Kysymykset ja kuva Jaska Järvilehto • Vastaukset Sanna Raninen
Intervalli
1/2022 • 2/2022
www.intervalli.fi
Intervalli haastatteli tutkija Sanna Ranista, joka oli Prahan IAML-kongressissa puhumassa tutkimuksestaan.
Kertoisitko lyhyesti tutkimusprojektistasi. Mitä ovat lähteet joita tutkit ja miksi olet päätynyt juuri tämän aineiston pariin?
– Olen Uppsalan yliopistossa post-doc tutkijana Vetenskapsrådetin rahoittamana, ja tutkin musiikkikirjojen kulttuurihistoriaa reformaation jälkeisessä Ruotsin valtakunnassa. Tutkimusprojektini Cultural History of Music Books in Post-Reformation Sweden: Making and Owning Songbooks of Liturgy and Devotion käsittelee säilyneiden musiikkikirjojen fyysisiä ominaisuuksia, valmistustekniikoita sekä musiikkilähteistön materiaalisia muutoksia suhteessa uskonnollisiin, teknologisiin sekä kulttuurisiin muutoksiin reformaation ensimmäisen kahden sadan vuoden aikana. Tutkimukseni tavoite on tuoda uutta tietoa ajan kirjakulttuurista sekä kirjojen valmistuksen ja lukemisen keskinäistä suhdetta musiikillisessa kontekstissa, sekä tutkia ajan kirjojen paratekstuaalisia ominaisuuksia: kirja ei ole vain informaation säilytyksen väline, vaan myös materiaalinen esine joka käy läpi valmistuksen, käytön, ja käytöstä poistumisen kierron.
Sanna Raninen Tšekin kansalliskirjaston peilikappelissa (Zrcadlová kaple) Prahan IAML-kongressissa
– Suuri osa lähteistöstäni koostuu liturgisista kirkkolaulua sisältävistä kirjoista, mutta tutkimukseen sisältyy myös muuta säilynyttä laulumusiikin materiaalia. Liturgiset ja uskonnolliset musiikkilähteet olivat yleensä papiston omistamia, jotka hankkivat tai laativat itse kirjoja jumalanpalveluksen musiikillisten osioiden taltioimiseen itselleen, usein jättäen kirjat ammatillisille seuraajilleen. Kirkkolaulut olivat jumalanpalveluksessa kaikkien kuultavissa, mutta kirjoitusasussaan vain muutamien, riittävää musiikillista koulutusta saaneiden nähtävissä. Säilyneiden kirjojen visuaaliset ja materiaaliset ominaisuudet tuovat lisää tietoa kirjoitetun musiikin asemasta musiikillisessa kulttuuriympäristössä, joka nojasi suurelta osin suullisen traditioon ja muistiin.
– Löysin tutkimusaiheeni miltei puolivahingossa, sillä aiemmat tutkimusaiheeni ovat käsitelleet mm. polyfonisten musiikkikirjojen historiaa 1500-luvun alun Euroopassa sekä Italian renessanssiajan taidetta. Minua kiinnosti tietää, miksi pohjoismaat olivat verrattain huonosti edustettuna uuden ajan alun musiikin tutkimuksessa, vaikka kyseessä on maantieteellisesti merkittävän kokoinen alue Euroopan kontekstissa. Säilyneet musiikkikirjat eivät kuitenkaan olleet käyttäjilleen mitenkään vähäarvoisia; musiikki sekä kirjat joihin se tallennettiin saivat vaikutteita Euroopan suurten kirjakeskusten tuotteista, mutta lopputulos heijastaa usein paikallisten hallinnollisten vaatimusten sekä kulttuuripiirin tarpeita sekä henkilökohtaisia esteettisiä mieltymyksiä.
Prahan IAML 2022 -kongressissa esityksesi aihe oli ”Music books in church inventories from Sweden and Finland, 1500–1750”. Voisitko tiivistää esityksesi pääkohdat lyhyesti ja kertoa, miten esitys sijoittuu tutkimukseesi laajemmin?
– Prahan IAML-kongressissa esittelin alustavaa tutkimustani kirkkoinventaareista lähteistömateriaalina tutkimuksessani. Kodikologisen ja bibliografisen analyysin lisäksi on tärkeää tutkia kirjoja myös osana kirkollista materiaalista kontekstia, ja piispantarkastuksia varten luodut inventaarit antavat erinomaisen näkökulman kirjoja käyttäneiden aikalaisten tapaan kategorisoida ja kuvailla kirjallisia lähteitä. IAML-kongressi oli esitelmälleni luonteva ympäristö, tuoden historiallista näkökulmaa varhaismoderniin arkistohallintaan. Tutkimustulokseni kongressiesitelmässä olivat alustavia mutta silti erittäin lupaavia, ja tällä hetkellä valmistelen laajempaa kirjoitustyötä aiheeseen.
Onko tutkimuksesi myötä tullut vastaan jokin aihepiiri, johon haluaisit tulevaisuudessa perehtyä syvemmin?
– Tutkimukseni kirjojen materiaalikulttuurista täydentää tämänhetkistä tutkimuskenttää musiikin, kirjahistorian, teologian, ja kielitieteen parissa, sekä tuo lisää tietoa saataville musiikin ja liturgian esiintymiskäytännöistä. Ruotsin kuningaskunnan varhaismoderni historia on kuitenkin laaja ja kiehtova tutkimusaihe, ja erityisesti olen kiinnostunut monitieteellisestä tutkimuksesta muiden alojen asiantuntijoiden kanssa. Musiikki on säilynyt tärkeänä osana uskonnollista ilmaisua ennen ja jälkeen reformaation, mutta aiheen kontekstualisointi osaksi laajempaa tutkimusta aikakauden poliittisia, kultturisia ja sosiaalisia muutoksia ja vuorovaikutusta olisi erityisen mielenkiintoista toteuttaa lisää. Tällä hetkellä tutkimuskentällä on lupaavia mahdollisuuksia monitieteelliseen vuorovaikutukseen eri tutkimusalojen välillä, esimerkiksi v. 2019 perustettu Uuden ajan alun tutkimusverkosto mahdollistaa varsinkin nuorten tutkijoiden tapaamisen ja verkostoitumisen. Myös arkistojen ja kirjastojen digitointiprojektit tuovat lähteistöä helpommin lähestyttäväksi tutkijoille.
