Saamelaisten musiikkia • Harharetkiä YouTubessa 26

Pekka Gronow katsoo saamelaisten maille
Harharetkiä YouTubessa • Osa 26
Pohjois-Amerikan alkuperäiskansatNorjaRuotsi

Pekka Gronow katsoo saamelaisten maille. Kollaasi: Tuomas Pelttari

Tervetuloa Pekka Gronowin kirjoitussarjan Harharetkiä YouTubessa pariin. Blogissa Musiikki kuuluu kaikille käsitellään Gronowin valitsemia musiikkiaiheita ympäri maailmaa, vuorotellen Euroopasta ja kauempaa. Gronowin 26. artikkelin aiheena on saamelaisten musiikki. Sarjan muut osat löytyvät linkkeinä artikkelin lopusta.

Gronow käyttää musiikin tiedonhakuun kirjastojen, kustantajien ja erilaisten verkkomusiikkitoimijoiden hakukoneita. Aiheeseen liittyviä lähteitä ja täsmälöytöjä on listattu artikkelin loppuun. Suomalaisten kirjastojen valikoimia on linkitetään Finna.fi-palveluun.

M.A. Numminen (vas.), Unto Mononen ja Pekka Gronow vuonna 1968. Kuva: Pekka Gronow

M.A. Numminen (vas.), Unto Mononen ja Pekka Gronow vuonna 1968. Kuva: Pekka Gronow.
Saamelaiset

Pekka Gronow
Modernista saamelaisesta musiikista

Viime aikoina saamelaiset ovat olleet esillä julkisessa keskustelussa, kun eduskunnassa on väitelty siitä, kenellä on äänioikeus saamelaiskäräjien vaaleissa. Täytyykö puhua saamen kieltä? Entä jos kaikki esivanhemmat eivät olekaan saamelaisia? Pitäisikö jokaisen, joka harrastaa Lapissa lohenkalastusta, saada äänioikeus?

Keskustelun käydessä kuumana huomasin, että tarvitsen enemmän tietoja saamelaisista ja heidän kulttuuristaan.  Saamelaiset asuvat neljän valtakunnan alueella, musiikkituotanto on ollut vilkkainta Norjassa. Saamelaisten perinnemusiikista on monia tutkimuksia, alkaen Armas Launiksen vuonna 1908 kansainväliselle tutkijayhteisölle kirjoittamasta julkaisusta Lappische Juoigos-Melodien.

Minna Riikka Järvinen: Maailma äänessä (SKS 1999).Minna-Riikka Järvisen Maailma äänessä (1999) on moderni tutkimus pohjoissaamelaisesta joikuperinteestä. Sen sijaan tämän päivän saamelaisten musiikista ei löydy kokonaisesitystä. Helsingin yliopiston kokoama Saamelaiskulttuurin verkkoensyklopedia antaa kuitenkin aiheesta hyvät perustiedot. Artikkelista käy ilmi, että Áillohaš, Nils-Aslak Valkeapää, ”Ailu” (1943–2001) oli yli rajojen tunnustettu modernin saamelaismusiikin uudistaja. Valkeapää julkaisi vuonna 1968 ensimmäisen kokoelman soittimilla säestettyjä joikuja. Levy ilmestyi Otavan kirjallisten äänilevyjen sarjassa. 

Siihen aikaan ei edes ajateltu, että ”tavallinen” levy-yhtiö voisi julkaista saamelaista musiikkia. Nils-Aslak Valkeapään työstä tuli saamelaiskulttuurin käännekohta. Pelkästään Finnasta löytyy hänen nimellään 857 hakutulosta. Hänen merkityksensä tunnustetaan kaikissa pohjoismaissa, ja hänen ansiolistallaan oli lukuisia palkintoja ja tunnustuksia, mm. Lapin yliopiston kunniatohtori. Hän otti elämänsä loppupuolella Norjan valtion kansalaisuuden, ja kun hän kuoli auto-onnettomuudessa vuonna 2001, hänet haudattiin Norjan valtion kustannuksella. YouTubessakin on hänelle omistettu aihekanava. Sieltä on helppo löytää aineistoa, joten en yritäkään tarjota mitään tiettyä näytettä. Sen sijaan ryhdyin etsimään tietoa modernista saamelaisesta musiikista. Kuten monesti ennenkin, ensiapu löytyi netistä. Saamelaiskulttuurin verkkoensyklopedian ohella norjalainen wikipedia (hakusana ”samisk musikk,” huomaa sanan lopussa kaksi k:ta) osoittautui hyväksi lähteeksi. 

Jos saamelainen halusi 1960-luvulla musiikkialalle, hänen täytyi omaksua valtakulttuuri. ”Rokkaava saamelainen” Sven-Gösta Jonsson (1939–2013) oli tehnyt Ruotsissa levyjä jo kymmenen vuotta ennen Valkeapäätä. Jonssonin ruotsiksi laulama ’Vid foten av fjället’ oli pieni hitti vuonna 1959. Laulu löytyy myös YouTubesta. Kyseessä on sama sävelmä, jonka Matti Heinivaho levytti Suomessa nimellä ’Lapin poika’. Jonsson ei käyttänyt saamen kieltä tai perinteisiä elementtejä, mutta julisti kuitenkin rohkeasti olevansa saamelainen, jolla on noitarumpu ja poroja.

Sven-Gösta Jonsson: Vid foten av fjället

Jos mennään vielä kauemmas historiassa, Ruotsista löytyy saamenpuvussa esiintynyt laulajatar Lapp-Lisa (Anna-Lisa Öst, 1889–1974). Hän oli 1940-luvulla maassaan yksi tunnetuimista julkkiksista, jonka levyä ’Barnatro’ myytiin yli satatuhatta kappaletta. ’Barnatro’ oli hengellinen laulu, joka edusti juuri sitä valtakulttuuria, joka pyrki hävittämään saamelaiset perinteet pakanallisina. En ole saanut selville, kuinka vahvoja hänen saamelaiset juurensa olivat, mutta Lapp-Lisa korosti itse pitävänsä pukua kunnianosoituksena saamelaisille esivanhemmilleen. En tiedä, olisivatko siteet riittäneet antamaan hänelle äänioikeuden Saamelaiskäräjien vaaleissa, jos hän olisi ollut suomalainen.

1970-luvulla äänilevyjen tuotanto räjähti kaikkialla kasvuun. Myös Suomessa levy-yhtiöt huomasivat, että kokeellisella musiikillakin oli kysyntää. Käsitys musiikista avartui muutenkin: enää ei puhuttu musiikista vaan musiikeista. Nils-Aslak Valkeapää nousi esiin juuri oikeaan aikaan nostamaan saamelaisen musiikin kansanperinteestä taiteiden joukkoon. Hän oli runoilija, kuvataiteilija ja perinteen taitaja, joka yhdisti vaivatta joikuja muihin musiikin lajeihin. Valkeapää teki useita levyjä jazz- ja rockmuusikko Seppo ”Paroni” Paakkunaisen kanssa. Toinen merkittävä vaikuttaja oli Ilpo ”Ilja” Saastamoinen, joka teki yhteistyötä sekä Valkeapään että kolttasaamelaisen Jaakko Gauriloffin kanssa. 

Jaakko Gauriloff oli mukana monissa projekteissa, joissa alkuperäistä kolttaperinnettä yhdistettiin kokeelliseen poppiin, mutta hän teki myös perisuomalaista humppaa koltan kielellä. ’Tanja’ on hänen omaa tuotantoaan tässä genressä. Se ilmestyi alun perin 45 kierroksen singlenä. Kun katsoo Sevettijärvellä koltta-asutuksen 70-vuotisjuhlassa kuvattua dokumenttia, tuntee vahvasti, että koltat tunsivat tämän tyylin omakseen. 

Jaakko Gauriloff: Tanja

Viime vuosina saamelaisen musiikin painopiste näyttää siirtyneen Norjaan. Ei ihme, sillä enemmistö saamelaisista asuukin siellä. Norjan Finnmarkissa vuonna 1956 syntynyt Mari Boine lienee kansainvälisesti tunnetuin saamelainen taiteilija. Hän on julkaissut vuodesta 1985 lähtien useita albumeja, joista monet on palkittu. Vuonna 1994 herätti huomiota, kun hän kieltäytyi esiintymästä Lillehammerin talviolympialaisten konsertissa protestina Norjan valtion saamelaispolitiiikalle. Mari Boinen ”minimalistinen folkrock” (wikipedia) on monessa suhteessa viehättävää musiikkia. Vuonna 2019 hänen lauluaan taltioitiin konsertissa Zürichissä.

Mari Bone: Gula Gula

Tällä vuosisadalla saamelainen musiikki näyttää saaneen uutta itsevarmuutta. Ruotsissa, Suomessa ja Norjassa on lukuisia saamen kielellä laulavia artisteja. (Myös Venäjällä asuu pieni ryhmä saamelaisia, mutta viime vuosina yhteydet ovat tunnetuista syistä katkenneet). Saamelaiset taiteilijat kilpailevat säännöllisesti eurovisiokarsinnoissa ja muissa laulukilpailuissa. Sámi Grand Prix on saamenkielisten maiden vuotuinen laulukilpailu, Eurovisio pienoiskoossa. Kilpailussa on kaksi sarjaa, perinteinen ja moderni. Toiminta on niin vilkasta, että täytyy ihmetellä, miten huonosti se näkyy laajemmassa julkisuudessa – ainakin Suomessa. Kukahan voitti viimeksi saamelaisen laulukilpailun? Milloin viimeksi kuulit saamenkielistä laulua suomalaiselta radiokanavalta? Miten Sámi Grand Prix näkyi Suomen televisiossa?

Onneksi YouTube päihittää tässäkin asiassa Yleisradion. Tässä vuoden 2022 Grand Prix-voittaja, Ingá-Máret Gaup-Juuso ja voittajakappale ’Dovdameahttumii’.

Etsi lisää musiikkia

PopuLappi – lappilaisen populaarimusiikin löytöpiste
Finna.fiSámi Grand Prix -kokoelmalevyjä

Lue lisää saamelaiskulttuurista

Saamelaiskulttuurin ensyklopedia
Musiikki / Music
Itäsaamelainen musiikki: LeuddLuvvjtsoitinmusiikki
Joiku / Joik – traditional song

Store norske leksikon
Samisk folkemusikk / musikk

Wikipedia
Samisk musikk

Sámi Grand Prix
Etusivu
Sámi Grand Prix historjá

Lue lisää
Finna.fi

Lappische Juoigos-Melodien • Näköispainos verkossa: Lappische Juoigos-Melodien
Armas Launis, 209 sivua | Société Finno-Ougrienne 1908

Auringon kirjoittama – Nils-Aslak Valkeapään runous Kari Sallamaa, 381 sivua | Atrain & Nord 2022

Minä soin – Mun čuojan – Kirjoituksia Nils-Aslak Valkeapään elämäntyöstä. Toimittajat Taarna Valtonen & Leena Valkeapää, 412 sivua | Lapland University Press 2017

Maailma äänessä – Tutkimus pohjoissaamelaisesta joikuperinteestä • [Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 762] Minna Riikka Järvinen, 251 sivua | Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1999

Sámi Grand Prix 2022
Eri esittäjiä
Spotify

Toimitukselta

Artikkelin YouTube-linkit tarkistettu 27.2.2023. Linkkien internet-osoitteet saattavat muuttua ja kadota ilman varoitusta. Kiitokset karttapallon lainaamisesta, Mikko Luukko.

Tuomas Pelttari

Lisää Harharetkiä YouTubessa
Argentiina
Belgia
Brasilia
Dagestan
Entinen Jugoslavia
Espanja
Euroviisut
Georgia
Havaiji
Intian klassinen musiikki
Italia
Itävalta
Komorit
Korea
Lauluja koronaa vastaan
Luxemburg
Meksiko
Myanmar
Norja
Papua-Uusi-Guinea
Québec
Pohjois-Amerikan alkuperäiskansat
Puola
Ranska
Ruotsi
Saksa
Suriname
Tšekki
Venäjä
Yhdistynyt kuningaskunta

Musiikkikirjastot.fi