Pekka Gronow katsoo Meksikoon
Harharetkiä YouTubessa • Osa 27
Pohjois-Amerikan alkuperäiskansat • Brasilia • Suriname
Tervetuloa Pekka Gronowin kirjoitussarjan Harharetkiä YouTubessa pariin. Blogissa Musiikki kuuluu kaikille käsitellään Gronowin valitsemia musiikkiaiheita ympäri maailmaa, vuorotellen Euroopasta ja kauempaa. Gronowin 27. artikkelin aiheena on Meksikon populaarimusiikki. Sarjan kaikki osat ovat selattavissa kuvitetulla koontisivulla.
Gronow käyttää musiikin tiedonhakuun kirjastojen, kustantajien ja erilaisten verkkomusiikkitoimijoiden hakukoneita. Aiheeseen liittyviä lähteitä ja täsmälöytöjä on listattu artikkelin loppuun. Suomalaisten kirjastojen valikoimia on linkitetään Finna.fi-palveluun.
M.A. Numminen (vas.), Unto Mononen ja Pekka Gronow vuonna 1968. Kuva: Pekka Gronow
Meksiko
Pekka Gronow
Sadan kahdenkymmenen miljoonan asukkaan Meksiko on maailman suurin espanjankielinen valtio. Maassa on rikas musiikkielämä, mutta ehkä juuri siitä syystä on vaikea nimeä jotakin tyypillistä meksikolaista musiikkia. Argentiinassa on tango ja Kuubassa son, mutta Meksikossa on corrido, ranchera, mariachi, banda, grupera ja vaikka mitä. Kun yritin nimetä tunnetuimpia meksikolaisia sävellyksiä, täytyi turvautua hakuteosten apuun.
Pian selvisi, että maailman ympäri moneen kertaan kiertäneet sävelmät ’La bamba’, ’Cielito lindo’ ja ’Malaguena salerosa’ ovat alkuperältään meksikolaisia. Sieltä on myös kotoisin espanjalaista kaupunkia ylistävä ’Granada’, jonka ovat levyttäneet maailmantähdet Frank Sinatrasta Luciano Pavarottiin. Sen tekijä oli Agustín Lara (1897–1970). Ja sitten tietysti Consuelo Velásquezin (1916–2005) ’Bésame mucho’, luultavasti kaikkien aikojen eniten levytetty latinalaisamerikkalainen sävelmä, jota ovat joukon jatkona tulkinneet myös The Beatles, Sinatra ja Topi Sorsakoski. Sävelmien kansainvälisestä suosiosta saamme osittain kiittää Yhdysvaltain radioasemien ja ASCAP:in (sikäläisen Teoston) kiistaa vuonna 1941, jonka aikana radiossa ei voitu soittaa amerikkalaisten säveltäjien musiikkia. Vastaiskuna ne ryhtyivät ostamaan kustannusoikeuksia meksikolaisiin sävelmiin ja teettämään niihin englanninkielisiä käännöksiä. Mutta kyllä meksikolainen musiikki on levinnyt myös omalla painollaan, etenkin espanjankielisessä maailmassa.
Vuonna 1941 amerikkalaisten swing-orkestereiden oli helppo levyttää meksikolaisia iskelmiä, ne eivät juuri eronneet valtavirran amerikkalaisesta populaarimusiikista. Perinteinen iskelmä voi hyvin myös tämän päivän Meksikossa. Luis Miguel (s. 1970) on yksi maailman tunnetuimmista espanjankielisistä laulajista, jonka levyjä myytiin kymmeniä miljoonia silloin kun levyjä vielä myytiin. Nyt hänen videoitaan on striimattu satoja miljoonia kertoja. Yksi hänen lauluistaan, joka sopisi monen suomalaisenkin laulajan tulkittavaksi, on ’Entrégate’. Muita suosittuja taiteilijoita, jotka edustavat populaarimusiikin romanttisen valtavirran eri suuntauksia, ovat mm. Banda MS, Los Ángeles Azules, Ángela Aguilar, Juan Gabriel, Diana Reyes, Thalia ja Christian Nodal.
Luis Miguel: Entrégate
Diskografioista käy kuitenkin ilmi, että sata vuotta sitten Meksikossa levytettiin myös valtava määrä corridoja, ajankohtaisista tapahtumista kertovia lauluja. Meksikon kansallisen äänitearkiston sivuilta löytyy Meksikon vallankumouksen ajoilta (1910–1917) corridoja vallankumousjohtaja Emiliano Zapatasta, legendaarisesta naissotilas Adelitasta, Zacatecasin valtauksesta sekä vuoden 1894 mallisesta Winchester-kivääristä. Tuotanto jatkuu edelleen, mutta tänään aiheena voivat olla huumeparonit (narcocorridos) tai tavallisten ihmisten kohtalot. Usein musiikkivideoilla korostetaan, että laulu ”perustuu tositapahtumaan.”
Maakuntien musiikin (musica regional, musica nortena) suosio nousi yllättävästi internetin levitessä. Syyt olivat samat kuin Suomen kasettivallankumouksessa 1970-luvulla. Kun entistä useammalla oli varaa ostaa äänitteitä, Erkki Junkkarisen humppamusiikki koki renessanssin. Nyt musiikkia kuunnellaan puhelimella. Corrido de Juanito on soinut netissä jo 500 miljoonaa kertaa. Laulu kertoo Juanitosta, joka ei ole nähnyt sukulaisiaan 14 vuoteen, koska hän on laittomana siirtolaisena Yhdysvalloissa ja pelkää joka päivä karkotusta. Esittäjä on Calibre 50, suosittu norteno-yhtye, jonka visuaalinen ilmekin kertoo paljon musiikin hengestä. Tässä eletään täysin eri maailmassa kuin Luis Miguel.
Calibre 50: Corrido de Juanito
Tunnettuja ”maakuntien musiikin” edustajia ovat mm. Los Alegres de Terán, Mariachi Vargas, Los Tigres del Norte, Los Tucanes de Tijuana, Intocable, Duelo, Mariachi los Camperos, Fuerza Regida, Grupo Marca Registrada sekä Carin Leon & Grupo Yndio. Kaikilta löytyy lukuisia musiikkivideoita. Lisätietoja yhtyeistä löytyy espanjan- ja englanninkielisestä internetistä, usein laulujen sanatkin.
Mutta tietysti myös populaarimusiikin uudemmat kansainväliset virtaukset ovat levinneet Meksikoon samassa tahdissa kuin muuallekin. Jos katsoo vanhasta elokuvasta leikattua Gloria Riosin tulkintaa ensimmäisestä meksikolaisesta rock-levytyksestä ’La Mecedora’ (1956), se voisi yhtä hyvin olla samanaikaisesta suomalaisesta nuorisoelokuvasta. Mutta kun käy läpi meksikolaisen rockin historiaa tarkemmin, huomaa pian, että siinä on vahvasti kotimainen leima. Siitä on tullut rock nacional, erotuksena kansainvälisistä virtauksista. Otetaan esimerkiksi Café Tacuba -yhtyeen levytys Chilanga banda. Tekijä on rock-runoilija Jaime Lopez, ja alkueräinen versio ilmestyi Lopezin albumissa Odio fonky vuonna 1994. Se on kirjoitettu niin vahvalla laitakaupungin slangilla, että jopa espanjankieliset kuulijat tarvitsevat tulkkauksen. Internetistä löytyy venezuelalaisen kirjallisuusprofessorin laulusta kirjoittama analyysi. Tunnetuimman levytyksen on tehnyt yhtye nimeltä Cafe Tacuba, ja sitä pidetään yhtenä meksikolaisen rockin avainkappaleista. Virallinen video kuvaa raadollisesti elämää Ciudad de Mexicon slummissa.
Café Tacuba: Chilanga Banda
Kun tutustuu meksikolaisen rockin historiaan, käy selväksi, että maassa on kehittynyt omaperäinen musiikin muoto. Sitä mukaa kun uudet rock-ilmiöt ovat levinneet maailmalle, ne on Meksikossa muokattu kansalliseen kuosiin. Jos yrittäisin lyhyen perehtymisen jälkeen sanoa jotakin yleispätevää, voisin todeta, että Meksikossa ei palvota suuria kitaristeja, tärkeintä on laulu. Tämän musiikin syvällisempi tuntemus vaatisi kuitenkin hyvää espanjan kielen taitoa. Artikkelin loppuun olen koonnut joitakin edustavia esimerkkejä meksikolaisen rockin vaiheista kuudenkymmenen vuoden ajalta: kaikki ovat kuunneltavissa verkossa.
Tällä hetkellä maailmalla hallitsee rap. Kun etsin internetistä tämän hetken (3/2023) suosituimpia kappaleita Meksikossa, käy ilmi, että puertoricolaisen rap-artistin Bad Bunnyn esitystä ’Me Porto Bonito’ Chencho Corleonen kanssa on kuunneltu YouTubessa tähän mennessä 675 miljoonaa kertaa. Mieleeni tuli tämän vuoden Emma-gaala Helsingissä, musiikki oli pitkälti saman henkistä. Mutta kehitys kehittyy ja musiikki muuttuu. Tulee olemaan mielenkiintoista nähdä mihin suuntaan meksikolainen populaarimusiikki kehittyy.
Sitä odotellessa voi käydä läpi rock nacionalin tähänastista historiaa. Kappaleet ovat karkeasti aikajärjestyksessä. Lisätietoja aiheesta löytyy englanninkielisestä Wikipediasta otsikolla Rock music in Mexico, vielä perusteellisemmin espanjaksi Rock de México.
rock nacional • Rock music in Mexico • Rock de México
Los Rebeldes del Rock: Hiedra venerosa (1959)
Los Teen Tops: Popotitos (1961)
La Revolucion de Emiliano Zapata: Nasty sex (1971)
Los Dug Dugs: Al diablo la gente
Rockdrigo: Metro Balderas (1984)
Mana: Vivir sin aire
Transmetal: Killers / El infierno de Dante
El Gran Silencio: Chuntaro style
Maldita Vecindad y los Hijos del Quinto Patio: Pachuco (1991)
Genitallica: Borracho
Plastilina Mosh: Pervert pop song
Café Tacuba: Chilanga banda
Hello Seahorse!: Bestia
Sussie 4: Fly
Alexandra Guzman: Volverte a amar (2006)
Hocico: Bite me
Nortec Collective: Tihuana sound machine
Jaguares: Entre tus jardines (2009)
Meksikon kansalliskirjaston vallankumouslaulujen kokoelma
Fonoteca Nacional • Gob.mx
Corridos de la revolución mexicana
Lue lisää meksikolaisesta musiikista
Finna.fi
”Kiihkoa ja kimallusta” – mariachi-musiikki meksikolaisessa kulttuurissa Janne Mäkelä, 27 sivua | Mariachi Oy 2000
Read more about Mexican music
Finna.fi
Popular music in Mexico Claes af Geijerstam, 187 sivua | University Of New Mexico Press 1976
The Texas-Mexican Conjunto – History Of A Working-Class Music By Manuel Peña, 218 pages | University Of Texas Press 1997
Narcocorrido – A Journey Into The Music of Drugs, Guns, and Guerrillas Elijah Wald, 333 pages | Rayo 2001 & 2002
Agustín Lara – A Cultural Biography Andrew Grant Wood, 295 pages | Oxford University Press 2014
Sounds Of The Modern Nation – Music, Culture, and Ideas in Post-Revolutionary Mexico Alejandro L. Madrid, 210 pages | Temple University Press 2008
** **
Toimitukselta
Artikkelin YouTube-linkit tarkistettu 30.3.2023. Linkkien internet-osoitteet saattavat muuttua ja kadota ilman varoitusta. Kiitokset karttapallon lainaamisesta, Mikko Luukko.
Tuomas Pelttari
