Teksti Eija Huusari
Kuva Raahen kaupunginkirjasto

Intervalli 1/2024 • Artikkelit
Intervalli.fi

Pirjo Jaatinen

Pari vuotta sitten eläköitynyt Raahen kirjaston musiikkiosaston johtaja Pirjo Jaatinen menehtyi äkillisesti pääsiäislauantaina 30.3. Pirjo antoi Raahen kaupunginkirjaston musiikkiosastolle kasvot. Hän oli henkeen ja vereen musiikin tuntemuksen ammattilainen.

Kemissä 1956 syntynyt Pirjo opiskeli Tampereen yliopistossa pääaineena kirjallisuutta. Hän valmistui humanististen tieteiden kandidaatiksi 1986. Jo sitä ennen Pirjo oli työskennellyt pitkään eri kirjastoissa. Hän oli Kemin kaupunginkirjastossa kesätöissä 1977 ja 1978. Myöhemmin hän teki lyhyitä työrupeamia paitsi Kemissä, myös Oulun, Raahen ja Rovaniemen kirjastoissa.

Varsinainen työura Raahen kirjastossa alkoi 1982, jolloin hänet nimitettiin va. amanuenssiksi. Hän hoiti tuolloin käsikirjastoa. Vuonna 1985 Pirjo nimitettiin musiikkiosaston johtajaksi. Tätä työtä hän teki seuraavat 36 vuotta. Hän paneutui siihen koko sydämestään ja tuo paneutuminen heijastui myös asiakaspalveluun. Monet muistavat, miten kiinnostavia keskusteluja hänen kanssaan kävivät. ”Hän oli ihminen, joka osasi palvelemisen taidon”, kommentoi eräs asiakas Pirjoa.

Pirjo perusti vuosien aikana monipuolisen musiikkikokoelman kirjastoon. Yhtään levyä hän ei hankkinut harkitsemattomasti, hetken mielijohteesta. Ainoa, mitä hän vierasti, oli kotimainen ”humppaosasto”. Sekin sai kuitenkin paikkansa levylokeroissa asiakaspyyntöjen myötä.

Hän paneutui antaumuksella myös levyjen luettelointiin. Muistan, että joskus meillä työkavereilla oli hauskaa, kun hän saapui levy kainalossaan hieman onnettoman näköisenä kahvihuoneeseen: Pirjo oli työssään perfektionisti ja aina ei ollut niin selkeätä, mihin luokkaan levy kuuluisi.

Pirjon oma musiikkimaku oli laaja, siihen kuului klassisen musiikin lisäksi niin jazz- kuin rockmusiikki. Yksi hänen suurista suosikeistaan oli Van Morrison. Pirjon läheinen työkaveri muistaa, että Pirjo soitti kerran jos toisenkin Morrisonin Moondance-biisiä. Hän oli myös mukana Raahen jazzyhdistys Rajatsin toiminnassa. Pirjo teki musiikkiosastolla Rajatsin kanssa yhteistyötä siten, että sinne laitettiin hyvissä ajoin ennen jokakesäisiä Rantajatseja esille esiintyjien musiikkia.

Pirjo oli laajalti sivistynyt. Hän luki paljon ja oli kuvataiteiden ystävä. Elävän musiikin kuuntelua rajoitti viimeisen parinkymmenen vuoden aikana tinnitus, ja se suretti Pirjoa suuresti.

Pirjo ei perustanut koskaan perhettä. Sen korvasivat työ, harrastukset ja ystävät. Hänellä oli muutama hyvä ystävä, joiden kanssa hän piti tiiviisti yhtä myös eläköitymisen jälkeen. Eräs heistä, Sanna Manninen, sanoo Pirjon olleen nöyrä ihminen, joka ei halunnut tuoda itseään esille. Hän vältteli erimielisyyksiä ja oli ystävällinen kaikkia kohtaan. ”Nöyryydestä huolimatta hän kulki ylpeästi omaa polkuaan. Hänellä oli rohkea tyylitaju eikä hän lähtenyt valtavirtojen mukaan. Pirjolla oli myös hyvä huumorintaju, hänellä oli hauskoja älynväläyksiä ja tarttuva nauru”, muistelee Sanna.

Sannan mukaan Pirjo oli tutkijaluonne, jolle pienikään asia ei ollut itsestään selvä, olipa kyse arkipäivän tekemisistä tai työasioista. Ne saattoivat olla pitkän harkinnan, pohtimisen ja tuumimisen jälkeen vieläkin harkinnassa, ennen kuin hän teki päätöksen. ”Toisia se ihastutti, toisia ehkä vihastutti, mutta hänen erikoislaatuisuuttaan ymmärrettiin. Hän oli niin älykäs ja lempeä ihminen. Hän eli mukana ystäviensä iloissa ja suruissa. Pirjo arvosti ihmisiä sellaisina kuin he olivat”, Sanna kertoo.

Eija Huusari

Intervalli 1/2024
Kannessa 45-vuotiaan Musiikkikirjastoyhdistyksen juhlaseminaarin osallistujia Metson Lehmus-salissa 26.4.2024 Kuva 📷 Juhani Koivisto