Uusintakierros: Tommi Viitamies – HelMet-musiikkivaraston ja dokumentoinnin puolesta

Tommi Viitamies tekee musiikin luettelointityötä Helsingin pääkirjastossa Pasilassa, osan aikaa myös etänä Porvoosta. Hän on ollut mukana tekemässä työtä Tikkurilan musiikkivaraston ja kokoelmatyön jatkuvuuden puolesta. Viitamies tuntee HelMet-kirjastojen varastopolitiikan, ja jakaa huolensa musiikkivaraston tulevaisuudesta. Elämme vaikeita aikoja. Miten musiikkipalvelujen taso ja jatkuvuus turvataan kun musiikkivaraston OKM-rahoitus loppuu joulukuussa 2014?

Aakkoset ja sanasto: kirjastomusaa?

Aakkoset ja sanasto: kirjastomusaa?

Tommi Viitamies: – Vastaan Helsingin kaupunginkirjastossa musiikkiaineiston luetteloinnista ja siihen liittyvästä kouluttamisesta ja muusta kanssakäymisestä musakenttämme suuntaan. Työhön kuuluu myös säännöllistä yhteydenpitoa HelMet-kimpan muiden kuntien musiikkitahojen kanssa. Fyysisesti sijaitsen hankinta- ja luettelointitoimistossamme Pasilan kirjastotalossa, vaikka teenkin ison osan työstäni etänä Porvoosta käsin. Tittelistäni en ole varma, mutta kai se on ”musiikin luetteloija”. Koulutustaustastani on olennaisinta mainita ”Pystymetsän kiertokoulun autodidaktinen linja”.

– Työhistoriani on jo sen verran pitkä, että olen ehtinyt suostua jäsenyyksiin myös kansallisessa musaluetteloinnin kehittämisryhmässä Luumussa sekä MusaMelindassa, joka laatii ja kehittää musaluettelointistandardia valtakunnallista metatietovarantoa Melindaa varten. Toteutuessaan täysimääräisesti Melinda olisi se vuosikymmeniä haikailtu yhteisluettelo, jonka pitäisi vapauttaa monet meistä tämän työn ikeestä muihin puuhiin.

– Lisäperspektiiviä musakirjastotyöhön koen saaneeni ”riippumattoman levyteollisuuden” ja sen monien oheistoimintojen palveluksessa vietetyistä vuosista.Ekosysteemin muuttumisen tuomat sopeuttamistoimet ovat sillä puolella aivan eri leveleillä kuin mihin on kirjastokuvioissa ainakaan vielä ollut tarvetta.

– Musakirjastoalan uudet haasteet tuntuvat tulevan pikemminkin kirjastoalan sisältä. Kuinka vakuuttaa oma toimintaympäristö siitä, että jos heitämme hanskat tiskiin ja nostamme kädet ylös, jää yksi olennainen alue lakisääteisistä ja veronmaksajien rahoilla ylläpidettävistä sivistyspalveluista hoitamatta?

– Musiikkikirjastolaisille on ollut jo pitkään selvää, että musiikin kulutuksessa tapahtuneet muutokset ovat poistaneet paineita käyttää isoja summia määrärahoja siihen osaan aineistosta, jonka käyttö on siirtymässä entistä enemmän verkkoon. Jäljelle jää kuitenkin monia eri sektoreita, joiden hoitaminen edelleenkin kuuluu yleiselle kirjastolaitokselle. Niistä välttämättä vähäisin ei ole jo kertaalleen maksetun, sisällöltään arvokkaaksi katsotun aineiston pitäminen halukkaiden saatavilla jatkossakin. Edullisin sektori se saattaa kylläkin olla.

Helsingin kaupunginkirjaston hankinta- ja luettelointitoimiston Porvoon-filiaalin hermoilukeskus.

Helsingin kaupunginkirjaston hankinta- ja luettelointitoimiston Porvoon-filiaalin hermoilukeskus.

Miten sinun työsi liittyy Tikkurilan musiikkivaraston toimintaan?

– Tikkurilassa sijaitseva HelMet-kirjastojen yhteinen musiikkivarastohan on ollut toiminnassa jo kymmenisen vuotta. Oma työni on liittynyt musavaraston toimintaan lähinnä välillisesti. Arjessa ehkä konkreettisimmin se on tuntunut siten, että käytännön luettelointityössä on ollut hyvä muistaa rakentavansa aineistotietokantaa, jonka on palveltava vaativampaakin tiedonhakua pitkään senkin jälkeen, kun tänään käsillä olevat uutuudet ovat joskus aikanaan siirtyneet musavaraston ”loppusijoituspaikkaansa”.

– Viime aikoina, kun musavaraston toiminnan jatkuminen on ollut vaakalaudalla, olen ollut seudun musaihmisten kanssa miettimässä miten edellytykset sille voitaisiin turvata tulevaisuudessakin. Lempinimi Saundiholvi keksittiin hiljattain siinä yhteydessä, kun meillä Hesassa lähdettiin suunnittelemaan kirjastojen tiloissa järjestettäviä näyttelyjä, joissa tuodaan esiin musavaraston ääniteaarteita kirjastotiloissa asioiville. Jääkö hauska lempinimi elämään jatkossakin riippuu aikanaan varaston tulevista vastuuhenkilöistä – jos sellaisia ylipäänsä jostain siunaantuu.

– Saundiholvi-kampanjassa ja siihen liittyvissä näyttelyissä olen ollut mukana lähinnä taustahenkilönä. Itse toteutus on tapahtunut eri kirjastoissamme paikallisten musa-aktiivien omin voimin ja ideoin, mikä on erityisen hienoa.

Miten musiikkivarasto näkyy HelMet-kirjastojen kokoelmatyössä ja musiikin tarjonnassa?

– Ennen musiikkivaraston olemassaoloa kaikki avokokoelmista poistettava musiikkiaineisto poistui HelMet-kokoelmistakin ns. lopullisen ratkaisun kautta. Varaston perustaminen oli erittäin viisasta ja tarpeellista, vaikkakaan ei jälkikäteen arvioituna mitenkään itsestään selvää. Seudulta löytyi asiaan tuolloin riittävästi kirjastopoliittista tahtoa, mitä taatusti edesauttoi valtion merkittävä osallistuminen kustannuksiin. Kokoelmaa on siksi voitu kartuttaa tasaisesti sitä mukaa kun avokokoelmista on jouduttu tilan puutteessa poistamaan vanhempaa, vähemmän kiertävää mutta edelleen kuranttia, hyväkuntoista ja lainaksi menevää aineistoa uutuushankintojen tieltä.

– Koska HelMetin kirja- ja musiikkivarastoihin sijoitetut aineistot ovat teknisesti edelleen niiden alkuperäisten hankkijakirjastojen omaisuutta, on niitä myös mahdollista ketterästi palauttaa takaisin avokokoelmiin tarpeiden muuttuessa. Näin on tapahtunut viime vuosina erityisesti vanhojen vinyylilevyhankintojen kohdalla, kun niihin onkin alkanut kohdistua uudenlaista kysyntää.

Huokausten silta @ Hankinta, Helsinki: ovatko huhut äänitteiden kuolemasta sittenkin liioiteltuja?

Huokausten silta @ Hankinta, Helsinki: ovatko huhut äänitteiden kuolemasta sittenkin liioiteltuja?

– Myös esim. isojen, sekä hinnaltaan että sisällöllisesti arvokkaiden mutta paljon tilaa vievien CD-kokoomaboksien pelastaminen tuleville polville olisi ilman varastointimahdollisuutta käytännössä mahdotonta. Niitä on – kuten monia varastosta löytyviä vinyylilevyjäkin – usein turha kuvitella enää löytävänsä kaupallisilta markkinoilta, sen enempää fyysisinä tuotteina kuin verkkomusiikkipalveluistakaan.

Miten tärkeä Tikkurilan musiikkivaraston suuri kokoelma on asiakkaille?

– HelMet-alueen tai kaukopalveluasiakkaat tuskin mieltävät käyttävänsä nimenomaan musiikkivarastoa tehdessään tiedonhakuja ja varatessaan sen aineistoa, joka saapuu parissa päivässä heidän omaan lähikirjastoonsa. Silti kyse on aineistomäärältään pääkaupunkiseudun (vai peräti koko maan?) ylivoimaisesti suurimmasta yksittäisestä ”musiikkiosastosta”, jonka kokoelmaan kuuluu yli 71 000 nidettä.

– HelMet-varaston toinen puolisko, seudullinen kirjavarasto sijaitsee samassa talossa kuin oma työpisteeni. Sen läpi säännöllisesti kulkiessaan tulee nähtyä omin silmin kuinka paljon siellä oleva aineisto tuo paikalle väkeä avointen ovien päivinä, joita järjestetään kai noin kerran kuukaudessa. En epäile, etteikö vastaava toiminta saisi aikaan säpinää musavarastonkin käytäville, jos sellaiseen olisi mahdollista satsata.

– Aina kun satunnaiselle musiikkiosastoasiakkaalle on valjennut mistä musiikkivarastossamme on kysymys, on arvostus sitä kohtaan ollut varauksetonta. Samoin tyrmistys ja epäusko, kun on tullut puheeksi palvelun uhanalaisuus.

Miten varaston jatkuvuus tulisi mielestäsi turvata?

– Musavarasto on vuoden 2015 alusta lukien tosiaankin uudenlaisen jännän äärellä: kuluvan vuoden loppuun mennessä päättyy opetus- ja kulttuuriministeriön pitkäaikainen rahoitus varaston henkilökunnan palkkaamiseen. Sen jälkeen taloudellinen vastuu varaston pyörittämisestä siirtyy täysin neljän HelMet-kirjaston harteille. Lobbaamisemme seudun kirjastojen johtoryhmän vakuuttamiseksi palvelun tarpeellisuudesta ei ikävä kyllä ole tuottanut toivottua tulosta.

– Pahin tarjottu skenaario on ollut, että koko varasto ajetaan alas. Nyt jo vuoden verran jatkunut kulissien takainen säätämisemme on saanut torpattua ainakin tuon karuimman vaihtoehdon. Kuitenkin edelleen, kun viimeistä vuotta valtion leivissä on enää parisen kuukautta jäljellä, on epävarmaa millä lihaksilla varaston ylläpitotyö tulee jatkumaan. Kokoelmien eteen tehtävään perustyöhön tuntuu tänä päivänä olevan mahdotonta saada puhuttua vähäistäkään lisäpanostusta edes satoja kirjastolaisia työllistävässä HelMet-kimpassa, joka kuitenkin lienee yleisistä kirjastoista maan ylivoimaisesti parhaiten resursoitu.

– Varaston nykyinen – ja pian siis väistyvä – kahden hengen henkilökunta jättää kokoelman varsin hyvään kuntoon sekä fyysisesti että tietokannan tasolla. Tämä mahdollistaisi sen, että varasto voisi toistaiseksi pyöriä auttavasti yhdelläkin kokopäiväisellä organisointi- ja dokumentointikykyisellä musakirjastoammattilaisella.

– Sellaista ei vaan olla näillä näkymin sinne saamassa. Näyttää siltä, että varastointitoimet tullaan ulkoistamaan pitkin pääkaupunkiseutua neljän kunnan musiikkiosastojen työntekijöiden tehtäväksi omien toimiensa ohella ja että itse varasto jää kokonaan ilman omaa miehitystä. Tämä malli ei mitenkään vastaa erikoistuneen vakiohenkilökunnan takaamaa ammattimaisuuden tasoa. Eikä se ole varsinkaan Yleisten kirjastojen keskuskirjaston arvolle millään muotoa sopivaa.

– Tärkeää olisi, että varastoa ei päästettäisi henkilökunnan puuttuessa ajautumaan kylmäasemaksi ja sitä kautta vääjäämättä ennen pitkää kesannolle. Sieltä sitä on myöhemmin todella työlästä – ellei mahdotonta – nostaa enää jaloilleen.

– Tämän positiivisempaan loppulauseeseen en valitettavasti nykyskenaariossa kykene: sopii uneksia, että kymmenen vuoden työ ainutlaatuisen yleisen musiikkikirjastokokoelman synnyttämiseksi ja ylläpitämiseksi ei olisi päättymässä. Nykyiset ja tulevat asiakkaamme ansaitsisivat sen.

Tommi Viitamies

Tuomas Pelttari, toim.

***

Musiikkikirjastot.fi julkaisi aiemmin kaksi Helmet-musiikkivarastoa eli Saundiholvia eri tavoin valaisevaa artikkelia: Kun Saundiholvi aukesi (Marika Nikula ja Hanna Saloranta) ja Tikkurilan musiikkivarasto täytti 10 vuotta (Heikki Poroila).

Kallion kirjaston HelMet-sivulta pääsee juttuun #Saundiholvi auki – musaa varaston uumenista. Aiheena on kirjaston Facebook-sivulla levinneet levyarviot, kirjoittajina Kai Karmanheimo ja Ouri Rantanen. Esittelyt lanseerattiin 8.9. – 19.9.2014. Seuraavaksi Kallion kirjaston vintin valtaavat konseptilevyt.

Uusintakierros: Kun Saundiholvi aukesi – Hanna Saloranta ja Marika Nikula

HelMet-kirjastojen musiikkivarastokampanjaan #Saundiholvi liittyvät haastattelut tuodaan uusintakierrokselle blogiin Musiikki kuuluu kaikille. Hanna Salorannan ja Marika Nikulan haastattelu julkaistiin alun perin 7.10.2014 Kirjastot.fi-palstalla Ajankohtaista musiikissa.

***

Kampanja Saundiholvi auki! herättää ihastusta, ihmettelyä ja uteliaisuutta somessa. Alkusyksystä 2014 Kallion kirjastosta alkanut näyttelyiden sarja tuo esiin Saundiholvin eli Tikkurilan musiikkivaraston aarteita. Pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet-tietokannasta löytyy suuri ja hyvin dokumentoitu musiikin varastokokoelma. Se on kiehtova musiikin muisti, joka kiinnostaa asiakkaita.

Saundiholvin aarteita on ollut harvoin tällä tavoin tarjolla, mutta nyt tilanne on muuttunut. Suoraan näyttelyistä lainaamisen rinnalla myös Saundiholvista lähtevien varausten ja kaukolainojen määrä kasvaa nopeasti. Kampanja #Saundiholvi elää vahvasti Facebookissa. Erikoiskirjastonhoitaja Hanna Saloranta Itäkeskuksen kirjastosta ja erikoiskirjastovirkailija Marika Nikula Kallion kirjastosta ovat olleet mukana nostamassa Vantaalla sijaitsevaa Saundiholvia someen ja kirjastoihin.

Miten kampanja Saundiholvi syntyi?

Hanna Saloranta: – Musiikkikirjastotyötä Helsingin kaupunginkirjaston eri toimipisteissä tekevät kokoontuivat Pasilan kirjastossa toukokuussa 2014. Yksi suurta huolta herättänyt keskustelunaihe oli Tikkurilan HelMet-musiikkivaraston tulevaisuus. Miten tämän lainaluvuissa nousussa olevan yksikön toiminta organisoidaan, kun OKM:n rahoitus päättyyy vuoden lopussa?

– Muistelen lounastauolla maininneeni Outi Rantaselle ja Marika Nikulalle, että meillä Itäkeskuksen kirjaston musiikkiosastolla tullaan järjestämään jokin näyttely musavaraston aineistosta vielä samana keväänä. Alettiin siinä keskustella enemmänkin näyttelyasioista – ja kas, tulos on tämä!

Marika Nikula: – Kampanja syntyi ideasta, päähänpistosta. Ajatuksesta, että nyt pitää tehdä jotain ja iloisemmalla meiningillä. Isolla joukolla niin, että tulisi näkyvyyttä ja varaston tulevaisuuteen kohdistuisi huomiota myös talon ulkopuolelta. Kollegani erikoiskirjastonhoitaja Outi Rantanen puhui asiasta parille muilla osastoilla työskenteleville musiikkia harrastavalle ihmiselle täällä Kallion kirjastossa. Outi jäsenteli suunnitelmat ja yhteenvedon, joka jaettiin osallisille sähköpostitse.

Kai Karmanheimo tarttui myös asiaan. Hän tietää kaikesta paljon musiikista, ja on tottunut kirjoittaja. Kai valitsi näyttelyn levyt ja kirjoitti niihin kuvailutekstit. Kirjasto 10 lähti myös mukaan ja Itis jatkoi vähän myöhemmin.

– Sovittiin myös, että musiikkivarastolle keksitään uusi svengaavampi nimi. Kyselin ehdotuksia kavereiltani somessa, ja sain monta hauskaa ja hulvatonta ehdotusta. Lempparini Melumaja oli liian punk, joten Saundiholvi valittiin. Kiitos siitä Ilmarille!

#Saundiholvi näkyy ja tuntuu somessa. Millainen Facebookin rooli on ollut?

MN: – Aktiivinen. Ripustin levyjä kirjaston seinälle ja printtasin siihen ison Saundiholvin alle. Ohikulkijat alkoivat kiinnostua, mutta some oli tärkein kanava. Valokuvat ja Kain tekstit nousivat somessa paremmin esiin. Hashtag #Saundiholvi laitettiin kokeeksi.

SaundiholviItisKollaasi

HS: – Olisikin kiva tietää, onko kukaan tullut kirjastoon ihan vain varta vasten katsomaan näyttelyä nähtyään mainoksen kirjaston sivulla Facebookissa! Ainakin people reached-laskuri näyttää tämän uutisen tavoittaneen moninkertaisen määrän ihmisiä viimeaikaisiin, ei-musiikkiaiheisiin postauksiin verrattuna. Lämmin kiitos kollegoille, musiikkikirjastotoiminnan ystäville ja kaikille, jotka ovat jakaneet ja tykkäilleet näyttelystä Saundiholvin aarteita! Aivan varmasti moni on nyt sosiaalisen median kautta tiedostanut paremmin musiikkivaraston aarteiden olemassaolon.

Millaista palautetta olette saaneet kampanjasta?

HS: – Itiksen näyttelystä saa myös lainata vapaasti. Näyttely sijaitsee aivan kirjaston pääsisäänkäynnin tuntumassa, musiikkiosaston reunamilla. Käytännössä kaikki kirjastoon tulevat kulkevat sen ohi – ja värikkäät levynkannet ovat saaneet monet pysähtymään. Moni asiakas on lukenut infotekstin, jossa kerrotaan musiikkivaraston toiminnan peruslähtökohdat ja kuvataan varastokokoelman laajuutta selkein luvuin.

– Näytteillä olevista CD-levyistä iso osa lähti heti lainaan, vinyyleistäkin pari, eli ilmeisesti aineisto on ollut kiinnostavaa! Onneksi olimme varautuneet tähän tilaamalla varastosta tarpeeksi täydennysmatskua. Varsinaista suullista palautetta on tullut muutama, kaikki kiittäviä ja ilahtuneen yllättyneitä. Tällaista reaktiota toiveikkaasti odotimmekin.

Millainen merkitys Tikkurilan musiikkivarastolla on asiakkaille?

HS: – Kysymyksessä on korvaamattoman arvokas ja ainutlaatuinen musiikkiaineistokokoelma: syvyys, laajuus, harvinaisuudet, loppuunmyydyt painokset, klassikot, rinnakkaiset versiot etc. Kirjaston näkökulmasta varaston kattava aineisto auttaa asiakaspalvelussa. Eikä kaikkea kivaa voi millään pitää avohyllyissä…

Miten kampanja jatkuu?

MN: – Konseptilevyistä tulee Kallion kirjastoon parin viikon postailu ja ripustus, jota varten Kai on jo alkanut kirjoittaa tekstejä. Sittenhän meitä odottaakin jo valtakunnallinen Madonna-myllytys. Pidemmälle emme ole vielä miettineet. Rajojahan ei ole ja kaikki on mahdollista. Ja #Saundiholvi on vapaasti kaikkien käytössä, tägättynä se saa näkyvyyttä ympäri Suomen, vaikka näyttely olisikin paikallinen.

 

Lisätietoja

Hanna Saloranta
Itäkeskuksen kirjasto
09 3108 5790
Facebook: Itäkeskuksen kirjasto

Marika Nikula
Kallion kirjasto
09 3108 5753
Facebook: Kallion kirjasto, Twitter: @KallionKirjasto.

Tuomas Pelttari, toim.