Populaarimusiikkia Tanskasta • Harharetkiä YouTubessa 40

Pekka Gronow katsoo Tanskaan, Färsaarille ja Grönlantiin
Harharetkiä YouTubessa • Osa 40
SaksaRuotsiNorjaEuroviisut

Pekka Gronow katsoo Tanskaan. Tuomas Pelttari 26.9.2024

Tervetuloa Pekka Gronowin kirjoitussarjan Harharetkiä YouTubessa pariin. Gronow valitsee aiheekseen musiikkiympäristöjä ympäri maailmaa – Euroopasta ja kauempaa. Gronowin 40. artikkelin aiheena on Tanskan populaarimusiikki. Sarjan kaikki osat ovat selattavissa kuvitetulla koontisivulla.

Gronow käyttää musiikin tiedonhakuun kirjastojen, kustantajien ja erilaisten verkkomusiikkitoimijoiden hakukoneita. Lähteitä ja täsmälöytöjä on listattu artikkelin loppuun. Suomalaisten kirjastojen valikoimia on linkitetty Finna.fi-palveluun.

Jos YouTuben linkit eivät heti näy, niin klikkaa sivun reunassa löytyvää evästeasetusten painiketta ja valitse salli kaikki evästeet.

M.A. Numminen (vas.), Unto Mononen ja Pekka Gronow vuonna 1968. Kuva: Pekka Gronow

M.A. Numminen (vas.), Unto Mononen ja Pekka Gronow vuonna 1968. Kuva: Pekka Gronow

Tanska.

Tanska
Pekka Gronow

Hauskin tapa aloittaa tutustuminen tanskalaisiin ovat Olsen-koplasta kertovat filmit. Vuosina 1968–1998 Erik Balling ohjasi neljätoista elokuvaa, joissa epäonninen rikollisliiga yrittää rikastua epärehellisin keinoin. Jokaisen filmin alussa koplan johtaja, sikaria poltteleva Egon Olsen pääsee ulos vankilasta ja julistaa ”minulla on idea”. Filmin lopussa komisario Mortensen toimittaa epäonnistuneen keikan jälkeen Egonin takaisin Vridsløselillen vankilaan. Vankilaan johtava tie tuli filmien ansiosta niin tunnetuksi, että se muutettiin Egon Olsenia esittäneen näyttelijän Ove Sprogøen kuoleman jälkeen virallisesti ”Egon Olsenin tieksi”.

Tunnetuin Olsen-elokuva oli Olsen-kopla konsertissa (Olsen-banden ser rødt, 1976). Se sai aikanaan Tanskassa enemmän katsojia kuin Titanic tai Taru sormusten herrasta, ja siitä tehtiin ruotsin, norjan ja saksankieliset versiot (Suomessa se meni vain muutaman viikon – mitä tämä kertoo huumorintajustamme?). Filmissä kopla murtautuu Kööpenhaminan kuninkaalliseen teatteriin, jossa parhaillaan esitetään Johan Ludvig Heibergin näytelmää Keijukumpu (Elverhøj, 1828), jota pidetään Tanskan kansallisnäytelmänä. Samalla kun orkesteri soittaa Friedrich Kuhlaun säveltämää alkusoittoa, Egon, Kjeld ja Benny räjäyttävät partituurin avulla musiikin forte-kohdissa reikiä talon seiniin.

Olsen-banden: Elverhøj

Keijukumpua on tähän mennessä esitetty Kuninkaallisessa teatterissa yli tuhat kertaa. Sen kanssa kilpailee vain Holger Drachmannin satunäytelmä Olipa kerran (Der var en gang), joka sai ensi-iltansa vuonna 1887. Näytelmään sisältyvästä ’Juhannuslaulusta’ (Midsommersangen) on tullut osa tanskalaista kulttuuriperintöä. Sitä ovat tulkinneet niin kuorot kuin oopperalaulajatkin, ja rock-yhtyeet esittävät sen juhannuskeikoillaan. Tässä on asialla Shu-bi-dua, yksi 1900-luvun lopun suosituimpia yhtyeitä (kuvitellaanpa Popeda esittämässä keikoillaan Hämäläisten laulua?).

Shu-bi-dua: Midsommersangen

’Juhannuslaulu’ on mukana Kansanopiston laulukirjassa (Højskolesangbogen), jossa ovat kaikki tärkeimmät tanskalaiset yhteislaulut. Pohjoismainen kansanopistoliike sai alkunsa Tanskassa 1800-luvulla piispa Grundtvigin aloitteesta, ja laulaminen kuului olennaisesti opistojen ohjelmaan. Kansanopiston laulukirjaa on painettu tähän mennessä yli kolme miljoonaa kappaletta. Aluksi mukana oli isänmaallisia ja hengellisiä lauluja kansallisen romantiikan hengessä, mutta uusimmassa 19. painoksessa on myös John Lennonin ’Imagine’ ja Ramadanin vietosta Kööpenhaminassa kertova laulu.

Laulukirja on itseoikeutetusti mukana tanskalaisen kulttuurin kaanonissa, jonka kulttuuriministeri Brian Mikkelsenin nimeämät asiantuntijat laativat vuonna 2004. Klassisen musiikin listassa (tai ”partituurimusiikin”, kuten Tanskassa sanotaan) ei ole yllätyksiä, se ulottuu Lumbyen galopeista Nielsenin sinfonioihin, mutta populaarimusiikin puolella sitäkin enemmän. Savage Rose, Gasolin ja Palle Mikkelborgin yhdessä Miles Davisin kanssa levyttämä Aura saattavat olla monille tuttuja, mutta keitä ovat Benny Andersen, Kliché, TV-2 ja C. V. Jørgensen?

Dansk Guldalder Jazz Vol. 1 1933–1938 (EMI / Odeon 1968).

Komitea aloittaa kaukaa tanskalaisen populaarimusiikin historiasta neliosaisella sarjalla Dansk Guldalder Jazz (Antologia levytyksiä vuosilta 1933–49). Sitten vuorossa on säveltäjä, josta ei selvitä yhdellä teoksella. Kai Normann Andersen (1900–1967) oli Tanskan Toivo Kärki, mies joka sävelsi yli 900 laulua levyille, laulunäytelmiin ja elokuviin. Monista lauluista on tullut ikivihreitä, mutta yksi on yli kaiken saanut pysyvän sijan tanskalaisten kollektiivisessa muistissa. ’Meidän suumme ja kätemme ovat sidotut’ (Man binder os på mund og hånd) syntyi saksalaisten miehityksen aikana. Tässä se esitetään Tanskan vapautumisen 75-vuotisjuhlassa.

Katinka: Man binder os på mund og hånd

Kun siirrytään uudempaan musiikkiin, on pakko ryhtyä laajentamaan tanskalaisen musiikin tuntemusta. TV-2, Sebastian ja Kliché olivat minulle aikaisemmin tuntemattomia, mutta YouTubesta löytyi kaikista näytteitä. Ilman hyvää tanskan kielen taitoa niihin on kuitenkin vaikea päästä sisään. Jos ne tuntuvat liian vaikeilta, suosittelen tutustumista karismaattiseen Kim Larseniin (1945–2018) ja hänen Gasolin-yhtyeeseensä. Vuonna 1975 taltioitu ’Vad gør vi nu lille du?’ selittää, miksi Larsenista on haluttu jopa tehdä Tanskan uusi kansallisrunoilija.

Kim Larsen

Tässä luettelo tanskalaisen kulttuurin kaanoniin nostetusta populaarimusiikista tarkempaa tutustumista varten. Alun perin tarkoituksena oli tyytyä kymmeneen teokseen, mutta ilmeisesti komitea ei päässyt yksimielisyyteen, ja loppuun on liitetty valikoima ”ikivihreitä”.

Populaarimusiikkia

Dansk Guldalder Jazz Vol. 1–4 • 1930–1949 Eri esittäjiä Tanskalaisen jazzin antologia
The Savage Rose  The Savage Rose • 1968
Værsgo  Kim Larsen • 1973
Svantes Viser  Benny Andersen & Povl Dissing • 1973
Live Sådan  Gasolin • 1976
Supertanker  Kliché • 1980
Tidens Tern  C.V. Jørgensen • 1980
Stjerne Til Støv  Sebastian • 1981
Aura  Palle Mikkelborg & Miles Davis • 1984–1985
Nærmest Lykkelig  TV-2 • 1988

Ikivihreitä (antologia)

Solitudevej  Elga Olga • 1953
Er du dus med himlens fugle  Poul Reichhardt Elokuvasta Vagabonderne på Bakkegården • 1958
Heksedans (her kommer mutter med kost og spand) Rachel Rastenni • 1960
To lys på et bord  Otto Brandenburg Tanskan euroviisu • 1960
Dansevise Grethe & Jørgen Ingmann Tanskan euroviisu • 1963
Duerne flyver Cæsar Elokuvasta Jeg er sgu min egen • 1967
Så længe jeg lever John Mogensen
Smuk og dejlig  Shit & Chanel Debyyttialbumilta Shit & Chanel • 1975
Under Bøgen Gnags Albumilta Er du hjemme i aften • 1977
Danmark Shu-bi-dua Albumilta 78’eren • 1978
Danse i måneskin Trine Dyrholm & Moonlighters Tanskan euroviisu • 1987
Kald det kærlighed  Lars Lilholt Band Albumilta Kontakt • 1990

Kaanonin uusin teos on siis vuodelta 1990. Sen jälkeen Tanska on menestynyt hyvin populaarimusiikin alalla, sekä taiteellisesti että kaupallisesti. Tanskalaisia levyjä on myyty maailmalla määriä, joista Suomessa voidaan vain uneksia. Aquan ’Barbie Girl’ oli maailmanlaajuinen hitti, josta käräjöitiin barbie-nuken valmistajien kanssa, kunnes Yhdysvaltain korkein oikeus päätti, että kyseessä on lain sallima parodia. Michael Learns To Rock on myynyt yli 11 miljoonaa levyä, näistä suuren osan Aasiassa. Yhtye saa kiittää suosiostaan myös mainioita musiikkivideoitaan.

Michael Learns To Rock: Paint My Love

Färsaaret ja Grönlanti

Lisää nimiä tanskalaisesta populaarimusiikista löytyy internetistä satamääriin, mutta niiden lisäksi on syytä muistaa itsehallintoalueet Färsaaret ja Grönlanti. Kummassakin on vain 50 000 asukasta, mutta alueiden kokoon nähden molemmilla on hämmästyttävän vilkas musiikkielämä.

Färsaaret ovat ainoa paikka pohjoismaissa, joka on säilyttänyt viikinkiaikaisen runonlauluperinteen. Ei kannata kuitenkaan odottaa kuulevansa sitä saarilla päivittäin. Sen sijaan siellä on tuotettu satoja levyjä färinkielisistä iskelmistä jazziin. Maailmalla saarten tunnetuin taiteilija on varmaankin Eivør Pálsdóttir, joka on kehittänyt omaperäisen laulutyylin färiläisestä kansanmusiikista ja rockista. Seuraava video antaa myös hyvän kuvan saarten henkeäsalpaavasta luonnosta.

Eivør Pálsdóttir: Tròdlabùndin

Siinä missä Färsaarilta löytyy musiikkia laidasta, Grönlanti siirtyi 1970-luvulla yhdellä harppauksella vanhasta rumpulaulusta rockiin, kun nuoret inuitit tutustuivat sähkökitaroihin. Se tapahtui samaan aikaan kun Grönlannista tuli autonominen ja grönlannin kielestä virallinen kieli. Ensimmäinen tärkeä grönlantilainen rock-yhtye oli Sume. Joka viides grönlantilainen osti yhtyeen läpimurtolevyn Sumut (1973), jonka kannessa 1800-luvun inuit-metsästäjä leikkaa irti maahan tunkeutuneen norjalaisen valaanpyytäjän jalkaa.

Sumea seurasi kymmeniä muita. Jokaisen grönlantilaisen kylän nuorisotalolla syntyi yhtye (grönlanniksi nipilersoqatigiit), ja monet tekivät myös levyjä. Discogs-tietokannasta voi hakea tarkempia tietoja valikoimasta. Tässä näytteeksi yksi monista, 1980-luvulla perustettu Qarsoq. Yhtyeen takana liehuu Grönlannin lippu.

Qarsoq: Qimappagit

Dansk Guldalderjazz 1940–1941Vol. 2
Spotify

The Savage Rose
Dødens Triumpf • 1972
Spotify

Shit & Chanel
Shit og Chalou1974–1982
Spotify

Erik Balling | IMDb

📚
Lue lisää tanskalaisesta populaarimusiikista
Finna.fi

Rock nu – ny-rock leksikon Jan Sneum, 318 sivua | Politiken 1983

Vinyllyrik – 227 tekster fra dansk rock- og folkemusik 1967–82 – med indledning og efterskrift af Anette Giertsen Anette Giertsen, 255 sivua | Dansklærerforeningen / Skov 1982

Rock i Danmark – studier i populærmusik fra 1950’erne til årtusindskiftet Redaktion Morten Michelsen, Charlotte Rørdam Larsen, Annemette Kirkegaard, Lisbeth Ihlemann, Gestur Gudmundsson & Henrik Bødker, 529 sivua | Syddansk Universitetsforlag 2013

Aqua – The Official Book Jacqui Swift, 68 sivua | Virgin 1998

Scented Gardens Of The Mind – A Guide To The Golden Era of Progressive Rock (1968–1980) In More Than 20 European Countries Dag Erik Asbjörnsen, 548 sivua | Borderline 2000

Something rotten! Punk i Danmark – maleri, musik og litteratur  Jan Poulsen, 411 sivua | Gyldendal 2010

Dansk revy – 150 år dokumenteret i tekst og billeder  Emil Marott, 873 sivua [kaksi osaa] | Borgen 1991

Birgit Lyngen grönlantilaisen rockin perusteos on Rytmisk musik i Grønland näyttää puuttuvan löytyvän suomalaisista kirjastoista, mutta se on ostettavissa e-kirjana. Teos löytyy myös WorldCat-haulla.

📱
Lue lisää grönlantilaisesta populaarimusiikista e-kirjana
WorldCat.org

Rytmisk Musik i Grønland Birgit Lynge | 2018

Pekka Gronow

Toimitukselta

Artikkelin YouTube-, Finna.fi- ja WorldCat.org -linkit tarkistettu 30.9.2024. Linkkien internet-osoitteet saattavat muuttua ja kadota ilman varoitusta. Kerro mieluusti päivitystarpeista toimitukseen [tuomas.pelttari@hel.fi].

Tuomas Pelttari