Theseus on Suomen suurin avoin julkaisuarkisto • Intervalli 1/2021

Tiina Tolosen artikkeli julkaistiin alun perin keväällä 2021

Teksti • Tiina Tolonen
Intervalli 1/2021 (pdf)
www.intervalli.fi

Suomen ammattikorkeakouluilla, toisin kuin yliopistoilla, on yhteinen julkaisuarkisto, jonne tallennetaan niissä valmistuneet opinnäytetyöt. Palvelu on olemassaolonsa aikana osoittautunut hyvin menestyksekkääksi ja sitä kehitetään koko ajan yhteistyössä sen teknisestä ylläpidosta vastaavan Kansalliskirjaston kanssa.

Theseus-tunnus.

Suomen ammattikorkeakoulukirjastot ryhtyivät suunnittelemaan yhteistä opinnäytteiden julkaisuarkistoa jo lähes parikymmentä vuotta sitten. Hanke palvelun rakentamiseksi käynnistyi vuonna 2006 ja Theseus-nimen saanut julkaisuarkisto otettiin virallisesti käyttöön vuoden 2009 alussa. Palvelussa ovat mukana kaikki Suomen ammattikorkeakoulut, viimeisenä tuli mukaan Högskolan på Åland vuoden 2016 alusta.

Theseukseen tallennetaan opinnäytetöiden lisäksi ammattikorkeakoulujen julkaisuja. Tällä hetkellä tallennusten kokonaismäärä on lähes 200 000 ja se kasvaa vuosittain noin 20 000 tallennuksella. Alla olevassa kartassa esitetään Theseuksen latauslukujen kokonaismäärä vuonna 2020 (47 082 022) sekä sinisellä värillä merkittynä kaikki maailman valtiot, joissa Theseuksen sisältöä on ladattu. Suomi näkyy kartassa tummana, koska käyttöä on siellä ollut eniten. Kartan ainoat valkoiset kohdat ovat Pohjois-Korea sekä Päiväntasaajan Guinea.

Kartassa Theseuksen latauslukujen kokonaismäärä vuonna 2020 (47 082 022) sekä sinisellä värillä merkittynä kaikki maailman valtiot, joissa Theseuksen sisältöä on ladattu.
Kartassa Theseuksen latauslukujen kokonaismäärä vuonna 2020 (47 082 022) sekä sinisellä värillä merkittynä kaikki maailman valtiot, joissa Theseuksen sisältöä on ladattu.

Suomen ammattikorkeakouluissa on musiikin tutkinto-ohjelmia seuraavissa ammattikorkeakouluissa: Centria-ammattikorkeakoulu, Jyväskylän amk, Metropolia, Oulun amk, Savonia, Tampereen amk ja Turun amk. Suuri osa näissä ammattikorkeakouluissa tehdyistä musiikin eri tutkinto-ohjelmien sekä amk- että yamk- opinnäytetöistä löytyy avoimesti Theseuksesta luettavaksi. Osa töistä on tekijänoikeudellisista tai muista esimerkiksi työn toimeksiantajaan liittyvistä syistä julkaistu ainoastaan joko painettuina tai kyseisen ammattikorkeakoulun sisäisessä verkossa. Theseuksessa on myös striimausmahdollisuus, eli sinne voi tallentaa esimerkiksi opinnäytetyökonserttinsa ääni- tai videotallenteen kirjallisen työnsä liitteenä. Tässä esimerkkinä Oulun ammattikorkeakoulussa vuonna 2019 valmistunut opinnäytetyö, jossa on liitteenä kaksi videotallennetta.

Theseuksen opinnäytetyökategoriat on jaoteltu kansainvälisen ISCED-koulutusluokituksen mukaisesti. Musiikkialan opinnäytetyöt löytyvät koulutusalajaottelussa kohdasta Esittävä taide ja musiikki. Jokaisella ammattikorkeakoululla on omat kokoelmansa, joihin pääsee Theseuksen etusivulta kyseisen ammattikorkeakoulun nimeä klikkaamalla. Tässä vielä esimerkinomaisesti muutamia tuoreita opinnäytetöitä eri ammattikorkeakouluista:

Sara Larikka Veden vivahteet: johdatus vesiaiheen käsittelytapoihin pianomusiikissa (2021) – Sara Larikan yamk-opinnäytetyö käsittelee vesiaihetta pianomusiikissa ja pianopedagogiassa. Tässä työssä lähdeaineistona ovat olleet Heikki Poroilan kokoamat säveltäjien yhtenäistetyt teosluettelot ja siinä on hyödynnetty myös Taideyliopiston Sibelius-Akatemian Muhi-verkkosivun sisältöjä ja erilaisia nettiartikkeleita musiikin historiaan ja vesiaiheiseen musiikkiin liittyen.

Timo Kajamies Työelämälähtöisyys musiikin hahmottamisen opetuksessa: uuden opetusmallin suuntaviivat Turun konservatorion ammatillisessa pop & jazz-koulutuksessa (2020) – Timo Kajamiehen yamk-opinnäytetyössä tarkastellaan työelämälähtöistä musiikin hahmottamisen opetusta. Opinnäytetyössä muotoillaan työelämälähtöisen opetuksen malli Turun konservatorion ammatilliseen koulutukseen.

Juha Mäkilä Kolme tarinallista kappaletta pianolle (2020) – Juha Mäkilä tarkastelee amk-opinnäytetyössään tarinallisuuden vaikutusta säveltämiensä pianokappaleiden tulkintaan ja soittamiseen. Kappaleet on sävelletty vuoden 2018 aikana ja niiden vaikeustaso on sovitettu pianonsoiton D- tai C-kurssitasolle. Mäkilän sävellykset ovat opinnäytetyön liitteinä.

Henkilökuvassa Tampereen konservatorion kirjastonhoitaja Heikki Kokko • Intervalli 1/2021

Heikki Kokon henkilökuva julkaistiin alun perin keväällä 2021

Teksti • Jaska Järvilehto
Kuva • Heikki Kokko
Intervalli 1/2021 (pdf)
www.intervalli.fi

Heikki Kokko aloitti Tampereen konservatorion kirjastonhoitajana elokuussa 2020. Uutta kirjastonhoitajaa odotti mittava työmaa: konservatorion kirjastotoiminta oli järjestettävä kokonaan uusiksi. Kirjaston nykytilanteen hahmottamiseksi on kuitenkin syytä aluksi matkustaa ajassa reilut kaksikymmentä vuotta taaksepäin.

Musiikin ammatillisen koulutuksen jakautuminen

Ennen ammattikorkeakouluja konservatorioissa tarjottiin musiikin ammatillista opetusta peruskoulupohjaisessa toisen asteen ja ylioppilaspohjaisessa korkea-asteen koulutuksessa. 1990-luvun loppupuolella konservatorioiden korkea-asteen koulutus siirtyi juuri perustettujen ammattikorkeakoulujen piiriin. Käytännön syistä monen ammattikorkeakoulun musiikin koulutusohjelma toimi ainakin osin samoissa tiloissa konservatorion kanssa. Oppilaitosten kirjastopalvelut oli järjestetty usein yhteisesti siten, että konservatorio osti kirjastopalvelut ammattikorkeakoululta.

Viime vuosina ammattikorkeakoulujen ja konservatorioiden yhteistyötä on purettu ympäri Suomen. Keväällä 2020 tämä trendi saavutti myös Tampereen, jossa ammattikorkeakoulu irtaantui Tampereen Musiikkiakatemian nimellä toimineesta yhteistyöstä Tampereen konservatorion kanssa. Opetuksen lisäksi yhteisistä tiloista erkanivat myös 20% kirjaston kokoelmasta muodostanut ammattikorkeakoulun osuus sekä kirjaston molemmat työntekijät Laura Järvinen ja Leeni Pukkinen. Tampereen konservatorio päätti tuottaa oppilaitoksen kirjastopalvelut jatkossa itsenäisesti.

Kirjasto palvelee monipuolisesti

Tampereen konservatorion palveluihin on käsittääkseni sisältynyt kirjastopalvelu jossain muodossa ainakin Tampereen musiikkiopiston alkuajoista saakka 1930-luvulta lähtien. Oma kirjastotila saatiin nykyisen konservatoriotalon valmistuttua 1970-luvun alussa”, Heikki Kokko kertoo. Kirjastonhoitajan työnkuvaan Tampereen konservatoriossa on integroitu myös oppilaitoksen suurempien orkesterien nuotistonhoitajan tehtävät. “Hoidan orkesterille heidän tarvitsemansa materiaalin sekä jaan stemmat soittajille”, Heikki kuvailee.

Heikki Kokko. Kuva: Heikki Kokko
Heikki Kokko

Alkuvaiheessa uutta kirjastonhoitajaa työllistivät kokoelman inventointi ja uuden Mikromarc-kirjastojärjestelmän käyttöönotto. Kirjastojärjestelmän käyttöönotto oli aloitettu jo ennen Heikin saapumista taloon. Aineisto- ja asiakastietokantojen konversio ei ollut onnistunut ihan kaikilta osin, esimerkiksi kaikki lainatiedot eivät olleet siirtyneet uuteen järjestelmään. “En vielä ole lähtenyt tekemään kirjastojärjestelmään isompia muutoksia ennen kuin olen saanut riittävästi arkikokemusta siitä, miten nykyinen järjestelmä tähän ympäristöön soveltuu. Järjestelmän optimointia ja kehittämistä riittää siis lähitulevaisuudessa, kun tietää paremmin mihin suuntaan sitä on tarkoitus viedä”, Heikki linjaa.

Vuodenvaihteessa kirjastossa on otettu opettajien käyttöön omatoimikirjasto. “Omatoimikirjasto oli helppo toteuttaa opettajille, koska heillä on omat elektroniset kulkuavaimet, joille kirjaston pääovi pystyttiin koodaamaan tiettyinä kellonaikoina aukeavaksi. Tulevaisuudessa omatoimikirjasto on mahdollista laajentaa myös ammattiopiskelijoiden käyttöön, mikäli saadut kokemukset sitä puoltavat”, Heikki kertoo.

Kirjastonhoitajan työllä on merkitystä

Työssään Heikkiä motivoi uusien asioiden oppiminen ja niiden syvällisempi sisäistäminen. “Olen pitänyt työstäni paljon ja oppinut suhtautumaan omaan kehitykseeni prosessina. Lyhyellä tähtäimellä haluaisin kehittyä erityisesti musiikkiaineiston syvemmässä luettelointiosaamisessa sekä kirjastotyöhön liittyvissä käsityötaidoissa aineiston ylläpitämisen parissa. Pidemmällä tähtäimellä minua kiinnostaa globaalien megatrendien vaikutukset musiikkikirjastotyöhön esimerkiksi digitalisaation sekä tekoälyn saralla”, Heikki kuvailee.

Konservatorion ainoa kirjastotyöntekijä joutuukin olemaan oman onnensa seppä. Työtä saa tehdä itsenäisesti mutta toisaalta kollegiaalista tukea ei ole saatavilla saman katon alta. “Luetteloinnissa olen tuskaillut viime aikoina runsaan osakohdemäärän kanssa. Haluaisin saada tehtyä osakohteet kattavasti asiakaspalvelun laadun näkökulmasta, mutta joudun painimaan käytettävissä olevan ajan suhteen”, Heikki harmittelee.

Heikin mukaan rajallisista resursseista huolimatta kirjastonhoitajan työllä on merkitystä. “Koen silti, että työtäni arvostetaan. Musiikkiopiston oppilaiden, ammattiopiskelijoiden ja opettajien kiinnostus kirjaston kokoelmaa kohtaan on korkea ja esimerkiksi hankintaehdotuksia tehdään runsaasti”, Heikki iloitsee.

Musiikki kuuluu myös vapaa-aikaan

Ennen nykyistä työtään Heikki työskenteli Tampereen F-musiikissa soitinmyynnin parissa. Harrastukseksi sekä pieneksi lisätuloksi Heikki tekee baarikeikkoja akustisessa duokokoonpanossa nimeltä Duo Kovaralli. “Musiikki on ollut minulle rakkain harrastukseni lapsesta saakka. Soitan itse lähinnä bändisoittimia, joista kitara on itselleni luontevin instrumentti. En kuitenkaan ole itse käynyt musiikkiopistoa enkä muita muodollisia soitinopintoja lukuun ottamatta muutamia yksityistunteja laulun ja kitaran saralla”, Heikki kertoo.

Työn ulkopuolella päivät täyttyvät lapsiperheen arjessa. “Silloin harvoin, kun oikeasti vapaata aikaa omalle tekemiselle jää rentoudun musisoimalla sekä katsomalla laadukkaita televisiosarjoja”, Heikki kuvailee.

Ammatti-identiteettiä rakentamassa

Heikki valmistui keväällä 2016 maisteriksi Tampereen yliopistosta pääaineenaan musiikintutkimus, sivuaineina musiikkitiede ja informaatiotutkimus. “Viimeistään opintojeni aikana suorittamani työharjoittelu Hämeenlinnan kaupunginkirjaston musiikkiosastolla sai minut vakuuttuneeksi valitsemani polun oikeasta suunnasta”, Heikki muistelee.

Kirjastotyössä ja kirjastossa instituutiona Heikki pitää erityisen tärkeänä sitä lähtökohtaa, että kaikilla asiakkailla on tasavertainen pääsy kuratoidun tiedon äärelle. ”Musiikkikirjastoammattilaisuus on mielestäni mitä suurimmissa määrin erityinen ammatti-identiteetti. Sen arvostus ei kuitenkaan ole itsestään selvää. Ammattikuntamme on pieni ja jää helposti yhteiskunnassa vallitsevan tehokkuusajattelun jalkoihin. Tästä syystä meidän on tehtävä jatkossakin hartiavoimin töitä, jottei erityisosaamisemme jää huomaamatta”, Heikki linjaa.

Heikin mukaan muihin musiikkikirjastoalan ammattilaisiin tutustuminen on ollut tärkeää jo oman ammattiuran alkuvaiheessa. “Arvostan suuresti teitä kokeneempia ja viisaampia kollegoita ja odotankin innolla, että pääsemme tapaamaan joskus kasvotusten, kun tämä koronapandemia hellittää”, lähettää Heikki terveisiä Intervallin lukijoille.

Mikalojus Konstantinas Čiurlionis Rojus 1909
Mikalojus Konstantinas Čiurlionis Rojus 1909