Teksti ja kuvat Ari-Pekka Lauhakari ja Tiina Tolonen

Intervalli 2/2024 • Artikkelit
Intervalli.fi

Kaikille kirjastosektoreille avoin musiikkikirjastopäivä järjestettiin Turun ammattikorkeakoulun Taideakatemian tiloissa 11.6.2024. Päivä edelsi itsenäisenä tapahtumana Turussa 12. -13.6. järjestettyjä valtakunnallisia AMK-kirjastopäiviä, ja tätä synergiaetua haluttiin hyödyntää musiikkikirjastolaisten osalta. Ohjelmaan sisältyi erilaisia esityksiä sekä paneelikeskustelu kirjastojen digiloikasta. Yhteisen iltapäivän kruunasi tutkijatohtori Anna-Elena Pääkkölä Turun yliopistosta kertomalla hänen ja Tiina Käpylän yhdessä kirjoittamasta teoksesta Lailasta Almaan – suomalaisten naisten populaarimusiikin historia.

Turun Taideakatemian sisäänkäynti. Kuva: Ari-Pekka Lauhakari

Ajatus yhteisen musiikkikirjastopäivän järjestämisestä syntyi syksyllä 2023, kun Intervallin numerossa 2/2023 Silja Hammo ja Suvi Pukero Taidekirjasto Sigynistä lausuivat ääneen asian, jota moni meistä on päässään vuosikausia pyöritellyt: Toivoisimme yhteistyötä erityisesti taide- ja musiikkialan kirjastojen kanssa sekä paikallisesti että kansallisesti. Tiedossa oli, että kesäkuussa 2024 Turussa järjestettäisiin AMK-kirjastopäivät, joiden kylkeen tällainen musiikkipainotteinen tapahtuma sopisi järjestävän tahon mielestä vallan mainiosti. Vetovastuun päivän järjestämisestä ottivat Suvi Pukero ja Pauliina Isomäki Turun ammattikorkeakoulusta yhdessä Tiina Tolosen kanssa.

Taideravintola Sigynissä nautitun lounaan jälkeen osallistujat asettuivat tapahtumapaikkana toimineeseen Taideakatemian Kuvateatteriin. Paikalle saapuneiden henkilöiden lisäksi verkossa tilaisuutta seurasi parhaimmillaan kaikkiaan 31 henkilöä. Tilaisuuden avasi Turun amk:n tietopalvelupäällikkö Marita Ahola, joka puheenvuorossaan herätteli osallistujia pohtimaan maailmaa ilman musiikkia. Ahola kertoi myös kysyneensä tekoälyltä musiikkikirjastosta, mihin tekoälyn vastaus oli selkeä ja varmasti linjassa sen kanssa jonka musiikkikirjastolaiset jo hyvin tietävät: musiikkikirjastot ovat poskettomia aarreaittoja. Avauspuheessa luodattiin myös tekoälyn ja meneillään olevan murroksen näkymiä ja siirryimme näin luontevasti lähemmäs päivän paneelikeskustelun aihepiiriä.

Musiikkikirjastot ovat poskettomia aarreaittoja
– AI

Musiikkiaineistojen haun uusista kehityssuunnista Finnassa

Päivän avauksen jälkeen oli vuorossa Serafia Kari Kansalliskirjaston Finna-palveluista. Hän kertoi Finnan hakutoimintojen tulevista muutoksista musiikkiaineiston näkökulmasta sekä vastasi osallistujilta tulleisiin ennakkokysymyksiin.

Serafia Karin mukaan Musiikin metatiedon asiantuntijaryhmä Muusasta on tullut toivetta siitä, että Marc21-formaatin esityskokoonpanokenttä 382 olisi helpommin haettavissa. Nähdyn ja kuullun esityksen perusteella kehityssuunta Finnassa vaikuttaa lupaavalle ja erityisesti taidemusiikin puolella 382-kenttää hyödynnetään jatkossa siten, että erilaisten soitinkokoonpanojen hakeminen tulee mahdolliseksi tarkennetun haun rajaimen avulla. Kysymys tilaisuudessa kuuluikin, kuinka 382-kenttä kannattaisi indeksoida ja miten hakurajain kannattaisi toteuttaa. Finna-toimiston ratkaisuehdotuksena oli kahden uuden indeksikentän eli performer_str_mv (osakentät $a, $b, $d, $p, $v) ja performer_total (esiintyjien määrä osakentästä $s) luominen. 

Serafia Kari kysyi tässä kohtaa myös yleisöltä mielipidettä siitä, mihin kaikkiin kysymyksiin tämän ratkaisun tulisi kyetä vastaamaan. Finnan fasettirajauksen puolella toiminto tulisi näkymään siten, että soitinlistalta voisi rajata haluamansa soittimen, mutta tässä on ongelmana soitinten suuri määrä. Asia on mahdollista ratkaista ekonomisemmin soitinten nimen hakupalvelulla. Tilaisuuden osallistujat pohtivat yhdessä kuinka ratkaista lisävalinnaisen soittimen ongelma, ja se miten se tulisi kirjata Marc21:ssä. Yleisöstä huomautettiin vanhempien aineistojen metadatan puutteista, näistä esimerkiksi soittimien lukumäärät saattavat puuttua kokonaan. Myös Melindan vanha metadata on joiltain osin puutteellista. Tämä liittyy osin myös siihen, että kirjastokentällä on käytössä useita erilaisia metadataformaatteja, joita siirretään Finnan omaan indeksiin (mappaus). Mappaustaulukko löytyy Kiwi.fi -palvelusta.

Genrehaun ominaisuudet puhuttivat osallistujia, ja siihen toivottiin tarkempia genreen liittyviä aika – paikka yhdistelmien hakumahdollisuuksia. Serafia Kari esitteli genretoiminnossa olevaa mahdollisuutta käyttää aihehakuna paikkatietoa, joka näin käytettynä avaa sijaintinäkymän kartan asiakkaalle. 

Litterointiongelmat ovat yhä olemassa, mutta toimijahaun kautta varianttinimet tulevat nyt paremmin haettaviksi: varianttinimirikastuksen avulla voidaan saada kaikki linkattua haun puolelle. Yleisökysymyksistä esiin nousi mahdollisuus yhtenäistetyllä nimikkeellä hakemiseen, mihin Serafia Kari vastasi, että yhtenäistettyjen nimikkeiden luetteloille olisi saatava Finnan kannalta pysyvyys ja paikka, jonka jälkeen ongelmanratkaisu olisi helpompi toteuttaa.

Hyvä hoksautus Serafia Karilta meille kaikille oli Finnan asiakaswikin käyttäminen tiedonhaun opetuksen apuna. Asiakaswikistä löytyy Finnan koulutusmateriaalit verkossa, esimerkiksi Finnan perusteet -verkkokurssia voi jokainen linkittää omiin oppaisiin.

Musiikintiedonhaku.fi

Tiina Tolonen ja Maaria Harviainen esittelivät Musiikintiedonhaku -verkkosivustoa. Musiikintiedonhaku.fi on  Suomen musiikkikirjastoyhdistyksen sisällä toimivan Muska-ryhmän projekti, jonka tarkoituksena on ollut luoda kaikille avoin musiikin tiedonhakuun opastava sivusto. Esittelyn johdannoksi Tiina Tolonen luki  Musiikkikirjastoyhdistyksen hallituksen puheenjohtajana toimivan Marko Niemelän tervehdyksen Turun päivään osallistujille. Tervehdyksen kautta muistutettiin yhdistyksen juhlavuodesta, Suomen musiikkikirjastoyhdistys täytti toukokuussa 45 vuotta.

Keväällä 2023 avattu Musiikintiedonhaku -sivusto kokoaa kuratoidusti yhteen erilaisia musiikin tiedonlähteitä, kokoelmia ja arkistoja. Ajatuksena on, että sivuston tarjoama informaatio tukee musiikin tiedonhankinnan opetusta ja tarjoaa apua kenelle tahansa erilaisiin musiikkiin liittyviin tiedontarpeisiin. Sisältöä ei ole sidottu mihinkään oppilaitokseen tai opetuksen asteeseen. Maaria Harviainen kertoi, että Muska-ryhmä on saanut keväällä 2024 Suomen Kirjastosäätiöltä pienen apurahan, joka tullaan käyttämään sivuston graafisen ulkoasun sekä käytettävyyden kehittämiseen. Sivustoa ei ole tarkoitus kääntää englannin kielelle, vaan se on kohdistettu suomenkielisille käyttäjille.

Maaria Harviainen kertoi myös, että sivustoa tuottavassa työryhmässä on tunnistettu selkeä puute sivuston sisältöön liittyen, siitä puuttuvat toistaiseksi populaarimusiikin tiedonhakuun liittyvät esimerkit. Tähän toivottiin apua asiasta kiinnostuneilta musiikkikirjastolaisilta esimerkiksi elävästä elämästä olevien tiedonhakutapausten jakamisena. Kiinnostuneet voivat laittaa viestiä: info@musiikintiedonhaku.fi.

Paneelikeskustelussa kuultiin mielenkiintoisia puheenvuoroja

Digiloikka -teemaista paneelikeskustelua veti kirjasto- ja tietopalvelun päätoimisena tuntiopettajana Turun ammattikorkeakoulussa toimiva Pauliina Isomäki, säveltäjä ja pitkän linjan musiikkikirjastoammattilainen. Paneeli koostui laajalla skaalalla aiheen ympärillä toimivista henkilöistä eli edustajia oli musiikin harrastajasta musiikkialan ammattilaiseen ja kirjastoalan opiskelijasta kirjastoalan ammattilaisiin. Paneelin jäseninä olivat Heli Aalto, Jari Klemetti, Jukka Laakso, Anna Kanerva Lamppu ja Olli-Pekka Tuomisalo.

Paneelikeskustelu on alkamassa. Kuva: Ari-Pekka Lauhakari

Keskustelu avattiin tutustumalla yleisten kirjastojen musiikkiaineistojen hankinta- ja lainaustilastoihin vuodelta 2023, jotka kertoivat nuottien lainauksen vähentyneen vain 13%, mutta äänitteiden jopa 49%. Huomio kiinnittyi siihen, että nuottien osalta hankinnoissa näyttää olevan iso pudotus huolimatta siitä ettei vastaavaa näy lainauksen osalta. Panelistit totesivat tilanteen vaihtelevan organisaatiokohtaisesti. Esimerkiksi amk-kirjastoissa on hyvin pitkälti hankittuna sellainen peruskokoelma, joka palvelee musiikin opiskelijoita kattavasti vuodesta toiseen. Nuottiaineiston osalta ei myöskään ole tarvetta tehdä poistoja aineiston vanhenemisen vuoksi, 1700-luvun sävellykset ovat aivan yhtä relevantteja kuin nykysävellykset. Yleisesti todettiin, että verkossa avoimesti olevat palvelut, kuten IMSLP saattavat jopa korvata hankinnan tarpeen. Musiikkia myös harrastetaan ja soittamaan sekä laulamaan opetellaan nykyisin monilla erilaisilla tavoilla, kuten esimerkiksi Rockway.fi, joka tarjoaa myös nuotit on opetuksen tueksi. Panelistit totesivat myös tarpeiden erilaisuuden yleisten ja erikoiskirjastojen välillä vaikuttavan hankintojen tekemiseen.

Olli-Pekka Tuomisalo kommentoi säveltäjänä nuottiaineiston osalta myös, että niitä liikkuu nykyisin paljon myös säveltäjiltä suoraan tarvitsijoille, sekä paperisena että digitaalisesti. Nämä ovat kustantamatonta aineistoa, jota kirjaston hyllyistä ei olisi edes saatavissa. Paneelissa todettiin, että suomalaiset nuottikustantajat eivät juurikaan enää kustanna kotimaista marginaalimpaa musiikkia, mutta Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus toimii hyvänä uuden taidemusiikin välittäjänä. Yhteisesti todettiin myös, että kaikkea uutta on mahdotonta hankkia, koska säilytystilojen koko tulee hyvin äkkiä vastaan erityisesti, kun myös tiloista on jouduttu leikkaamaan.

Paneelissa käytiin mielenkiintoinen keskustelu e-nuoteista, erityisesti niiden hankinnan haasteista. E-nuottien maailma on hyvin kimurantti vaihtelevien lainaus- ja käyttömahdollisuuksien sekä hinnoittelun vuoksi. Oppilaitosten kirjastoissa törmätään usein sähköisten nuottipalveluiden hankkimisen mahdottomuuteen, koska niiden hinta perustuu usein koko oppilaitoksen FTE-lukuun, joka siis määrittyy opiskelijoiden kokonaismäärän mukaan. Jos oppilaitoksessa, esimerkiksi ammattikorkeakoulussa on 10 000 opiskelijaa, joista musiikin opiskelijoita vain 100, karkaa hinta täysin ulottumattomiin. Oppilaitoskirjastot ovat avoimia kirjastoja, joihin voi asiakkaaksi tulla kuka tahansa. Nämä asiakkaat jäävät kuitenkin e-nuottien käytön ulkopuolelle, sillä sinne mihin niitä on voitu hankkia, on käyttöoikeus yleensä ainoastaan talon opiskelijoilla. Oma lukunsa on vielä palvelujen laiteriippuvuus, joka saattaa luoda kynnyksen aineiston käytölle eli muodostaa teknologisen saavutettavuusongelman. Tilausta erilaisille e-aineistoille todennäköisesti on, mutta se vaatii vielä muutoksia opetuksen painopisteiden osalta. Hyvä havainto paneelin osallistujilta oli myös se, että asiakkaat ovat jo omalta osaltaan saattaneet tehdä digiloikan. He eivät välttämättä edes lainaa tarvitsemiaan nuotteja, vaan pelkästään skannaavat ja digitoivat niitä.

Paneelissa keskusteltiin myös kansallisten lisenssien tarpeesta musiikin e-aineistoihin. Vielä toistaiseksi ajatus vaikuttaa kaukaiselta, jopa utopistiselta, sillä vasta avautuneen kansallisen e-kirjaston luominenkaan ei ole ollut mikään helppo prosessi. Nuottien kustannusmaailma on hajaantuneempi kuin kirjojen ja käyttäjäryhmät ovat pieniä, mutta musiikkikirjastolaisten tehtävänä on seurata kehitystä. Yhteisesti todettiin, että meiltä ehkä puuttuu tietoa tiedosta, emme tiedä mitä kaikkea on saatavissa ja kuinka voisimme näitä reflektoida asiakaskunnallemme. Pauliina Isomäki heitti panelisteille pureksittavaksi kysymyksen siitä, pitäisikö Suomessa tuotetulle musiikille olla oma e-kirjasto. Tähän saatiin mielenkiintoisia kommentteja sekä panelisteilta että etäosallistujilta. Kaikkineen hyvä ajatus, johon sisältyy kuitenkin lukuisa määrä erilaisia haasteita.

Äänitteiden osalta todettiin lainauksen vähentyminen että hankintojen entistä tarkempi fokusointi. Hankinnoilla on usein yhteys omaan instituutioon. Paneelissa käytiin erittäin mielenkiintoista keskustelua hankintojen perusteista ja marginaalitoimijoiden hengissä säilymisestä. Kirjastot ovat olleet tärkeitä, jopa elintärkeitä tukijalkoja pienkustantajille. Jopa yhden fyysisen levyn myyminen tuo enemmän rahaa kuin striimipalvelut. Etäosallistujien joukosta heitettiin idea siitä, että musiikin äänitehankintoja hajautettaisiin siten, että löytyy kansallisesti kelluvia, helposti liikuteltavia ja hyvin kuratoituja erikoiskokoelmia tai kokoelmien osia.

Pauliina Isomäki totesi kotimaisuuden olevan tärkeän asian myös kirjallisuuden kentässä ja kirjaston olevan tässä vahva ja tukeva toimija, mutta miten nähdään vastaavasti musiikkikirjasto musiikin tukijalkana? Panelistit ihmettelivät alun tilastoihin viitaten, että mitä kaikkea tilastot oikeasti kertovat ja että onko olemassa tilastoharhoja. Tässä kohtaa tuotiin esille myös se, että aineistoa on turha hankkia, jos sitä ei saada näkyville. Onko joka puolella Suomea tarvittavaa musiikkiaineiston kuvailuosaamista. Muodostuuko musiikin kuvailijoista jonkinlainen saatavuuden pullonkaula?

Paneelikeskustelun päätteeksi osallistujilta ja yleisöltä kysyttiin, millainen on heidän toiveidensa musiikkikirjasto. Vastauksia tuli laidasta laitaan:

• Sellainen, missä perinteinen toiminta ja välttämätön digi olisivat hyvässä tasapainossa.
• Paikka, missä voi hakea painettuja, päästä selailemaan niitä, kyetä inspiroitumaan, tehdä löytöjä, asiantuntijat käytettävissä.  
• Jos lainsäädäntö antaisi periksi, niin mahdollisuutena digitaalinen lainaus omista painetuista, digirepresentaatiot.
• Painettuja nuotteja, äänitteitä, kirjallisuutta laajalla skaalalla, törmäyttämistä, palvelua, asiantuntijuutta, laitteita joilla eri formaatteja voi käyttää, soittohuoneet, akustinen piano, kitara yms. kuulokkeiden korjausnurkka jne.
• Asiakkaiden näköinen elävä kohtaamispaikka musiikin ystäville.
• Musiikinkuuntelu – hifi kokemus, erikoistuminen, kokemus, kuvailutaidot, tapahtumat, musiikkipelit

Naisartisteja suomalaisen populaarimusiikin historiassa

Päivän päätteeksi saimme kuulla tutkijatohtori ja muusikko Anna-Elena Pääkkölän kertomana tarinan siitä, miten hänen ja FT Tiina Käpylän kirjoittama teos Lailasta Almaan – Suomalaisten naisten populaarimusiikin historia on syntynyt.

Kirjan taustalla on Tiina Käpylän vuonna 2019  Musiikkimuseo Fameen tuottama naisten populaarimusiikkitoimijuutta käsitellyt näyttely, johon tehtyä työtä Pääkkölä ja Käpylä kirjassaan jatkavat. Kirja lähtee etenemään 1950-luvulta Laila Kinnusesta ja päättyy 2010-luvulle Alma Miettiseen ja käy läpi populaarimusiikin aikakaudet, tyylit ja genret. Kirjastoalan ammattilaiset todennäköisesti ajattelivat, että Käpylä ja Pääkkölä ovat menneet kirjastoon hakemaan tietoa kirjaansa varten. Totuus olikin toisenlainen, sillä kymmenien tekijähaastattelujen ohella Anna-Elena Pääkkölä kertoi omalta osaltaan tärkeinä tiedonlähteinä mm. divarit, joiden levytarjontaa hän oli penkonut sekä televisio-ohjelmat, nettisivut sekä erilaiset arkistot. Todennäköisesti hänen kirjahyllynsä on paisunut projektin myötä melkoisesti, sillä lähdekirjallisuutta oli divareista ostettu kotiin omaan kokoelmaan.

Kirjan ehdotonta pääsisältöä on naisten tekijyyden ja toimijuuden esille nostaminen. Pääkkölä viittasi esityksessään siihen, kuinka miesartisteista poikkeavalla tavalla naisartisteja saatetaan kohdella haastatteluissa ja kuinka kysymykset käsittelevät useimmiten muuta kuin naisen artistiutta tai musiikkiuraa, esimerkiksi vaatevalintoja tai parisuhdekuvioita. Naisartistin uraa käsitellään yleensä aika pintapuolisesti. Naisen kohdalla nostetaan aina esiin sukupuoli, ikinä et voi olla pelkästään kitaristi tai laulaja, vaan olet naiskitaristi tai naislaulaja.  Esitys valaisi lisäksi hyvin sitä, kuinka haasteellista on ollut muuttaa kaikki löydetty tieto kirjaa varten luettavaan ja analyyttiseen muotoon.

Taidekirjasto Sigyn

Halukkaille oli päivän lopuksi järjestetty mahdollisuus tutustua Taidekirjasto Sigyniin, joka on Turun konservatorion ja Turun ammattikorkeakoulun yhteinen kirjasto. Entiseen köysitehtaaseen ja telakkahalliin kunnostetut tilat hivelivät moderneihin lasipalatseihin tottuneita silmiä rouheilla teräsrakenteilla, jotka muistuttivat hienosti rakennuksen historiasta. Yhteinen päivämme päättyi lämpimissä tunnelmissa, toivottavasti tämä tapaaminen ei jäänyt ainutkertaiseksi! Saaduissa palautteissa toivottiin, että vastaavanlaisia tilaisuuksia järjestettäisiin myös tulevaisuudessa. Mikähän taho ottaisi kopin?

Taidekirjasto Sigyn. Kuva: Tiina Tolonen

Intervalli 2/2024 • Kansikuvassa Rovaniemen kaupunginkirjaston musiikkikirjaston kokoelmaa • Kuva 📷 Marko Niemelä