Soitinlainausta ja striimikonsertteja – kirjastojen uudet musiikkipalvelut tukevat musiikin harrastamista ja kuuntelua • Intervalli 1/2022

Ilona Heinonen ja Ilari Reuhkala • Ääniä tulevaisuudesta

Intervalli • 1/2022
www.intervalli.fi

Kirjastonhoitajat Ilona Heinonen Tampereen kaupunginkirjastosta ja Ilari Reuhkala Kangasalan kaupunginkirjastosta pohtivat Intervallissa tulevaisuuden musiikkikirjastonäkymistä tuoreiden ammattijulkaisujen tiimoilta. Heinosen kirjoittama opas Ääniä tulevaisuudesta – musiikki, kirjastot ja mahdollisuudet jatkaa alalla käytävää keskustelua, ja seuraa 2021 julkaistuja kirjoja Maagisessa paikassa – musiikkikirjastojen tuntematon tulevaisuus ja Kirjastot ja kaupallisuus.

Ilona Heinonen kirjoitti opaskirjan Ääniä tulevaisuudesta – musiikki, kirjastot ja mahdollisuudet. Se julkaistiin tammikuussa 2022.
Ilona Heinonen kirjoitti opaskirjan Ääniä tulevaisuudesta – musiikki, kirjastot ja mahdollisuudet. Se julkaistiin tammikuussa 2022.

…formaateista ja kokoelmasta

Ilona Heinonen: – Toimiva yleinen kirjasto on myös uudistuva. Asiakkaiden ja yhteisön tarpeiden pitää tietenkin olla uudistumisen lähtökohtana. Nykyaikaiset kirjaston musiikkipalvelut hyödyttävät eri käyttäjäryhmiä monin tavoin: kirjasto tarjoaa tietoa, edistää kuuntelu- ja soittoharrastusta, välittää kulttuurielämyksiä ja tukee paikallista musiikkikulttuuria.

Ilari Reuhkala: – Monissa kirjastoissa uudistuminen ei valitettavasti perustu asiakkaiden ja yhteisön tarpeisiin vaan johtajien omasta päästään keksimiin periaatteisiin ja uusiutumiseen uusiutumisen vuoksi. Tästä esimerkkinä äänitekokoelmista tai -hankinnasta luopuminen. Tilastoista kyllä näkee, että kysyntää on edelleen, joten en tiedä mihin ”tarpeisiin” nämä uudistukset ovat perustuneet.

– Kirjaston musiikkipalvelut ovat totta kai paljon muutakin kuin äänitekokoelma, joka on vähentyneen lainauksen takia aiempaa selvemmin vain yksi osa kokonaisuutta. Ilmaiset tapahtumat ja musisointimahdollisuudet ovat yhtä tärkeitä osia, mutta ne eivät kuitenkaan saa syrjäyttää niitä toimintamuotoja, joissa kirjasto on parempi kuin kukaan muu: tietopalvelu ja kokoelmatyö.

Ilari Reuhkala oli mukana tekemässä kirjaa Maagisessa paikassa – musiikkikirjastojen tuntematon tulevaisuus. Kuva: Mariia Haatanen
Ilari Reuhkala oli mukana tekemässä kesällä 2021 ilmestynyttä kirjaa Maagisessa paikassa – musiikkikirjastojen tuntematon tulevaisuus. Kuva: Mariia Haatanen

IH: – Totta, kokoelma on kirjaston kivijalka. Musiikkikokoelman erityispiirre on, että sisältöä on tarjolla monessa eri formaatissa. Kun eri formaattien suosio kasvaa tai vähenee, siihen voidaan reagoida kokoelmatyöllä. Itse musiikki tietystikään ei ole katoamassa minnekään.

– Musiikkikokoelmaan kohdistuu monenlaisia ennakkoluuloja ja käsityksiä, oikeita ja vääriä. On fakta, että CD-lainaus laskee, mutta aika monet CD-levyn tulevaisuutta ennustavat spekulaatiot ovat jo osoittautuneet vääriksi. Hätiköityjä ratkaisuja voi olla vaikea perua myöhemmin.

IR: – Kaikkien formaattien suosion kasvuun kirjasto ei kuitenkaan voi reagoida. Populaarimusiikin striimaamisen tarjoaminen on käytännössä mahdotonta kirjastoille, vaikka se on juuri sitä, mitä valtaosa musiikin käyttäjistä haluaisi tehdä. Tekijänoikeuslaki asettaa kirjaston asiakkaat hyvin eriarvoiseen asemaan heidän suosimansa formaatin mukaan.

– CD-levyjä lainataan edelleen maanlaajuisesti tuplasti nuotteihin verrattuna, joten formaattia ei voi pitää mitenkään marginaalisena kirjastojen kannalta.

IH: – Kokoelmat ovat entisestään monipuolistuneet, kun lainattavaksi on tullut soittimia ja muita musisoimiseen liittyviä laitteita, kuten esim. Zoom-äänityslaitteet Tampereella. Meillä Metsossa on näistä hyviä kokemuksia, ja lainaus on sujunut lähes ongelmitta.

IR: – Soittimien lainauksen aloittaminen on yllättävän helppoa ja halpaa, mutta edellyttää tietysti henkilökunnalta hieman uusia taitoja. Kitaroiden ja ukulelejen mukana lainattavaksi kannattaa hankkia elektroninen viritysmittari ja jättää virittäminen asiakkaiden tehtäväksi. Tällöin kielien vaihto on oikeastaan ainoa huoltotoimenpide, jota henkilökunnan pitää osata tehdä. Lyömäsoittimille ei tarvitse tehdä senkään vertaa. Isommissa ongelmissa (joita tulee harvoin) voi kääntyä soitinliikkeen puoleen.

…vinkkauksesta, tietopalvelusta ja somesta

IH: – Aineistojen ja sisältöjen esittely on tärkeää ja hauskaa, kun voi käyttää omaa luovuuttaan. Sosiaalinen media on tuonut paljon uusia mahdollisuuksia sisällöistä kertomiseen ja kirjastoviestintään. Perinteisten aineistonäyttelyiden ja vinkkaustilaisuuksien lisäksi voi tehdä somepäivityksiä tai vaikka videoita verkkoon.

IR: – Sisällöntuntemus onkin sitä kirjastolaisten ydinosaamista ja varmasti myös pääsyy miksi ihmiset alalle hakeutuvat. Vastaavasti esiintyminen, jota esimerkiksi somevideoissa pitää tehdä, ei ole monelle kirjastolaiselle kovin luontevaa. Perinteinen vaatimaton kirjastotyöntekijä taitaa mieluiten jakaa sitä omaa sisältöosaamistaan henkilökohtaisissa asiakaskohtaamisissa. Itsellenikin se on luontevinta välittömän palautteen vuoksi: kiitollisen asiakkaan iloon on helppo yhtyä, kun taas pari sometykkäystä tuntuu pettymykseltä päivityksen eteen nähdyn vaivan rinnalla.

IH: – Toisaalta pari sometykkäystä voi tarkoittaa, että sadat ihmiset ovat nähneet julkaisusi ja saattavat myös hyödyntää vinkkiäsi.

IR: – Asiakkaiden tavoittaminen somessa voi myös olla hyvin haastavaa. Somen käyttö edellyttää ennen kaikkea pitkäjänteistä sitoutumista alustaan ja jatkuvaa päivittämistä, mihin ei läheskään kaikissa kirjastoissa ole resursseja. Toisaalta harvassa kirjastossa on myöskään enää mitään erillistä musiikin tietopalvelun asiakaspalvelutiskiä, joten musiikkia etsivä asiakas saattaakin tavoittaa asiantuntijan parhaiten netin kautta. Somettamisesta ei siis kannata ottaa turhia paineita, mutta toisaalta tulee miettiä miten tietopalvelua ja sisältöjen vinkkausta voisi toteuttaa enemmän netin kautta. Tässä yhteistyö eri kirjastojen välillä on tärkeää.

IH: –Yhteistyö kollegoiden kanssa yli kirjastorajojen voi muutenkin auttaa monipuolisten palveluiden tarjoamisessa. Somessa kannattaa mielestäni kaikkien kirjastojen olla: se on edullinen tapa kertoa kirjaston tarjonnasta sekä tavoittaa uusia asiakkaita. Sosiaalisesta mediasta ja sisällöntuotannosta löytyy myös hyviä kirjoja, joiden avulla voi syventää someosaamista.

– Harmillisesti tosiaan musiikin tietopalvelutiskejä ei enää monesta kirjastosta löydy. Hyvänkin musiikkikokoelman merkitys pienenee, jos henkilökunnalta puuttuu siihen liittyvä asiantuntemus. Sen ylläpitämiseen ja kehittämiseen pitäisi olla työntekijöillä mahdollisuus. Asiantuntevaa musiikin tietopalveluahan ei saa mistään muualta kuin kirjastosta – on tärkeää, että tarjoamme sitä!

IR: – Erityisen ainutlaatuista on kirjastojen sisällönkuvailuosaaminen. Kaupallisilla striimauspalveluilla ei ole mitään syytä kuvailla tarjoamaan aineistoa hyvin tiedonhaun kannalta. Ainoastaan kirjastolla on resursseja kuvailla musiikkia niin, ja sitäkin resurssia pitäisi olla vastaisuudessa enemmän, ei vähemmän. Takautuva luettelointi on asia, jota ei kirjastoissa juurikaan voi tehdä, mutta pitäisi voida. Kun äänitteiden lainauksen vähentyminen johtaa avokokoelmien pienenemiseen ja varastojen korostumiseen, on elintärkeää pitää huoli siitä, että aineisto löytyy myös sieltä missä sitä ei pääse fyysisesti tarkastelemaan. Lisäksi olisi tietysti varmistettava, että kuvailusäännöt ja kirjastojärjestelmät on suunniteltu myös musiikin kuvailua ja tiedonhakua silmällä pitäen eikä vain kirjoja varten.

…harrastustiloista ja musiikkitapahtumista

IH: – Musiikin harrastamisen tukeminen näkyy monissa kirjastoissa myös tilaratkaisuissa. Oodin musiikkistudiot ovat tästä hyvä esimerkki, ja soittohuoneita ja studioita on rakennettu moneen muuhunkin kirjastoon. Tampereen Metsossa aukeavat huhtikuussa uudet harrastustilat Soundi ja Visio, joissa voi äänittää sekä tehdä mm. rintanappeja ja suurkuvatulosteita makerspace-hengessä.

IR: – Toisaalta kaikkien kirjastojen arkkitehtuuri ei mahdollista uusien luovien tilaratkaisujen tekemistä. Helpointa nämä on toteuttaa ihan uusia kirjastorakennuksia suunnitellessa.

IH: – Kyllä, ja ilahduttavasti uusissa kirjastoissa näyttää yleisesti olevan musiikin harrastustiloja. Vanhemmissakin rakennuksissa voidaan miettiä luovia ratkaisuja musisoimisen tukemiseen, esim. digipianon hankkimista ja soitinlainauksen aloittamista.

– Modernit kirjastotilat helpottavat myös tapahtumien järjestämistä kirjastoissa. Tapahtumathan nähdään nykyään tärkeänä osana kirjastojen toimintaa. Musiikkitapahtumat sopivat hyvin osaksi kirjaston musiikkipalveluita. Korona-aikana Metsossa tehtiin aikamoinen digiloikka ja panostettiin paljon laadukkaiden striimien tuottamiseen. Tästä osaamisesta on varmasti hyötyä myös jatkossa, vaikka nyt päästäänkin taas toteuttamaan lähitapahtumia.

IR: – Tapahtumien merkitys vaihtelee kuitenkin paljon paikkakunnittain. Isoissa kaupungeissa on paljon tarjontaa, joka tosin suurimmalta osalta on maksullista ja tapahtuu ilta-aikaan. Kysyntää on helposti myös perheystävällisille päivätapahtumille, ja iso kirjasto houkuttelee myös isompia esiintyjiä. Syrjempänä kirjaston asema taas voi olla aivan kriittinen paikallisen musiikkielämän kannalta. Isojen kaupunkien naapurikunnissa sen sijaan voi olla varsin vähän keikkojen kohdeyleisöä, koska nuoret aikuiset asuvat ja kerääntyvät naapurikaupungissa. Bänditoimintakin keskittyy silloin isoon keskustaajamaan.

IH: – Niin, kokeilun kautta ehkä selviää parhaiten, mitkä tapahtumat kiinnostavat omaa käyttäjäkuntaa. Markkinoinnilla ja brändäyksellä voi olla iso vaikutus kävijämääriin. Jo ennen tapahtuman toteuttamista kannattaa miettiä, mikä on kohdeyleisö, ja suunnata markkinointia suoraan heille. Toisaalta tapahtuman tavoitteeksi voidaan ottaa paikallisen musiikkitoiminnan tukeminen tarjoamalla esiintymistilaa, jolloin ei tarvitse pyrkiä isoihin katsojamääriin.

– Tapahtumien toteuttaminen voi tuntua raskaalta, jos työ kaatuu vain yhden tai muutaman ihmisen niskaan. Yhteistyöllä työmäärää saadaan jaettua. Hankasalmen yökirjasto-case Ääniä tulevaisuudesta -kirjassa on hyvä esimerkki yhteistyönä toteutetusta striimitapahtumasta.

IR: – Musiikkitapahtumien järjestäminen ei tosiaan voi olla pelkästään ”musalaisten” vastuulla, ihan vain siksi että musiikkiosastoilla harvoin on kovin montaa työntekijää. Jos erillistä osastoa enää edes on olemassa.

IH: – Pedagoginen toiminta ja siihen liittyvät tapahtumat ovat yksi osa kirjastojen moderneja palveluja. Metson musiikkiosastolla on pidetty musiikkivinkkauksia viidesluokkalaisille vuodesta 2013 asti. Muillekin ikäryhmille suunnatut pedagogiset tapahtumat, kuten soittamiseen ja musiikinteoriaan liittyvät työpajat, ovat olleet suosittuja.

IR: – Pedagogisuudesta puhuminen yleisen kirjaston kontekstissa kuulosti aluksi vieraalta ja pelottavaltakin, kunnes tajusin, että se ei ole sinänsä mitään uutta kirjastossa. Sisältöjä avaavat luennot, tiedonhaun opetus sekä e-aineistojen ja laitteiden käytön opastuskin ovat pedagogiikkaa. Kirjaston työntekijät ovat jo pedagogeja, vaikka se ei meidän kaikkien tittelissä luekaan.

Ilona Heinonen
Ilari Reuhkala

Tammikuussa 2022 julkaistun oppaan Ääniä tulevaisuudesta – musiikki, kirjastot ja mahdollisuudet kirjoitti kirjastonhoitaja Ilona Heinonen Tampereen kaupunginkirjastosta. Pirkanmaan ja Keski-Suomen (AKE Tampere) sekä Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan (AKE Vaasa) kehittämiskirjastojen julkaisema opas valottaa musiikkikirjastojen mahdollisuuksia ja tarjoaa tukea tulevaisuuden osaamiselle. Oppaan sisältöön liittyy digitaalinen pakohuonepeli.

Ääniä tulevaisuudesta on saatavilla suomenkielisenä e-julkaisuna sekä saavutettavana PDF-julkaisuna suomeksi ja ruotsiksi. Painettua versiota on jaettu Pirkanmaan ja Keski-Suomen kirjastoihin. Sähköiset versiot ovat vapaasti kaikkien saatavilla.

Ääniä tulevaisuudestamusiikki, kirjastot ja mahdollisuudet (pdf)
Framtidens tonermusikbibliotekens potential (pdf)
Pakopeli suomeksiKirjastolainen vailla menneisyyttä
På SvenskaBibliotekarien utan förflutet
Lisätietoa Pirkanmaan ja Keski-Suomen kehittämiskirjaston musiikkihankkeesta

Kirjastonhoitaja Ilari Reuhkala Kangasalan kaupunginkirjastosta oli mukana tekemässä kirjoja Maagisessa paikassa – musiikkikirjastojen tuntematon tulevaisuus (2021) ja Kirjastot ja kaupallisuus (2021). Molemmat teokset ovat varattavissa kirjastoista. Maagisessa paikassa on saatavana myös suomenkielisenä PDF-julkaisuna.

Maagisessa paikassa – musiikkikirjastojen tuntematon tulevaisuus (pdf)

Varaa ammattikirjallisuutta kirjastosta
Finna.fi

Maagisessa paikassa – musiikkikirjastojen tuntematon tulevaisuus Toimittajat Lassi Kokkonen & Tuomas Pelttari & Jean Ramsay & Ilari Reuhkala
247 sivua
Suomen musiikkikirjastoyhdistys 2021

Kirjastot ja kaupallisuus
Toimittaja Tuomas Kilpi
92 sivua
Oppian 2021

Ääniä tulevaisuudesta – musiikki, kirjastot ja mahdollisuudet
Ilona Heinonen
92 sivua
Tampereen kaupunginkirjaston alueellinen kehittämistehtävä 2022

Intervalli 1/2022. Kannen valokuva: Sanni Koskimies-Chiba
Intervalli 1/2022. Kannen valokuva: Sanni Koskimies-Chiba

Haastattelussa Marko Niemelä, Rovaniemen musiikkikirjaston aktiivi • Intervalli 2/2021

Kysymykset • Tuomas Pelttari
Vastaukset • Marko Niemelä

Intervalli • 2/2021
www.intervalli.fi

Erikoiskirjastonhoitaja Marko Niemelästä välittyy innostus musiikkikirjastotyöhön. Niemelän mielestä arkinen asiakaspalvelu ja ihmisten kohtaaminen on yhtä olennaista työn sisältöä kuin moninaiset musiikin ilmentymät ja uudistuvat verkkopalvelut. Intervalli kysyi Niemelältä, mitä kaikkea Rovaniemen musiikkikirjastossa on tekeillä nyt ja lähitulevaisuudessa.

Marko Niemelä. Kuva: Kristiina Hoikka
Marko Niemelä. Kuva: Kristiina Hoikka

Mitä kuuluu Rovaniemen musiikkikirjastoon syksyllä 2021?

– Kiitos hyvää! On ollut mukavaa järjestää musiikkitapahtumia ja pyörittää suhteellisen tavallista musiikkikirjastoarkea. Tapahtumia on ollut viikoittain ja loppuvuodeksi on sovittu kaikenlaista mielenkiintoista. Lokakuussa 2021 musiikkikirjaston vahvuuteen liittyi uusi kirjastovirkailija Ari Hietala. Hänellä on muusikko- ja graafikkotaustaa. Arin työtehtäviä ovat muun muassa pajatoiminnan pyörittäminen ja äänentoistosta vastaaminen. 

Miten kuvailisit työtäsi musiikkikirjastossa?

– Monipuoliseksi! Osaston vastaavana ja esimiehenä hommiin kuuluvat toiminnan kehittäminen, kokoelmatyöt, vinkkaaminen, tapahtumatuotanto, markkinointi ja tiedottaminen sekä tärkeimpänä tietenkin asiakaspalvelu rutiiniprosesseineen. Täytyy oikein erikseen mainita, että mielestäni asiakkaiden kanssa jutteleminen musiikista on mitä parasta musiikkikirjastotyötä. 

Miten työsi on muuttunut vuosien varrella?

– Aloitin musiikkikirjastossa tammikuussa 2001. Kaikki työkaverit ovat vaihtuneet, pahvikortistoa ei enää käytetä eikä levykauppiaalle lähetetä enää fakseja. Suurin muutos on tapahtunut tietenkin äänitteiden lainaamisessa. Olen nähnyt mm. CD-levyjen äkkijyrkän nousukauden ja loivan laskun. Muistan, kun iltavuorossa palvelutiskillä istui kaikissa vuoroissa kaksi työntekijää lainaamassa valtavia levypinoja. Onneksi työ on siitä monipuolistunut ja käynyt myös mielenkiintoisemmaksi. Musiikkikirjastot ovat hyviä näköalapaikkoja muualla musiikkikulttuurissa tapahtuvien muutosten seuraamiseen. 

Mitä projekteja on käynnissä tällä hetkellä?

– Tärkein on pajatoiminnan hallittu käynnistäminen – vierastan sanaa maker space. Meillä pajalaitteisiin lasketaan kuuluviksi myös vinyylileikkureiden, ompelukoneiden ja 3D-tulostimien lisäksi perinteiset soittimet. Ari Hietala järjestää erilaisia laitteita esitteleviä osallistavia työpajoja. Suunnitelmissa on esimerkiksi näyttää, miten kitaristien kannattaa järjestää pedaalilauta – tai miten rumpali voi tulostaa bassorumpuun bändinsä logon.

Millainen on lappilaisen musiikin tietokanta PopuLappi? Miten PopuLappiin pääsee?

PopuLappia pääsee selaileman osoitteessa populappi.rovaniemi.fi. Mukaan tietokantaan pääsevät lappilaiset ja lappilaislähtöiset artistit. Kynnys on matala. Tietokanta on suunniteltu mahdollisimman helppokäyttöiseksi ja ylläpidettäväksi. Historia juontaa 2010-luvun alkuun. Tietokanta suunniteltiin yhteistyössä silloisen Lapin taidetoimikunnan läänintaiteilijoiden Petteri Maljamäen ja Hannu Raudaskosken kanssa. Kymmenessä vuodessa PopuLappi on teknisessä mielessä elegantin harmaantunut. Toiveissa onkin, että lähivuosina pääsisimme julkaisemaan siitä uuden version.

PopuLappi on myös haastatteluja, podcasteja ja kirjastoesiintymisiä. Miten uudet ilmentymät luotiin?

PopuLappi on eräänlainen tuoteperhe, johon kuuluu myös fyysinen, ja jatkuvasti karttuva lappilaisen populaarimusiikin kokoelma, elävän musiikin klubi sekä YouTubessa julkaistava ohjelma, jossa haastatellaan lappilaisia artisteja. Usein PopuLapin vieraat myös esiintyvät – ja joskus myös vinkkaavat lempimusiikkiaan. Laulaja Jaakko Laitinen (Väärä Raha -yhtyeestä) julkaisi yhteistyössä Lapin Kansan lisäksi myös mahtavan PopuLappi-podcastin. Uusiakin jaksoja on luvassa. 

Rovaniemen Kirjastorokki järjestettiin jälleen viime syyskuussa. Mitä on Kirjastorokki?

– Se on elävän musiikkikirjaston järjestämä elävän musiikin legendaarinen tapahtuma, jolla on yli 30-vuotinen historia.  Ensimmäistä kertaa se järjestettiin helmikuussa 1990. Vuosien mittaan mukana on ollut valtava määrä paikallisia nuorisobändejä. Nykyisin Kirjastorokki järjestetään Rovaniemi-viikolla yhteistyössä nuorisotoimen kanssa. Yhteistyötä tehdään myös Rock Academy Finlandin puitteissa. Musiikkikirjastossa ovat vierailleet Rock Academyn vieraina esim. Marko Annala, Matti Mikkola, Noora Louhimo, Marzi Nyman, Mara Balls ja Sami Yaffa.

Sinut tunnetaan Talking-yhtyekokoonpanoista, jotka kertovat eri musiikkilajeista esiintymisen kautta. Mistä konseptissa on kyse?

– Talking-vinkkaus on Hannu Raudaskosken ja minun kymmenisen vuotta sitten kehittämä suosittu vinkkausmetodi, jossa kirjaston aineistoa vinkataan kirjastoissa ja kouluissa sekä erilaisissa kylätaloissa ja asukastuvilla käyttämällä elävää musiikkia. Teemana voi olla esim. tyylisuunta, artisti tai yhtye. Esimerkiksi Jarmo ”Slim Butlerin” kanssa on jo vuosia vinkattu bluesin historiaa. Vuodesta 2018 mukana on ollut kaupungin virallinen rytmiorkesteri Kunnan Pojat

– Vinkattavia aiheita ovat olleet rock ’n’ roll, The Beatles ja Creedence Clearwater Revival. Lisäksi aiheina on ollut mm. haitari, sähköbasso, irlantilainen perinne-musiikki, big band -musiikki ja lastenlaulut. Tuorein vinkkaus kuultiin 25. lokakuuta kun Lapin kamariorkesterin huilisti piti Talking Classic -luennon otsikolla Huilistisia kurkistuksia musiikin historiaan. Keväällä 2022 on tarkoitus järjestää lisää klassisen musiikin vinkkauksia. 

Talking CCR • Kunnan Pojat plays Creedence Clearwater Revival. Kuva: Tatu Kantomaa
Talking CCR • Kunnan Pojat plays Creedence Clearwater Revival. Kuva: Tatu Kantomaa

Miten hyödynnätte Rovaniemen kirjastossa Musiikkikirjastot.fi:n tuottamia valtakunnallisia verkkopalveluita, kuten Levyhyllyt?

– Seuraamme itse palvelua ja vinkkaamme sen sisältöjä. Levyhyllyissä on loistavia artikkeleita, joita jaamme sosiaalisessa mediassa. Olemme hyödyntäneet myös sivuston materiaalipankkia näyttelyissämme. Vahvat suositteluni!

Mitä odotat vuodelta 2022?

– Suurimmat odotukset kohdistuvat pajatoiminnan käynnistämisen. Toiveena on, että korona-aika viimein väistyisi kokonaan ja asiakkaat uskaltaisivat sen myötä jalkautua entistä rohkeammin kirjastoihin. Odotan myös paljon hyviä keikkoja ja uusia julkaistavia levyjä, nuotteja, lehtiä ja kirjoja – olemmehan sentään ennen kaikkea musiikkikirjasto!

Intervalli 2/2021.
Intervalli 2/2021.

Musiikkitapahtumien taiasta kirjastossa

Tuntuuko kirjastoon töihin tullessa joskus vähän turtuneelta? Siltä, että edes viehättävä kirjastotalo ei tunnu enää yhtä viehättävältä? Jos olet kiinnostunut kirjastoista ja/tai tehnyt pitkän uran kirjastossa, niin saatat haluta lukea eteenpäin. Olen nimittäin keksinyt virikkeellisyyden ylläpitämiseksi rohdon, joka toimii.

Olen aina pitänyt kirjastoista. Taisin pitää niistä jo ennen kuin osasin kunnolla lukea. 70-luvulla ahmin lasten- ja nuortenkirjoja Kiikalan kirkonkylän kirjastossa. Tuosta rivitalon päässä sijainneesta kotoisesta paikasta sain ensimmäisen kirjastokorttini. Olin vapaa lukemaan mitä halusin. Myöhemmin löysin Salon kirjastosta musiikkia. Kuuntelimme innokkaasti levyjä pienen pöydän ääressä, arvokkaiden kirjasarjojen käsikirjastomaisen tuoksun ympäröimänä. Paljon myöhemmin pääsin työhön Turun musiikkikirjastoon. Aurajoen rannassa pääsin käsiksi siihen, mitä olin kait halunnut koko ajan: päästä kuuntelemaan kaikkea mahdollista.

* * *

Jännitys iskee jo Vähätorilla. Turun Vanhaa kirjastotaloa lähestyessä alkaa hieman kihelmöidä. Onkohan luennoija tai bändi hyvä? Jaa, Musiikin Stagella on jo vähän tungosta. No, ehkä onnistun saamaan vielä hyvän paikan. Viimeksi jännitin sitäkin, miten ranskalaissäveltäjä Lili Boulangerin teokset toimivat Stagella, Robert Stormin luennon lomassa. Monet olivat paikalla muistiinpanovihkon kanssa, onhan nuorena menehtynyt Boulanger (18931918) kiinnostava, mutta Suomessa melko tuntematon säveltäjä. Itse vain kuuntelin lumoutuneena.

Vanhan kirjastotalon massiivisuuden keskellä kelpaa keskittyä olennaiseen. Miten mahtava rauha musiikin äärellä, aivan kaupungin ydinkeskustassa. Stormin luento kulkee eteenpäin, kuullaan historiaa ja ällistyttävän kaunista musiikkia, tutkitaan levynkansia isolta screeniltä, keskustellaan, elähdytään. Äänentoisto toimii moitteettomasti. Tilan erinomainen akustiikka on silkka vahinko, mutta miten mahtava sellainen. Kotimatkalla jäin miettimään kokemaani, enemmän kuin tyytyväisenä. Olinko hetken musiikin ytimessä?

Tunnelmaa Turun musiikkikirjastossa 18.2.2016, Vanha kirjastotalo. Robert Stormin luennon aiheena nuorena menehtynyt ranskalaissäveltäjä Lili Boulanger.

Tunnelmaa Turun musiikkikirjastossa 18.2.2016, Vanha kirjastotalo. Robert Stormin luennon aiheena nuorena menehtynyt ranskalaissäveltäjä Lili Boulanger.

Onnistunut musiikkitilaisuus vaatii paljon taustatyötä. Koska en itse ole mukana järjestämässä musiikkikirjaston tapahtumia kuin harvoin, mietin usein musiikkitiimin, viestinnän ja vahtimestarien yhteistyön tulosta. Buukkaukset, viestintä, julisteet, some, Musasto, paikallismedia, Musiikkikirjastot.fi, tilajärjestelyt, screenit, äänentoisto, roudaaminen, palkkiot, kuulutukset, kuvaaminen jne. Miten paljon kiinnostavaa tekemistä! Mitä jos kävisin katsomassa työn tuloksia?

Kirjasto on mahdollista omia itselleen yhä uudestaan. Kirjastoammattilaisen on virkistävää saapua musiikin neuvontaan asiakkaana, katsella ympärilleen ja ihmetellä hetki. Virikkeelliset kokemukset voivat olla paljon enemmän kuin levyjä, kirjoja tai lehtiä. Kirjastojen tapahtumat ovat suolaa, joka voi maustaa omaa musiikkitajua. Minun ei lopulta tarvinnut tehdä kovin paljon. Piti vain rohjeta tapahtumien ääreen, ryhtyä jälleen asiakkaaksi.

Arkea vastaan ”keksimäni” rohto on siis musiikin, kirjastotilan ja osallistumisen yhteisvire. Kerta toisensa jälkeen käy toteen se, että kirjastoammattilaisenkin kannattaa ilman muuta käydä kirjastossa mahdollisimman usein. Musiikkihan kuuluu meille kaikille  mitä moninaisimmin tavoin.

Tuomas Pelttari

Oletko Musiikin ytimessä?

Tiedotusta esiin

Kirjaston musiikkitapahtumien järjestäminen on työlästä. Varsinaisen tapahtumasuunnittelun ja keikkajärjestelyiden lisäksi pitäisi tehdä edustava tapahtumajuliste, joka leviää sujuvasti myös verkossa. Kotisivujen ja somekanavien tulisi olla ajan tasalla. Pitäisi muistaa käyttää hashtageja ja linkittää mukaan yhteistyökumppanit. Kirjaston blogiinkin olisi kiva tehdä ennakkojuttu. Aktiivinen tiedottaminen on antoisaa työtä, mutta vie kaikkine säätöineen paljon aikaa.

Entä verkkoviestinnän tulokset? Säätäminen ei mene hukkaan, sillä kirjaston näkyvyyttä voi lisätä valtakunnallisen foorumin avulla. Kirjastot.fi pitää yllä tiedotusfoorumia Musiikin ytimessä sekä asiakkaita että kirjastotiedotusta ajatellen. Musiikin ytimessä on Musiikkikirjastot.fi:n toimittama kuvakaruselli ja blogialusta, joka kokoaa edustavasti yhteen musiikkiin liittyvää tiedotusta.

Upoke Musiikin ytimessä sisältää noin 10 kuvan karusellin. Vaihtuvista ja selattavista kuvista pääsee suoraan tiedotussisältöihin. Upokkeen voi tuoda kirjaston verkkosivuille (https-sivuille alkuvuodesta 2016).

Upoke Musiikin ytimessä sisältää noin 10 kuvan karusellin. Vaihtuvista ja selattavista kuvista pääsee suoraan tiedotussisältöihin. Upokkeen voi tuoda kirjaston verkkosivuille (https-sivuille alkuvuodesta 2016).

Uutisoinnissa keskitytään sisältöjen välittämiseen ja tiedon keruuseen. Kirjaston omien linkkien lisäksi Musiikin ytimen nostoissa tuodaan esiin eri toimijoiden yhteystiedot ja tapahtumaan liittyvät verkkofoorumit. Kirjastossa konsertoivan esiintyvän artistin kotisivu, Facebook, Twitter ja SoundCloud mahtuvat helposti mukaan, samoin tapahtumajuliste ja linkki paikallisen verkkolehden uutisjuttuun. Musiikin ytimen vuorovaikutuksessa voit ylittää uutiskynnyksen.

Lisää näkyvyyttä upokkeella

Musiikkikirjastot.fi:n blogeihin löytää helposti. Sisältöihin pääsee etusivulta sekä yläpalkin alasvetovalikoista että karusellin monisivuisesta kuvituksesta. Yläpalkin otsikko Blogit antaa alasvetovalikosta esiin muutakin. Musiikki- ja kirjavinkkifoorumi Levyhyllyt ja ammattiblogi Musiikki kuuluu kaikille toimivat aktiivisesti Musiikin ytimen rinnalla. Eri teitä pitkin nämä blogit täydentävät toisiaan.

Musiikin ytimestä on helppo jakaa juttuja Facebookiin ja Twitteriin, mutta MY toimii uudella tasolla myös somen ulkopuolella. Kirjastot.fi on ottanut askeleen kohti kirjastojen kotifoorumeita, sillä kuvakaruselli on käytettävissä upokkeena myös kirjaston omilla verkkosivuilla. Karuselli löytyy jo esimerkiksi Riihimäen kirjaston ja Lahden konservatorion kirjaston sivuilta. Ensimmäinen https-sivun karuselli tuodaan Vaski-Finnan musiikkisivulle alkuvuodesta 2016. Saat upokkeen koodin Materiaalipankista.

Kirjaston tapahtumaikkuna voi siis jo olla osa valtakunnallista tiedotuskarusellia, jota voi ”monistaa” omallekin sivulle. Toimintaideoita välittyy saumattomasti yli seutukuntarajojen, samalla kun asiakastiedotus kohenee ja kirjastot saavat lisää näkyvyyttä. Esilläolo Musiikin ytimessä on myös osa pitkäjänteistä informaation keruuta, koska uutisnostot jäävät talteen. Juttujen koontisivun hakuruutu löytyy sivun ylälaidasta.

Musiikin ytimessä kaikki voivat olla aktiivisia, sillä juttuja voi myös kommentoida. Nostoihin on mahdollista avata keskustelua ja tuoda esiin omia kirjastokokemuksia. Voit lähettää toimitukselle palautetta ja vinkkejä myös sähköpostitse: pelttari@gmail.com tai someen: Musiikkikirjastolaiset ja @musakirjastot.

Tuomas Pelttari