Pääkirjoitus
Myytin mukaan jazz saapui Suomeen sata vuotta sitten, kun höyrylaiva S/S Andania rantautui 4.6.1926 Helsinkiin mukanaan amerikkalaisia muusikoita. Laivabändi The Andania Yankees hallitsi jotain, mitä suomalaisilta soittajilta kenties puuttui: tanssillisessa rytmimusiikissa tarvittavaa pyöreyttä eli svengiä sekä uskallusta improvisoida tämän modernin soittotavan päälle. Vaikutus suomalaisiin muusikoihin oli suuri ja pitkäkestoinen.
Marko Niemelä.
Jazz tuli Suomeen jäädäkseen. Alkuvuosina jazz merkitsi monenlaista modernia tanssimusiikkia. Jazz-fiilistä toivat kokoonpanoon banjo, saksofoni ja erityisesti rummut. Termiä käytettiin usein myös markkinointitarkoituksessa. Se levisi ravintoloiden, gramofonien ja radion kautta aina pohjoiseen, jopa Rovaniemelle asti. Helsingin Sanomien pakinoitsija Tiitus (Ilmari Kivinen) kirjoitti maaliskuussa 1925.
Huomatkaa, että Rovaniemelläkin, Lapin Pariisissa tanssitaan jazzia. Ja miksi ei Rovaniemellä tanssittaisi jazzia? kysymme me syvällä bassoäänellämme. On paikallaan, että myöskin Rovaniemellä tanssitaan jazzia Savoy-hotellista radiotietä tulevan maailmankuulun tanssimusiikin tahdissa, revontulien räiskyessä taivaalla. Eikö Rovaniemi ole samaa maailmaa kuin muukin?
Kesäkuussa 1926 jazzin tahdissa tanssittiin Rovaniemellä jo elävän orkesterin säestyksellä, kun Suomea kiertänyt 30-henkinen amerikansuomalainen Suomi-orkesteri saapui esiintymään pohjoiseen.
Mutta jazzin tarina Suomessa ei tietenkään pääty menneisyyteen, vaan elää arjessa yhä tänä päivänä. Tässä kehityksessä myös Suomen yleisillä kirjastoilla on ollut oma tärkeä roolinsa. Kirjastojen kautta jazzista on tullut helposti saavutettavaa. Kokoelmat ovat laadukkaita, syviä ja ammattitaitoisesti hoidettuja. Lisäksi monet kirjastot tarjoavat maksuttomia konsertteja sekä mahdollisuuksien mukaan tiloja harjoitteluun. Monet kirjastoalan ammattilaiset tuovat musiikkikulttuuria esille myös kirjoittamalla. Tähän Intervallin numeroon jazzista ovat kirjoittaneet ja kertoneet jazzkitaristi, kulttuurikirjastonhoitaja Marko Aho (Sastamala) ja saksofonisti, tietokirjailija, kirjastopalvelupäällikkö Jaakko Lind (Salo).
Tässä yhteydessä on syytä mainita myös musiikkikirjastot.fi:n suunnittelija Tuomas Pelttarin kipparoima Levyhyllyt-verkkosivusto, jossa jazzlevyjä on kuratoitu asiantuntijoiden avustuksella jo vuosien ajan. Tietoa saa myös Maaria Harviaisen (Taideyliopisto) ja Tiina Tolosen (Oulun yliopisto) vetämältä musiikintiedonhaku.fi-sivulta. Kyseessä on musiikkikirjastoyhdistyksen muska-ryhmän (musiikkioppilaslaitoskirjastolaiset) ylläpitämä avoin sivusto, jolla opastetaan, kuinka tehdä erilaisiin musiikkiaineistoihin liittyviä tiedonhakuja. Eikä siinä vielä kaikki: kaikille avoin musiikkikirjastopäivä järjestetään tänä vuonna Rovaniemellä 20. huhtikuuta kattoteemanaan jazz. Ohjelmassa on luvassa jazzaiheisia luentoja, klinikoita sekä live-musiikkia.
Kaikessa edellä kirjoitetussa näkyy kirjastojen kulttuurinen merkitys kirkkaimmillaan. Kirjastot ja kirjastoammattilaiset eivät ainoastaan säilytä jazzin historiaa levyillä ja kirjoissa, vaan myös jalostavat sitä eläväksi ja elinvoimaiseksi, ennen kaikkea saavutettavaksi elämykseksi. Tämä tehtävä kytkeytyy suoraan voimassa olevan kirjastolain tavoitteisiin, joiden mukaan yleisten kirjastojen tulee edistää väestön yhdenvertaisia mahdollisuuksia sivistykseen, kulttuuriin ja elinikäiseen oppimiseen.
Marko Niemelä, päätoimittaja
Intervalli tulossa keväällä. Kannen kuva Kaisa Hypénistä: Antti Korpinen
