Teksti Suvi Pukero ja Silja Hammo
Kuvat Tuomas Pelttari ja Suvi Pukero
Toimitus Tuomas Pelttari

Intervalli 2/2023 • 1/2023
www.intervalli.fi

Taidekirjasto Sigyn on Turun AMK:n Taideakatemian ja Turun konservatorion yhteinen kirjasto Aurajoen rannalla kivenheiton päässä Turun linnasta. Entinen köysitehdas ja telakkahallit Linnankadulla ovat täynnä opiskelijaelämää: sirkusta, tanssia, teatteria, nukketeatteria, kuvataidetta, animaatiota – ja musiikkia. Tulevat taiteentekijät opiskelevat myös ohjaamista ja pedagogisia taitoja. Toiminnassa jatkuu mm. maineikkaan Turun Piirustuskoulun perintö, mistä todistaa joistakin vanhemmista kirjastomme taidekirjoista löytyvä Turun Piirustuskoulun leima.

Silja Hammo ja Suvi Pukero nuottiaineistojen ääressä. Kuva: Tuomas Pelttari

Turun konservatorion tarjontaan puolestaan kuuluvat muusikon ammatilliset perusopinnot klassisen ja pop & jazz -musiikin sekä musiikkiteknologian opinnoissa. Taiteen perusopetusta toteutetaan Linnankadun lisäksi myös Mestarinkadulla Turun seudun musiikkiopiston liityttyä Turun konservatorioon. Lisäksi konservatorio toimii yhteistyössä Puolalanmäen musiikkilukion kanssa, minkä pohjalta on mahdollista tehdä kaksois- tai kolmoistutkintoa yhdistämällä muusikon opinnot lukio-opintoihin.

Kirjastokorttimme käy kaikissa Turun AMK:n kirjaston toimipisteissä, joihin aineistoja on hankittu hyvin laaja-alaisesti. AMK:n hankkimien e-aineistojen käyttö paikan päällä on mahdollista myös organisaation ulkopuolisille asiakkaille. Kirjaston aukioloajat laajentuivat omatoimiseen käyttöön elokuussa 2023.

Mikä Sigyn?

Sigyn on skandinaavinen jumalatar. Sigyn on vuonna 1887 vesille laskettu purjelaiva. Sigyn on ravintola Varvintorilla. Sigyn on myös uudistettu konserttisali ja meidän oma Taidekirjasto Sigyn. Rakennuksen eteen Aurajokeen telakoitu parkkilaiva Sigyn on Suomen ensimmäinen museolaiva, ja sen nimeä on hyödynnetty laivan lähialueella erilaisissa yhteyksissä. Kirjaston nimeksi Taidekirjasto Sigyn otettiin konservatorion ja AMK:n yhteistyön tiivistyessä entisestään, kun konservatorio liittyi vuonna 2020 käyttämään Turun AMK:n kirjastojärjestelmää.

Taidekirjasto Sigyn sijaitsee entisessä telakkahallissa Aurajoen rannalla. Sisäänkäynti on Linnankadun puolelta. Kuva: Tuomas Pelttari

Halusimme valita kirjastolle nimen, joka korostaisi paikkaa ja toimintaa taidealalla enemmän kuin erillisiä organisaatioita. Pääsimme eroon myös pitkästä organisaatioesittelystä vastatessamme asiakkaille puhelimeen ”Turun ammattikorkeakoulun Taideakatemian ja Turun konservatorion kirjasto”. Tämä aiheutti joskus huvittuneen reaktion linjan toisessa päässä.

Konservatorion 40-vuotishistoriikissa (Pekka Hako: Vetovoima laatuun, 2012) kerrotaan, kuinka yhteiseloa vanhassa Gunnar A. Wahlroosin suunnittelemassa tehdaskiinteistössä on vietetty jo vuodesta 1997, kun Turun taideakatemian puoleiset tilat valmistuivat. Telakkahallit valmistuivat alun perin 1928 ja vuosina 1934–35 väliin rakennettiin käytävän muotoinen köysirata. Erikoinen 270 metriä pitkä köysirata toimi köysitehtaana, ja oli pitkään Pohjoismaiden pisin rakennus. Turun konservatorio muutti uudistettuun rakennukseen 1994 ja Turun AMK:n kulttuuri vuonna 1997, jolloin ammattikorkeakoulun toiminta muuttui vakinaiseksi.

Taidekirjasto Sigynin tilat ovat muuttuneet vuosien varrella. Rakennuksen arkkitehtuuria on esillä teoksessa Living Architecture – Scandinavian Design, 2001. Kuva: Tuomas Pelttari

Kirjaston arkkitehtuuri yhdistelee vanhaa ja uutta, ja sen on suunnitellut arkkitehtitoimisto Laiho-Pulkkinen-Raunio. Rakennus peruskorjattiin kesällä 2021, minkä yhteydessä myös kirjaston yleisilme ja toiminta uudistui. Vanhat kiinteät työskentelypaikat saivat lähteä helposti muuteltavan ja siirreltävän sisustuksen tieltä. Suunnittelutyötä tehtiin monen eri toimijan ja asiantuntijan kanssa. Yhteistyö sisälsi paljon erilaisia kysymyksiä liittyen oven automatiikkaan, kaiutinten ominaisuuksiin, lainausautomaattien ja tiedonhakukoneiden sijaintiin ja erilaisten palvelutuottajien järjestelmien integroitumiseen. Ongelmia pyrittiin ennakoimaan tutkimalla, reagoivatko laitteistot metallisiin seiniin ja miten viestintää esim. käyttöohjeiden osalta voisi kehittää digitaaliseksi. Ongelmilta ei täysin vältytty, mutta hyvässä yhteistyössä kirjasto on nyt auki myös palveluajan ulkopuolella.

Henkilökunta ja kokoelmat

Taidekirjasto Sigynissä työskentelee paikan päällä kaksi työntekijää: Turun konservatorion kirjastonhoitaja Silja Hammo ja Turun AMK:n tietopalvelusihteeri Suvi Pukero ovat toimineet talossa jo 2000-luvun alkupuolelta. Siljan koulutustaustana on musiikkitiede Turun yliopistossa ja kirjastoalan opinnot Åbo Akademissa. Suvin opinnot koostuvat vanhasta kirjastoalan yo-merkonomitutkinnosta, kulttuurituottajan opinnoista Turun AMK:ssa ja kirjoitushetkellä kesken olevista informaatiotutkimuksen maisteriopinnoista. Musiikkia on myös harrastettu viulun- ja sellonsoiton, piano-opintojen, lauluopintojen ja perustutkintojen suoritusten merkeissä, kuorolaulutaustaa löytyy kummaltakin. Turun AMK:n puolella toiminnan eri osa-alueista vastaavat lisäksi erilliset informaatikot ja asiakaspalvelussa on mukana muutama viikoittain vieraileva tietopalvelusihteeri, joiden on mahdollista toimia sijaisina tarvittaessa.

Silja Hammo (vas.) ja Suvi Pukero viihtyvät työssään Taidekirjasto Sigynissä. Kuva: Tuomas Pelttari

Kirjastossa konservatorion ja Turun AMKn musiikkiaineiston kokoelmia on pyritty rakentamaan toisiaan täydentäen ja päällekkäisyyksiä välttäen. Kokoelmassa painottuu klassinen musiikki, kun taas pop & jazz -puolen nuottien osalta Turun pääkirjaston musiikkiosasto täydentää opiskelijoiden nuottitarvetta kattavalla valikoimalla. Konservatoriolla on ollut aiemmin PrettyLib-kirjastojärjestelmä ja AMK:n puolella siirryttiin jouluaaton aattona 2019 Voyagerista Almaan, jota konservatoriokin nykyään siis käyttää. Turun AMK:n Finna-hakupalvelu otettiin käyttöön vuonna 2016.

Kirjaston palvelut

Kirjasto on avoinna kaikille asiakkaille, mutta pääasiallinen käyttäjäryhmä on luonnollisesti oman talon opiskelijat ja henkilökunta. Aineistoa hankitaan taiteen perusopintojen, ammatillisen opetuksen ja muiden alaan liittyvien opiskelujen tarpeisiin. Hankinnassa korostuvat henkilökunnan ja opiskelijoiden toiveet. Kirjasto hankkii vuokranuotteja tarvittaessa jokavuotiseen Nuorten solistien konserttiin, jossa lahjakkaat konservatorion ja AMK:n opiskelijat esiintyvät solisteina Turun filharmonisen orkesterin kanssa.

Musiikkikirjaston tiedonhaussa on paljon hyötyä siitä, että on myös itse kuvaillut aineistoa. Taidekirjastomme työntekijöistä kaikilla onkin kokemusta musiikin luetteloinnista, ja taidemusiikin primääriluettelointia tehdään runsaasti verrattuna muuhun materiaaliin. Musiikkikirjastotyössä on välttämätöntä tuntea taidemusiikin luetteloinnin perusperiaatteet, kuten yhtenäistetyt nimekkeet ja musiikin asiasanat, jolloin myös asiakaspalvelussa ja tiedonhaussa on mahdollisuus onnistua.

Taidekirjastolla on ollut yhteistyötä Turun AMK:n kirjasto- ja tietopalvelualan opiskelijoiden kanssa esim. kokoelmatyön ja harjoittelujen muodossa. Meille tulevilta harjoittelijoilta ja työllistetyiltä edellytämme jonkinlaista musiikillista harrastuneisuutta ja nuotinlukutaitoa. Hyllytyksessäkin tulisi erottaa nuotit kirjoista ja partituurit yksittäisten soitinten stemmoista. Kirjastomme luokitusjärjestelmänä on muista Turun AMK:n yksiköistä poiketen YKL-järjestelmä, koska se soveltuu paremmin varsinkin musiikkiaineistoon kuin UDK.

Taidekirjaston järjestelmällisyyttä. Kuva: Tuomas Pelttari

Tapahtumat ja tulevaisuus

Kirjastossa on järjestetty pienimuotoisia tapahtumia esim. Kirjan ja ruusun päivänä. Legendaarisiin muistoihin kuuluu mm. Anneliina Koskisen esiintyminen yhtäaikaisesti sekä kirjastossa että virtuaalimaailma Second Lifessa vuonna 2011. Second Lifea käytettiin oppimisympäristönä Turun AMK:ssa vuosina 2010–2017.

Kirjaston tilat herättävät usein ihastusta, mutta asettavat rajoitteita konserttien tai tapahtumien järjestämiselle. Toki tarvettakaan tapahtumien järjestämiseen juuri kirjaston tilassa ei ole, koska seinän takaa löytyvät Sigyn-sali sekä pienemmät Vulcan- ja Crichton-salit esiintymistoiminnalle. Tätäkin kirjoittaessa Laivaston soittokunta harjoittelee Sigyn-salissa ja me nautimme orkesterimusiikista täällä kirjastossa. Ennen korona-aikaa järjestettiin vuosittain Taideakatemian yö, johon kirjastokin osallistui. Toivottavasti tapahtuma saa taas tuulta purjeisiin tauon jälkeen myös tulevina vuosina. 

Anneliina Koskinen esiintyi kirjastossa ja Second Lifessa vuonna 2011. Kuvat: Suvi Pukero

Kirjastossa on ollut esillä pienimuotoisia omasta aineistosta koostettuja näyttelyitä, esimerkiksi tällä hetkellä koottu alumnien ja opettajien julkaisunäyttely romaaneista äänitteisiin, sarjakuvista elokuviin. Myös uutuuksia ja ajankohtaista aineistoa esitellään, lisäksi suosittelemme teoksia, joista itse pidämme tai jotka ovat kokoelman harvinaisuuksia tai ”helmiä”.

Yhteistyö on tärkeää

Toivoisimme yhteistyötä erityisesti taide- ja musiikkialan kirjastojen kanssa sekä paikallisesti että kansallisesti. Pienentyvien resurssien myötä yhteistyö on tärkeää materiaalin hankinnassa, sillä painopiste koko AMKissa on digitaalisissa palveluissa kun painettujen aineistojen hankinta vähentyy. Orkesterimateriaalin saatavuus on edellytyksenä esimerkiksi aiemmin mainittujen Nuorten solistien konserttien osalta, joihin olemme vuokranneet ja hankkineet aineistoa tarpeen mukaan. Toivomme, että esimerkiksi kalliit orkesterimateriaalit olisivat lainattavissa muista alojen kirjastoista, koska mekin pidämme omat materiaalimme lainattavina.

Tavoitteemme tulevaisuudessa on markkinoida kirjastoa enemmän jo valmistuneille opiskelijoille ja musiikkialan ammattilaisille ja harrastajille – palvelummehan ovat kaikille avoimia. Olemassaolomme on usein Sigyn-salissakin käyneelle yllätys ja toivoisimme yhteistyötä myös paikallisten kulttuurialan yhdistysten ja toimijoiden kanssa. Tärkeimpänä tulevaisuuden osalta näkisimme kirjaston markkinoinnin paitsi talon omalle väelle, mutta myös ulkopuolisille. Taidekirjastomme kokoelmassa on myös harvinaista ja jopa kansallisesti ainutlaatuista aineistoa esimerkiksi sirkus- ja nukketeatterialan osalta.

Turun AMK:n tietopalvelupäällikkö Marita Aholalta kysyimme, millaisena hän näkee Taidekirjasto Sigynin tulevaisuuden, ja näin hän vastasi: ”Taidekirjasto Sigynin merkitys alueella tulee kasvamaan palveluiden markkinoinnin myötä. Kirjastolla on jo nyt käyttäjänsä, mutta totta kai haluamme ainutlaatuisen osaamisemme ja aineistomme hyödyttävän laajempaakin asiakaskuntaa. On hienoa olla omalla panoksellamme mukana mahdollistamassa kulttuurialan osaajien urapolkua ja tekemistä.”

Kirjastonhoitaja Silja Hammo ja tietopalvelusihteeri Suvi Pukero, millaisia tiedonhakukysymyksiä Taidekirjasto Sigynin asiakaspalvelu saa? Kuinka paljon hyödynnätte muita kirjastoja ja hakukoneita?

Yleensä meiltä tullaan kysymään aika täsmällisiä kysymyksiä, esim. jotain tiettyä nuottia tai kirjaa. Jos sitä ei meiltä löydy, tarkistamme tilanteen ensimmäiseksi Turun kaupunginkirjastosta. Seuraava osoite on useimmiten Sibelius-Akatemia, josta sitten tarvittaessa kaukolainaamme nuotin. Oman hankaluutensa tuo se, että aina asiakas ei tiedä ihan tarkkaan, mitä haluaa, joten meidän pitää kaivaa häneltä lisätietoja ja ehkä senkin jälkeen tehdä vielä omaa salapoliisityötä, jotta oikea nuotti löytyisi. Vaikkapa aaria, josta pitää ensin selvittää, mistä oopperasta se on, mikä on sen yhtenäistetty nimi, mistä sävellajista asiakas sen tarvitsisi jne. Aina asiakas ei tiedä edes oikeaa säveltäjää, joten pitää suhtautua pienellä varauksella kaikkeen häneltä saatuun tietoon. Onneksi kaikenlaisia apuvälineitä kehitetään koko ajan. Musiikin kuvailussa laajennetut säveltäjien auktoriteettitiedot on juuri saatu SIbelius-Akatemian Arscassa käyttöön, jolloin on mahdollista hakea esim. erisnimen erilaisilla kieliversioilla. Varsinkin venäläisistä säveltäjänimistä on monia eri muotoja riippuen siitä, miten nimet kirjoitetaan eri kielissä. Hyvä esimerkki on Tšaikovski, joka kirjoitetaan englanniksi Tchaikovsky, saksaksi Tschaikowsky, ruotsiksi Tjaikovskij jne. Varianttinimet ovat Asterissa ja mekin voimme saada ne käyttöön Kansalliskirjaston Finna-tiimiltä. Erilaiset nimimuodot voidaan liittää suoraan yhteen säveltäjään, jolloin tiedonhaku esimerkiksi juuri venäläisten säveltäjien osalta helpottuu merkittävästi tulevaisuudessa.

Miten kuvailisitte tietokantasiirtymää PrettyLibistä Almaan? Millaista työtä konversio teettää?

Silja: Urakka on valtava… Noin 20000 emotietuetta, lisäksi kymmeniä tuhansia osakohteita (olisiko ollut jopa 70000?), jotka siirretään käsin yksitellen tietokannasta toiseen. Jonkin verran niitä saa poimittua Melindasta, mutta hyvin monet joudun luetteloimaan alusta asti itse. Laulukirjat, varsinkin ooppera-aariakokoelmat ovat pahimpia, koska osakohteita on yleensä paljon ja jokaiseen aariaan pitäisi etsiä yhtenäistetty nimeke. Sellaiseen voi mennä parikin päivää, koska minun pitää hoitaa myös asiakaspalveluvuoroni sekä muita juoksevia asioita. Hyvänä päivänä voin saada käsiteltyä 10–20 nuottia, joten siitä voi laskea, kauanko hommaan vielä kuluu aikaa. Vuosia, on minun arvioni. Tällä hetkellä olen ehkä puolivälissä. Minulla on ollut pari kertaa työllistetty apulainen muutaman kuukauden verran, mikä on hieman jouduttanut työn etenemistä, mutta pääsääntöisesti olen urakoinut yksin. PrettyLibissä on omat hyvät puolensa, se on sopinut mainiosti konservatorion kirjastolle, ja jään kaipaamaan sen täsmällisiä hakutuloksia, kun manailen Finnan sumeaa hakua. PrettyLibin ylläpito on kuitenkin jo lopetettu ja yhteinen tietokanta Turun AMK:n kanssa on ollut esillä kai vuodesta 2006 lähtien, joten olen iloinen, kun vihdoin saan tämän projektin maaliin.

Aulassa on esillä taidekirjaston monialaista aineistoa. Kuva: Tuomas Pelttari

Opiskelijat ovat astuneet ovista sisään, valmistuneet ja lähteneet. Tutut kasvot ovat välillä palanneet Linnankadulle vuosien jälkeen. Tutkinnon jälkeen osa muusikoista jatkaa pedagogisiin opintoihin tai muihin alan korkeakouluihin, ja opiskelijoista jotkut palaavat takaisin opettajina sekä oman alansa ammattilaisina. Kirjastomme on ollut usein olohuone, tapaamispaikka, sohva huilaushetkeen tai hetki musiikinkuuntelulle. Osa opiskelijoista on jäänyt mieleen paremmin, sillä pienessä kirjastossa on mahdollisuus tutustua heihin, jotka käyttävät kirjastoa usein. Turun konservatorion tanssilinjalta vuonna 2015 valmistunut balettitanssija Atte Kilpinen muisteli pyynnöstämme kirjastoa.

”Muistan, kun etsin tanssikirjallisuutta ja kirjastossa kaikki oli niin helposti löydettävissä. Kirjasto oli loistavan kompakti minun makuuni. Myös tietokoneilla etsin erilaisia koulutuspaikkoja ja tanssikursseja. Kirjastosta jäi hyviä muistoja.”

Kirjallisuutta

Vetovoima laatuun – Turun konservatorio 1962–2012 Pekka Hako, 349 sivua | Turun konservatorio 2012
Living Architecture – Scandinavian Design, 208 sivua | Living Architecture Aps 2001

Intervalli 2/2023. Kansi: IAML 2023 Cambridgen kongressipaikalle Bentleyllä saapuneet Maaria Harviainen (oik.) ja Tiina Tolonen. Kuva: Head Chauffeur Zane