Opi musiikista biisinteon kautta – laaja oppimateriaali avoinna käyttöön

Seitsemän lukua biisintekoon

Musiikkipedagogi Tuuli Walleniuksen tekemä oppimateriaalikokonaisuus Opi musiikista biisinteon kautta on julkaistu.

Kokonaisuus on räätälöity kaikille soveltuvaksi oppimateriaaliksi Helsingin kaupunginkirjaston yhteishankkeen Opi musiikin tuntijaksi, taitajaksi, kokijaksi! myötä. Wallenius on laatinut materiaalin Pasilan kirjaston musapajojen ja -treffien kävijöiden kysymysten perusteella.

Opi musiikista biisinteon kautta | Tuuli Wallenius 2020
Opi musiikista | Facebook
Opi musiikin tuntijaksi, taitajaksi, kokijaksi! | Helmet Musiikki

Opi musiikista biisinteon kautta. PDF ei ole saavutettavuusvaatimusten mukainen.

Tuuli Walleniuksen ohjeita materiaalin käyttöön

– Tervetuloa tutustumaan biisinkirjoitukseen! Oppimateriaali on tehty sinulle, joka olet kiinnostunut biisinteosta. Ehkäpä haluat oppia ymmärtämään kuuntelemaasi musiikkia paremmin tai oppia tekemään omia kappaleitasi. Materiaali sopii niin aloittelijoille kuin kokeneemmillekin musiikin harrastajille.

– Oppimateriaalissa biisinteko on jaettu seitsemään osa-alueeseen, joilla jokaisella on oma lukunsa. Pääset näin tarkastelemaan musiikin eri elementtejä yksitellen ja saat helposti lähestyttäviä työkaluja omien kappaleidesi tekoon.

Osa-alueet:
sanoitukset (1.)
rytmi (2.)
harmonia (3.)
melodia (4.)
muoto (5.)
sovitus (6.) ja
äänitys (7.)

– Biisiä tehdessä nämä osa-alueet voivat edetä lomittain sinulle itsellesi mieluisalla tavalla. Ehkäpä aloitat sanoituksilla, mutta keksittyäsi sanoituksillesi rytmin, haluatkin vielä palata sanojen jalostukseen. Tai ehkä kappaleesi teko alkaa soinnuista tai melodiasta, jonka keksit yllättäen. Tärkeintä on, että tekeminen tuntuu inspiroivalta.

– Biisintekoa voi lähestyä monella eri tavalla. Tämä oppimateriaali tarjoaa yhden tavan, jota voit soveltaa vapaasti oman mielesi mukaan. Löydät materiaalista myös kirjavinkkejä, joiden avulla voit sukeltaa aiheeseen syvällisemmin.

Hankkeen tapaamiset jatkuvat syksyllä 2020

Helsingin kaupunginkirjaston ja kolmen musiikkialaan erikoistuneen toimijan yhteishankkeessa Opi musiikin tuntijaksi, taitajaksi, kokijaksi! kenen tahansa on mahdollista tutustua uusiin musiikkisisältöihin sekä kokeilla, miltä musiikin tekeminen tuntuu. Hanke kestää vuoden 2020 loppuun asti.

Musiikkihanke kiittää osallistujiaan ja faneja tähänastisesta. Kesätauon jälkeen jatkamme tapaamisia elokuun puolivälin tienoilla. Tapahtumat, tempaukset, pajat ja piirit jatkuvat koko syksyn. Luvassa on myös näyttelyjä sekä kirjastokonsertteja. Kaikissa tapaamisissa on rento ja yhteisöllinen tunnelma! 

Lisätietoja tapaamisista Helmet-musiikkisivulla ja Facebookissa.

HUOM. Katsomme, minkä tilanne sallii, ja otamme ensisijaisesti huomioon yleisön terveyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin. 

Musatreffit

Musatreffeillä pääset juttusille musiikkipedagogin kanssa mistä vain musiikkiin liittyvästä aiheesta ja saamaan vinkkejä musiikin harrastamiseen. 

Kuuntelupiirit

Aktiiviseen kuunteluun ja yhdessä jutusteluun keskittyvissä kuuntelupiireissä tutustut musiikin eri lajeihin ja ilmiöihin. 

Musapajat

Toiminnallisissa musapajoissa voit tehdä musiikkia helposti ja hauskalla tavalla. Pajat soveltuvat kaiken tasoisille musiikinharrastajille, etkä tarvitse edes omaa soitinta mukaan. 

Elävä Jukeboksi

Elävä Jukeboksi soittaa kitaraa ja laulaa yleisön toivekappaleita listalta. Tule valitsemaan oma kappaleesi ja kertomaan mitä se sinulle merkitsee ja vaihtamaan ajatuksia muiden kuulijoiden kanssa. 

Syksyn uutuuksia

Opi kuuntelemaan klassista -sarja 

Pääset tutustumaan sinfoniaorkesteriin ja sille sävellettyyn ohjelmistoon sekä saat avaimia kuunteluun. Sarjaan liittyy myös verkkomateriaali. 

Yhteisöllisen laulamisen pajat (Community Singing)

Yhteisöllinen laulaminen perustuu korvakuulolta oppimiseen, joten nuotteja ei tarvitse osata. Laulamme kaikulauluja moniäänisesti, keskitymme laulamisen iloon kukin omalla äänellämme.

Suomen musiikkikirjastoyhdistys: musiikki kuuluu kirjaston palveluihin

Musiikki kuuluu kirjaston palveluihin
HS Mielipide 17.10.2018

Suomen musiikkikirjastoyhdistys kommentoi Vesa Sirénin lehtijuttua (Onko nolla levyä tarpeeksi? HS Kulttuuri 26.9.2018). Sirénin aiheena oli Helsingin Kirjasto 10:n äänitekokoelman siirtäminen keskustakirjasto Oodin sijasta Pasilan kirjastoon, mukana kirjaston asiakkaiden mielipiteitä.

Puheenjohtaja Tuomas Pelttarin ja varapuheenjohtaja Jaska Järvilehdon allekirjoittama kommentti Musiikki kuuluu kirjaston palveluihin julkaistiin Helsingin Sanomien mielipidepalstalla printti- ja verkkolehdessä 17.10.2018. Kirjoitukseen myös yhdistyksen sivulta Kannanotot ja lausunnot.

Musiikki kuuluu kirjaston palveluihin, HS 17.10.2018.

HS 17.10.2018.

Musiikkikirjastojen äänitetarjonta vastaa tarpeeseen

Kirjastolehti 1/2015 oli teemanumero Musiikki & Media.Kirjastolehti 1/2015 nosti esiin yleisten kirjastojen musiikkipalveluita teemanumerossa Musiikki & Media. Lehdessä käsitellään ansiokkaasti musiikkikirjastopalveluiden käyttöä, tarvetta, kehittämistä ja palvelun vaatimaa uutta tilaa. Musiikkia koskevat jutut ovat täynnä uskoa tulevaisuuteen. Erityisen riemastuttava oli lehden pääkirjoitus Takinkääntäjä.

Pääkirjoituksessa Ira Koivu toteaa näin: ”Aika pian huomasin senkin, ettei Spotifysta saa kaikkea, ei edes maksullisesta versiosta. Eikä saa muuten levykaupoistakaan, jotka myyvät lähinnä uutuuksia, joilla on kaupallista potentiaalia. Kaukopalvelun ansiosta pienenkin kyläkirjaston asiakas voi löytää paitsi kaupalliset menestystuotteet myös harvinaiset levyhelmet. Vaikkapa vinyylinä!”

Koivu tuo napakasti esiin tärkeitä seikkoja. Yksi on tämä: äänitemyynnin lasku vahvistaa musiikkikirjastotoiminnan brändiä, vaikka taskussa kuinka polttelisi esimerkiksi Spotify Premium. Yleisten kirjastojen vastuu musiikin jakelussa korostuu kaupallisen äänitetarjonnan kaventumisen johdosta. Kaupan ahdingosta on tarpeen vetää musiikkikirjastojen puolesta puhuvia johtopäätöksiä, koska äänitteiden kysyntä ei katoa.

Äänitteiden kysyntä näkyy tarjonnassa ja varausjonon pituudessa

Äänitteiden kysyntää voidaan tarkkailla kätevästi varausjonojen kautta. Jos kirjastotarjonta hoidetaan mallikkaasti, kysytyimmänkään musiikkiaineiston jonotus ei kestä loputtomasti. Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoissa varausjonot pitenivät, koska Helsingin kaupunginkirjaston äänitetarjonnassa oli viime vuonna useiden kuukausien pituinen katkos. Uusien CD-levyjen saapuminen lakkasi sopimuskaupan konkurssin ja kilpailutuksen viivästymisen takia. Helsingin Sanomat kertoi aiheesta tammikuussa 2015.

Asiakkaan näkökulmasta CD-uutuuksien virran pysähtyminen oli todennäköisesti tyrmistyttävää. Monista uutuuslevyistä oli nopeasti noin 150 varausta, jopa enemmän. Tällaiset luvut ovat pääkaupunkiseudun HelMet-alueellakin poikkeuksellisia. Esimerkistä käy CD yhtyeeltä Haloo Helsinki! Levystä Kiitos ei ole kirosana on helmikuun 2015 lopussa 166 HelMet-asiakkaan varausta – vain yksi vähemmän kuin helmikuun alussa. Näin pitkän jonon purku voi olla viedä aikaa jopa yli puoli vuotta.

* * *

Jäin miettimään sitä, mitä numerot lopulta kertovat. Voidaan nähdä, että hankinnan väliaikainenkin katkos tuo nopeasti esiin musiikin kysynnän. Kysynnän korostuminen taas osoittaa kiistatta kirjaston äänitetarjonnan lisäarvon. On hyvä muistaa, että syvien ja täydentyvien musiikkikokoelmien rinnalla tätä lisäarvoa tuottaa myös järjestelmällinen uutuustarjonta.

Numerot kertovat senkin, että musiikin tarve ei lakkaa levykauppojen tai tavaratalotarjonnan katoamisen myötä. Tähän musiikin loppumattomaan tarpeeseen vastaavat myös musiikkikirjastot – silloinkin kun paikallinen kivijalkakauppa lopettaa tai Stockmann lakkaa myymästä levyjä. Kirjasto säilyy kun kauppa katoaa.

Entä mitä tekevät HelMet-kirjastot kun Ira Koivun mainitsema kauppojen ohut musiikkitarjonta uhkaa oheta entisestään? Ne turvaavat kulttuuriulottuvuutta. Viimeistään vuonna 2014 Vantaalla sijaitseva Tikkurilan suuri musiikkivarasto eli Saundiholvi nousi aarreaitan asemaan. Tällä hetkellä yli 74 000 hyvin dokumentoitua musiikkinidettä sisältävä varasto on Suomen suurin yleisen kirjaston musiikkikokoelma. Mikä parasta, myös Saundiholvin aineistoihin tehdyt musiikkivaraukset ovat pääkaupunkiseutulaisille ilmaisia.

Tuomas Pelttari