Löytöretki musiikkiosastolla – Kauko Röyhkä

Muusikko ja kirjailija Kauko Röyhkä osallistui Kirjastokaistan videosarjaan Löytöretki musiikkiosastolla. Turun kaupunginkirjastossa kuvattu video julkaistiin 25. syyskuuta 2019.

Lisätietoa sarjasta Löytöretki musiikkiosastolla | Valokeilassa NYT
Pääset sarjan ensimmäiseen osaan täältä, toiseen osaan täältä ja kolmanteen täältä.

Kauko Röyhkä & Severi Pyysalo ja Maarit: Turmion suurherttua | Levyhyllyt

Kauko Röyhkä | Kirjasampo

Suomalainen rockmuusikko ja kirjailija Kauko Röyhkä (s. 1959) pääsi pitkälle jo uransa alussa. Debyyttialbumi Steppaillen oli vähintään taiteellinen menestys, ja parikymppinen kirjailija sai samana vuonna ulos ensimmäisen romaaninsa. Alkupamaukset eivät olleet sattumaa. Kukkoilevan taiteilijanimen takaa paljastui osaava tarinankertoja, millä oli aina kiehtovaa asiaa.

Röyhkän rockbändi Narttu taisteli läpi epäkaupallisen materiaalin kunnes isompaa yleisöä kiinnostava linja aukeni. Monet yhtyeen albumit ovat klassikoita, joilta löytyy lukematon määrä kohokohtia. Lauralle, Maa on voimaa, Pikku enkeli, Paha maa ja Paska kaupunki ovat erottamaton osa suomirokin DNA:ta. Tekstien, musiikin ja tuotantotyön tulokset häikäisevät kuin suora auringonvalo.

Muusikkouden makeimpia hedelmiä on ollut jakaa faneille Nartun jälkeenkin. Pimeitä puolia nuoleva Jumalan lahja (1993) oli mestariteos, samoin vuosituhannen vaihteen molemmin puolin julkaistut kokonaisuudet Rock’n’roll -klisee ja Etsijät.

Röyhkä teki Narttu-bändikaverinsa Riku Mattilan kanssa kaksi korkeatasoista albumia. Ne huutavat yhä jatkoa, mahdollisuutta olla osa trilogiaa. Eikä alkuaikojen suurin riskinotto ei ole jäänyt unholaan. Eksentrinen trio Röyhkä ja Rättö ja Lehtisalo oli oudon kiehtova krautviihdeveto. Myöhemmistä helmistä nousee esiin Severi Pyysalon ja Maarit Hurmerinnan kanssa tehty Turmion suurherttua. Jazzflow onnistuu kuin menneen nuoruuden uho.

Röyhkä sai Finlandia-palkintoehdokkuuden romaanista Kaksi aurinkoa (1996). Merkkiteoksia syntyi lisää: romaani Miss Farkku-Suomi (2003) pohjasi kaksi vuotta aiemmin julkaistuun albumiin, yhteen Röyhkän parhaista. Matti Kinnunen ohjasi tarinasta kiehtovan nuoruuskuvauksen. Kymmenen vuotta romaanin jälkeen julkaistun elokuvan Miss Farkku-Suomi pääosissa onnistuvat Mikko Neuvonen ja Sanni Kurkisuo. Vuonna 2019 tarina sai merkittävästi lisää sävyjä kun Docendo julkaisi Röyhkän elämäkertateoksen ykkösosan Marjatan poika.

Kauko Röyhkä valitsi Löytöretkellä musiikkiosastolla David Bowien klassikon Low, Prince & The Revolutionin soundtrackin Purple Rain ja Jacobus Vaetin säveltämää laulumusiikkia. Kuva: Tuomas Pelttari.

Levyhyllyt | Finna.fi
Kauko Röyhkä

Steppaillen | LP EMI Finland 1980 • LP-uusintapainos: Mirror/Megamania 1987 • CD Mirror/Megamania 1989 • Remasteroitu CD (+ 4 lisäraitaa) Johanna 2003
Kauko Röyhkä & Narttu
Uusia tansseja | LP & kasetti, EMI Finland 1981 • Remasteroitu CD (+5 lisäraitaa) Johanna 2003
Mikki Hiiren myöhemmät vaiheet | LP & kasetti, Kerberos 1982 • LP-uusintapainos Mirror/Megamania 1987 • Remasteroitu CD (+ 3 lisäraitaa) Johanna 2003
Onnenpäivä | LP & kasetti, Sinetti/Euros 1983 • CD Onnenpäivä/Lauralle, Euros 1987 • LP-uusintapainos Svart Records 2014
Lauralle | LP & kasetti, Sinetti/Euros 1984 • CD Onnenpäivä/Lauralle, Euros 1987 • Remasteroitu CD, Fazer 2000
Maa on voimaa | LP & kasetti, Sinetti/Euros 1985 • CD Euros 1987 • Remasteroitu CD, Fazer 2000
Pikku enkeli | LP & kasetti, Euros 1986 • CD (+Kulta-aika live), Euros 1987 • Remasteroitu CD Fazer 2000
Paha maa | 12″ minialbumi & kasetti, Euros 1987
Mielummin vanha kuin aikuinen | LP & kasetti, Euros 1987 • CD (+Paha maa) Euros 1988 • Remasteroitu CD (+Paha maa), Fazer 2000
Ihmelapsi | LP, kasetti & CD, Euros 1988 • Remasteroitu CD, Fazer 2000
Mutta, mutta | 12″ minialbumi & CD, Euros 1989
Joko-tai | LP, kasetti & CD, Euros 1990 • Remasteroitu CD (+Mutta, mutta) Fazer 2000
Kauko Röyhkä
Kaksi koiraa | LP, kasetti & CD, Euros/Herodes 1990 • Remasteroitu CD, Fazer 2000
Tyttöjen ystävä | LP, kasetti & CD, Euros/Herodes 1991 • Remasteroitu CD, Fazer 2001 & EMI Finland 2011
Jumalan lahja | LP, kasetti & CD, Herodes/EMI Finland 1993 • Remasteroitu CD (+ 5 lisäraitaa) EMI Finland 2011 • Remasteroitu 2LP (+ 10 lisäraitaa) Svart Records 2018
Kaunis eläin | CD & kasetti, Herodes 1994 • Remasteroitu CD (+ 3 lisäraitaa) EMI Finland 2011 • Remasteroitu 2LP (+ 10 lisäraitaa) Svart Records 2019
Akti | CD, Herodes 1995 • Remasteroitu CD (+ 3 lisäraitaa) EMI Finland 2011
Sinä olet tähti | CD Ranka Recordings 1997
Puiden alle | CD Ranka Recordings 1998
Rock ’n’ roll -klisee | CD Ranka Recordings 1999
Miss Farkku-Suomi | CD Ranka Recordings 2001
Etsijät | CD Ranka Recordings 2002
Elämä ja Kuolema | CD Ranka Recordings 2005
Kauko Röyhkä & Riku Mattila
Kauko Röyhkä & Riku Mattila | CD Ranka Recordings 2008 • Remasteroitu 2LP (+ 9 lisäraitaa) Svart Records 2018
Kauko Röyhkä & Mikkelin kaupungin jousiorkesteri
Zaia | CD Ranka Recordings 2008
Röyhkä ja Rättö ja Lehtisalo
Hiekkarantaa | CD Ektro Records 2009
Kauko Röyhkä & Riku Mattila
Kaksi lensi tuulen mukaan | LP & CD Ranka Recordings 2011
Kauko Röyhkä & Narttu
Pois valoista – live 2012 | 2LP & CD Svart Records 2013
Kauko Röyhkä
Etelän peto | LP & CD Svart Records 2014
Röyhkä/Inginmaa/Hypnomen
Huominen on uni | LP & CD Stupido Records 2016
Kauko Röyhkä
Aamuöiseen sateeseen | LP & CD Svart Records 2016
Röyhkä & Pyysalo & Maarit
Turmion suurherttua | LP & CD Svart Records 2017
Kauko Röyhkä & The Boots
Maantie | LP & CD Svart Records 2018

* * * * * * * *

Katso elokuva | Finna.fi
Kinnunen, Matti (ohjaaja): Miss Farkku-Suomi, 89 min. | Nordisk Film 2013

* * * * * * * *

Lue lisää | Finna.fi
Kauko Röyhkän romaanit
Tien laidalla Waterloo, 157 sivua | Weilin + Göös 1980 • uusintapainos: Like 2000
Aave joka maalasi taulun, 151 sivua | Weilin + Göös 1982
Oskar Koposen seikkailut, 349 sivua | Weilin + Göös 1985 • uusintapainos: Docendo 2014
Magneetti, 179 sivua | Weilin + Göös 1987 • uusintapainos: Docendo 2014
Kaksi aurinkoa, 252 sivua | Like 1996 • uusintapainos: Like 2003 • uudistettu laitos, jossa lisäluku: Like 2015
Silvia, 205 sivua | Like 1997
Ocean City, 235 sivua | Like 1999 • uusintapainos Like 2004
Faust ja muita kertomuksia, 158 sivua | Like 2001
Miss Farkku-Suomi, 303 sivua | Like 2003 • uusintapainokset Like 2006 & 2012
Henry ja minä, 176 sivua | Like 2004
Avec, 291 sivua | Like 2006
Job, 201 sivua | Like 2007 & 2009
Kesä Kannaksella, 185 sivua | Like 2009
Kreikkalainen salaatti, 218 sivua | Like 2011
Poika Mancini, 247 sivua | Like 2013
Lapinpoika, 367 sivua | Like 2016

Kauko Röyhkän omaelämäkerta | Finna.fi
Marjatan poika – Muistelmat 1
, 276 sivua | Docendo 2019

* * * * * * * *

Tietokirjoja | Finna.fi
Röyhkä, Kauko: The Velvet Underground ja Lou Reed, 155 sivua | Like 2007
Röyhkä, Kauko & Metso, Juha: Suursaari, 150 sivua | Johnny Kniga 2009
Röyhkä, Kauko & Metso, Juha: Rajantakainen Karjala, 152 sivua | Johnny Kniga 2011
Röyhkä, Kauko & Metso, Juha & Haapasalo, Ville: Et kuitenkaan usko… Ville Haapasalon varhaisvuodet Venäjällä, 253 sivua | Docendo 2013
Röyhkä, Kauko & Metso, Juha & Haapasalo, Ville: ”Et muuten tätäkään usko…” Ville Haapasalon 2000-luku Venäjällä, 221 sivua | Docendo 2014
Välimaa, Olga (toim.): Kauko Röyhkä – Virallinen, 323 sivua. (Like, 2014)
Röyhkä, Kauko & Alizad, Arman: Armanin maailma, 237 sivua. (Docendo, 2014)
Röyhkä, Kauko & Metso, Juha & Haapasalo, Ville: Makujen matka – Georgia, 189 sivua | Docendo 2016

Yhteistyössä
Kirjastokaista
Musiikkikirjastot.fi
Suomen Musiikkikirjastoyhdistys ry

Löytöretki musiikkiosastolla – Aija Puurtinen

Kirjastokaistan musiikkisarja Löytöretki musiikkiosastolla sai jatkoa 11. syyskuuta 2019. Toisessa osassa äänessä on muusikko Aija Puurtinen.

Lisätietoa sarjasta Löytöretki musiikkiosastolla | Valokeilassa NYT
Pääset sarjan ensimmäiseen osaan täältä, kolmososaan täältä ja nelososaan täältä.

Aija Puurtinen & Jalavei: Keltaisen talon ullakko | Levyhyllyt

Aija Puurtinen tunnetaan 80-luvun alkupuolella aloittaneesta yhtyeestä Honey B. & T-Bones. Bändin laaja tuotanto on tärkeä osa suomalaista populaarimusiikin kaanonia.

Juureva trio sai ensialbuminsa Anytime ulos vuonna 1985. Rumpalit ovat vaihtuneet vuosikymmenten varrella, mutta bändin toisena tukipylväänä toimii yhä kitaristi Esa Kuloniemi. Honey B. & T-Bonesin uusin levytys on Time Was (2016). Musiikin omintakeinen taika välittyy yhä.

Vuosien varrella Aija Puurtisen musiikinteon paletti on jalostunut. Esimerkkinä Rytmiraide Allstarsin kanssa tehty Brooklynin satu (2015). Albumi koskettaa syvältä – yhtä lailla riipaisevan äänimaailman, Perttu Hemmingin tekstien kuin Puurtisen, Ilkka Helanderin ja Esa Kuloniemen herkän tulkinnan kautta. Levyllä on mukana myös trio Honey B Familyssä soittava rumpali Mooses Kuloniemi.

Honey B. & T-Bones | kotisivu
Honey B. & T-Bones | Facebook
Honey B. & T-Bones | Twitter

Honey B. Family | Facebook

Lue lisää | Finna.fi
Kuloniemi, Esa: Go-Go Shoes – Honey B. & T-Bonesin tarina 1982–2002 | Like 2002

Honey B. & T-Bones-levytyksiä | Finna.fi
Anytime | LP • Parlophone 1985
Help Me | LP • Parlophone 1986
Queen Bee Against Dr. Oddball | LP & kasetti • Parlophone 1987
Ninety-Nine | LP & CD • Amulet/Polarvox 1988
On The Loose | LP & CD • Sundance 1990
Shake Your Shimmy | CD • Sundance 1992
Supernatural | CD • Bluelight Records 1995
Psychophysical | CD • Wunderbar Records 1998
As HBTB: Now & ∞ [Now & Eternity] | CD • Raja Records 2000
Terrifying Stories From T-Bone Town | CD • Bluelight Records 2005
Rockender Tornado aus Finnland | CD • Bluelight Records 2007
Alien Blues | CD • Sound Of Finland 2009
Walking Witness | CD • Sound Of Finland 2011
Alive In Helsinki | 2LP & CD • Sound Of Finland 2012
Time Was | LP & CD • Tuohi Records 2016

Aija B Puurtinen
Untuvaa ja lasimurskaa | CD Amigo 1995
Sähköinen silmä | CD Spin-Farm/Ranka Recordings 1997
Redlight | CD Rajarecs 2010

Aija Puurtinen & Rytmiraide Allstars
Brooklynin satu | CD Turenki Records 2015

Honey B. Family
Honey B. Family Sings & Plays | LP+CD Blue North Records 2017

Aija Puurtinen & Jalavei
Keltaisen talon ullakko | Ainoa Productions 2018 Levyhyllyt

Aija Puurtinen toimii Taideyliopiston Sibelius-Akatemian musiikkikasvatuksen ainejohtajana ja pop/jazzlaulun lehtorina. Kirjastojen ystävä Puurtinen vieraili vuonna 2017 Kirjastokaistan sarjassa Kolme kysymystä kirjastosta.

Yhteistyössä
Kirjastokaista
Musiikkikirjastot.fi
Suomen Musiikkikirjastoyhdistys ry

Marko Ahon matkaraportti – IAML Leipzig 22.–27.7.2018

International Association of Music Libraries, Archives and Documentation Centres (IAML) piti vuosittaisen suurkonferenssinsa tällä kertaa Saksassa Leipzigissa. Allekirjoittanut osallistui nyt ensimmäistä kertaa IAML:n konferenssiin. Kyseinen tapahtuma on mittasuhteiltaan kuulemma aina ensikertalaiselle yllätys, ja niin oli tälläkin kertaa: satojen osallistujien miltei viikon mittainen tapahtuma oli järjestäjilleen organisoinnin taidonnäyte ja osallistujille unohtumaton kokemus. Olin tällä kertaa toinen kahdesta suomalaisesta osallistujasta.

Leipzigin Tuomaankirkko, Johann Sebastian Bachin pitkäaikainen työpaikka ja DDR:n kuolinkamppailuun liittyvien legendaaristen joukkomielenilmaisujen keskeinen tapahtumapaikka.

Leipzigin Tuomaankirkko, Johann Sebastian Bachin pitkäaikainen työpaikka ja DDR:n kuolinkamppailuun liittyvien legendaaristen joukkomielenilmaisujen keskeinen tapahtumapaikka.

Konferenssikaupunki Leipzig otti vieraat vastaan kaikella vieraanvaraisuudellaan ja kulttuuritarjonnallaan. Konferenssin lähtölaukaus ammuttiin jo sunnuntaina päivää ennen virallista alkamisajankohtaa; kaltaisilleni ensikertalaisille oli järjestetty informaatiotilaisuus jossa esiteltiin IAML:n toimintaa ja jaettiin ohjeita joita noudattamalla konferenssiin osallistuminen olisi mahdollisimman hedelmällistä. Tämän jatkoksi oli Leipzigin kaupungin vastaanotto vanhalla raatihuoneella. Ko. tapahtuma jäikin lopulta ainoaksi jossa miltei kaikki konferenssivieraat olivat mukana yhtä aikaa.

Konferenssiesitelmät pidettiin Leipzigin konservatoriossa, yliopistokirjastossa ja yleisessä kirjastossa. Seuraamani esitelmät sijoittuivat usein juuri kaupunginkirjastoon – keskityin nimenomaan aiheisiin jotka joko suoraan käsittelivät tai ainakin lähestyivät yleisten kirjastojen musiikkikirjastojen problematiikkaa.

Viikon mielenkiintoisimpia esitelmiä olivat Mari Itohin ja Hitoshi Matsushitan esitelmä musiikkikirjastoinstituution synnystä Japanissa 1960- ja -70-luvuilla; paikallisen musiikkielämän dokumentoinnille omistettu sessio; Anne Helle Jespersenin musiikkidigitointia kulttuuriperinnön säilyttämisen näkökulmasta käsitellyt esitelmä; MusixPlora –soitintietokannan esittely sekä Marcel Prochaskan Frankfurtin kaupunginkirjaston musiikkiosaston digitaalisen musiikintekemisen workshopeja esitellyt puheenvuoro.

Kuten usein konfrensseissa, nytkin yksi esitelmä nousee henkilökohtaisestiylitse muiden: Tämä oli yhdysvaltalaisen Memory Apatan esitelmä ’Making noise: sounds of the civil rights movement inthe Dartmouth College Music Library’. Vaikka historiallista vertailua ei Suomen ja Yhdysvaltojen välillä voi rotusyrjinnän saralla tehdä, oli suomalaisenkin kirjastonhoitajan helppo samastua Apatan pyrkimyksiin lähestyä kansalaisoikeustaistelua laulun keinoin kirjaston yhteislauluilloissa.

Memory Apata esitelmöi, IAML Leipzig 2018.

Memory Apata esitelmöi, IAML Leipzig 2018.

Arvokas sattuma oli kohtaaminen Naxos Music -yhtiön edustajien tiskillä konferenssin posterialueella. Otin puheeksi omat vaikeuteni heidän tuotteidensa mobiiliversioiden käytössä, ja niinpä sainkin pikaesittelyn uudesta, jossain lähitulevaisuudessa Android-laitteisiin käyttöön tulevasta erittäin attraktiivisesta käyttöliittymästä. Tajusin kuin salamaniskusta jättäneeni tämän hienon kirjastopalvelun työssäni liian vähälle huomiolle ja päätin saman tien käynnistää kotikirjastossani kampanjan Naxos Music -palvelun iskostamiseksi asiakkaiden mieliin.

Konferenssin ohjelmaan sijoittui myös vaihtoehtoisia ekskursioita kaupungin musiikki-instituutioihin. Jotkut mielenkiintoisimmat ekskursiot oli varattu täyteen kuin varkain jo kuukausia aiemmin, ja näistä pois tippuneena pyrin korvaamaan niitä omaehtoisilla vierailuilla: näin mm. Leipzigin yliopiston Grassi-museossa sijaitsevan upean soitinkokoelman kohdalla. Leipzigin kaupunginkirjaston musiikkiosaston toiminnan esittely oli kuitenkin erittäin tervetullut ja informatiivinen ohjelmanumero. Vaikutti siltä, että cd-formaatin käytön romahtaminen ei ole vielä Saksassa tapahtunut samalla voimalla kuin Suomessa, ja musiikkikirjaston toiminta tuudittautui paljolti edelleen CD-levyjen lainauksen ympärille.

CD-levyhyllyt notkuivat levyistä Leipzigin kaupunginkirjaston musiikkikirjastossa.

CD-levyhyllyt notkuivat levyistä Leipzigin kaupunginkirjaston musiikkikirjastossa.

Oman esitelmäni The public library as a site of empowerment for the local music scene pidin yleisten kirjastojen sektiossa. Puheenvuorossani esittelin Sastamalan kaupunginkirjastossa syksyllä 2018 käynnistyvää hanketta ’Lava haltuun ja soitto narulle’ sekä sen pohjalla olevaa ruohonjuuritason musiikinharrastajan emansipaatiota korostavaa tausta-ajatusta. Puheenvuoroni koettiin virkistäväksi ja sitä seurasi vilkas keskustelu. Moni ei ollut tullut ajatelleeksi kirjaston roolia paikallisessa ’musiikkiskenessä’ siitä näkökulmasta, että kirjaston tulisikin ehkä toimia ruohonjuuritason amatöörimusiikintekijöiden emansipaation foorumina, eikä niinkään musiikin ammattilaiskulttuuria ja -kulttia ’ylhäältä alaspäin’ valuttavana agenttina.

Mikä oli konferenssin saldo? Yleisen kirjaston musiikkikirjastonhoitajan näkökulmasta on rehellisesti todettava, että ohjelmistoa dominoi erikoistuneiden musiikkiarkistojen ja -kirjastojen akateemisuutta ja tutkimuksellista otetta vaalivat esitelmät osin kuriositeetinomaisista aiheista. Yleisten kirjastojen aihepiiri jäi vähemmälle huomiolle. Toisaalta yleisten kirjastojen sektion kokouksessa asia otettiin vakavasti esille kehotuksella tarjota esitelmäehdotuksia aktiivisemmin jatkossa – saatoin hyvällä omallatunnolla todeta kantaneeni korteni kekoon jo tällä kertaa. Joka tapauksessa kansainvälisestä kanssakäymisestä ei missään tapauksessa ole varaa luopua yleistenkään kirjastojen osalta, sillä vain näin on mahdollista pysyä tietoisena muualla tehdyistä merkittävistä avauksista ja nykyisten akuuttien, musiikkikirjastojen identiteettiä pohtimaan pakottavien kysymysten ratkaisuista. Silti aivan joka kerta en kohdallani näkisi tarpeelliseksi tähän alani suurimpaan kokoukseen osallistumista.

Mainittakoon vielä, että konferenssin mittaan osallistujien jaksamista alkoi verottaa paahtavana jatkunut helle. Ilmastoimattomissa tiloissa parinkin session esitelmäralli imi kuulijasta mehut, ja omasta jaksamisesta olikin ryhdyttävä huolehtimaan määrätietoisemmin ennen kuin konferenssi tuli päätökseensä. Perjantaina olikin jo huomattavissa lievää yleisömäärän vähentymistä ja konferenssivieraiden silminnähtävää väsymistä. Tunnelma nousi kuitenkin vielä kerran kattoon Leipzigin keskustan korkeimman rakennuksen kattoravintolassa pidetyillä jäähyväisillallisilla, joilla allekirjoittanutkin vielä – Suomen musiikkikirjastonhoitajien yhdistyksen avustuksen mahdollistamana – heitti jäähyväiset uusille kansainvälisille kollegatuttavuuksille.

Sastamalassa 10.8.2018

Marko Aho
Kulttuurikirjastonhoitaja
Sastamalan kirjasto

Miten niin musiikkikirjastolla menee hyvin?

Suomessa on oltu jo vuosikaudet huolissaan yleisen musiikkikirjaston tulevaisuudesta. Perusteeton huoli jätetään usein perustelematta, toisinaan vedotaan verkkomusiikin yleistymiseen tai vaikkapa lainauslukujen kasvun taittumiseen. Miksi musiikkikirjastoilla kuitenkin menee hyvin?

Siksi, että asiakkaat tuntevat musiikkikirjastot hyvästä palvelusta ja rautaisesta ammattitaidosta. Vanhanaikaisuuden sijaan olemme aktiivisia ja uudistuvia. Musiikkikirjastot ovat myös paikallisia perinteitä vaalivia musiikin kehtoja, joita leimaa tietty varmuus ja pysyvyys. Tällaisista arvoista kannattaa kaikkien pitää kiinni. Hyvin menee myös siksi, että asiakkaita on edelleen paljon – eivätkä he kysele lainaustilastojen perään.

Senkin vuoksi menee hyvin, että pystymme reagoimaan muuttuvaan (musiikki)maailmaan. Perinteinen vuorovaikutus voidaan tuoda asiakkaan lähelle uusia kanavia pitkin. Työssä voi tapahtua nopeita ja perusteellisiakin muutoksia. Esimerkiksi neljän kunnan kesken ylläpidettävä Turun seudun blogi Musasto täyttää pian neljä vuotta. Musasto on muuttanut paikallisten musiikkikirjastojen asiakaspalvelua pysyvästi.

Tulevaisuuden toiminnassa voi edelleen nähdä vaiheittaista muuntautumista, eivätkä uudetkaan roolit perustu lainaustilastojen tuijottamiseen. Yhä enemmän merkitsee se, miten musiikkikirjaston ydin saadaan selkeästi julki ja perille. Aktiivisuutta uteliaisuutta tarvitaan aina. Musiikkikirjastotyössä kun riittää haastetta ja mielekästä kehittämistä loputtomiin.

Lisää näkyvyyttä

Syvät kokoelmat ovat musiikkikirjastoille kunnia-asia – se elintärkeä substanssi, josta asiakas voi ammentaa mihin suuntaan tahansa. Musiikkikirjastot ovat aina kunnostautuneet myös toimeliaina sosiaalisina ympäristöinä. Sellaisina, jotka verkottuvat ja ovat aktiivisia eri kulttuuritoimijoiden kanssa. Nykyään verkottuminen näkyy ja tuntuu myös sosiaalisessa mediassa.

Blogit ja Facebook-sivut yleistyvät, mutta emme vielä ota kaikkea hyötyä irti verkkoviestinnän mahdollisuuksista. Kirjaston kokoelmia ja toimintaa heijastavien blogijuttujen, haastattelujen, julisteiden tai erilaisten keikkatunnelmien tuottaminen ja esillepano voi olla vain pienen askeleen päässä. Pitää vain uskaltaa ja suunnata resursseja hieman toisin.

Kirjastoissa tapahtuu entistä enemmän. Erilaisten tilaisuuksien sisällöllinen spektri on valtava. Lämminhenkisiä tapahtumia tuntuu olevan helppo lähestyä. Musiikkikirjastolaisten aktiivisuus kannattaa, sillä pienetkin konsertit ja luennot ovat asiakkaille usein korvaamattomia. Olen toisinaan mukana tapahtumajärjestelyissä, ja voin kertoa kokemuksesta että yhdessä toteutetut elämykset tuottavat mittaamatonta lisäarvoa henkilökunnalle.

Verkkomusiikin sisällä ja ulkopuolella

Toisin kun monet väittävät, “kaikki musiikki” ei ole verkossa. Mistä apu kun Spotifysta ei löydy The Beatlesin Valkoista tuplaa tai Van Morrisonin koko laajaa tuotantoa? No tietysti musiikkikirjastosta. Turussa pitkään esillä ollut näyttely Näitä levyjä et löydä Spotifysta kiinnostaa asiakkaita jatkuvasti. Luulen että uteliaisuus johtuu mielenkiintoisten albumeiden lisäksi Spotifyn piilossa pidetyistä rajoitteista. Minustakin striimauspalvelun puutteet ovat kiinnostavia. Erityisesti ne, joista minulle ei kerrota.

Kirjastot ovat aktiivisia myös verkkomusiikin suhteen. Suomessa jo varsin yleinen Naxos Music Libraryn striimauspalvelu tuli Vaski-kirjastoihinkin jo vuosia sitten. Kirjastokortilla voi kirjautua kuuntelemaan massiivista valikoimaa taidemusiikkia maksutta ja ilman mainoksia. Naxos laajensi tarjontaa myös videotaltiointeihin ja jazziin. Käyttö on helppoa, ja striimaus toimii moitteettomasti myös mobiililaitteilla. Eikä sitä Spotifytakaan ole unohdettu. Musiikkibasaarin Kirjastojukeboksi esittelee kirjaston uutuuksia nimenomaan Spotifyn avulla.

***

Viisi vuotta sitten en mitenkään osannut arvata musiikkikirjastojen suuntaavan kohti uutta tällaisella vauhdilla. Osasitko sinä?

Tuomas Pelttari