Musiikkitapahtumien taiasta kirjastossa

Tuntuuko kirjastoon töihin tullessa joskus vähän turtuneelta? Siltä, että edes viehättävä kirjastotalo ei tunnu enää yhtä viehättävältä? Jos olet kiinnostunut kirjastoista ja/tai tehnyt pitkän uran kirjastossa, niin saatat haluta lukea eteenpäin. Olen nimittäin keksinyt virikkeellisyyden ylläpitämiseksi rohdon, joka toimii.

Olen aina pitänyt kirjastoista. Taisin pitää niistä jo ennen kuin osasin kunnolla lukea. 70-luvulla ahmin lasten- ja nuortenkirjoja Kiikalan kirkonkylän kirjastossa. Tuosta rivitalon päässä sijainneesta kotoisesta paikasta sain ensimmäisen kirjastokorttini. Olin vapaa lukemaan mitä halusin. Myöhemmin löysin Salon kirjastosta musiikkia. Kuuntelimme innokkaasti levyjä pienen pöydän ääressä, arvokkaiden kirjasarjojen käsikirjastomaisen tuoksun ympäröimänä. Paljon myöhemmin pääsin työhön Turun musiikkikirjastoon. Aurajoen rannassa pääsin käsiksi siihen, mitä olin kait halunnut koko ajan: päästä kuuntelemaan kaikkea mahdollista.

* * *

Jännitys iskee jo Vähätorilla. Turun Vanhaa kirjastotaloa lähestyessä alkaa hieman kihelmöidä. Onkohan luennoija tai bändi hyvä? Jaa, Musiikin Stagella on jo vähän tungosta. No, ehkä onnistun saamaan vielä hyvän paikan. Viimeksi jännitin sitäkin, miten ranskalaissäveltäjä Lili Boulangerin teokset toimivat Stagella, Robert Stormin luennon lomassa. Monet olivat paikalla muistiinpanovihkon kanssa, onhan nuorena menehtynyt Boulanger (18931918) kiinnostava, mutta Suomessa melko tuntematon säveltäjä. Itse vain kuuntelin lumoutuneena.

Vanhan kirjastotalon massiivisuuden keskellä kelpaa keskittyä olennaiseen. Miten mahtava rauha musiikin äärellä, aivan kaupungin ydinkeskustassa. Stormin luento kulkee eteenpäin, kuullaan historiaa ja ällistyttävän kaunista musiikkia, tutkitaan levynkansia isolta screeniltä, keskustellaan, elähdytään. Äänentoisto toimii moitteettomasti. Tilan erinomainen akustiikka on silkka vahinko, mutta miten mahtava sellainen. Kotimatkalla jäin miettimään kokemaani, enemmän kuin tyytyväisenä. Olinko hetken musiikin ytimessä?

Tunnelmaa Turun musiikkikirjastossa 18.2.2016, Vanha kirjastotalo. Robert Stormin luennon aiheena nuorena menehtynyt ranskalaissäveltäjä Lili Boulanger.

Tunnelmaa Turun musiikkikirjastossa 18.2.2016, Vanha kirjastotalo. Robert Stormin luennon aiheena nuorena menehtynyt ranskalaissäveltäjä Lili Boulanger.

Onnistunut musiikkitilaisuus vaatii paljon taustatyötä. Koska en itse ole mukana järjestämässä musiikkikirjaston tapahtumia kuin harvoin, mietin usein musiikkitiimin, viestinnän ja vahtimestarien yhteistyön tulosta. Buukkaukset, viestintä, julisteet, some, Musasto, paikallismedia, Musiikkikirjastot.fi, tilajärjestelyt, screenit, äänentoisto, roudaaminen, palkkiot, kuulutukset, kuvaaminen jne. Miten paljon kiinnostavaa tekemistä! Mitä jos kävisin katsomassa työn tuloksia?

Kirjasto on mahdollista omia itselleen yhä uudestaan. Kirjastoammattilaisen on virkistävää saapua musiikin neuvontaan asiakkaana, katsella ympärilleen ja ihmetellä hetki. Virikkeelliset kokemukset voivat olla paljon enemmän kuin levyjä, kirjoja tai lehtiä. Kirjastojen tapahtumat ovat suolaa, joka voi maustaa omaa musiikkitajua. Minun ei lopulta tarvinnut tehdä kovin paljon. Piti vain rohjeta tapahtumien ääreen, ryhtyä jälleen asiakkaaksi.

Arkea vastaan ”keksimäni” rohto on siis musiikin, kirjastotilan ja osallistumisen yhteisvire. Kerta toisensa jälkeen käy toteen se, että kirjastoammattilaisenkin kannattaa ilman muuta käydä kirjastossa mahdollisimman usein. Musiikkihan kuuluu meille kaikille  mitä moninaisimmin tavoin.

Tuomas Pelttari

Musiikin pysyvä tila on luksusta

Turun Vanhan kirjastotalon edustalla muutama vuosi sitten toteutettu Vähätorin kunnostus on merkittävä satsaus kohti viihtyisämpää kaupunkitilaa. Jokirannan ravintola- ja kahvilakulttuuri elävöityi arvokkaasti, taide nousi esiin, autotie väistyi pyörätien alta. Merkittävä kulttuuriteko on myös Vähätorin rinnalla oleva Kirjastokortteli. Se viimeisteltiin vuonna 2012 kun entinen maaherran virkatalo kunnostettiin. Tuo alun perin vuonna 1733 rakennettu keltainen talo muistetaan musiikkikirjastona liki 30 vuoden ajalta. Nykyään musiikki sijaitsee K. A. Wreden suunnittelemassa Vanhassa kirjastotalossa.

Sekä Kirjastokortteli että Vähätori tuovat elämään ripauksen luksuksen tuntua. Mutta mitä luksusta Turun pääkirjastosta saa?

Turun musiikkikirjasto sijaitsee Vanhan kirjastotalon toisessa kerroksessa. Talon edustaa komistaa Vähätori, jonka suihkulähde on vuodelta 1924.

Turun musiikkikirjasto sijaitsee Vanhan kirjastotalon toisessa kerroksessa. Talon edustaa komistaa Vähätori, jonka suihkulähde on vuodelta 1924.

Kauniin Aurajoen rannasta pääsee muutamalla askeleella 1903 valmistuneeseen Vanhaan kirjastotaloon. Suihkulähteen lisäksi sisäänkäynnin suuntaan viettää Saara Ekströmin 14-metrinen taideteos Kertosäe. Musiikkikirjaston toiseen kerrokseen voi nousta hissillä tai juhlavia puuportaita pitkin. Portaissa voi ihailla Charles Sandisonin alituisessa liikkeessä olevaa valotaideteosta Sub Rosa. Ylhäällä musiikin kerroksen aulassa ilahduttaa rintakuvapari Topelius ja Runeberg.

Tilat ovat komeat, ja Vähätorin kunnostus tekee oikeutta kirjastoarkkitehtuurille. Arvokkaan kirjastotilan ja perinteisen palvelun lisäksi asiakkaalla on lupa odottaa myös uutta sisältöä. Pääkirjaston vireä musiikkikeskus vastaa haasteisiin.

Musiikkikirjaston henkilökohtainen tietopalvelu on avuksi aukioloaikoina. Asiantuntija-avun ohella voit varata ajan soittohuoneeseen, josta on näkymä Aurajoelle. Sähköpianon rinnalla oleva akustinen piano vaihdettiin uuteen syksyllä 2014. Kaupunkioloissa tarpeellisen soittohuoneen vuoroja on yleensä vapaana samallekin päivälle, mutta ilta-ajat ovat varsin kysyttyjä. Kirjastokortilla voit varata myös digitointiaikoja LP-levyjen ja kasettien taltiointiin. Myös VHS-nauhojen, dia- ja valokuvien ja negatiivien digitointi onnistuu, ilman lisämaksua.

Turun musiikkikirjasto toimii vuorovaikutuksessa asiakkaiden kanssa paitsi asiakaspalvelussa myös tapahtumatuotannossa ja somessa. Verkkonäkyvyys on osa musiikkikirjastotoimintaa. Musiikkikirjastoblogi Musasto ja somefoorumeilla Facebook, Twitter ja Instagram vinkataan ympäri vuoden. Paikallista musiikkielämää on esillä erilaisissa tapahtumissa ja näyttelyissä, joihin ammennetaan myös maakuntakokoelmasta. Turun seudun palvelut ja Musasto näkyvät myös valtakunnallisella verkkofoorumilla Musiikkikirjastot.fi.

Entä Turun pääkirjaston musiikkikokoelmat? U-kirjaimen muotoiseen musiikkitilaan mahtuu nuotteja, kirjallisuutta, lehtiä ja levyjä – kaikkea undergroundista maailmanmusiikkiin ja mainstreamiin. Jatkuvasti syveneviin äänitekokoelmiin tuodaan runsaasti remasteroituja uusintajulkaisuja. Uudet painokset sisältävät kiitettävän äänentoiston lisäksi oivallisesti toimitettuja taustoitusta ja ajankuvaa.

Päivittyvästä valikoimasta löytyy myös 5.1- ja CD/SACD-hybridilevyjä, jotka soveltuvat sekä stereo- että monikanavatoistoon. Satojen taidemusiikin levytysten lisäksi monikanavalevyjen tarjontaa on esimerkiksi yhtyeiltä Dead Can Dance, Depeche Mode, Jethro Tull, King Crimson, The Moody Blues, Pink Floyd, Porcupine Tree, Talking Heads ja Yes. Myös Dylania, Elton Johnia ja Oldfieldiä on tarjolla. Huolella toimitettua sisältöjä liitevihkoineen löytyy myös sadoista bokseista ja kokonaislevytyksistä. Toisin kuin striimauspalveluissa, kirjaston tarjontaan voi aidosti vaikuttaa hankintaehdotuksilla.

Hallitsemattoman laajan verkkotarjonnan ulkopuolella on muutakin kuin monikanavaääni. Spotifysta puuttuvaa musiikkia esitellään monissa musiikkikirjastoissa. Viimeksi tuotantonsa striimausta rajasivat rocklegendat Prince ja Neil Young. Näitä ja monia muita voit poimia Turussakin näyttelystä Näitä levyjä et löydä Spotifysta. Näytteille tuotavaa musiikkia on myös listattu omalle verkkosivulle.

* * *

Ammattitaitoisesti ylläpidetty maakuntakirjaston musiikkiyksikkö ei kuivu kasaan, vaan arvioi ja seuraa musiikkialan kehitystä. Jälleenmyynnin murros ja ahdinkokin vaikuttaa palveluihin, muttei romuta moniuloitteista kulttuuripalvelua. Musiikkikirjastot ovat tottuneet toimimaan uuteen suuntaavana kaupanteon vastavirtana. Uusimmasta päästä palveluita on musiikin äänittäminen. Suomessa on jo useita kirjastoja, joissa voi lainaamisen rinnalla tuottaa ja taltioida myös omaa musiikkia.

Turussa suurin osa kirjastopalvelusta on maksutonta. Vaski-kirjastot perivät vielä varausmaksuja, mutta pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoissa niistä on jo luovuttu. Kaupan kannattavuuskilpailun sijaan myös kirjaston musiikkipalvelut pohjaavat yhä vahvemmin demokratiaan, monipuolisuuteen ja saatavuuteen. Ydinkeskustassa oleva musiikin kehto on pysyvä ja kaikkia varten. Tätä on luksus. Bibliotheca.

Tuomas Pelttari

Musiikin uusi näyteikkuna

Levykauppojen konkursseja, CD:n ylivoimaa ja LP-levyn marginaalisuutta, verkkomusiikin läpimurron odottelua, Stockmannin ja Anttilan ahdinkoa… Kaupan alalta löytyy pinkeitä tilanteita, varsinkin tänä vuonna. Miten voi myllerryksen keskellä kirjastojen musiikkitarjonta? Tietysti erinomaisesti, mutta kirjastoissakin musiikkia voidaan viedä eteenpäin paremmin. Yksi tie reagoida kuohuntaan on luoda uutta tarjontaa ja viestintää. Uusi näyteikkuna voi olla lähempänä kuin aavistatkaan.

Muistan hyvin ajan, joloin uutuushyllyn sijainti ei ollut osastomme sisustuksen polttavin asia. Turun musiikkikirjastossa on pärjätty ajoittain jopa ilman. Tähän ei ole paluuta. Nyt asiakkaamme tutkivat uutuuksia ja täydennyshankintoja entistä tiiviimmin. Tässä on huuto, johon vastaamme mielellämme.

Viime vuonna toimintaamme haluttiin jotain uutta. Sellaista, joka näkyy ja tuntuu. Turun musiikkikirjastoammattilaisille ja esimiehille järjestettiin kehittämispäivä, jossa rakentavan pohdinnan ja vuorovaikutuksen tuloksena syntyi ymmärrystä ja uusia ideoita. Ehdotin, että otamme musiikkiaineistoissa käyttöön jokerilainat. Malli olisi sama, jota jo käytettiin Raisiossa ja muissa Vaski-kunnissa. Taustalla vaikuttivat innostavat esimerkit vastaavista käytännöistä Jyväskylässä ja Tampereella.

Näyteikkunan ylläpitoa

Turun musiikkijokerit aloitettiin loppukeväästä, kun kiertoon tuli J. Karjalaisen albumi Et ole yksin. Toimimme niin, että uutuustarjonnan lisähankinnat tulevat tilanteen mukaan sekä jokerilainoiksi että normaalikiertoon. Jokereilla reagoidaan silloin, kun kirjan tai levyn kysyntä yltyy ja/tai varausjono on kasvanut tuntuvasti. Jokeriniteitä ei voi uusia, eivätkä ne pura kuntien yhteistä varausjonoa.

Kysynnän piikkeihin on ollut mielekästä vastata. Pepe Willbergin toukokuussa 2014 julkaistu menestysalbumi Pepe & Saimaa loi uutta valoa myös artistin aiempaan musiikkiin. Esimerkiksi Love Recordsin 1972 julkaisema Pepe & Paradisen klassikko Niin vähän on aikaa kiinnostaa meitä nyt aivan uudella tavalla, samoin Willbergin kokoelmalevyt. Tämän jutun julkaisun aikaan CD-levystä Pepe & Saimaa on 14 varausta. Vaski-kunnissa kiertää 11 CD-levyä, joista pääkirjastossa yksi jokeri ja viisi normaalilainaa. Myös LP-painos kiertää hyvin.

Kun aineiston saatavuudesta on huolehdittu, on hyvä keskittyä hetkeksi myös sen mainostamiseen. Mielikuva aktiivisuudesta voi jäädä monelta huomaamatta, jos tiedotusta ei ole. Yksi valokuva lisäniteiden pinosta Facebookiin tai Instagramiin nasevan kommentin kanssa voi jo auttaa paljon. Esimerkiksi Viljami Puustisen kirjoittama Petri Wallin saaga kiertää Turun pääkirjaston yhdeksän niteen voimalla erinomaisesti edelleen, pitkän varausjonon jälkeenkin.

Onnistumisia

Jokerikäytäntö toi yhä uteliaampaa kirjastonkäyttöä. Tarjonta ajankohtaistui merkittävästi, mutta vaikutus ulottuu syvälle, kokoelmien juuriin. Samaan aikaan musiikin varastointi on saanut uuden vaihteen, ja varastohakuja on enemmän. Tarjonnan uudistamisen myötä myös poistokärryn ääressä on vilkasta.

Jokerikirjoja ja -levyjä voi tutkia musiikkikirjastossa parhaalla paikalla. Lisätarjonnan johdannaisena saamme mieluisia asiakaskontakteja. Uudistuneen näyteikkunan ääressä syntyy enemmän keskustelua. Ilahtunut lainaaja voi löytää uutta kiertotien kautta, ehkä jopa tietämättä suuresta kysynnästä.

Tällä hetkellä työn tuloksena on lähes 100 jokeria. Lisää saatavuutta, parempaa palvelua, hyvää mieltä. Erityisesti kysynnän ja tarjonnan tunnustelu tuntuu palkitsevalta, puhumattakaan kiittävästä asiakaspalautteesta. Isohkoa muutosta on vaikea kuvata tyhjentävästi, mutta musiikin profiilin nosto tuntuu erityisellä tavalla.

Kirjastoammattilaisen näkökulmasta asiakaspalveluun sisältyy paljon onnistumisen iloa. Kokoelmatyö sai varmasti lisää dynaamisuutta, koska pitkiä varausjonoja ei enää vain päivitellä. Niitä hyödynnetään. Yhdessä kun tehdään, niin parhaat löydetyt toimintamallit sisäistyvät ja hioutuvat vielä paremmiksi. Toiminta elävöityy, syntyy uutta henkeä. Musiikkikirjasto on tullut lähemmäksi asiakasta. Virkistävää – sekä asiakkaille että ammattilaisille.

Tuomas Pelttari

Aiheesta käydään keskustelua myös Facebookissa foorumilla Musiikkikirjastolaiset.

 Tuomas Pelttari