Metson musiikkiosaston palkinto kannustaa eteenpäin

Tampereen kaupunginkirjasto Metso vastaanotti tiistaina 24. marraskuuta merkittävän tunnustuksen. Opetus- ja kulttuuriministeriö palkitsi Metson musiikkiosaston Vuoden kirjastokehittäjänä 2015. Palkintoperusteissaan OKM:n ylijohtaja Riitta Kaivosoja kertoi Metson musiikkiosaston työstä ja kirjastotilassa tapahtuvasta toiminnasta.

– On syntynyt Metso LIVE, livemusiikin ja kirjaston sisällöt yhdistävä uusi toimintakonsepti. Musiikkiaineistojen avaaminen monikanavaisesti ja yhteistyö musiikintekijöiden sekä erilaisten yleisöjen kanssa on Metson musiikkiosaston menestyksen ydin.

Selvää on, että toiminnan uudenlainen konseptointi toimii. Metso LIVE on juuri sitä työtä, jossa musiikkikirjastojen osaaminen ja into yhdistyvät sisältöihin ja verkottumiseen kirjaston ulkopuolelle.

Kirjastonhoitaja Juhani Koivisto (vas.), palvelupäällikkö Jarkko Rikkilä ja kirjastopalvelujohtaja Pirkko Lindberg vastaanottivat Metson musiikkiosastolle myönnetyn Vuoden kirjastokehittäjä 2015 -palkinnon. Metsolaiset saivat Opetus- ja kulttuuriministeriön tunnustuksen Kirjastopäivillä marraskuussa.

Kirjastonhoitaja Juhani Koivisto (vas.), palvelupäällikkö Jarkko Rikkilä ja kirjastopalvelujohtaja Pirkko Lindberg vastaanottivat Metson musiikkiosastolle myönnetyn Vuoden kirjastokehittäjä 2015 -palkinnon. Metsolaiset saivat Opetus- ja kulttuuriministeriön tunnustuksen Kirjastopäivillä marraskuussa.

Kirjastonhoitaja Juhani Koivisto tuo Metso LIVEen lämpöä hohkaavaa keskustelukulttuuria. Ennen konsertteja tehdyissä keskustelutuokioissa voi kulttuurirajoja ylittyä aivan huomaamatta vaikkapa musiikin, kirjallisuuden, kuvataiteen ja elokuvan suuntaan. Isännän luoma tunnelma ja tapahtumien kotoisuus toimii. Metso LIVEssä asiakkaat todella näkevät ja kokevat musiikkisisältöjen ja kirjastotarjonnan merkityksen osana artistivieraiden musiikkimaailmaa.

Tilaisuudet vakuuttavat myös teknisesti. Tilaisuuksia dokumentoivat videotaltioinnit on tehty huolella, jopa neljällä kameralla. Metso LIVEn äänentoistokin on kunnossa, samoin valokuvaus. Tulosta syntyy, kun hyvät resurssit vapauttavat energiaa luovaan työhön.

* * *

OKM toimi rohkeasti palkitessaan Metson musiikkiosaston, sillä kirjastokehittäjäpalkinto puolustaa musiikkikirjastojen tarvetta ja olemassaoloa. Tunnustus tekee turhaksi harhaiset käsitykset, joissa musiikkiosastot ovat kirjastojen jalkapuolia  juuri ja juuri eteenpäin linkuttavia palveluyksiköitä.

Palkinto kertoo Metsossa tehtävän yhteistyön tasosta. Sitä voi pohtia esimerkiksi akselilla työntekijä  kirjaston johto. Dynaamisen työkulttuurin ytimessä oleva palvelupäällikkö Jarkko Rikkilä on koonnut Metson musiikkiosastolle toimivan tiimin. Työntekijöiden vahvuuksien ja erilaisten signaalien vastaanotto, käsittely ja kanavointi kohti uutta voi tuottaa vaikka mitä. Yhteistyö tiimiläisten ja kirjastopalvelujohtaja Pirkko Lindbergin kanssa on vaatinut varmasti valtavan määrän työtunteja. On hienoa, että tämä aika on Metsossa löytynyt ja hyödynnetty.

Metso on tuonut isojen kirjastojen palveluperinteeseen uutta myös viestinnässä. Tapahtumatiedotus ja julisteet leviävät laajalti kirjastojen kotifoorumeilla, myös Facebookissa ja Twitterissä. Somessa tehty kanssakäyminen on jo luonnollinen osa kirjastotyötä, samoin paikallisen median kanssa toimiminen.

Metsolaisten palkinnonvastaanottajien yhteenkäyvä ajatuksenjuoksu kuvastuu hienosti Riitta Taarastin toimittamassa Kirjastokaistan haastattelussa. Lindberg, Koivisto ja Rikkilä tuovat Metson musiikkiosaston toimintaa esiin oivallisesti toisiaan täydentäen. Yhteinen kirjastotyön näkemys välittyy. Se on luontevaa flow’ta.

* * *

Tiedämme, että yhteistyön ylläpito ja tapahtumien kanssa säätäminen on antoisaa, mutta toisinaan raskasta. Metson musiikkiosaston saama palkinto osoittaa, että musiikkikirjastokentän työn tulokset tunnustetaan. Metso on alan ihmisille voimaannuttava esimerkki keskustelevasta yhteistyöstä, jossa kaikilla on mahdollisuus luoda jotain uutta. Onhan palkinnon tarkoitus myös kannustaa meitä eteenpäin, kohti uusia haasteita.

Tuomas Pelttari

 

Antti Erkkilä – musiikkikirjastotyötä Forssan kaupunginkirjastossa

Forssan musiikkikirjastopalvelut voivat hyvin

Antti Erkkilä.

Antti Erkkilä.

Antti Erkkilä johtaa Forssan kirjaston musiikkiosastoa. Vuonna 2014 Forssassa työt aloittanut Erkkilä kertoo monipuolisesta työstään kulttuurikeskuksen ytimessä. Yhteistyö paikallisten kulttuuritoimijoiden kanssa lisääntyy. Erkkilä uudistaa forssalaisille tärkeän musiikkiosaston toimintaa, muttei unohda syvän kokoelman merkitystä.

* * *

– Olen Antti Erkkilä, 26-vuotias musiikkikirjastonhoitaja Turusta. Suoritin kirjastoalan tradenomiopinnot Seinäjoen ammattikorkeakoulussa, josta valmistuin vuonna 2013. Tällä hetkellä täydennän opintojani informaatiotutkimuksen maisteriohjelmassa Tampereen yliopistossa, sen verran mitä töiltäni ja harrastuksiltani ehdin. Aion yhdistellä opiskeluissani kirjastoaiheisten opintojen lisäksi ainakin musiikkiin, digitaalisiin peleihin ja sosiaaliseen mediaan liittyviä opintokokonaisuuksia.

– Olin ensimmäisen kerran kirjastossa töissä kesällä 2011, Säkylän kunnankirjastossa. Tunsin valinneeni itselleni sopivan alan. Sen jälkeen olen ollut työharjoittelussa Lapuan kirjastossa, kahtena kesänä sijaistamassa Porin kirjastossa ja siviilipalveluksessa Turun pääkirjaston musiikkiosastolla. Terveisiä vaan kaikille entisille työkavereille!

– Olen ollut ensimmäisessä vakituisessa työsuhteessani Forssan kaupunginkirjastossa musiikkiosaston osastonjohtajana reilun puolen vuoden ajan. Vastaan työssäni Forssan kirjaston musiikkikokoelmista kokonaisuudessaan, sekä kaikesta muustakin musiikkiin liittyvästä toiminnasta, kuten soittohuoneesta, musiikin tietopalvelusta ja kirjastossa järjestettävistä musiikkitapahtumista. Perustyöhön kuuluvat tehtävät alkavat olla pikku hiljaa hallussa, ja nyt seuraavaksi olisi tarkoitus alkaa miettimään mahdollisia uusia musiikillisia kehityssuuntia Forssan kirjastossa.

Miten olet viihtynyt uudessa työssäsi?

– Työ on mukavaa ja todella monipuolista. Osastoa on johdettu ammattitaitoisesti jo pitkään ennen minun tuloani, joten suuria muutoksia tai perustoimintoihin liittyvää kehitystyötä ei ole juurikaan tarvinnut tehdä. Musiikkikirjastotyön lisäksi olen saanut hoitaakseni kirjaston digitaaliseen pelaamiseen liittyvät tehtävät, kuten aineistohankinnan. Saimme juuri hankerahoituksen pelikonsoleiden hankintaan Forssan kirjastolle, ja sen suunnittelu olisi edessä tässä kevään aikana. Musiikki- ja peliasioiden lisäksi olen ollut tiiviisti mukana uuden kirjastojärjestelmän hankintaprosessissa.

Forssan kirjaston musiikkiosastoa.– Työhöni tuo lisähaastetta se, että olen ainoa musiikkiaineistoihin erikoistunut kirjastonhoitaja Louna-kirjastojen kimpassa. Jos eteen tulee haastavia musiikillisia luettelointi- tai tietopalvelutilanteita, niin neuvoa ei välttämättä löydy organisaation sisältä. Tämä on toisaalta ollut myös erittäin kehittävää ammatillisessa mielessä. Ja apua saa onneksi tarvittaessa musiikkikirjastokollegoilta ympäri Suomen.

Millainen kirjasto forssalaisilla on? 

– Kirjasto on osa Wahren-keskusta, joka on kaupungin kulttuuri- ja koulutuskeskittymä. Samassa pihapiirissä sijaitsevat kuvataidekoulu, musiikkiopisto, Wahren-opisto ja Forssan museo. Kirjasto palvelee forssalaisia pääosin melko perinteisin keinoin, eli tarjoamalla laadukasta aineistoa ilmaiseksi kaikille sitä tarvitseville. Kirjasto järjestää tapahtumia, jotka keskittyvät yleensä kirjallisuuteen tai musiikkiin. Lisäksi lapsille järjestetään paljon tapahtumia yhteistyössä muiden Wahren-keskuksen yksiköiden kanssa. Perinteisten toimintamuotojen lisäksi kirjasto on alkanut panostaa myös sosiaaliseen mediaan, verkkosivujen sisältöön sekä e-aineistojen hankintaan ja niistä tiedottamiseen.

* * *

Miten musiikki on esillä kirjastossa? 

– Musiikkiosasto sijaitsee näkyvästi keskellä aikuisten kokoelma-aluetta. Kokoelmissa Forssan kirjaston CD-kokoelman esillepanoa.on noin 9 500 CD-äänitettä, 4 500 nuottia ja partituuria, 1 400 musiikkiaiheista kirjaa sekä 300 DVD- ja Blu-ray-julkaisua. Forssan kirjaston musiikkikokoelmat ovat siis poikkeuksellisen laajat kaupungin asukaslukuun nähden. Muihin asukasmäärältään samankokoisiin paikkakuntiin verratessa musiikkiäänitteitä ja nuotteja saattaa olla kokoelmissa jopa tuplamäärä.

– Myös musiikin hankinta- ja lainausluvut ovat asukaslukuun suhteutettuna keskimääräistä korkeammat. Kokoelma on paitsi laaja, myös erittäin tasokas ja monipuolinen. Kiitos siitä kuuluu edeltäjälleni Maija Allénille. Olen jatkanut näiden kriteerien painottamista aineistonhankinnassa, välttäen sortumasta ainoastaan hetkellisesti hyvin kiertävän aineiston hankintaan. Pienen kaupungin musiikkikirjastolla on siinäkin mielessä erityinen asema, että Forssassa ei ole ollenkaan ns. erikoislevykauppaa. Musiikkikirjasto on kaupungin ainoa paikka, mistä on saatavissa vähänkin marginaalisempaa musiikkia CD-muodossa.

Musiikin näyttelykonsepti Näitä levyjä et löydä Spotifysta on sinun ideasi. Aiheesta on esillepanoja jo useassa kirjastossa. Miten Forssassa?

– Näyttely on ollut hyvä tapa tuoda esille verkkomusiikin ja fyysisten äänitteiden Näitä levyjä et löydä Spotifysta esillä Forssan kirjastossa.eroavaisuuksia. Forssassa levyjä on lähtenyt hyvin lainaan. Uusia Spotifysta puuttuvia levytyksiä tulee vastaan aina aika ajoin, ja pyrin pitämään näyttelyn levyvalikoiman elävänä. Jossain vaiheessa varmasti vaihdan näyttelyn johonkin toiseen, mutta toistaiseksi sillä on kysyntää.

Miten Forssan kirjasto toimii verkossa?

– Forssan kirjasto on Facebookissa ja Instagramissa (@forssankirjasto). Musiiikki on pääosin esillä Facebookin puolella, Instagramissa keskitytään enemmän lasten- ja nuortenosastoon. Facebookin musiikkiaiheiset päivitykset ovat pitäneet sisällään mm. kuvia osaston näyttelyistä, linkkejä ajankohtaisiin musiikkiaiheisiin uutisiin sekä tiedotusta musiikkitapahtumista. Olen pyrkinyt liittämään kirjaston fyysiset kokoelmat osaksi sosiaalisen median päivityksiä, esimerkiksi luomalla päivitykseen linkin aineiston saatavuuteen kirjastoissa, tai lisäämällä siihen kuvan kirjaston tiloista tai aineistosta.

– Somen lisäksi musiikki on esillä myös kirjaston kotisivuilla. Sivusto on uudistunut kokonaan kevään 2015 aikana. Niiltä löytyy Louna-kirjastojen musiikkipalveluiden perustietojen lisäksi linkkiosio Poimintoja musiikkimaailmasta, jonne keräilen kiinnostavia verkkojuttuja ja muuten vaan ajankohtaisia uutisia. Näihinkin pyrin liittämään kirjaston tarjonnan mukaan lisäämällä linkin aineistotietokantaan.

– Musiikkiuutuuksia-osiosta löytyy PDF-muotoisen uutuusluettelon lisäksi Spotify-soittolista, jota päivitän aina kun kirjastolle saapuu uutta lainattavaa. Näiden lisäksi sivuille on listattu mielenkiintoisia musiikin verkkolehtiä ja blogeja, verkkosivustoja jotka tarjoavat nuotti- ja tabulatuuriaineistoa vapaasti sekä musiikin tiedonhaussa hyödyllisiä verkkopalveluja.

Miten paljon musiikkia hankitaan?

– Musiikkiäänitteitä on viime vuosina hankittu vajaan 600 kappaleen vuosivauhdilla ja nuottikokoelma on kasvanut vuosittain yli sadalla nimekkeellä. Musiikkiaiheisia DVD- ja Blu-ray-levyjä on hankittu yleensä muutamia kymmeniä kappaleita vuodessa. Hankintaluvut ovat Forssassa asukasmäärään suhteutettuna melko korkeat, ja kysyntäkin on hyvä.

– Lounais-Hämeen musiikkiopisto sijaitsee fyysisesti samalla alueella kuin kirjastomme, ja tämä vaikuttaa erityisesti nuottien ja soitonoppaiden hankinta- ja lainausmääriin. Levyjä lainataan paljon suhteessa Forssan asukaslukuun, ja striimauspalvelu Naxos Music Libraryn käyttökin on melko vilkasta. Pyrimme hankkimaan laajasti uutuuslevyjä, koska kysyntää on paljon. Laajamittaiseen levyjen varastointiin emme ole ryhtyneet, vaikka Suomessa ei olekaan kansallinen CD-varastointi aivan parhaassa mallissa. Parannusta odotellessa tähän asiaan.

* * *

Millaista paikallinen musiikkielämä on?

– Asun ainakin vielä toistaiseksi Turussa, joten kirjaston ulkopuolinen Forssa on jäänyt itseltäni osin hieman pimentoon. Musiikkitapahtumissa olen ehtinyt jonkin verran käydä. Klassisen musiikin konserttien lisäksi täällä järjestetään esimerkiksi jokavuotinen Tyykijazz-tapahtuma, puistokonsertti Forssa Unplugged ja uutuutena on kuukausittain legendaarisen Ravintola Sävelen tiloissa järjestettävä Vox-klubi, jossa ensimmäisenä esiintyjänä on 22-Pistepirkko. Toukokuussa Sävelessä nähdään Kauko Röyhkä ja Tiisu.

Miten uudistat Forssan kirjaston musiikkitarjontaa?

– Ensi keväästä alkaen olisi tarkoitus järjestää useammin keikkoja ja konsertteja kirjaston tiloissa. Seuraava musiikkitapahtuma on Akkajee-kansanmusiikkiduon konsertti 17.4. Muitakin musiikkiaiheisia tapahtumia, kuten luentoja tai työpajoja olisi mukava järjestää. Kirjaston soittohuoneessa on ollut pystypiano jo kauan, ja sinne on juuri hankittu akustinen kitara asiakkaiden soitettavaksi kirjastossa. Lainattava Ukulele-paketti on myös suunnitelmissa, ja näillä näkymin se toteutetaan ensi syksynä. Äänitepuolella olen alkanut kerätä pientä varastoa ns. klassikkolevyistä, jotka eivät kuitenkaan kierrä erityisen aktiivisesti. Näin osastolla oleva levykokoelma pysyy tuoreempana, ja osa vanhoista levyistä saadaan myös pidettyä lainauskierrossa mukana.

* * *

Miten paljon kulutat itse musiikkia?

– Lähes kaiken kuuntelemani musiikin toistan fyysisten tallenteiden avulla, ja käytän CD-soitin Forssan kirjastossa.aktiivisesti sekä Forssan että Turun kirjastojen levykokoelmia. Työmatkoilla soivat kirjasto-CD:t, kotona levykaupasta hankitut vinyylit. Töissä taas tulee käytettyä netin musiikinkuuntelupalveluita, kuten Deezer, SoundCloud, Bandcamp ja YouTube, muutamia mainitakseni. Nämä ovat erityisen käteviä kirjaston levyhankintoja tehdessä, mutta parhaimman ja kokonaisvaltaisimman kuuntelukokemuksen saa mielestäni fyysisiltä äänitteiltä.

Teet myös itse musiikkia. Millaista?

– Soitan bassoa Karoliina Kuutio -nimisen artistin kanssa. Ystäväni tekee musiikin ja minä sovitan siihen basso-osuudet päälle. Musiikki on vahvasti lauluun ja pianoon nojaavaa, unenomaista maalailua. Asiasanoista käyttäisin ehä seuraavia: popmusiikki, elektroninen populaarimusiikki sekä laulaja-lauluntekijät. Kävimme juuri studiossa äänittämässä muutaman kappaleen, mutta ne ovat vielä miksausvaiheessa. Ne ilmestynevät piakkoin Karoliina Kuution SoundCloud-sivulle, josta löytyy tällä hetkellä pari vanhempaa demoäänitettä.

Kuvat: Maija Pietilä.

Tuomas Pelttari, toim.

Metso LIVE – yhden kirjastokonseptin tarina

Metson musiikkiosastolta kuuluu ja näkyy Metso LIVE. Tampereen kaupunginkirjaston uusi konsepti kulkee eteenpäin vauhdilla. Juhani Koivisto ja Jarkko Rikkilä kertovat alla miten konsepti toimii. Sisältää runsaasti vinkkejä ja uusiin mahdollisuuksiin tarttumista.

Yhteistyötä, yhteisöllisyyttä ja uutta ydintoimintaa

Koska musiikki on meille Metson musiikkiosastolla paljon enemmän kuin pelkkiä nuotteja tai äänitteitä, aloimme miettiä ainutlaatuista tapaa livemusiikin ja aineistojen yhdistämiseen vuoden 2012 syksyllä. Halusimme tuoda tapahtuman suoraan osastolle, kirjastokontekstiin. Ensimmäisen syksyn tilaisuudet kulkivat Akustinen ilta -nimellä. Tavoittelimme kuitenkin kuvaavampaa nimeä, joten kysyimme asiaa asiakkailtamme Facebookissa.

Saimme runsaasti loistavia ehdotuksia: Doin’ the Metso round, Metson soitinkutsut, Metsoforte, Metsolan Kannel, Musacorner, Metson soitinmenot, Rakkautta iltapäivällä, MusaMetso, Metso elävänä, Metso soi, Metso goes LIVE, Live at METSO ja MUSAHÖRNERI. Metso LIVE oli yhdistelmä käyttäjien ehdotuksista. Kompromissi, jossa yhdistyivät parhaiten pääkirjastomme nimi, elävä musiikki ja sopiva ytimekkyys viestinnän kannalta.

Pääkirjastossa ei tuolloin ollut siirreltävää PA-laitteistoa, jota kannattaa aina käyttää vinkkausten tukena. Kolme ensimmäistä kertaa teimme äänentoiston osalta yhteistyötä Monitoimitalo 13:n kanssa. Monitoimitalo on erityisesti nuorille suunnattu monipuolinen harrastus- ja ajanviettopaikka, jossa on pro-tason musiikkitoimintaa, esim. studio ja stagetiloja. Oman PA-setin saimme hankittua vuoden 2013 alussa ja sitä onkin käytetty kirjastossa paljon. Mikkien ja mikserin käytön opettelimme kuuntelemalla mikä kuulostaa hyvältä.

Sisällöt yhdistävät kirjastoa ja artisteja

Metso LIVE -esiintyjät ovat edustaneet useita eri musiikin tyylilajeja, painottuen populaarimusiikin osa-alueille. Käynnistysvaiheessa näimme tärkeäksi korostaa ja tukea paikallisuutta, myöhemmin olemme tavoitelleet mahdollisimman monipuolista kattausta kiinnostavia nimiä musiikin kentältä. Monesti sattumalta artistit ovat olleet tapahtumahetkellä vielä musiikkimediassa ajankohtaisesti esillä.

Ville Leinonen (vas.) ja Juhani Koivisto.

Ville Leinonen (vas.) ja Juhani Koivisto.

Tähän päivään mennessä meillä ovat vierailleet Ville Leinonen, Janne Laurila, Pauli Hanhiniemi & Ville Rauhala MAD, Samae Koskinen, Pekko Käppi & Juhana Nyrhinen, Hannibal & Musta Moottori, Laura Moisio, Eva Alkula & Jenny Vartiainen, 22-Pistepirkko, Aino Venna, PULSE – The Finnish Tribute to Pink Floyd, Death Hawks – Teemu Markkula & Tenho Mattila, Joose Keskitalo, Jo’ Buddy ja Ochre Room. Syksyn kuluessa vieraaksemme saapuvat vielä Olavi Uusivirta ja Risto.

Tapahtuma ei olisi mitään ilman kirjastoaineistoa. Keikat tapahtuvat musiikkiosastolla aineiston ja kirjastotoiminnan keskellä. Yhteys kirjastoaineistoon toteutuu monella tavalla, joista näkyvimpänä ovat artistien vinkkauslistat heille merkityksellisistä kirjoista, elokuvista ja levyistä. Kaikki esiintyjät ovat lähettäneet listoja ilomielin etukäteen. Suosittelulistojen pituudet ovat vaihdelleet Joose Keskitalon viidestä teoksesta Aino Vennan kymmeniä kirjoja, elokuvia ja levyjä sisältäneeseen listaan. Tärkeää on ollut se, että aineisto ei rajoitu pelkkään musiikkiin.

Klikkaa tästä Joose Keskitalon Metso LIVE-videoon.

Teokset kootaan Metsoon tarvittaessa ympäri PIKI-kirjastoja. Aineisto laitetaan näyttävästi esille osastolle liven ajaksi ja se on tapahtuman jälkeen näyttelynä ja lainattavissa useita viikkoja. Vinkatut teokset muodostavat samalla myös lavan takaosan ja luovat visuaalista ilmettä. Esimerkiksi Pekko Käppi suositteli Suomen kansan vanhat runot –kirjasarjaa. Kannoimme osastolle kaikki kirjasarjan 34 osaa ja tämä korkea pino tuotti puoliksi vahingossa hauskan yksityiskohdan lavastukseen.

Lavanäkymä Käppinen ja Nyrhinen.

Metso LIVEn päärunko noudattalee samaa kaavaa, joka on tiivistynyt kokemustemme pohjalta. Ensin on haastattelu esiintyjiin vaikuttaneiden teosten pohjalta ja tämän jälkeen elävää musiikkia. Yleensä tilaisuudet kestävät noin tunnin. Haastattelussa puhutaan useimmiten esiintyjien esille nostamista kirjoista, elokuvista ja levyistä. Keskustelu artistien kanssa on välitöntä ja leppoisaa, mutta muuttuu helposti syvälliseksi. Tästä syntyy tunnelma, joka luo Metso LIVE -tapahtumien ilmapiirin. Tunnelma on intiimi.

Livemusiikin osuus on täysin esiintyjien omissa käsissä ja olemme antaneet täysin vapaat kädet esittää mitä tahansa kappaleita. Ville Leinonen esitti ensimmäisessä tapahtumassa biisejä, joita ei vieläkään ole levytetty. Kaikki esiintyjät ovat olleet innoissaan esiintymisestään kirjastossa ja Metson musiikkiosastolla.

Ennen tapahtumaa ja sen jälkeen on huolehdittava muutamista käytännön järjestelyistä, joita olemme harjoitelleet tekemällä. Tuolien järjestäminen, videokuvaus, valokuvaus, esiintyjien isännöinti ja lukuisia pikkujuttuja on otettava huomioon. Työajallisesti kyse on ainoastaan pienestä ekstrasta, jota uusi kirjastoammatillisuus edellyttää. Myös henkilökunnan välitön asenne artisteja kohtaan ja esiintyjien rakkaus kirjastoa kohtaan on ollut ratkaisevaa onnistuneiden kokemusten kannalta.

Olavi Uusivirran keikkaa ja haastattelua mainostettiin julisteella myös Facebookissa.

Olavi Uusivirran keikkaa ja haastattelua mainostetaan julisteella myös Facebookissa.

Some liekeissä ja konseptit laajenee

Olemme hyötyneet sosiaalisen median palveluista. Musiikkikirjastoissa on älyttömästi piilevää osaamista, joka ansaitsee näkyvyyttä. Markkinoinnissa tärkeää on visuaalisuus, kaikissa päivityksissä on oltava kuva ja Facebook- ja Twitter -sivujen päivitykset kiinni hetkessä. Yhtenäisen Tampereen kaupunginkirjaston graafisen ilmeen, julisteiden ja somen avulla olemme pyrkineet vahvistamaan Metso LIVE -konseptia. #Metsolive -hashtagilla löydämme myös käyttäjien kuvat ja kommentit somesta. Meillä tehdyt infografiikkakuvat artistien musiikillisista ja ulkomusiikillisista vaikutteista ovat osaltaan tuoneet esille kirjastosta löytyvää aineistojen syvyyttä ja monipuolisuutta.

Infografiikan kautta on helppo hahmottaa Aino Vennan vaikutteita.

Infografiikan kautta on helppo hahmottaa Aino Vennan vaikutteita.

Tämän syksyn ensimmäisessä Metso LIVEn ennakkomarkkinoinnissa teimme uuden aluevaltauksen. Pohdimme, että olisi hienoa nostaa esiin artistien teosvinkeistä yksi teos, johon keskityttäisiin tarkemmin. Tuloksena oli Metso LIVE – KIRJA -video, jonka ensimmäisessä osassa Ochre Roomin laulaja Lauri Myllymäki esitteli lempikirjailjansa Cormac McCarthyn teoksen Tie. Päätapahtuman teaseriksi tähdätty pätkä kuvattiin noin 15 minuutissa ja editoitiin omin voimin. Tästä on tarkoitus tehdä sarjamuotoinen osa laajempaa kokonaisuutta. Metso LIVE laajenee tänä syksynä myös yhteen Tampereen suurimpaan lähikirjastoon. Sampola LIVE – Gudrid Hansdottir on tulossa lokakuussa.

Klikkaa tästä videoon Metso LIVE – KIRJA

Tulevaisuuden ennusti mahdollisesti 22-Pistepirkon Asko Keränen viimeisessä välispiikissään: ”Tää Metso LIVE on mahtava konsepti ja tää kuulemma laajenee festivaaliksi ja isot PA:t ja savuvehkeet.” Näin voi olla, tai sitten lähdemme kokeilemaan jotain aivan muuta.

Klikkaa tästä Metso LIVE-videoon 22-Pistepirkko: Sunny Days.

30.9.2014

Teksti: Juhani Koivisto ja Jarkko Rikkilä

Pääkirjasto Metson musiikkiosasto

Facebook ja Twitter: @MetsonMusiikki

Tuomas Pelttari, toim.