Pekka Gronow katsoo Kuubaan, Puerto Ricoon ja Dominikaaniseen tasavaltaan
Harharetkiä YouTubessa • Osa 36
Haiti, Martinique ja Guadelopupe • Trinidad ja Tobago, Jamaika ja Barbados • Espanja

Tervetuloa Pekka Gronowin kirjoitussarjan Harharetkiä YouTubessa pariin. Gronow valitsee musiikkiympäristöjä ympäri maailmaa – Euroopasta ja kauempaa. Gronowin 36. artikkelin aiheena on espanjankielisen Karibian populaarimusiikki. Sarjan kaikki osat ovat selattavissa kuvitetulla koontisivulla.

Gronow käyttää musiikin tiedonhakuun kirjastojen, kustantajien ja erilaisten verkkomusiikkitoimijoiden hakukoneita. Lähteitä ja täsmälöytöjä on listattu artikkelin loppuun. Suomalaisten kirjastojen valikoimia on linkitetty Finna.fi-palveluun.

Jos YouTuben linkit eivät heti näy, niin klikkaa sivun reunassa löytyvää evästeasetusten painiketta ja valitse salli kaikki evästeet.

M.A. Numminen (vas.), Unto Mononen ja Pekka Gronow vuonna 1968. Kuva: Pekka Gronow

Pekka Gronow
Espanjankielinen Karibia

Maailman suurin kokoelma kuubalaista musiikkia on Floridan ylipistossa Miamissa. Puertoricolainen lakimies Cristóbal Díaz-Ayala on lahjoittanut sinne valtavan, 60 000 levyä käsittävän kokoelmansa latinalais-amerikkalaista musiikkia. Yliopiston sivuilta ei ilmene, kuinka suuri osa levyistä on nimenomaan kuubalaisia, mutta Díaz-Ayalan kokoaman kuubalaisen musiikin diskografian ensimmäisessä osassa, joka kattaa vuodet 1898–1925, on jo 3 805 levyä. Muihin Karibian saariin verrattuna Kuubassa on ollut ylivoimaisesti suurin musiikin tuotanto, ja sieltä on koko 1900-luvun ajan levinnyt maailmalle musiikkityyli toisensa jälkeen.

Kuuba on suurin kolmesta espanjankielisestä maasta, jotka sijaitsevat Karibian saaristossa lähinnä Floridaa. Muut ovat Puerto Rico ja Dominikaaninen tasavalta. Yhteensä niissä on yli 20 miljoonaa asukasta. Kaikki ovat entisiä Espanjan siirtomaita. Kuuba itsenäistyi 1902, mutta joutui taloudellisesti Yhdysvaltain vaikutuspiiriin, kunnes yhteydet katkesivat vuoden 1959 vallankumouksessa. Dominikaaninen tasavalta itsenäistyi jo 1844, mutta sen kehitystä jarruttivat sodat Haitin kanssa, toistuvat vallankaappaukset ja Yhdysvaltain miehitys 1916–1924. Puerto Ricosta tuli vuonna 1898 Yhdysvaltain territorio, mikä takasi asukkaille vapaan oikeuden muuttaa emämaahan.

Kuuban pääkaupungissa Havannassa oli jo vuonna 1900 yli 200 000 asukasta. Sieltä oli säännölliset laivayhteydet New Yorkiin. Kieltolain aikaan sinne virtasi amerikkalaisia turisteja, ja hotellit ja ravintolat työllistivät muusikoita. Kuubalaisia orkestereita työskenteli myös Yhdysvalloissa ja Euroopassa. Tällä tavoin kuubalaiset rytmit ja sävelmät tulivat laajalti tunnetuiksi maailmalla. Kun Fidel Castron johtama kommunistipuolue vuonna 1959 nousi valtaan, suhteet Yhdysvaltoihin katkesivat, mutta maailman vasemmisto otti Kuuban asian omakseen.

Kuuban musiikki sisältää monia alalajeja tunnelmallisista romansseista eri tanssilajeihin. Sen vaikutus Euroopassa alkaa jo vuodesta 1860, jolloin espanjalainen säveltäjä Sebastián Iradier vieraili Havannassa ja toi mukanaan habanera-rytmin. Yradierin ’La Palomasta’ tuli yksi maailman tunnetuimmista sävellyksistä, siitä on tehty satoja levytyksiä. Suurin osa nykyisistä ”latinalais-amerikkalaisista tansseista” on lähtöisin Kuubasta, ja 1930-luvulla kuubalaiset sävellykset levisivät Yhdysvaltain kautta laajalti maailmassa. Aikakauden parhaiten menestynyt säveltäjä oli Ernesto Lecuona (1895–1963), jonka lauluista muistetaan mm. ’Siboney’, ’Para migo me voy (Say Si Si)’, ’Andalucia (The Breeze and I)’ sekä samannimisen Hollywood-filmin nimikkosävelmä ’Always in My Heart’.

Lecuona Cuban Boys; Oye Mi Rumba

Kuuban kasinoilla ja tanssipaikoissa soitettiin perinteisempää kuubalaista musiikkia, joka tunnettiin nimellä son. Arsenio Rodríguez (1911–1970) kehitti sonin pohjalta tanssilajin, joka tunnettiin nimellä mambo. Kuubalaisten yhtyeiden levytyksiä myytiin 1940-luvulla Afrikassa saakka, missä ne vaikuttivat kongolaiseen kitaratyyliin. Jos tältä aikakaudelta pitäisi valita yksi esimerkki, se voisi olla Septeto Nacional -yhtyeen ’Suavecito’. 1930-luvulta ei löydy videonäytteitä, mutta tässä on revival-kokoonpano vuodelta 1978.

Septeto Nacional: Suavecito

1950-luvulle saakka kuubalaiset muusikot liikkuivat ja levyttivät vapaasti Yhdysvalloissa ja Euroopassa. Vuoden 1959 vallankumouksen jälkeen yhteydet katkesivat, levy-yhtiöt valtiollistettiin Itä-Euroopan kommunistivaltioiden tavoin. Kehityksen pääpaino siirtyi nyt Yhdysvaltoihin, jossa oli vanhastaan paljon kuubalaisia muusikoita. Kuubalaista musiikkia alettiin kutsua nimellä salsa, ja Wikipedian englanninkielinen artikkeli Kuuban musiikista keskittyy yksinomaan Yhdysvaltoihin. Uudessa kommunistisessa Kuubassa musiikin tekeminen tietenkin jatkui. Valtiollisen Areito-yhtiön vuonna 1977 julkaisema Irakeren albumi osoittaa, että Kuubassa soitettiin parhaimmillaan maailmanluokan rock-jazzia – kuunnelkaapa vaikka YouTubesta Irakeren ’Aguanile Bonco’.

Irakere

Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen Kuuba on avannut rajojaan, mutta monien mielestä kehitys on ollut Itä-Euroopan maihin verrattuna liian hidasta. Maata hallitsee edelleen yksi puolue, joka haluaa muun ohella määrätä siitä, mikä on oikeaa musiikkia. Kommunistipuolueen tunnus on vuodesta 1959 lähtien ollut patria o muerte – isänmaa tai kuolema. Maan nuorison keskuudessa on alkanut levitä Floridassa asuvien kuubalaisten räppärien tarjoama vaihtoehto patria y vida – isänmaa ja elämä.

Kuuba on koko 1900-luvun ajan antanut virikkeitä populaarimusiikin kehitykselle, ja kirjastoista löytyy satoja aiheeseen liittyviä kirjoja ja levyjä. Puerto Rico ja Dominikaaninen tasavalta jäävät Kuuban varjoon. Finna-tietokannasta löytyy vain muutama niiden musiikkia käsittelevä kirja. Internetin ja YouTuben tutkiminen osoittaa kuitenkin, että niiden ohittaminen olisi vakava virhe. Molemmissa maissa on kiehtovaa musiikkia, joka avautuu internetin ansiosta. Sieltä nousee esiin musiikin lajeja, kuten dominikaaninen bachata, joka näyttää olevan Suomessakin tanssikoulujen uusi suosikki. Puerto Ricossa ovat syntyneet mm. Ricky Martin, Luis Fonsi ja José Feliciano, jotka ovat kansainvälisesti tunnettuja. Saarella on myös ollut keskeinen osuus kautta latinalaisen Amerikan levinneen reggaetonin synnyssä.

Puertoricolaisen musiikin taustalla ovat paikalliset perinnemusiikin tyylit, kuten bomba, plena, jibaro ja guaracha. Los Pleneros de la 21 -ryhmä esittää New Yorkissa edelleen perinteistä bombaa. Suurten orkestereiden aikakaudella puertoricolaiset tanssiorkesterit kehittivät siitä ”modernisoituja” versioita. Césario Concepción (1909–1974) oli ”Puerto Ricon Benny Goodman”, joka johti saaren suosituinta orkesteria.

Cesar Concepcion: Ensalada de plenas

Muita suuntauksen edustajia olivat mm. Rafael Hernández ja Rafael Cortijo. Hernandezin sävellykset levisivät laajalle latinalais-amerikkalaisiin maihin. Samanlainen kehitys nähtiin Dominikaanisessa tasavallassa, jossa merengue ja bachata olivat perinteisiä musiikin lajeja. Alun perin niitä esittivät pienet kansanmusiikkiyhtyeet, joissa harmonikka ja lyömäsoittimet olivat keskeisessä roolissa. Francisco Ulloa oli vanhan polven muusikko, jonka ura jatkui tälle vuosituhannelle saakka. Seuraava video on ilmeisesti tarkoitettu yhtyeen mainokseksi, koska siltä löytyy puhelinnumero, josta yhtyeen voi tilata esiintymään.

Merengue de la Última Moda

Kappale on “Merengue uusinta muotia”, mutta tosiasiassa tällainen musiikki oli vanhanaikaisesta ja puoli vuosisataa sitten. Juan Ventura Soriano, taiteilijanimeltään Johnny Ventura (1940–2021) oli mielenkiintoinen hahmo: poliitikko ja orkesterinjohtaja, joka 1960-luvulla kehitti merenguesta suurelle orkesterille sovitetun version. Venturan suosio kasvoi niin suureksi, että hänet valittiin 1990-luvulla Dominikaanisen tasavallan pääkaupungin pormestariksi. Orkesterin esitykset tuovat mieleen soul-musiikin ja Stax-yhtiön levytykset.

Johnny Ventura

Tässä vaiheessa Dominikaanisen tasavallan musiikki oli vielä paikallista, voisi sanoa nurkkakuntaista. Tilanne muuttui, kun Juan Luis Guerra levytti vuonna 1990 oman sävellyksensä ’Bachata rosa’. Se oli pehmeä, iskelmällinen versio bachatasta, josta tuli suuri latinopop-menestys. Guerra oli valmistunut Berklee School of Musicista; siinä missä Ulloan musiikki oli laitakaupungin baareista, Guerran musiikki sopi kansainvälisille areenoille. Samaa suuntausta jatkoivat mm. Luis Vargas ja Anthony Santos.

1990-luvulta lähtien Dominikaaninen tasavalta ja Puerto Rico ovat tiiviisti mukana kansainvälisessä musiikkiteollisuudessa. Daddy Yankee ja Natti Natasha kuuluvat suosituimpiin espanjankielisiin artisteihin. Musiikkityylit ovat alkaneet sekoittua toisiinsa, esimerkiksi puerto ricolaisen Ivy Queenin ’Te He Querido, Te He Llorado’ tuo bachata-vaikutteita reggaetoniin. Dominikaanistaustainen tiimi Luny Tunes tuottaa reggaeton-hitin toisensa jälkeen. Lopuksi palaan kuitenkin askeleen taaksepäin. Dominikaanisessa tasavallassa rock ei koskaan ole ollut valtavirtaa, mutta se on synnyttänyt mielenkiintoisia yhtyeitä. Transporte Urbano 1980-luvulta, Toque Profunda 1990-luvulta ja Rita Indiana y los Misterios 2000-luvulta ovat kuuntelemisen arvoisia.

Rita Indiana: El blu del ping pong

📱
Lue lisää
Suomi-Kuuba-seura

Kuubalaisesta musiikista on niin paljon kirjallisuutta, että en yritä luetella sitä tässä. Suomi-Kuuba-seuran sivuilta löytyy erinomainen artikkeli aiheesta.

Kuubalainen son-musiikki | Suomi-Kuuba-seura

📚
Lue lisää kuubalaisesta musiikista
Finna.fi

Rommi, ruletti ja rumba – kuubalaisen musiikkikulttuurin vaiheita Antillien Pariisista mafiosojen pelikasinoihin Juhani Similä, 122 sivua | Suomen musiikkikirjastoyhdistys 1998

Rumbakuninkaista salsatähtiin Pertti Luhtala, 468 sivua | WSOY 1997

📚
Lue lisää Puerto Ricon ja Dominikaanisen tasavallan musiikista
Finna.fi

Merengue – Dominican Music And Dominican Identity Paul Austerlitz, 195 pages | Temple U.P 1997

The modern bachateros – 27 Interviews Julie A. Sellers & foreword by Jerry W. Carlson, 232 pages | McFarland & Company 2017

Puerto Rican Music Following The Spanish American War – 1898, The Aftermath of The Spanish American War And Its Influence On The Musical Culture of Puerto Rico Catherine Dower, 203 pages | University Press of America 1983

Ricky Martin – minun tarinani Nancy Krulik & kääntäjä Kari Salminen, 146 sivua | WSOY 2000

📚
Lue lisää reggaetonista
Finna.fi

Reggaeton Raquel Z. Rivera & Wayne Marshall & Deborah Pacini Hernandez, 317 pages | Duke University Press 2009
+ kirjan latausmahdollisuus Gettysburg Collegesta

💿
Kokoelmalevyjä
Eri esittäjiä
Finna.fi

Rumbakuninkaista salsatähtiin – 21 latinalaismusiikin klassikkoa | Texicalli Records 1999
Merengue – Dominican Music And Dominican Identity Produced and annotated by Paul Austerlitz | Rounder Records 1997 • Verkkoversio

📱
Lue lisää verkosta
USA–Cuba Discography | FIU-Libraries

Netistä löytyy Díaz-Ayalan laaja englanninkielinen artikkeli latin popista.

An old love – Encyclopedic Discography of USA-Cuba Music Exchange

📱
Lue lisää Karibian alueesta
Wikipedia

Dominikaaninen tasavalta
Kuuba
Puerto Rico

Jamaika
Karibia
Pienet-Antillit
Isot-Antillit
Trinidad ja Tobago

Toimitukselta

Artikkelin YouTube-linkit tarkistettu 25.3.2024. Linkkien internet-osoitteet saattavat muuttua ja kadota ilman varoitusta. Kiitokset karttapallon lainaamisesta, Mikko Luukko.

Tuomas Pelttari