Suomen hallitus valmistelee taas seuraavan vuoden talousarvioesitystä. Kulttuuri on viime vuosina nähty lähinnä säästökohteena, turhana kuluna, josta voidaan huonoina aikoina aina puristaa vielä muutama euro. En muista, että kulttuuriministeri olisi missään vaiheessa kertonut hallituskumppaneilleen, että kulttuuri voi myös olla erinomainen investointi.
Aikaisemmat hallitukset olivat kaukonäköisempiä. Myös vuonna 1930 elettiin lama-aikaa. Työttömyys kasvoi nopeasti ja yritys toisensa jälkeen meni konkurssiin. Tästä huolimatta Suomen valtio ryhtyi rohkeaan hankkeeseen: se teki englantilaisen Columbia-yhtiön kanssa sopimuksen Sibeliuksen sinfonioiden levyttämisestä. Kapellimestariksi valittiin Robert Kajanus, ja tavoitteena oli muutaman vuoden aikana levyttää kaikki Sibeliuksen sinfoniat. Kulut korvattiin valtion talousarviosta.
Tämän päivän perspektiivistä projekti tuntuu itsestään selvältä, onhan Sibeliuksesta tullut yksi 20. vuosisadan suurista säveltäjistä. Mutta vuonna 1930 ainoatakaan Sibeliuksen sinfoniaa ei ollut vielä levytetty. Vaikka Sibelius oli Suomessa tunnettu säveltäjä, joka oli nauttinut säännöllistä taiteilija-apurahaa vuodesta 1898 alkaen, suuri maailma tunsi hänet lähinnä Valse tristen tekijänä. Ostaisiko kukaan Sibeliuksen sinfonioita Yhdysvalloissa, Ranskassa tai Argentiinassa?
Vuonna 1930 mikä tahansa levyprojekti oli joka tapauksessa uhkarohkea. Äänilevyteollisuus kärsi lamasta vielä pahemmin kuin talous keskimäärin, myyntiluvut syöksyivät ja monet levy-yhtiöt menivät konkurssiin. Columbia joutui vuonna 1931 yhdistämään voimansa His Master’s Voice -levyjä tuottavan Gramophone-yhtiön kanssa, sulautumisen tuloksena syntyi nykyinen EMI.
Robert Kajanuksen kuolema vuonna 1933 katkaisi projektin, mutta tässä vaiheessa EMI uskoi jo hankkeeseen niin paljon, että kokonaislevytys vietiin loppuun muiden kapellimestareiden avulla. Levyjen ansiosta sinfoniat olivat jo ennen maailmansotaa musiikinharrastajien saatavissa ympäri maailmaa, ja väittäisin, että juuri niiden ansiosta Sibelius nousi kansainvälisesti 20. vuosisadan merkittävimpien säveltäjien joukkoon. Kun oli alkuun päästy, muutkin merkittävät levy-yhtiöt ja kapellimestarit ryhtyivät levyttämään Sibeliuksen sinfonioita. Tällä hetkellä markkinoilla on yli 50 kokonaislevytysten sarjaa, näistä kymmenkunta suomalaisten kapellimestareiden johtamina. Kun mukaan lasketaan yksittäiset sinfoniat, levytysten määrä nousee satoihin.
Tässä vaiheessa lukija voi nyökkäillä ja sanoa, että hieno juttu, mutta mikä sijoitus se on, jos japanilainen yhtiö levyttää Sibeliuksen viidennen sinfonian? Joka kerta kun Sibeliuksen musiikkia levytetään maailmalla, tietty prosentti levymyynnistä tilitetään kansainvälisten tekijänoikeusjärjestöjen kautta säveltäjän perikunnalle. Jos levyjä soitetaan radiossa, tuotto kertautuu. Teosto ei julkaise yksittäisten oikeudenomistajien tilityksiä, mutta alaa tuntevat ovat arvioineet, että Sibeliuksen musiikki on viime aikoina kerännyt vuosittain yhdestä kahteen miljoonaa euroa vientituloina. Kun lasketaan tuotto vuodesta 1930 lähtien, päädytään huimaaviin lukuihin. Kaikesta tästä valtio saa vuosittain osuutensa veroina, joten vuoden 1930 budjetissa Sibelius-levytyksiin sijoitettu määräraha on tuottanut itsensä takaisin tuhatkertaisena. Sinfoniat voivat olla parempi sijoitus kuin tunnin juna.
Tiedämme kaikki, että Suomen taloudella menee huonosti, ja jostakin on kiristettävä. Mutta ”päivä se on vielä huomennakin, eletään me sitten vähän reilummin”, lauloi Matti Jurva vuonna 1934. Nyt tarvittaisiin budjetin tekijöiltä kulttuurin alalle taas rohkeita investointeja, jotka loisivat uskoa tulevaisuuteen. Vertailukohteeksi nousee Britannian hallituksen kesällä julkistama ohjelma Turn it up, jonka tavoitteena on investoida uuden musiikin luomiseen. Julkistamistilaisuudessa kulttuuriministeri Lisa Nandy siteerasi Paul Simonia, jonka mukaan ”jokainen sukupolvi luo uuden sankarin”. Jotakin tällaista odotamme myös Suomen kulttuuriministeriltä. Kuka on uuden sukupolven sankari, johon pitäisi nyt sijoittaa?
Lue lisää
Gov•UK
Department for Culture, Media & Sport Turn It Up: Our plan for music
