Musiikkikirjastoista ja levykaupoista

Marraskuun lopulla 2015 julkaistu kirja 12 tuumaa – tarinoita suomalaisista levykaupoista tekee vaikutuksen. Koskaan ennen ei ole voitu lukea yksissä kansissa näin monen levykauppiaan tuntoja. Anssi Monosen toimittaman teoksen kerronta on hyvin valaisevaa. Puheeksi tulee työn motiivit, tarkoitusperät ja realiteetit. Myyntitiskin takaa välittyy lämmin suhde musiikkiin ja osaan kulttuurivaikuttamisessa. Musiikin välittäminen ja sillä inspiroiminen ovat kantavia voimia alan ihmisten arjessa.

Levykauppojen bisnes  jos sitä voi bisnekseksi kutsua  on jälleen murroksessa. Tilaa tehdään sekä uusille että käytetyille LP-levyille. CD kelpaa vielä, mutta suuri buumi on vinyylissä. Formaattikilvan lisäksi jälleenmyynnin rakenne muuttuu. Suuret tavaratalotoimijat vähentävät rajusti musiikkiäänitteiden myyntiä tai ovat lopettaneet sen kokonaan.

Mitä tekee pienyrittäjälevykauppias? Hän innostuu. Omasta levykaupasta voi saada toimeentulon voi ilman hittilevyjen massamyyntiäkin. Pitää vain edetä musiikki edellä, reagoida asiakastarpeisiin ja säilyttää vire. Suomessa säilyy ällistyttävän vireä levykauppakulttuuri, joka sekä uudistuu että retroutuu.

Lukujen tuijottamisesta kohti uutta toimintaa

Tampereen pääkirjasto Metson musiikkiosasto palkittiin Vuoden kirjastokehittäjänä 2015. Metsolaisten tunnelmiin vie Kirjastokaistan toimittama haastattelu. Tästä videosta jäi mieleeni paljon. Yksi asia on se, jota ei sanota. Metsolaiset eivät puhu lainausluvuista tai tilastoista. He puhuvat sisällöistä ja niiden avaamisesta.

Kokoelmien ja sisältöjen avaaminen on aina ollut osa musiikkikirjastotyötä. Kuten kirjastoissa, levykaupoissakin on kyse musiikinkuluttamisen mahdollistamisesta ja kokemusten rikastamisesta. Metsossa uutta on sisältöjen linkittäminen artistivieraiden musiikinteon kokemukseen ja fanitukseen.

Vuosittain kasvavat musiikkiäänitteiden lainausluvut (nuottien lainaushan on tasaista vuosikymmenestä toiseen) ovat muistuma, josta voi olla vaikea päästää irti. Vuosituhannen vaihteen tienoilla ja sen jälkeen oli Turussakin helppoa kiihdyttää kirjaston CD-hankintaa. Kysyntä oli niin kova.

Levyjä saatetaan hankkia kymmennen vuoden takaiseen verrattuna vähemmän, mutta kokoelmien ylläpito ja syventäminen jatkuvat. Samalla kun lainauksessa palataan 90-luvun alkupuolen lukuihin, on musiikkikirjastotoiminnan perusteita mietitty osin uudestaan. Sisältöjä ja tapahtumia tuodaan esiin aiempaa pontevammin.

Nousevat myyntiluvut ja ennätykselliset lainausluvut lämmittävät vain hetkellisesti. Kestävämpää lämmön tunnetta tuottaa ulospäin suutautuva yhteistyö. Monien yhteistyökumppanien tapaan kirjastot toimivat yhdessä myös levykauppiaiden kanssa.

Kirjastoissa tilaa on saanut LP-levyn uusi tuleminen. Raision kirjaston vuosittaiset Vinyyli-iltamat järjestetään helmikuussa 2016 neljättä kertaa. Rovaniemen kirjastossa järjestettiin hiljattain vinyylilevykirppis, samoin Espoon Sellossa. Tampereen Metson musiikkiosasto järjestää Vinyylin paluu -tapahtumia. Retro on noussut esiin asiakkaille, kirjastoille ja kauppialle ihan uudella tasolla.

Veikkaan, että lähivuosina musiikkiliikkeiden ja kirjastojen yhteistyö syvenee. Asiakaspalvelu, verkottuminen, virikkeiden tuottaminen, sisältöjen jakaminen, erikoistuminen, vinyylin paluu, riippumattomuus ja toiminta suurimman bulkkimyynnin ulkopuolella ovat yhteneviä intressejä. Erityisen ilahduttavaa on pienimuotoisten keikkojen järjestäminen. Artisti- ja kirjailijavieraat ovat arkea yhä useammassa musiikkikirjastossa ja levykaupassa.

* * *

Musiikkikirjastot tarvitsevat yhteistyötä ja jalkautumista. Tilastokilvan jäädessä taaemmas voi tapahtua uutta fokusoitumista: samalla kun kaupan on luontevaa lähestyä sisällöillään kirjastoa, kirjastoammattilaiset suuntaavat resursseja myös kohti kaupallisia toimijoita.

Ja jos kosketus kirjaston musiikkisisältöihin uhkaa väliaikaisesti ohentua, niin 12 tuumaa voi olla avuksi. Vannoutuneen levykauppiaan asenne paikallisena musiikkilähettiläänä on jotain maagista. Musiikkikirjastonhoitajan rooli asiakaspalvelijana ei poikkea tästä kovin paljon. Levykauppiaat muistuttavat meitä tarinoillaan olennaisesta. Siitä mikä asiakaspalvelun ja musiikkikirjastotyön eetokseen kuuluu lähtemättömästi. Tuloksenteon ja lainaustilastojen sijaan se on Itse Musiikki.

Aleksi Pahkala, Stupido Shop: ”Meidän missio oli kuiteski aina jakaa musiikin iloa.” Tähän on musiikkikirjastolaisen aina helppo yhtyä. Missio on sama.

Tuomas Pelttari

 

Metson musiikkiosaston palkinto kannustaa eteenpäin

Tampereen kaupunginkirjasto Metso vastaanotti tiistaina 24. marraskuuta merkittävän tunnustuksen. Opetus- ja kulttuuriministeriö palkitsi Metson musiikkiosaston Vuoden kirjastokehittäjänä 2015. Palkintoperusteissaan OKM:n ylijohtaja Riitta Kaivosoja kertoi Metson musiikkiosaston työstä ja kirjastotilassa tapahtuvasta toiminnasta.

– On syntynyt Metso LIVE, livemusiikin ja kirjaston sisällöt yhdistävä uusi toimintakonsepti. Musiikkiaineistojen avaaminen monikanavaisesti ja yhteistyö musiikintekijöiden sekä erilaisten yleisöjen kanssa on Metson musiikkiosaston menestyksen ydin.

Selvää on, että toiminnan uudenlainen konseptointi toimii. Metso LIVE on juuri sitä työtä, jossa musiikkikirjastojen osaaminen ja into yhdistyvät sisältöihin ja verkottumiseen kirjaston ulkopuolelle.

Kirjastonhoitaja Juhani Koivisto (vas.), palvelupäällikkö Jarkko Rikkilä ja kirjastopalvelujohtaja Pirkko Lindberg vastaanottivat Metson musiikkiosastolle myönnetyn Vuoden kirjastokehittäjä 2015 -palkinnon. Metsolaiset saivat Opetus- ja kulttuuriministeriön tunnustuksen Kirjastopäivillä marraskuussa.

Kirjastonhoitaja Juhani Koivisto (vas.), palvelupäällikkö Jarkko Rikkilä ja kirjastopalvelujohtaja Pirkko Lindberg vastaanottivat Metson musiikkiosastolle myönnetyn Vuoden kirjastokehittäjä 2015 -palkinnon. Metsolaiset saivat Opetus- ja kulttuuriministeriön tunnustuksen Kirjastopäivillä marraskuussa.

Kirjastonhoitaja Juhani Koivisto tuo Metso LIVEen lämpöä hohkaavaa keskustelukulttuuria. Ennen konsertteja tehdyissä keskustelutuokioissa voi kulttuurirajoja ylittyä aivan huomaamatta vaikkapa musiikin, kirjallisuuden, kuvataiteen ja elokuvan suuntaan. Isännän luoma tunnelma ja tapahtumien kotoisuus toimii. Metso LIVEssä asiakkaat todella näkevät ja kokevat musiikkisisältöjen ja kirjastotarjonnan merkityksen osana artistivieraiden musiikkimaailmaa.

Tilaisuudet vakuuttavat myös teknisesti. Tilaisuuksia dokumentoivat videotaltioinnit on tehty huolella, jopa neljällä kameralla. Metso LIVEn äänentoistokin on kunnossa, samoin valokuvaus. Tulosta syntyy, kun hyvät resurssit vapauttavat energiaa luovaan työhön.

* * *

OKM toimi rohkeasti palkitessaan Metson musiikkiosaston, sillä kirjastokehittäjäpalkinto puolustaa musiikkikirjastojen tarvetta ja olemassaoloa. Tunnustus tekee turhaksi harhaiset käsitykset, joissa musiikkiosastot ovat kirjastojen jalkapuolia  juuri ja juuri eteenpäin linkuttavia palveluyksiköitä.

Palkinto kertoo Metsossa tehtävän yhteistyön tasosta. Sitä voi pohtia esimerkiksi akselilla työntekijä  kirjaston johto. Dynaamisen työkulttuurin ytimessä oleva palvelupäällikkö Jarkko Rikkilä on koonnut Metson musiikkiosastolle toimivan tiimin. Työntekijöiden vahvuuksien ja erilaisten signaalien vastaanotto, käsittely ja kanavointi kohti uutta voi tuottaa vaikka mitä. Yhteistyö tiimiläisten ja kirjastopalvelujohtaja Pirkko Lindbergin kanssa on vaatinut varmasti valtavan määrän työtunteja. On hienoa, että tämä aika on Metsossa löytynyt ja hyödynnetty.

Metso on tuonut isojen kirjastojen palveluperinteeseen uutta myös viestinnässä. Tapahtumatiedotus ja julisteet leviävät laajalti kirjastojen kotifoorumeilla, myös Facebookissa ja Twitterissä. Somessa tehty kanssakäyminen on jo luonnollinen osa kirjastotyötä, samoin paikallisen median kanssa toimiminen.

Metsolaisten palkinnonvastaanottajien yhteenkäyvä ajatuksenjuoksu kuvastuu hienosti Riitta Taarastin toimittamassa Kirjastokaistan haastattelussa. Lindberg, Koivisto ja Rikkilä tuovat Metson musiikkiosaston toimintaa esiin oivallisesti toisiaan täydentäen. Yhteinen kirjastotyön näkemys välittyy. Se on luontevaa flow’ta.

* * *

Tiedämme, että yhteistyön ylläpito ja tapahtumien kanssa säätäminen on antoisaa, mutta toisinaan raskasta. Metson musiikkiosaston saama palkinto osoittaa, että musiikkikirjastokentän työn tulokset tunnustetaan. Metso on alan ihmisille voimaannuttava esimerkki keskustelevasta yhteistyöstä, jossa kaikilla on mahdollisuus luoda jotain uutta. Onhan palkinnon tarkoitus myös kannustaa meitä eteenpäin, kohti uusia haasteita.

Tuomas Pelttari

 

Metso LIVE – yhden kirjastokonseptin tarina

Metson musiikkiosastolta kuuluu ja näkyy Metso LIVE. Tampereen kaupunginkirjaston uusi konsepti kulkee eteenpäin vauhdilla. Juhani Koivisto ja Jarkko Rikkilä kertovat alla miten konsepti toimii. Sisältää runsaasti vinkkejä ja uusiin mahdollisuuksiin tarttumista.

Yhteistyötä, yhteisöllisyyttä ja uutta ydintoimintaa

Koska musiikki on meille Metson musiikkiosastolla paljon enemmän kuin pelkkiä nuotteja tai äänitteitä, aloimme miettiä ainutlaatuista tapaa livemusiikin ja aineistojen yhdistämiseen vuoden 2012 syksyllä. Halusimme tuoda tapahtuman suoraan osastolle, kirjastokontekstiin. Ensimmäisen syksyn tilaisuudet kulkivat Akustinen ilta -nimellä. Tavoittelimme kuitenkin kuvaavampaa nimeä, joten kysyimme asiaa asiakkailtamme Facebookissa.

Saimme runsaasti loistavia ehdotuksia: Doin’ the Metso round, Metson soitinkutsut, Metsoforte, Metsolan Kannel, Musacorner, Metson soitinmenot, Rakkautta iltapäivällä, MusaMetso, Metso elävänä, Metso soi, Metso goes LIVE, Live at METSO ja MUSAHÖRNERI. Metso LIVE oli yhdistelmä käyttäjien ehdotuksista. Kompromissi, jossa yhdistyivät parhaiten pääkirjastomme nimi, elävä musiikki ja sopiva ytimekkyys viestinnän kannalta.

Pääkirjastossa ei tuolloin ollut siirreltävää PA-laitteistoa, jota kannattaa aina käyttää vinkkausten tukena. Kolme ensimmäistä kertaa teimme äänentoiston osalta yhteistyötä Monitoimitalo 13:n kanssa. Monitoimitalo on erityisesti nuorille suunnattu monipuolinen harrastus- ja ajanviettopaikka, jossa on pro-tason musiikkitoimintaa, esim. studio ja stagetiloja. Oman PA-setin saimme hankittua vuoden 2013 alussa ja sitä onkin käytetty kirjastossa paljon. Mikkien ja mikserin käytön opettelimme kuuntelemalla mikä kuulostaa hyvältä.

Sisällöt yhdistävät kirjastoa ja artisteja

Metso LIVE -esiintyjät ovat edustaneet useita eri musiikin tyylilajeja, painottuen populaarimusiikin osa-alueille. Käynnistysvaiheessa näimme tärkeäksi korostaa ja tukea paikallisuutta, myöhemmin olemme tavoitelleet mahdollisimman monipuolista kattausta kiinnostavia nimiä musiikin kentältä. Monesti sattumalta artistit ovat olleet tapahtumahetkellä vielä musiikkimediassa ajankohtaisesti esillä.

Ville Leinonen (vas.) ja Juhani Koivisto.

Ville Leinonen (vas.) ja Juhani Koivisto.

Tähän päivään mennessä meillä ovat vierailleet Ville Leinonen, Janne Laurila, Pauli Hanhiniemi & Ville Rauhala MAD, Samae Koskinen, Pekko Käppi & Juhana Nyrhinen, Hannibal & Musta Moottori, Laura Moisio, Eva Alkula & Jenny Vartiainen, 22-Pistepirkko, Aino Venna, PULSE – The Finnish Tribute to Pink Floyd, Death Hawks – Teemu Markkula & Tenho Mattila, Joose Keskitalo, Jo’ Buddy ja Ochre Room. Syksyn kuluessa vieraaksemme saapuvat vielä Olavi Uusivirta ja Risto.

Tapahtuma ei olisi mitään ilman kirjastoaineistoa. Keikat tapahtuvat musiikkiosastolla aineiston ja kirjastotoiminnan keskellä. Yhteys kirjastoaineistoon toteutuu monella tavalla, joista näkyvimpänä ovat artistien vinkkauslistat heille merkityksellisistä kirjoista, elokuvista ja levyistä. Kaikki esiintyjät ovat lähettäneet listoja ilomielin etukäteen. Suosittelulistojen pituudet ovat vaihdelleet Joose Keskitalon viidestä teoksesta Aino Vennan kymmeniä kirjoja, elokuvia ja levyjä sisältäneeseen listaan. Tärkeää on ollut se, että aineisto ei rajoitu pelkkään musiikkiin.

Klikkaa tästä Joose Keskitalon Metso LIVE-videoon.

Teokset kootaan Metsoon tarvittaessa ympäri PIKI-kirjastoja. Aineisto laitetaan näyttävästi esille osastolle liven ajaksi ja se on tapahtuman jälkeen näyttelynä ja lainattavissa useita viikkoja. Vinkatut teokset muodostavat samalla myös lavan takaosan ja luovat visuaalista ilmettä. Esimerkiksi Pekko Käppi suositteli Suomen kansan vanhat runot –kirjasarjaa. Kannoimme osastolle kaikki kirjasarjan 34 osaa ja tämä korkea pino tuotti puoliksi vahingossa hauskan yksityiskohdan lavastukseen.

Lavanäkymä Käppinen ja Nyrhinen.

Metso LIVEn päärunko noudattalee samaa kaavaa, joka on tiivistynyt kokemustemme pohjalta. Ensin on haastattelu esiintyjiin vaikuttaneiden teosten pohjalta ja tämän jälkeen elävää musiikkia. Yleensä tilaisuudet kestävät noin tunnin. Haastattelussa puhutaan useimmiten esiintyjien esille nostamista kirjoista, elokuvista ja levyistä. Keskustelu artistien kanssa on välitöntä ja leppoisaa, mutta muuttuu helposti syvälliseksi. Tästä syntyy tunnelma, joka luo Metso LIVE -tapahtumien ilmapiirin. Tunnelma on intiimi.

Livemusiikin osuus on täysin esiintyjien omissa käsissä ja olemme antaneet täysin vapaat kädet esittää mitä tahansa kappaleita. Ville Leinonen esitti ensimmäisessä tapahtumassa biisejä, joita ei vieläkään ole levytetty. Kaikki esiintyjät ovat olleet innoissaan esiintymisestään kirjastossa ja Metson musiikkiosastolla.

Ennen tapahtumaa ja sen jälkeen on huolehdittava muutamista käytännön järjestelyistä, joita olemme harjoitelleet tekemällä. Tuolien järjestäminen, videokuvaus, valokuvaus, esiintyjien isännöinti ja lukuisia pikkujuttuja on otettava huomioon. Työajallisesti kyse on ainoastaan pienestä ekstrasta, jota uusi kirjastoammatillisuus edellyttää. Myös henkilökunnan välitön asenne artisteja kohtaan ja esiintyjien rakkaus kirjastoa kohtaan on ollut ratkaisevaa onnistuneiden kokemusten kannalta.

Olavi Uusivirran keikkaa ja haastattelua mainostettiin julisteella myös Facebookissa.

Olavi Uusivirran keikkaa ja haastattelua mainostetaan julisteella myös Facebookissa.

Some liekeissä ja konseptit laajenee

Olemme hyötyneet sosiaalisen median palveluista. Musiikkikirjastoissa on älyttömästi piilevää osaamista, joka ansaitsee näkyvyyttä. Markkinoinnissa tärkeää on visuaalisuus, kaikissa päivityksissä on oltava kuva ja Facebook- ja Twitter -sivujen päivitykset kiinni hetkessä. Yhtenäisen Tampereen kaupunginkirjaston graafisen ilmeen, julisteiden ja somen avulla olemme pyrkineet vahvistamaan Metso LIVE -konseptia. #Metsolive -hashtagilla löydämme myös käyttäjien kuvat ja kommentit somesta. Meillä tehdyt infografiikkakuvat artistien musiikillisista ja ulkomusiikillisista vaikutteista ovat osaltaan tuoneet esille kirjastosta löytyvää aineistojen syvyyttä ja monipuolisuutta.

Infografiikan kautta on helppo hahmottaa Aino Vennan vaikutteita.

Infografiikan kautta on helppo hahmottaa Aino Vennan vaikutteita.

Tämän syksyn ensimmäisessä Metso LIVEn ennakkomarkkinoinnissa teimme uuden aluevaltauksen. Pohdimme, että olisi hienoa nostaa esiin artistien teosvinkeistä yksi teos, johon keskityttäisiin tarkemmin. Tuloksena oli Metso LIVE – KIRJA -video, jonka ensimmäisessä osassa Ochre Roomin laulaja Lauri Myllymäki esitteli lempikirjailjansa Cormac McCarthyn teoksen Tie. Päätapahtuman teaseriksi tähdätty pätkä kuvattiin noin 15 minuutissa ja editoitiin omin voimin. Tästä on tarkoitus tehdä sarjamuotoinen osa laajempaa kokonaisuutta. Metso LIVE laajenee tänä syksynä myös yhteen Tampereen suurimpaan lähikirjastoon. Sampola LIVE – Gudrid Hansdottir on tulossa lokakuussa.

Klikkaa tästä videoon Metso LIVE – KIRJA

Tulevaisuuden ennusti mahdollisesti 22-Pistepirkon Asko Keränen viimeisessä välispiikissään: ”Tää Metso LIVE on mahtava konsepti ja tää kuulemma laajenee festivaaliksi ja isot PA:t ja savuvehkeet.” Näin voi olla, tai sitten lähdemme kokeilemaan jotain aivan muuta.

Klikkaa tästä Metso LIVE-videoon 22-Pistepirkko: Sunny Days.

30.9.2014

Teksti: Juhani Koivisto ja Jarkko Rikkilä

Pääkirjasto Metson musiikkiosasto

Facebook ja Twitter: @MetsonMusiikki

Tuomas Pelttari, toim.