“Osaa ajatella tulevaisuuden näkymiä eri toimijoiden kautta” – tuntiopettajan tunnustuksia ja opiskelijoiden oivalluksia musiikkikirjastotyön kurssista • Intervalli 2/2022

Jarkko Rikkilä:
Muuttuva musiikkikirjastotyö edellyttää ymmärrystä historiasta, representaatioista, asiakkaista ja tulevaisuudesta

Intervalli • 1/2022Intervalli • 2/2022
www.intervalli.fi

Seinäjoen ammattikorkeakoulun kirjasto- ja tietopalvelualan valinnaisiin opintoihin on sisältynyt jo usean vuoden ajan musiikkikirjastotyön kurssi. Toimin kurssin opettajana kahtena viime vuotena. Opettajana toimimisen myötä sain mahdollisuuden tutustua kirjastoalan tulevaisuuden ammattilaisten toiveisiin ja ajatuksiin musiikkikirjastotyön näkymistä. Käsitys musiikkikirjastotyön uusista palveluista ja koko toiminnasta saattaa olla etäinen, joten tavoitteena oli luoda uskoa siihen, miksi musiikki kuuluu kirjastoon – ehkä jopa enemmän kuin koskaan. Lisäksi tavoitteena oli antaa opiskelijoille kuva uudesta musiikkiosaamisesta: Mitkä ovat eteenpäin katsovan ja kokeilevan musiikkikirjasto-osaajan ominaisuuksia?

Työskentelen tällä hetkellä PiKe-kehittämiskirjastoalueen (AKE Tampere – Pirkanmaa ja Keski-Suomi) koordinaattorina. Ajattelen, että kehittämiskirjaston ydintehtävä liittyy asiakaslähtöisen kirjasto-osaamisen parantamiseen. Aikaisemmin olen työskennellyt kirjastonhoitajana, projektityöntekijänä, osastonjohtajana ja palvelupäällikkönä Tampereen kaupunginkirjastossa. Pääkirjasto Metson musiikkiosastolla saimme esimerkiksi OKM:n myöntämän Vuoden kirjastokehittäjä -palkinnon vuonna 2015.

Musiikkikirjastotyö-kurssin aikataulu SeAMK 2022/Jarkko Rikkilä.

Vuoden 2021 ja 2022 kurssit olivat laajuudeltaan 5 opintopisteen arvoisia. Ne järjestettiin etäopetuksena keväällä, helmikuusta toukokuuhun. Tämän vuoden toteutuksessa kontaktikerrat toteutettiin Teams-alustalla erilaisia vuorovaikutteisia työkaluja, kuten Jamboardia ja Flingaa hyödyntäen. Kontaktikertojen tukena opetuksessa oli Moodle-oppimisalusta, jossa jaettiin aineistoja, järjestettiin tehtävämuotoisia keskusteluja sekä jaettiin musiikkikirjastovinkkejä ja muita kurssilla käytettäviä materiaaleja.

Opintosisältöjen taustalla oli kolme keskeistä teemaa, jotka mielestäni vaikuttavat tulevaisuuden musiikkikirjastoissa edellytettäviin tietoihin ja taitoihin. Ensiksi musiikki- ja mediakenttä on valtavassa muutoksessa, toiseksi äänitetyn musiikin kuluttaminen on vahvasti verkossa ja kolmanneksi itse osaaminen on musiikkikirjastoissa, kuten kirjastoissa yleisestikin, muutoksessa. Osaamisen pohja koostuu jatkossa enemmän tietyistä perustaidoista sekä kyvykkyyksistä sopeuttaa omaa osaamista muuttuvaan toimintaympäristöön. Ydinajatuksenani oli opettajana tarjota opiskelijoille tiettyjä perusasioita, mutta ennen kaikkea innostaa pohtimaan ja ideoimaan tulevaa.

Sisällöllisesti kurssi rakentui neljästä palasesta: Yhteensä neljästä tietopuolisesta peruspaketista ja niihin liittyvistä tehtävistä, tulevaisuuden musiikkipalveluita käsittelevästä pienryhmätyöstä ja harjoitustöiden esittelytilaisuudesta sekä tentti- ja palautesessiosta. Ensimmäisellä kontaktikerralla pohdimme esimerkiksi edelleen ainutlaatuisen Kirjastolevyn asiakastarinoita, musiikkikirjastojen näkyvyyttä Soundi-lehdessä, peilasimme musiikkikirjastodiskursseja Sanna Taljan väitöskirjan pohjalta tähän päivään ja tutustuimme muutaman alan pioneerin, kuten Pekka Gronowin ja Heikki Poroilan alalle tuomiin vaikutteisiin. Ääniä tulevaisuudesta – musiikki, kirjastot ja mahdollisuudet -julkaisumme tuli luonnollisesti mainittua keskeisenä kurssin lähdeaineistona!

Toiseen kokoontumiseen pyysin vieraaksi Tuomas Pelttarin kertomaan Musiikkikirjastot.fi-palvelusta ja avaamaan Suomen musiikkikirjastoyhdistyksen toimintaa. Kakkososan aiheena olivat musiikin erilaiset representaatiot, musiikkiaineiston erityispiirteet ja kuvailu. Lisäksi puhuimme näiden vaikutuksista musiikkikirjaston asiakaspalveluun, tiedonhakuun ja yleisesti käytettävissä oleviin lähteisiin.

Jarkko Rikkilä • Tuomas Pelttari. Jarkon kuva: Juliaana Grahn

Kolmannessa osiossa käsiteltiin Helsingin yliopiston kirjaston palvelumuotoiluhankkeen asiakastyypittelyjä ja musiikkikirjastojen asiakkaita esimerkiksi Helsingin kaupunginkirjaston ja Lea Tastulan jäsennysten pohjalta. Neljänteen osioon kutsuin mukaan Kalle Lehtisen ja Janne Hertellin Tampereen kaupunginkirjastosta kertomaan Soundi ja Visio -harrastetiloista. Viimeisen tieto-osion aiheena oli tulevaisuus: kumppanuudet, palveluiden markkinointi ja somen merkitys muuttuvassa musiikkikirjastotyössä.

Opiskelijoiden näkökulma musiikkikirjastotyöhön: odotukset, kokeileminen ja kurssilla saadut oivallukset

Minkälaisia olivat sitten puolestaan opiskelijoiden odotukset musiikkikirjaston kurssille ja mitä kurssin mittaan opittiin? Vaikka kurssin tavoitteet, sisällöt ja arvioinnin kriteerit mietitään ennen kurssia, olen pitänyt hyvänä vaihtoehtona kartoittaa alkuun avoimesti opiskelijoiden odotusarvoja kurssin painotuksista. Odotuksissa näkyy yleisesti monenlaista. Opiskelijat kaipaavat sekä traditionaalisempia painotuksia esimerkiksi kuvailutiedosta että avointa pohdintaa vaikkapa musiikkikirjastojen tulevaisuuden asiakkaista.

Musiikkikirjastotyö näyttäytyy usealle opiskelijalle tuntemattomalta kirjastosubstanssilta, josta halutaan tietää lisää. Musiikkikirjastojen historian pääkohdat, nykytilanne ja tulevaisuudennäkymät saattavat olla useille tulevilla kirjastoammattilaisille tuntemattomia. Musiikkiaineiston erityispiirteet, musiikkisanasto, genret sekä luonnollisesti nuottiaineisto ja niiden lukutaito herättävät monessa kysymyksiä. Perinteen ymmärryksen ja sisältöjen erityisyyden lisäksi opiskelijat ovat kiinnostuneita musiikkikirjastojen identiteetin uudelleen määrittelystä suoratoistopalveluiden ajassa ja kirjastojen roolin kirkastamisesta harrastusmahdollisuuksien tarjoajana. Opiskelijoidenkin ajatuksissa musiikki kuuluu kirjastoon, nyt vain on määriteltävä toimintaa uudelleen.

Miten sitten voisimme herätellä ihmisten omaa ajattelua siinä, että uusia uria palveluiden kehittämiseen lähdettäisiin hakemaan entistä rohkeammin? Parin viime vuoden kurssin yhteydessä olemme toteuttaneet pienryhmissä harjoitustyön, jossa pohditaan musiikkipalveluiden tulevaisuutta jonkin ilmiön tai teeman valossa. Ilmiöitä ja teemoja ovat olleet esimerkiksi tiedonhaun ja kuvailun tulevaisuus, harrastamisen ja oppimisen tukeminen, hyvinvointivaikutukset, musiikkikirjasto kunnan musiikkiskenen osana, suositteluosaaminen tai tapahtumat ja kumppanuudet. Kulttuuri elää musiikissa ja musiikki elää kulttuurissa.

Opiskelijoiden tekemät harjoitustyöt ja fantastiset pecha kucha -esitykset yhteisessä tilaisuudessa antoivat jälleen tänä keväänä uskoa siihen, että alamme on vahvoissa käsissä! Voisi olla paikallaan työelämässäkin miettiä ja tutustua johonkin kehittämisen kohteeseen palanen kerrallaan ja pyrkiä tiivistämään tulokset tiiviiksi jäsennykseksi. Ajattelen, että tiivistämisen taito on erityisen tärkeää viestimisessä vaikkapa kuntapäättäjien sekä asiakkaiden, ja erityisesti tulevaisuuden asiakkaiden suuntaan. Jos nostaisin esimerkkinä omat 12-vuotiaat tyttäreni esille potentiaalisina musiikkikirjastojen asiakkaina: Mitä kirjastojen musiikkipalveluita tarjoaisin heille?

Kokemuksellisuus välittyy yleisötilaisuudessa Tampereen pääkirjasto Metson musiikkiosastolla.

Näin opettelevana tuntiopettajana erityisesti yksi palaute on jäänyt erityisesti mieleeni. Erään opiskelijan mukaan kurssilla oli hyvää “opiskelijoiden yksilöllinen huomioiminen”. Ehkä tämä pätee moneen! Voimme toki huomioida työyhteisöissä erilaisten työntekijöiden merkityksen tulevaisuuden musiikkipalveluille, mutta toisaalta voisimme nähdä kirjastot ja kirjastojen musiikkipalvelut erityisinä toimijoina, jotka elävät ajassa ja heijastelevat ympäröivän kulttuurin liikkeitä. Tuntuu, että musiikkikirjastotyö-kurssin merkitys kiteytyy optimismin luomisessa.

“Tästä sai kivasti itseluottamusta musiikkiosastolla työskentelyyn, ihan asiakaspalvelutilanteisiinkin.”

“Kurssi vahvisti rohkeampaa ajattelutapaa kirjaston palveluista ja mahdollisuuksista.”

“Osaa ajatella tulevaisuuden näkymiä eri toimijoiden kautta”

Nämä vapaapalautteet luovat henkeä siihen, että toivottavasti musiikkikirjastotyö säilyy ja kehittyy osana kirjastoalan koulutusta.

Teksti: Jarkko Rikkilä
Koordinaattori
Tampereen kaupunginkirjasto – alueellinen kehittämistehtävä

Intervalli 2/2022. Kansikuva: Tiina Tolonen
Intervalli 2/2022. Kansikuva: Tiina Tolonen