Teksti ja kuvat Tuomas Pelttari

Miksi taidemusiikin hakeminen kirjastossa on niin vaikeaa? Tuntuuko siltä, että musiikin luokitus on aivan liian kova pala asiakkaille? Onneksi systeemiä on melko helppo kiertää.

Viime kuun juttu Musiikin uusi näyteikkuna painottui populaarimusiikin kysyntään ja tarjontaan. Ilokseni voin kertoa että myös taidemusiikki elää Turussa uutta kukoistusta. Musiikkikirjaston erilaiset nostot, näyttelyt ja tapahtumasarjat ovat esillä näkyvimmin, mutta pysyvämpää nostetta taidemusiikille tuovat säveltäjähyllyt.

Arvo Pärtin levytyksiä

Aloimme tehdä säveltäjähyllyjä, koska suuresta kokoelmasta oli yhä vaikeampaa löytää musiikkia. Esimerkiksi Arvo Pärtin levytysten etsiminen alkoi tuntua turhauttavalta, niitä oli niin monessa paikassa. Kirjastoluokitus ja aiheryhmät koettiin asiakkaan näkökulmasta sekavaksi. Tarvittiin helposti lähestyttävää ja edustavaa palvelua taidemusiikista kiinnostuneille.

Taidemusiikkia helpommin haltuun

Uusi järjestely toi valtaosan Pärtinkin levyistä yhteen. Juuri tällaista olimme hakeneet, mutta emme keksineet säveltäjähyllyjä ihan itse. Saimme vaikutteita ainakin Sellon kirjastosta. Nyt Turussa on esillä 12 säveltäjää. Taidemusiikin ihmeellistä historiaa havainnollistavat mestarit Monteverdistä (1567–1643) yhä aktiiviseen Arvo Pärtiin.

Monteverdiä ja Vivaldia Turun musiikkikirjaston säveltäjähyllyssä

Säveltäjäkokonaisuudet ovat ilahduttavan yhtenäisiä ja helppokäyttöisiä, sekä asiakkaille että henkilökunnalle. Levytyksiä löytää vaivatta ilman luokitusopasta. Säveltäjän tuotanto ja kirjaston tarjonta on mahdollista ottaa haltuun suurin piirtein yhdellä silmäyksellä. Paljon luvattu, mutta kiittävän asiakaspalautteen perusteella kaikkea muuta kuin katteeton lupaus.

Säveltäjä luokituksen edelle

Järjestystä muutettiin niin, että luokituksen sijaan paikan määräsi levyn säveltäjä ja pääkirjaus. Miksi säveltäjän levytysten pitäisi olla eri puolilla kirjastoa? Vain sen vuoksi, että on olemassa aiheryhmät yleistieto, taidemusiikki ja hengellinen musiikki? Laitoimme kaikki SIBelius-levyt samaan hyllyyn. Säveltäjien tuotanto tuotiin yhteen ohi aiheryhmien.

Ensimmäinen säveltäjähylly pantiin pystyyn vuosia kestäneen kypsyttelyn tuloksena loppuvuodesta 2011. CD-levyjen uusjärjestys aloitettiin Jean Sibeliuksen tuotannosta. Alun menestystä edisti mukavasti ruotsalaisen BIS Recordsin massiivinen boksisarja Sibelius Edition, joka valmistui ikään kuin uutta esillepanoa varten. Ja kiitosta tuli heti.

Jo Sibelius-hyllyä tehdessä kävi selväksi että edustavuus vaatii aika lailla työtä. Kokoelmaa pitää uudistaa ja ylläpitää. Kuluneimpia levyjä poistetaan samalla kun uusia hankitaan tilalle. Selkeiden täydennystarpeiden lisäksi harkinnassa on erilaisia kokonaislevytyksiä. Kysymme myös vinkkejä asiakkailta, kollegoilta, kauppiailta ja muilta asiantuntijoilta. Erilaiset taidemusiikin oppaat ja verkkosivut ovat suureksi avuksi.

Sisältöjen lisäksi aineiston ääressä askarruttavat opasteet. Mietimme jokaisen säveltäjän yhteydessä kylttien ja opasteiden toimivuutta. Nyt hyllyjä on jo riittävän monta, että voimme käyttää apuna taidemusiikin aikakausia. Kokonaisuus on hahmottuu melko hyvin. Kuin huomaamatta tietoakin on esillä enemmän.

Musasto kertoo missä mennään

Turun uusia säveltäjähyllyjä mainostaa paikallinen musiikkikirjastoblogi Musasto, myös Facebookissa ja Twitterissä. Sibeliuksen jälkeen vuoron ovat saaneet Wolfgang Amadeus Mozart ja Ludvig van Beethoven. Viime vuonna valokeilassa olivat Richard Wagner ja Giuseppe Verdi 200-vuotisjuhlineen. Muistimme Richard Straussia, kun hänen syntymästään tuli kuluneeksi 150 vuotta.

Onneksemme blogijutuissa on ollut mukana myös vierailevia asiantuntijoita. Asiantuntijat Kari Pohjola ja Heikki Poroila ovat tuoneet Musaston artikkeleihin arvokasta lisävaloa. Konsepti tuntui täydentyvän huippuunsa kun saimme Stagelle vieraaksi Robert Stormin. Ja säveltäjähyllyjä tulee lisää kun Stormin inspiroitunut luentosarja jatkuu ensi vuonna.

Kahdentoista säveltäjän jäljiltä kirjastossa tuntuu yhä enemmän aktiivisuutta ja onnistumisen tuntua. Täydellistä ei voi saada, mutta mielekkäämmän palvelun eteen kannattaa nähdä vaivaa.

Lämpimät kiitokset kaikille mukana olleille.

Tuomas Pelttari