiseksi pyöriä auttavasti yhdelläkin kokopäiväisellä organisointi- ja dokumentointikykyisellä musakirjastoammattilaisella.

– Sellaista ei vaan olla näillä näkymin sinne saamassa. Näyttää siltä, että varastointitoimet tullaan ulkoistamaan pitkin pääkaupunkiseutua neljän kunnan musiikkiosastojen työntekijöiden tehtäväksi omien toimiensa ohella ja että itse varasto jää kokonaan ilman omaa miehitystä. Tämä malli ei mitenkään vastaa erikoistuneen vakiohenkilökunnan takaamaa ammattimaisuuden tasoa. Eikä se ole varsinkaan Yleisten kirjastojen keskuskirjaston arvolle millään muotoa sopivaa.

– Tärkeää olisi, että varastoa ei päästettäisi henkilökunnan puuttuessa ajautumaan kylmäasemaksi ja sitä kautta vääjäämättä ennen pitkää kesannolle. Sieltä sitä on myöhemmin todella työlästä – ellei mahdotonta – nostaa enää jaloilleen.

– Tämän positiivisempaan loppulauseeseen en valitettavasti nykyskenaariossa kykene: sopii uneksia, että kymmenen vuoden työ ainutlaatuisen yleisen musiikkikirjastokokoelman synnyttämiseksi ja ylläpitämiseksi ei olisi päättymässä. Nykyiset ja tulevat asiakkaamme ansaitsisivat sen.

Tommi Viitamies

Tuomas Pelttari, toim.

***

Musiikkikirjastot.fi julkaisi aiemmin kaksi Helmet-musiikkivarastoa eli Saundiholvia eri tavoin valaisevaa artikkelia: Kun Saundiholvi aukesi (Marika Nikula ja Hanna Saloranta) ja Tikkurilan musiikkivarasto täytti 10 vuotta (Heikki Poroila).

Kallion kirjaston HelMet-sivulta pääsee juttuun #Saundiholvi auki – musaa varaston uumenista. Aiheena on kirjaston Facebook-sivulla levinneet levyarviot, kirjoittajina Kai Karmanheimo ja Ouri Rantanen. Esittelyt lanseerattiin 8.9. – 19.9.2014. Seuraavaksi Kallion kirjaston vintin valtaavat konseptilevyt.

Uusintakierros: Kun Saundiholvi aukesi – Hanna Saloranta ja Marika Nikula

HelMet-kirjastojen musiikkivarastokampanjaan #Saundiholvi liittyvät haastattelut tuodaan uusintakierrokselle blogiin Musiikki kuuluu kaikille. Hanna Salorannan ja Marika Nikulan haastattelu julkaistiin alun perin 7.10.2014 Kirjastot.fi-palstalla Ajankohtaista musiikissa.

***

Kampanja Saundiholvi auki! herättää ihastusta, ihmettelyä ja uteliaisuutta somessa. Alkusyksystä 2014 Kallion kirjastosta alkanut näyttelyiden sarja tuo esiin Saundiholvin eli Tikkurilan musiikkivaraston aarteita. Pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet-tietokannasta löytyy suuri ja hyvin dokumentoitu musiikin varastokokoelma. Se on kiehtova musiikin muisti, joka kiinnostaa asiakkaita.

Saundiholvin aarteita on ollut harvoin tällä tavoin tarjolla, mutta nyt tilanne on muuttunut. Suoraan näyttelyistä lainaamisen rinnalla myös Saundiholvista lähtevien varausten ja kaukolainojen määrä kasvaa nopeasti. Kampanja #Saundiholvi elää vahvasti Facebookissa. Erikoiskirjastonhoitaja Hanna Saloranta Itäkeskuksen kirjastosta ja erikoiskirjastovirkailija Marika Nikula Kallion kirjastosta ovat olleet mukana nostamassa Vantaalla sijaitsevaa Saundiholvia someen ja kirjastoihin.

Miten kampanja Saundiholvi syntyi?

Hanna Saloranta: – Musiikkikirjastotyötä Helsingin kaupunginkirjaston eri toimipisteissä tekevät kokoontuivat Pasilan kirjastossa toukokuussa 2014. Yksi suurta huolta herättänyt keskustelunaihe oli Tikkurilan HelMet-musiikkivaraston tulevaisuus. Miten tämän lainaluvuissa nousussa olevan yksikön toiminta organisoidaan, kun OKM:n rahoitus päättyyy vuoden lopussa?

– Muistelen lounastauolla maininneeni Outi Rantaselle ja Marika Nikulalle, että meillä Itäkeskuksen kirjaston musiikkiosastolla tullaan järjestämään jokin näyttely musavaraston aineistosta vielä samana keväänä. Alettiin siinä keskustella enemmänkin näyttelyasioista – ja kas, tulos on tämä!

Marika Nikula: – Kampanja syntyi ideasta, päähänpistosta. Ajatuksesta, että nyt pitää tehdä jotain ja iloisemmalla meiningillä. Isolla joukolla niin, että tulisi näkyvyyttä ja varaston tulevaisuuteen kohdistuisi huomiota myös talon ulkopuolelta. Kollegani erikoiskirjastonhoitaja Outi Rantanen puhui asiasta parille muilla osastoilla työskenteleville musiikkia harrastavalle ihmiselle täällä Kallion kirjastossa. Outi jäsenteli suunnitelmat ja yhteenvedon, joka jaettiin osallisille sähköpostitse.

Kai Karmanheimo tarttui myös asiaan. Hän tietää kaikesta paljon musiikista, ja on tottunut kirjoittaja. Kai valitsi näyttelyn levyt ja kirjoitti niihin kuvailutekstit. Kirjasto 10 lähti myös mukaan ja Itis jatkoi vähän myöhemmin.

– Sovittiin myös, että musiikkivarastolle keksitään uusi svengaavampi nimi. Kyselin ehdotuksia kavereiltani somessa, ja sain monta hauskaa ja hulvatonta ehdotusta. Lempparini Melumaja oli liian punk, joten Saundiholvi valittiin. Kiitos siitä Ilmarille!

#Saundiholvi näkyy ja tuntuu somessa. Millainen Facebookin rooli on ollut?

MN: – Aktiivinen. Ripustin levyjä kirjaston seinälle ja printtasin siihen ison Saundiholvin alle. Ohikulkijat alkoivat kiinnostua, mutta some oli tärkein kanava. Valokuvat ja Kain tekstit nousivat somessa paremmin esiin. Hashtag #Saundiholvi laitettiin kokeeksi.

SaundiholviItisKollaasi

HS: – Olisikin kiva tietää, onko kukaan tullut kirjastoon ihan vain varta vasten katsomaan näyttelyä nähtyään mainoksen kirjaston sivulla Facebookissa! Ainakin people reached-laskuri näyttää tämän uutisen tavoittaneen moninkertaisen määrän ihmisiä viimeaikaisiin, ei-musiikkiaiheisiin postauksiin verrattuna. Lämmin kiitos kollegoille, musiikkikirjastotoiminnan ystäville ja kaikille, jotka ovat jakaneet ja tykkäilleet näyttelystä Saundiholvin aarteita! Aivan varmasti moni on nyt sosiaalisen median kautta tiedostanut paremmin musiikkivaraston aarteiden olemassaolon.

Millaista palautetta olette saaneet kampanjasta?

HS: – Itiksen näyttelystä saa myös lainata vapaasti. Näyttely sijaitsee aivan kirjaston pääsisäänkäynnin tuntumassa, musiikkiosaston reunamilla. Käytännössä kaikki kirjastoon tulevat kulkevat sen ohi – ja värikkäät levynkannet ovat saaneet monet pysähtymään. Moni asiakas on lukenut infotekstin, jossa kerrotaan musiikkivaraston toiminnan peruslähtökohdat ja kuvataan varastokokoelman laajuutta selkein luvuin.

– Näytteillä olevista CD-levyistä iso osa lähti heti lainaan, vinyyleistäkin pari, eli ilmeisesti aineisto on ollut kiinnostavaa! Onneksi olimme varautuneet tähän tilaamalla varastosta tarpeeksi täydennysmatskua. Varsinaista suullista palautetta on tullut muutama, kaikki kiittäviä ja ilahtuneen yllättyneitä. Tällaista reaktiota toiveikkaasti odotimmekin.

Millainen merkitys Tikkurilan musiikkivarastolla on asiakkaille?

HS: – Kysymyksessä on korvaamattoman arvokas ja ainutlaatuinen musiikkiaineistokokoelma: syvyys, laajuus, harvinaisuudet, loppuunmyydyt painokset, klassikot, rinnakkaiset versiot etc. Kirjaston näkökulmasta varaston kattava aineisto auttaa asiakaspalvelussa. Eikä kaikkea kivaa voi millään pitää avohyllyissä…

Miten kampanja jatkuu?

MN: – Konseptilevyistä tulee Kallion kirjastoon parin viikon postailu ja ripustus, jota varten Kai on jo alkanut kirjoittaa tekstejä. Sittenhän meitä odottaakin jo valtakunnallinen Madonna-myllytys. Pidemmälle emme ole vielä miettineet. Rajojahan ei ole ja kaikki on mahdollista. Ja #Saundiholvi on vapaasti kaikkien käytössä, tägättynä se saa näkyvyyttä ympäri Suomen, vaikka näyttely olisikin paikallinen.

 

Lisätietoja

Hanna Saloranta
Itäkeskuksen kirjasto
09 3108 5790
Facebook: Itäkeskuksen kirjasto

Marika Nikula
Kallion kirjasto
09 3108 5753
Facebook: Kallion kirjasto, Twitter: @KallionKirjasto.

Tuomas Pelttari, toim.