Populaarimusiikkia Norjasta • Harharetkiä YouTubessa 5

Pekka Gronow
Harharetkiä YouTubessa
Osa 5 • Norja

Norja karttapallo 30.6.2021

Tervetuloa Pekka Gronowin kirjoitussarjan Harharetkiä YouTubessa pariin. Blogissa Musiikki kuuluu kaikille käsitellään musiikkiaiheita ympäri maailmaa, vuorotellen Euroopasta ja kauempaa. Gronowin viidennen artikkelin aiheena on Norja.

YouTuben rinnalla Gronow käyttää musiikin tiedonhakuun kirjastojen, kustantajien ja erilaisten verkkomusiikkitoimijoiden hakukoneita. Aiheeseen liittyviä lähteitä ja täsmälöytöjä on listattu artikkelin loppuun. Suomalaisten kirjastojen valikoimia on linkitetty Finna.fi-palveluun.

Lisää Harharetkiä YouTubessa
Espanja
Havaiji
Luxemburg
Myanmar
Papua-Uusi-Guinea
Québec
Ranska
Saksa
Suriname
Tšekki

M.A. Numminen (vas.), Unto Mononen ja Pekka Gronow vuonna 1968. Kuva: Pekka Gronow
M.A. Numminen (vas.), Unto Mononen ja Pekka Gronow vuonna 1968. Kuva: Pekka Gronow

Norja
Pekka Gronow

Kaikki tietävät, että Norjan Sibelius oli Edvard Grieg. Mutta kuka oli Norjan Laila Kinnunen? Tai Sleepy Sleepers? Pelkäänpä, että useimpien tiedot norjalaisesta populaarimusiikista rajoittuvat Eurovisio-iskelmiin, eivätkä ne todellakaan anna kattavaa kuvaa naapurimaan monivivahteisesta musiikista.

Jos lähtee etsimään taustatietoja kirjastosta, saa palata tyhjin käsin. Onneksi tietoa aiheesta on helppo saada. Norjan populaarimusiikin kansallismuseo Rockheim avasi ovensa Trondheimissa vuonna 2010. Komea museorakennus on käynnin arvoinen, ja museon nettisivuilla on tuhti annos asiaa norjalaisesta populaarimusiikista norjaksi ja englanniksi. Museon kunniataulu Hall of Fame esittelee alan keskeiset nimet 1950-luvulta alkaen. 

Listalta osuvat heti silmään jazzmuusikko Jan Garbarek ja saamelaislaulaja Mari Boine, jotka ovat monille tuttuja. Norjan Laila Kinnusen rooliin sopii Nora Brockstedt, joka oli Norjan ensimmäinen edustaja Euroviisuissa 1960. Bobbysocks voisi olla Norjan Lordi, vaikka yhtyeiden musiikki onkin kirjon vastakkaisista päistä: he voittivat Eurovision laulukilpailut vuonna 1985 kappaleellaan ’La det swinge’, kuten kaikki Eurovisiofanit muistavat. Bobbysocks sai muuten kiitokseksi suurkäräjien eli Norjan eduskunnan Peer Gynt-palkinnon, mutta Lordilta taisi mennä Sibelius-palkinto ohi.

Päävirran iskelmän edustajaksi sopii Åge Alexandersen, Norjan Kari Tapio, jonka levyt myivät 1980-luvulla säännöllisesti yli satatuhatta kappaletta. Runollinen ’Lys og varme’ (Valoa ja lämpöä) on mielestäni yksi hänen parhaista kappaleistaan. YouTubesta löytyy vuosien varrelta monta tulkintaa, pidän erityisesti tästä. 

’Lys og varme’ oli menestys myös muissa pohjoismaissa. Ruotsissa Vikingarna teki siitä tylsän tanssilavaversion (Ljus och värme). Laulusta on myös Aappo I. Piipon kirjoittama lattea suomenkielinen versio Usko, toivo ja rakkaus, jossa ei ole jäljellä mitään alkutekstistä. Levyllä sen tulkitsevat Lasse Hoikka ja Souvarit; tämäkin löytyy YouTubesta. Aappo oli taitava kääntäjä ja osasi hyvin ruotsia, joten olisi luullut hänen selviävän myös norjasta, mutta tässä hän on mennyt siitä missä aita on matalin. Sen sijaan pidän Lars Lilholt Bandin tanskalaisesta tulkinnasta, jota kuunnellessa voi miettiä tanskan ja norjan kielten eroja. 

(Lys og varme tanskaksi)

Rockheimin kunniataululla ovat myös A-ha, Jokke and Valentinerne, Popol Ace, Motopsycho, Raga Rockers, TNT ja DumDum Boys, jotka ovat jääneet meillä monille tuntemattomiksi. Jokseenkin kaikki löytyvät YouTubesta, joten tästä on hyvä alkaa norjalaisen populaarimusiikin opinnot. Pari tärkeää nimeä puuttuu kuitenkin. Rockheimin kriitikoiden tausta on rockissa, ja listalta puuttuu kokonaan norjalaisen iskelmän vanhin sukupolvi. 

Norjan Georg Malmsten on Jens Book-Jenssen (1910–1999), jonka ihailijat tuntevat nimellä Book’n. Hänen uransa äänilevyillä, näyttämöllä ja elokuvissa alkoi vuonna 1936. Katkeamatonta suosiota jatkui melkein 60 vuotta. Book’n oli laulaja, tekstinkirjoittaja ja näyttelijä, ja suurin osa hänen ohjelmistostaan oli romanttisia iskelmiä Malmstenin tyyliin. Tähän olen kuitenkin valinnut hänen levytyksensä ’Norge i rødt, hvitt og blått’ (Norjan punainen, valkoinen ja sininen). Kyse on tietysti Norjan lipun väreistä. 

Norge i rødt, hvitt og blått 

Laulu liittyy sotavuosiin ja Saksan miehityksen aikaan. Siitä on tullut yksi Norjan kansallisista symboleista, jota lauletaan yhä 17. toukokuuta, kansallispäivänä. Book-Jenssenin levytys on 1960-luvulta.

Rockheimin kunniataulusta puuttuu myös mies, joka valittiin vuonna 1990 vuoden taiteilijaksi Norjassa. Knut T. Storbukås, paremmin tunnettu taiteilijanimellä Sputnik, on yhtä norjalainen kuin ruskea mes-juusto tai Holmenkollenin kisat. Sputnikille ei löydy Suomesta vastinetta, ellei sitten onnistu kuvittelemaan Esa Pakarista cowboy-asussa. Sputnikin kasetteja myytiin 1980-luvulla satoja tuhansia kappaleita, ja hänellä on seinällään suunnilleen 15 kultalevyä. Hän ei käytä keikkabussia, vaan kiertää Norjaa uskollisella kuorma-autollaan, kuten seuraavassa videossa. Laulu on hänen tunnetuin hittinsä ’Skilles, Johanne’ (Erotaan, Johanne) – surullinen tarina miehestä, joka päättää lopulta jättää rakastettunsa, kun tämä alkaa heitellä häntä silitysraudalla.

Sputnik: Skilles, Johanne 

Vuonna 2020 Rockheimin kunniatauluun kirjattiin Radka Toneff (1952 – 1982), nuorena kuollut bulgarialais-norjalainen jazzmuusikko. Hänen albumiaan Fairytales (1982) pidetään yhtenä kaikkien aikojen parhaista norjalaisista levyistä. Parhaillaan on käynnissä vuoden 2021 uusien nimien valintaprosessi. Ehdokkaiden joukossa ovat metalliyhtye Mayhem, tanssiorkesteri Ole Ivars sekä 1970-luvulla suosittu pelimanniyhtye Vømmøl Spellmannslag. Viimeksi mainittu on norjalaisten kansallinen erikoisuus: se edusti Norjassa hyvin menestynyttä maolaista opiskelijaliikettä, ja lienee ainoa pohjoismainen kansanmusiikkiyhtye, jonka lauluissa ylistettiin Marxia, Leniniä ja Maoa. Se ei siis ole aivan Norjan Agit-prop, esikuvat olivat kauempana idässä. Muitakin on varmasti tulossa. Odotan mielenkiinnolla, nouseeko Vazelina Bilopphøggers, Norjan Sleepy Sleepers jonakin vuonna listalle. YouTubesta löytyy useita näiden autonromuttajien musiikkivideoita.

Rockheimin Hall of Fame

Jos haluaa tutustua syvällisemmin Norjan populaarimusiikkiin, lisätietoja on helppo hankkia verkkokirjakaupasta. Jos ei aikaisemmin ole tullut kokeiltua, voin vakuuttaa, että norjan lukeminen sujuu kouluruotsin perusteella. Alan perusteos on Norsk pop & rock leksikon (Jan Eggum / Bård Ose / Siren Steen). Vinyyliharrastajille on tarjolla Haugstadin Vinylens historie, osat 1–2. Niille, jotka ovat unohtaneet että Norjassa on kaksi virallista kieltä, bokmål ja nynorsk, voi suositella myös teosta Nynorsk vinyl – songskatten i rillene (Arild Torvund Olsen).

Pekka Gronow

Lue lisää norjalaisesta populaarimusiikista | Finna.fi

Norsk pop & rock leksikon – populærmusikk i hundre år Jan Eggum & Bård Ose & Siren Steen, 616 sider | Vega Förlag 2005
Norsk pop & rock leksikon – fra Abel til Aabel Jan Eggum & Bård Ose & Siren Steen, 750 sider | Vega Förlag 2013

Vinylens historie 1 – Norge 1958–1969 Børre Haugstad, 167 sider | Schreibtisch Verlag 2019
Vinylens historie 2 – Norge 1970–1990 Børre Haugstad, 226 sider | Schreibtisch Verlag 2020

True Norwegian Black Metal – we turn in the night consumed by fire photography by Peter Beste, edited by Johan Kugelberg, introduction by Jon ’Metalion’ Kristiansen, 208 pages | Vice Books 2008

The Sound Of The North – Norway And The European Jazz Scene Luca Vitali, English translation Melinda Mele, 253 pages | Auditorium/Mimesis International 2015

Toimitukselta

Artikkelin YouTube-linkit tarkistettu 5.8.2021. Linkkien internet-osoitteet saattavat muuttua ja kadota ilman varoitusta. Kiitokset karttapallon lainaamisesta, Mikko Luukko.

Tuomas Pelttari

Norja karttapallo 30.6.2021
Musiikkikirjastot.fi

Populaarimusiikkia Myanmarista • Harharetkiä YouTubessa 4

Pekka Gronow
Harharetkia YouTubessa
Osa 4 • Myanmar

Tervetuloa Pekka Gronowin kirjoitussarjan Harharetkiä YouTubessa pariin. Blogissa Musiikki kuuluu kaikille käsitellään musiikkiaiheita ympäri maailmaa, vuorotellen Euroopasta ja kauempaa. Neljännessä artikkelissa aiheena on Myanmar, entinen Burma.

YouTuben rinnalla Gronow käyttää musiikin tiedonhakuun kirjastojen, kustantajien ja erilaisten verkkomusiikkitoimijoiden hakukoneita. Aiheeseen liittyviä lähteitä ja täsmälöytöjä on listattu artikkelin loppuun. Suomalaisten kirjastojen valikoimia on linkitetty Finna.fi-palveluun.

Lisää Harharetkiä YouTubessa
Espanja
Havaiji
Luxemburg
Norja
Papua-Uusi-Guinea
Québec
Ranska
Saksa
Suriname
Tšekki

M.A. Numminen (vas.), Unto Mononen ja Pekka Gronow vuonna 1968. Kuva: Pekka Gronow.
M.A. Numminen (vas.), Unto Mononen ja Pekka Gronow vuonna 1968. Kuva: Pekka Gronow

Myanmar
Pekka Gronow

Kymmenet tuhannet suomalaiset ovat käyneet Thaimaassa, mutta naapurimaa Myanmar, entinen Burma, on jäänyt useimmille tuntemattomaksi. Keväällä 2020 maa nousi uutisotsikkoihin, kun kenraalijuntta syrjäytti presidentti Aung San Suu Kyin. Huhtikuussa 2021 vanha hallitus perusti pakolaishallituksen, jonka jäsenet kenraalijuntta saman tien etsintäkuulutti. Nyt armeija pommittaa maaseutua, käynnissä on sisällissota.

Tämä ei ehkä ole paras hetki tutustua Myanmarin kulttuuriin. Päätin kuitenkin selvittää, millaista on tämän päivän myanmarilainen musiikki. Wikipediassa on suppea artikkeli ”Music of Myanmar”. Kirjastosta löytyy teos nimeltä Ampukaa artisti, jossa on hyvä artikkeli musiikin sensuurista Myanmarissa. Finna-hakemistosta löytyy lisää tietoa, mutta päätän siirtyä suoraan nettiin.

Myanmarin pääkielenä on burma, jolla on oma kirjaimistonsa. Internet tuntee senkin, mutta minua se ei paljon auta, kun en tunne kieltä. Turvaudun tuttuun konstiin: yhdistän YouTubessa hakusanat ”Myanmar” sekä vuorotellen ”songs”, ”popular songs”, ”new songs” tai ”hits”. Heti osuu, ja esiin tulee ”Top 10 Myanmar Hits Songs 2020”. Laulujen nimet ovat burmaksi, enkä tiedä millä kriteereillä ne on valittu, mutta kuulen melodista ja hyvin tuotettua musiikkia, jonka ei pitäisi karkottavaa edes suomalaisia radiokuuntelijoita.

Wikipedia kertoo, että rock-musiikkia kutsuttiin aikaisemmin Myanmarissa nimellä ”stereo” – ihan loogista. Siirryn siis YouTubeen ja teen haun ”Myanmar stereo songs”. Tuloksena on laaja kokoelma vanhoja hittejä. Niiden joukossa on myös cover-versioita kansainvälisistä menestyskappaleista, ja esimerkiksi laulu nimeltä
ေသခန္းျပတ္ပဲသူငယ္ခ်င္း ပုလဲ
osoittautuu yllättäen burmankieliseksi käännökseksi Kris Kristoffersonin klassikosta Sunday Mornin’ Comin’ Down.

Voitte itse kokeilla copy-paste-menetelmällä. Kaiken kaikkiaan tulos on nostalgisen kokoelma sikäläisiä rautalankayhtyeitä. Tiedot kappaleista ja esiintyjistä ovat enimmäkseen burmaksi. Päätän vielä testata, miten netti ymmärtää burmaa, ja kopioin hakukenttään sanan အၾကင္နာည. Google-haku toimii taas, ja päädyn sivulle, jolta löytyvät laulun sanat.

Lopetan tällä kertaa burman kielen opiskelun ja kaivaudun syvemmälle YouTubeen. Myanmarissa on useita vähemmistökansoja, joista suurimmat ovat shanit ja karenit. Kumpiakin on lähes yhtä paljon kuin suomalaisia, joten kyse ei ole ihan pienistä ryhmistä. Millaista on niiden musiikki? Nyt ei hakuteoksista ole apua. ”Shan songs” osoittautuu erityisen ongelmalliseksi, sillä Intiassa vaikuttaa suosittu elokuvatähti nimeltä Shaan, ja vaikka hän kirjoittaakin nimensä kahdella a:lla, YouTuben algoritmit tyrkyttävät koko ajan hänen videoitaan.

Pitkän selauksen jälkeen intialainen devanagari-kirjaimisto vaihtuu lopulta burmalaiseen, ja pääsen shan-kansan pariin. Vastaan tulee YouTube-kanava nimeltä ”Hark tai song”. ”Tai” on shanien omakielinen nimi. Videolla on melodista pop-rockia soittava bändi, joka voisi menestyä pienemmillä suomalaisilla festivaalillakin. Taustakuvassa näkyy kuitenkin kivääriä pitelevä sissi, ja yleisö heiluttaa innokkaasti shan-kansan lippua. Kelta-vihreä-punainen tunnus muistuttaa muuten Liettuan lippua, mutta keskellä paistaa shanien valkoinen aurinko.

Jätän shanit ja siirryn etsimään kareneita. Turvaudun taas vanhaan konstiin ja teen YouTubessa haun ”Karen songs”. Internetillä näyttää olevan tärkeä rooli roolin karenien kulttuurissa. ”Karen Music Channel” on paikallisen popmusiikin oma kanava, jolta löytyy satoja videoita. Ne ovat ammattimaisesti tuotettuja musiikkivideoita, joissa esiintyy nuoria laulajatähtiä maaseutuympäristössä. Katselumäärät ovat kuitenkin niin pieniä, että niillä täytyy olla muitakin jakelukanavia.

YouTubesta löytyy runsaasti muutakin kareninkielistä aineistoa. Haku ”Karen movies” nostaa esiin filmin nimeltä Ka Pla Oo flies from plane – karen funny movie. Video on ladattu YouTubeen hiljattain, 6. toukokuuta 2021, ja se alkaa todellisentuntuisella kohtauksella, jossa ryhmä kyläläisiä pakenee henkensä edestä pommikoneita. Kun on juuri lukenut lehdistä uutisia Myanmarin armeijasta pommittamassa karen-kyliä, kuvauksessa on vahva realismin tuntu. Tämä taitaa kuitenkin olla fiktiota, tosin filmin hauskuus menee minulta ohi.

Karen songs nostaa esiin myös videoita, joissa sota on oikeasti läsnä. Karen hip hop song on ladattu YouTubeen huhtikuussa 2021. Ryhmä suunnilleen kymmenvuotiaita poikia räppää pakolaisleirin kaatopaikalla. Rebuild Our Kaw Thoo Lei on suunnattu ulkomaisille katsojille, laulu on tekstitetty kotitekoisella englannilla. Outo yhdistelmä nykyaikaa ja historiaa: TohPahDoh, BigBird, EMD, MicroboyZ, Tigger ja Eh Soe Ku räppäävät norsujen selästä karenien sorrosta.

Myanmarilaisen YouTuben selailu on hämmentävä kokemus. Tuntuu kuin olisin täysin kielitaidottomana ja ilman karttaa joutunut keskellä myanmarilaista maaseutukaupunkia. Yhdelle aukiolle on pystytetty konserttilava, harrastajakitaristi virittelee pihassa soitintaan. Kaupungin laidalla tulee vastaan ryhmä aseistettuja sotilaita. Kaikki maan poliittiset ryhmät käyttävät aktiivisesti internetiä.

Vaikka paikallisilla kielillä tehdyt videot on ensisijaisesti suunnattu kotiyleisölle, koko maailma voi katsella pari päivää sitten nettiin ladattuja kuvia joen varrella makaavista ruumiista. Ryhmillä on omat YouTube-kanavansa. Mizzima TV on pakolaishallituksen äänitorvi, KNU KNLA edustaa ”Karenien vapautusarmeijaa”. Vain Myanmarin viralliselle TV:lle on käynyt samoin kuin eräälle tunnetulle ex-presidentille: sen tili on suljettu.

Pekka Gronow

Lue lisää • Read more | Finna.fi

Myanmarin musiikkisensuurista on artikkeli teoksessa
Ampukaa artisti! Musiikkisensuuri nykypäivänä Toimittaja Marie Korpe & kääntäjä Hanna Sola, 265 sivua | Like 2006

Read more about the music and pop industry of Burma and Myanmar | Finna.fi

Burma’s Pop Music Industry – Creators, Distributors, Censors Heather MacLachlan, 221 pages | University of Rochester Press 2013

The Garland Encyclopedia Of World Music Volume 4 – Southeast Asia Editors Terry E. Miller & Sean Williams, 1024 pages | Garland 1998

Toimitukselta

Artikkelin YouTube-linkit tarkistettu 24.6.2021. Linkkien internet-osoitteet saattavat muuttua ja kadota ilman varoitusta. Kiitokset karttapallon lainaamisesta, Mikko Luukko.

Tuomas Pelttari

Myanmar
Musiikkikirjastot.fi

Ismo Alanko 60 vuotta

Laulaja-lauluntekijä Ismo Alanko viettää 60-vuotisjuhlaa. 12.11. syntynyt muusikko tunnetaan legendaarisista yhtyeistä Hassisen Kone ja Sielun Veljet, jotka jättivät lähtemättömän jäljen 80-luvun rockiin. Alangon soolouran ensialbumi Kun Suomi putos puusta jatkoi korkeatasoisten levytysten sarjaa synalevyyn Jäätyneitä lauluja ja myöhempiin kokoonpanoihin Ismo Alanko Säätiö ja Ismo Alanko Teholla. Uusin Alanko-albumi on 2019 julkaistu Minä halusin olla niin kuin Beethoven.

Vuonna 2020 Ismo Alangon ura on 40 vuoden mittainen. Livekokemukset ja laaja tuotanto ovat korvaamaton osa suomalaisen rockmusiikin synnyttämää yhteenkuuluvuutta ja sielunmaisemaa.

Ylen tuottamia Alanko-taltiointeja on koostettu yhteen Yle Areenaan ja tähän artikkeliin. Mukana on myös kirjastoblogi Levyhyllyt, joka sisältää neljä artikkelia Alangon uran eri vaiheista.

Viime vuosina Ismo Alangon tuotantoa on tuotu vinyyliformaattiin, julkaisijoina Svart Records, Rolling Records ja Lipposen Levy Ja Kasetti. Uusintapainokset ovat mukana diskografiassa, josta pääsee levyjen saatavuuteen kirjastoissa. Artikkelin lopussa on Alankoon liittyvää kirjallisuutta.

Ismo Alanko. Kuva: Harri Hinkka.
Ismo Alanko. Kuva: Harri Hinkka.

Yle Areena | Ismo Alanko

Ismo Alanko 40/60 Uusi dokumentti Saimaa-ilmiö

Yle live: Ismo Alanko 40/60 (2020)
Yle juhlisti Ismo Alangon merkkipäivää runsaalla ohjelmalla. Marraskuun 12. oli vuorossa suora striimilähetys Yle live: Ismo Alanko 40/60. Toivebiiseistä koostettu kuvattiin livenä tyhjältä Tavastia-klubilta. Lähetys paikkasi Alangon peruuntunutta juhlakeikkojen sarjaa. Ohjelma on katsottavissa Yle Areenassa toistaiseksi, ja luvassa on myös TV-uusinta jouluna 2020.

Ismo Alanko | Ihminenmutta mikä se on? (2020)
Syväluotaava ja henkilökohtainen dokumentti Ismo Alangon elämästä, musiikista ja urasta sai ensi-iltansa Yle Areenassa 8. marraskuuta 2020. Laura Joutsin ohjaama ja käsikirjoittama dokkari on katsottavissa Yle Areenassa toistaiseksi.

Kun Suomi putos puusta (1990)
Ismo Alangon tilaustyö Helsingin Juhlaviikoille 1990. Ohjaaja: Liisa Akimof. Katsottavissa Yle Areenassa toistaiseksi.

Yle Live: Sielun Veljet (1986)
Provinssirockin päälavalta kesällä 1986 kuvattu Sielun Veljet on suomalaista heittäytymistä parhaimmillaan. Ohjelma on katsottavissa Yle Areenassa toistaiseksi.

Konsertissa Hassisen Kone (1981 & 1982)
Hassisen Kone ja Ismo Alanko esittävät TV-taltioinneissa biisejä albumeilta Rumat sävelet ja Harsoinen teräs. Ohjelma on katsottavissa Yle Areenassa toistaiseksi.

Saimaa-ilmiö (1981)
Aki ja Mika Kaurismäen ohjaama rockelokuva Saimaa-ilmiö tuli ulos syyskuussa 1981. Dokumentti toi leffateattereihin bändit Juice Leskinen Slam, Eppu Normaali ja Alangon liidaaman Hassisen Koneen. Saimaa-ilmiö on katsottavissa Yle Areenassa 7. joulukuuta asti. Elokuvan DVD:n ja kiertueelta taltioitu soundtrack ovat varattavissa kirjastosta.

Hassisen Kone: Täältä tullaan Venäjä (1980), Sielun Veljet: Otteita Tuomari Nurmion laulukirjasta (2007) ja Ismo Alanko: Jäätyneitä lauluja (1993).
Hassisen Kone: Täältä tullaan Venäjä (1980) • Sielun Veljet: Otteita Tuomari Nurmion laulukirjasta (2007/2020) • Ismo Alanko: Jäätyneitä lauluja (1993/2019)

Levyhyllyt | Ismo Alanko

Kirjastoblogi Levyhyllyt kertoo Alangon laajasta tuotannosta neljässä artikkelissa.

Ari Väntänen
Sielun Veljet: Softwood Music (Under Slow Pillars) – unohdettu klassikko
Ismo Alanko: Jäätyneitä lauluja – ajan hermolla
Ismo Alanko: Yksin Vanhalla – ainutlaatuinen hetkien sarja

Tuomas Pelttari
Hassisen Kone: Täältä tullaan Venäjä – estottoman rockin riemuvoitto

Ismo Alanko: Kun Suomi putos puusta (1990), Hassisen Kone: Harsoinen teräs (1982) ja Ismo Alanko Säätiö: Sisäinen solarium (2000).
Ismo Alanko: Kun Suomi putos puusta (1990) • Hassisen Kone: Harsoinen teräs (1982) • Ismo Alanko Säätiö: Sisäinen solarium (2000/2020)

Diskografia Alanko

Ismo Alangon laaja bändi- ja soolotuotanto on lainattavissa lukuisista kirjastoista ympäri Suomen.

Hassisen Kone | Finna.fi

Täältä tullaan Venäjä | Poko Rekords 1980 • LP-uusintapainos Svart Records 2020
Rumat sävelet | Poko Rekords 1981 • LP-uusintapainos Svart Records 2020
Harsoinen teräs | Poko Rekords 1982 • LP-uusintapainos Svart Records 2020

Sielun Veljet: Hei soturit (1984), Kuka teki huorin (1986) ja Ihminen 12" (1988).
Sielun Veljet: Hei soturit (1984) • Kuka teki huorin (1986) • Ihminen 12″ (1988)

Sielun Veljet | Finna.fi

1980-luku

Sielun Veljet • live | Poko Rekords 1983
Lapset • 12″ EP | Poko Rekords 1983
Hei soturit | Poko Rekords 1984
L’amourha | Poko Rekords 1985 • LP-uusintapainos Unitor/Poko Records/EMI Finland 2010
Kuka teki huorin | Poko Rekords 1986
Suomi – Finland | Poko Rekords 1988
Onnenpyörä | Seal On Velvet 1988
Softwood Music – Under Slow Pillars | Poko Rekords 1989

1990-luku

Musta laatikko • 3CD | Seal On Velvet 1991 • Lipposen Levy Ja Kasetti 2018

2000–2009

Otteita Tuomari Nurmion laulukirjasta | Poko Rekords 2007 • LP 2020
Kansan parissa 1 – Ilokivi, Jyväskylä 24.5.1989 • live | Poko Rekords 2008
Kansan parissa 2 – Provinssirock, Seinäjoki 2.6.1990 • live | Poko Rekords 2008
Kansan parissa 3 – Tavastia, Helsinki 26.11.1989 • live | Poko Rekords 2009
Kansan parissa 4 – 1990–1991 • live | Poko Rekords 2009

Levyhyllyt | Finna.fi
L’Amourder

Tin Drum//The Canoe Song • 7″ single | Fun After All 1986
Tin Drum//The Canoe Song/Discophrenia • 12″ single | Fun After All 1986
Ritual • 12″ EP | Fun After All 1986
Shit-Hot | Poko Rekords 1987

Levyhyllyt | Finna.fi
Ismo Alanko

1980-luku

Lokaa ja kuita//Minä, minusta, minuun/Vanhuus Ismo Alangon Radio | Poko Rekords 1989

1990-luku

Kun Suomi putos puusta – ääniä vapaan pudotuksen aikakaudelta  Ismo Alanko • LP & CD & kasetti | Seal On Velvet 1990 • LP-uusintapainos Lipposen Levy Ja Kasetti 2020
Kun Suomi putos puusta – Ismo Alangon rock-konsertin taltiointi, 44 min. Ohjaaja Liisa Akimof • VHS | Yleisradio/Tallennepalvelu 1991
Jäätyneitä lauluja  Ismo Alanko • LP & CD & kasetti | Seal On Velvet 1993 • LP-uusintapainos Svart Records 2019
Taiteilijaelämää  Ismo Alanko • CD & kasetti | Poko Rekords 1995 • LP-uusintapainos Svart Records 2018
Irti  Ismo Alanko • CD & kasetti | Poko Rekords 1996 • LP-uusintapainos Svart Records 2018
Pulu  Ismo Alanko Säätiö | Poko Rekords 1998 • LP-uusintapainos Rolling Records 2020
Luonnossa  Ismo Alanko Säätiö • live • 2CD | Poko Rekords 1999

2000–2009

Sisäinen solarium  Ismo Alanko Säätiö | Poko Rekords 2000 • 2LP-uusintapainos Rolling Records 2020
Hallanvaara  Ismo Alanko Säätiö | Poko Rekords 2002 • 2LP-uusintapainos Rolling Records 2020
Elävää musiikkia  Ismo Alanko Säätiö • live | Poko Rekords 2003
Minä ja pojat  Ismo Alanko Säätiö | Poko Rekords 2004 • LP-uusintapainos Rolling Records 2020
Ruuhkainen taivas  Ismo Alanko Säätiö | Poko Rekords 2006 • LP-uusintapainos Rolling Records 2020
Blanco Spirituals  Ismo Alanko Teholla | Fullsteam Records 2008

2010-luku

Onnellisuus  Ismo Alanko Teholla | Fullsteam Records 2010
Maailmanlopun sushibaari  Ismo Alanko • 2LP & CD & 2CD-erikoispainos | Fullsteam Records/Sony Music 2013
33 ⅓  – Kolmannesvuosisata taiteilijaelämää/Live  Ismo Alanko • 2CD | Fullsteam Records/Sony Music 2013
Ismo Kullervo Alanko  Ismo Alanko • LP+CD & CD | Fullsteam Records/Sony Music 2015
Yksin Vanhalla  Ismo Alanko • 2LP & CD | Fullsteam Records/Sony Music 2017
Minä halusin olla niin kuin Beethoven  Ismo Alanko • LP & CD | Fullsteam Records 2019

** ** **

Boksit ja kokoelmat | Finna.fi

Toimitus suosittelee lämpimästi Sielun Veljien, Hassisen Koneen ja Ismo Alangon laajoja kokoelmateoksia.

Hassisen Kone

Historia 1980–82  Hassisen Kone • 2LP [sisältää englanninkielisen albumin High Tension Wire] | Poko Rekords 1982 • CD 1988
Tarjolla tänään – Hassisen Kone  Hassisen Kone • CD | Poko Rekords 2000
Jurot nuorisojulkkikset – koko tuotanto koko tarina 1980–1982  Hassisen Kone | Poko Rekords/EMI Finland Oy 2009 | 6CD + 36-sivuinen Juha Nikulaisen toimittama liitevihko. Liitteessä on Jukka Orman historiakatsaus sekä Ismo Alangon haastattelu.
Olemme yhtye nimeltään Hassisen Kone!  Hassisen Kone • 4LP | Svart Records 2020

Ismo Alanko • Hassisen Kone • Sielun Veljet

Alangolla – Ismo Alangon lauluja • 4CD + liitevihko | Poplandia 1997

Sielun Veljet

Myytävänä! – Sielun Veljien suurimmat hitit 1983–1988  Sielun Veljet • LP & CD & kasetti [CD- ja kasettipainokset sisältävät kuusi lisäraitaa] | Poko Rekords 1989
Musta laatikko  Sielun Veljet • 3CD | Seal On Velvet 1991 • Lipposen Levy Ja Kasetti 2018
Aina nälkä – Veljien 20 pahinta hittiä  Sielun Veljet • CD | Poko Rekords 2003 • 2LP Lipposen Levy Ja Kasetti 2020
Maallinen vaellus 1983–2011  Sielun Veljet • 2CD | Poko Rekords 2011

** ** **

DVD & VHS | Finna.fi

Taiteilijaelämää vuosilta 1989–2006  Ismo Alanko, 3h 32 min • 2DVD + 16-sivuinen tekstiliite, sisältää diskografian ja Ismo Alangon kuusisivuisen koosteen DVD-kokoelman sisällöistä | Poko Rekords Oy 2006
Kun Suomi putos puusta – Ismo Alangon rock-konsertin taltiointi  ohjaaja Liisa Akimof, 44 min • VHS | Yleisradio/Tallennepalvelu 1991
Saimaa-ilmiö  Aki Kaurismäki & Mika Kaurismäki, 128 min. | Sandrew Metronome 2007 •  Future Film 2014
20 vuotta myöhemmin – Eastpop 2000 Live  Hassisen Kone, 62 min | Poko Rekords 2001

** ** **

Lue lisää Ismo Alangosta ja hänen musiikistaan soolona ja eri kokoonpanoissa | Finna.fi

Sanat – täydennetty laitos  Ismo Alanko & Kirsti Kuosmanen, 472 sivua | WSOY 2013
Tuuliajolla – Suuri rock and roll -risteily  Juho Juntunen, 253 sivua | Like 2008 • 1. painos Fanzine 1981
Sielun Veljet – kuvat  Juha Metso & Vesa Siren, 240 sivua | Johnny Kniga | 2013

Rakkaudesta musiikkiin – matka sävelten salaisuuteen  Vesa Linna, 299 sivua | Basam Books 2019
Vaikuttajat korvissamme  Juice Leskinen & Timo Kanerva, 195 sivua | Kirjayhtymä 1993
Aitoa suomirokkia – Poko Rekordsin historia  Vesa Kontiainen, 667 sivua | Like 2004
Jee jee jee – suomalaisen rockin historia  Seppo Bruun & Jukka Lindfors & Santtu Luoto & Markku Salo, 543 sivua | WSOY 1998

Vuoden 2018 parhaat uusintajulkaisut – osa 4

Musiikkikirjastot.fi käy läpi vuoden 2018 parhaita uusintajulkaisuja. Pääset albumiotsikoista valmiiseen hakuun Finna.fi:ssä. Kysy levyjä kotikirjastostasi. 

David Bowie: Loving The Alien [1983–1988] (Parlophone 2018)

DavidBowie: Loving The Alien (2018).Häkellyttävän komea paketti juuri sitä Bowieta, jota välillä haukutaan. Toisin kuin sana on käynyt, albumit Let’s Dance, Tonight ja Never Let Me Down ovat liki tulvillaan loistobiisejä. Levyt ovat toki epätasaisia, mutta miten vastustaa klassikoita ’China Girl’, ’Ricochet’, ’Loving The Alien’, ’Time Will Crawl’ tai makeita leffatunnareita ’Absolute Beginners’ tai ’When The Wind Blows’? Ei mitenkään.

CD- ja LP-bokseilla on arvokkaita lisäherkkuja. Kaunein on Never Let Me Down 2018, vuoden -87 albumin täydellinen muodonmuutos. On vaikea uskoa todeksi miten valloittavalla tavalla akustisempi ja maanläheisempi – ja välillä ambientimpi – ote puree samoihin biiseiin yli 30 vuotta jälkeenpäin. Se pitää kokea itse.

Marillion: Clutching At Straws | Brave Deluxe Editions

Marillion: Clutching At Straws (1987/2018).Brittiläinen proge saattoi olla 80-luvun alkupuoliskolla mainstreamista poispäin, mutta Marillion muutti kurssia. Vokalisti/tarinankertoja Fish keulakuvanaan Marilion teki neljä albumia, ja bändi jatkaa edelleen laulaja Steve Hogarthin kanssa.

Viime vuonna Misplaced Childhoodista (1985) alkanut kierros Marillion-uusintajulkaisuja eteni 2018 kahden klassikon verran. Clutching At Straws on Fish-kauden komein albumi, Brave yksi Hogarth-kauden hienoimmista. Uusia remiksauksia on työstänyt Steven Wilsonin lisäksi Andy Bradfield, Avril Mackintosh ja Michael Hunter (livetaltioinnit). Tulokset ovat häikäiseviä.

Marillion: Brave (1994/2018).Marillion pystyi tekemään Misplacedin seuraajaksi hienon albumin, suurista paineista huolimatta. Levy-yhtiö kaipasi Kayleigh-hitille jatkoa, mutta Clutchingin ensimmäinen single ’Incommunicado’ oli hienoa progeiloittelua. Monilta saattoi jäädä huomaamatta nelosalbumin kauniit ’Warm Wet Circles’ ja ’Sugar Mice’, molemmat Marillion-draamaa kovimmillaan.

Seitsemäs Marillion-levy Brave (1994) nousee Steven Wilsonin uudella miksauksella kovemmaksi kuin koskaan. Pitkä albumi on käsitelty lähestyttävämmäksi, soonisesti erotellummaksi teokseksi. Tämä on kuulijalle avuksi. ’Living With A Big Lie’, ’Runaway’, ’Hollow Man’ ja pidemmin polvelevat eepokset ovat nyt parhaimmillaan, kaikkine dynamiikanvaihteluineen. Esimerkiksi ’Goodbye To All That/Wave/Mad/The Opium Den/The Slide/Standing In The Swing’ iskee erittäin lujaa.

Tuomas Pelttari

Finna ja musiikkisivut yleisissä kirjastoissa

Finna leviää yleisiin kirjastoihin

Kansalliskirjaston ylläpitämä Finna-verkkoliittymä avattiin yleisölle 2013. Monille suomalaisille tutun Finnan käyttö on kasvanut hyvää vauhtia. Vuonna 2016 mukana olivat Suomen kaikki ammattikorkeakoulut, useat kymmenet museot ja merkittävä määrä yliopistokirjastoja. Finna ottaa myös askelia kohti yleisiä kirjastoja.

Finna.fi.

Finnan tarjoama näyteikkuna on vielä melko uutta yleisille kirjastoille. Toistaiseksi niitä on tullut Finnaan perustuvalla verkkokirjastolla mukaan muutamia, ensimmäisenä Varsinais-Suomen seutukimppa Vaski-kirjastot. Helmikuussa 2017 mukana ovat myös Kuopio, Eepos-kirjastot sekä Lukki-kirjastot.

Lisäksi Finnassa on mukana yleisiä kirjastoja, jotka eivät käytä Finnaa seudullisena asiakasliittymänä. Esimerkiksi Jyväskylän kaupunginkirjaston aineisto näkyy Finna.fi:n kautta, vaikka Keski-kirjastoilla on oma seudullisesti yhteinen tietokanta. Vastaavia Finna-kirjastoja tullee lisää.

Miltä musiikkiyhteistyö verkossa näyttää?

Kirjastojen asiakkaille tärkeitä musiikkipalveluita saadaan seudullisessa Finna-liittymässä esiin omalla sivulla. Asiakasnäkymään voidaan valita yhtä lailla paikallista sisällöntuotantoa kuin kansalliseen yhteiskäyttöön suunnattua verkkosisältöä. Paikallisen Finnan sisältöapuna toimii Musiikkikirjastot.fi. Se tuottaa vapaaseen kirjastokäyttöön merkittävän määrän verkkosisältöjä.

Musiikkisivuja toteutetaan eri tavoin ja erilaisiin tarpeisiin. Monet kirjastot tuottavat Finnaan omia musiikkisisältöjä ja -palveluesittelyjä. Vaskin hybridimalli tarjoaa musiikkisivullaan paikallisen Musasto-blogin syötteen monialaisine artikkeleineen. Musasto ylläpitää Finnassa myös omaa Twitter-ruutua.

Seudullista Vaski-sisältöä täydentävät Musiikkikirjastot.fi:n syötteinä saatava verkkotuotanto. Kirjastolähtöistä musiikin verkkovinkkausta ylläpitää Levyhyllyt. Sen blogiartikkelit keskittyvät informatiivisiin albumiesittelyihin. Mukana on videota, kirjallisuutta, promo- ja kansikuvitusta ja monenlaista lainavinkkiä. Artikkelit ovat musiikkisivulla kuvakarusellina. Uutisia ja tapahtumia välittää upoke Musiikin ytimessä.

Kirjaston oma musiikin verkkoviestintä on olennainen osa verkkosisältöä myös Kuopion musiikkisivulla. Vinkkauksen rinnalla tuodaan esiin esimerkiksi tapahtumia ja haastatteluita. Sivulla kerrotaan myös pääkirjaston asiakkaille tärkeän musiikkihuoneen palveluista. Kirjastot.fi:n syötteistä on käytössä Levyhyllyt, Musiikin ytimessä ja Kysy musiikista.

Etelä-Pohjanmaan Eepos-kirjastojen musiikkisivu rakentuu pääosin Musiikkikirjastot.fi:n syötteistä. Sivulle voidaan lisätä tarpeen mukaan myös paikallista sisältöä.

Kehitettävää

Finnaan perustuvien seudullisten verkkokirjastojen etusivut ja niiden ylälaiden aihevalikot jättävät toistaiseksi musiikin ilman välitöntä mainintaa. Yläpalkkiin olisi hyvä koodata lisää valikkopalikoita. Näistä yksi voisi olla Musiikki. Yhden ytimekkään sanan voimalla sisältöön orientoituminen ja alustava sisäistys alkaisi jo ennen asiakkaan tekemää klikkausta.

Tuomas Pelttari

Lue lisää:
Kansalliskirjaston tilannekatsaus Missä mennään 1/2017 kertoo Eepos-kirjastojen ja Kuopion liittymisestä Finnaan. Lainan päivänä 8. helmikuuta avattiin Lukki-kirjastojen LukkiFinna.