Janne Juurinen ja suomifutu • Oma levyhylly

Sarjassa Oma Levyhylly avataan kirjaston ystävien fanituksen kohteita

Organ: Nekrofiilis (1982).Musiikkifani Janne Juurinen innostui konemusiikista 1980-luvun alkupuolella. Erityisesti brittimuusikoiden esimerkistä alettiin Suomessakin tehdä antaumuksellista synapoppia, genren kenties tunnetuimpana airueena lyhytikäinen yhtye Organ.

Futubändi lähti alun perin liikkeelle Seppo Parkkisen ja Pekka Tolosen koneduosta Argon. Organ oli valmis kun mukaan tulivat Tapani Lahtinen ja aiemmin rockbändissä Eppu Normaali mukana ollut Mikko Saarela. Nelihenkisen yhtyeen omintakeista fiilistä ja biisintekoa avataan koko Organ-tuotannon sisältävällä CD-uusintajulkaisulla vuodelta 2001.

Suomifutun vaikutus

Tyylikkäästi syntetisaattorien avulla toteutettu suomifutu jätti Juuriseen syvän jäljen. Kirjastovirkailijana työskentelevä Janne Juurinen tekee myös omaa syntikkamusiikkia nimellä Telekoniks.

Janne Juurinen ja Gary Numanin klassikkoalbumi Telekon. Kuva: Janne Juurinen
Gary Numanin klassikkoalbumi Telekon Janne Juurisen käsissä.

Janne Juurinen
Oma levyhylly • Osa 1

Mistä kiinnostuksesi futupoppiin alkoi?

– Ensikosketus konemusiikkiin tapahtui vuonna 1978, kun näin ja kuulin levyraadissa Kraftwerkin kappaleen ’The Robots’. Se vaikutti mielenkiintoiselta, mutta en noteerannut sitä vielä sen kummemmin. Kiinnostus konemusiikkiin syntyi vasta 1983–1984, kun kuulin ystäväni kokoamalta kasetilta Gary Numania. Tätä ennen luulin olevani pesunkestävä rokkari. Toisin kävi. Siitä alkoi sitten syntikkamusan metsästäminen.

Miten päädyit kirjastoalalle?

– Sattumalta. Aloitin työllistettynä Herttoniemen kirjastossa vuonna 1999. Puolen vuoden pestin jälkeen tein keikkaa työvoimapalvelun leivissä, silloinkin pääosin Herttoniemessä. Pian sainkin sijaisuuden, jonka jälkeen minut vakinaistettiin.

– Olin alusta asti kiinnostunut musiikkikokoelmasta, mutta kokoelmasta vastasi tuolloin muut henkilöt. Meni joitakin vuosia, ennen kuin pääsin itse vaikuttamaan hankintoihin. Siitä se paletti sitten laajeni aina ”musavastaavan” rooliin. Olen ollut musiikkivastaavana Herttoniemen kirjastossa toistakymmentä vuotta. Tein levyvalintoja ja hoidin kokoelmaa.

Miten futu on säilyttänyt otteensa sinussa?

– Kyllähän tuo Organin Nekrofiilis pyörähtää soittimessa ainakin kerran kuussa, Argonin Kone Kertoo hieman harvemmin. Ja nykybändeistä, jos ei nyt varsinaista futua, mutta syntsameininkiä, niin pari nimeä mainitakseni Sin Cos Tan ja Hälinen, Larjosto & Liinamaa soivat myös. Tosin nämä viimeksi mainitut nykyaikaisemmassa formaatissa eli CD-levyiltä.

– Ulkomaisilta artisteilta löytyy hienoja uusintapainoksia 1980-luvun tekeleistä yhdysvaltalaiselta levy-yhtiöltä Minimal Wave. Hieman samanhenkistä matskua löytyy myös Dark Entries Recordsilta.

Miten futua on artistialiaksesi Telekoniks?

Artistinimestä Telekoniks voi päätellä (Gary Numanin albumi Telekon), että liikutaan mitä suurimmilta osin 80-luvun futun soundimaailmoissa. Suurimpina vaikuttajina on ollut Numanin lisäksi John Foxx (ex-Ultravox). Hänen tuotannostaan kiinnostavimmat soundit ovat albumilla Metamatic.

Telekoniks: Uni.

Janne Juurisen suomifutu 1–5
Argon / Organ

1.
Organ: Itäväylä.

Tätä tuli soitettua paljon, kun asuin idässä, Vartiokylässä noin 20 vuotta sitten. Hienoa syntetisointia ja lyriikat.

2.
Argon: San Salvador.

Hyvinkin ajalle ominainen synasoundi, mistä itse pidän. Tähän soundimaailmaan pyrin useasti omissa projekteissani.

3.
Mikko Saarela: Kärpästen juhlat.

Kotibileiden klassikko. Sopii taustamusiikiksi bakkanaaleihin, kun on pitopöytään tuhlattu. Usein tulee soitettua Depeche Moden biisin ’Photographic’ perään tai toisinpäin.

4.
Mikko Saarela & Organ: Kundi meikkaa.

Hyvinkin ajankohtainen biisi, oli silloin ja on nyt tänä erilaisuuden aikakautena.

5.
Organ: Organ.

Nekrofiilis-albumin ehkä mieluisin raita juurikin lyriikoiden puolesta:

– En enää tahdo tutkia mä lahnan kutua
tahdon, tahdon soittaa futua.

Levyhyllyt
Argon / Organ
Singlet
Finna.fi

San Salvador//Kummajaislaulu Argon • 7″-single | Discophon 1981
Kärpästen juhlat//Robotti Mikko Saarela • 7″-single | Poko Rekords 1981
Kaavakekauhu//Kundi meikkaa Mikko Saarela & Organ • 7″-single | Poko Rekords 1981
Suajele mua vähän jostakin päin//Neekerisuukkoja Organ • 7″-single | Poko Rekords 1982

Albumit
Finna.fi

[Seppo Parkkinen • Pekka Tolonen]

Kone kertoo Argon • LP • kasetti | QUUL201 Q/Discophon 1981

[Mikko Saarela • Seppo Parkkinen • Tapani Lahtinen • Pekka Tolonen]

Nekrofiilis Organ • LP • kasetti | PÄLP33 Poko Rekords 1982 • CD Poko Rekords 2001, 2006 & 2011 • LP Poko Rekords 2010

Lue lisää
Wikipedia

Argon
Organ

Lue lisää
Discogs

Argon
Organ
John Foxx
Gary Numan

Boksit ja kokoelmat Suomesta ja ulkomailta
Finna.fi

Electrical Language – Independent British Synth Pop 78–84 • 4CD + 43-sivuinen tekstiliite | Cherry Red Records 2019
Dance For Your Life – Rare Finnish Disco & Funk 1976–1986 • 2LP • CD | Svart Records 2018
Musik Music Musique – 1980 The Dawn Of Synth Pop • 3CD | Cherry Red Records 2020
Musik Music Musique 2.0 – The Rise Of Synth Pop • 3CD | Cherry Red Records 2021
Satan In Love – Rare Finnish Synth-Pop & Disco 1979–1992 • 2LP • CD | Svart Records

Classix Nouveaux: Night People – futuristisen uusi aalto | Levyhyllyt

Lue lisää futupopista
Finna.fi

Isi, mitä oli futupop? 1980-luvun futupopbändi Organ tekee paluun Avanto-festivaalilla Harri Römpötti | Helsingin Sanomat 16.11.2007
Ääniä toisesta todellisuudesta Sami Nissinen | Soundi 6/2017 • Sivu 16

Lue lisää suomalaisesta syntetisaattorimusiikista
Finna.fi

Synteettinen Suomi – syntetisaattorimusiikin tekijöitä Suomessa 1970- ja 1980-luvuilla Mikko Mattlar, 260 sivua | Svart Records 2019

Lue lisää 1980-luvun populaarikulttuurista Suomessa
Finna.fi

Helsinki 1984 – yön olennot & uusi aalto Pete Europa, 346 sivua | SKS Kirjat 2021

Lue lisää uusromantikoista • Read more about the New Romantics
Finna.fi

New Romantics – The Look Dave Rimmer, 128 pages | Omnibus 2013

Argon: Kone kertoo (1981).
Argon: Kone kertoo (1981)
Organ: Nekrofiilis (1982).
Organ: Nekrofiilis (1982)
Musiikkikirjastot.fi

Mira Luoti teki soolodebyytin – Tunnelivisio loi tien pois varjoista

Haastattelussa uutta uraa luova Mira Luoti

Lokakuussa 2013, kun PMMP poistui lavalta viimeisen kerran, Mira Luoti ei vielä tiennyt alkavansa sooloartistiksi. Hänen ajatuksenaan oli elää vaihteeksi itselleen.

Mutta elämää ei voi suunnitella. Lähipiirissä tapahtuneiden sairastumisten ja muiden elämänmuutosten vuoksi uusi aikakausi alkoi synkeissä merkeissä. Kaiken ikävän keskellä musiikki alkoi houkutella laulajaa luokseen kuin turvasatama.

Tunnelivisio – silmät avaava tutkimusmatka

Syksyllä 2016 ilmestyi Mira Luotin (s. 1978) ensimmäinen sooloalbumi Tunnelivisio (Sony Music). Laulajattaren mielenmaiseman on maalannut musiikiksi Pariisin Kevät -yhtyeen Arto Tuunela, joka on tuottanut levyn ja kirjoittanut sen kappaleet.

Mira Luoti: Tunnelivisio (2016).

Mira Luoti: Tunnelivisio (2016).

Musta laatikko -avausraidan rutiseva kitarariffi määrittää yleisen linjan heti kättelyssä: modernia poprockia, jossa on vaikutteita elektronisesta musiikista ja post-punkista. Lempeän Puhu mulle hulluudesta -kappaleenkin sisältävä soolodebyytti ei ole kauttaaltaan synkkä levy, mutta sen päällä häilyy pitkiä varjoja.

Mira Luoti, olet juuri julkaissut ensimmäisen sooloalbumisi Tunnelivision. Millaista sen tekeminen oli?
– Asiat eivät menneet käsikirjoituksen mukaan. Se oli henkisesti tosi raskasta aikaa, eikä mun alun perin ollut tarkoitus tehdä levyä ollenkaan. Loppujen lopuksi musiikista kuitenkin tuli voimavara. Siitä saatu ilo oli palkinto, jonka voimalla jaksoin jatkaa.

Miten yhteistyönne Arto Tuunelan kanssa alkoi?
– Se lähti minun ja Arton ystävyydestä. Arvostan häntä valtavasti, ja sama tunne on välittynyt molempiin suuntiin. Arto myös tuntee taustani hyvin. Kaikki se johti uuden musiikin tekemiseen. Me edettiin treffit kerrallaan ja katsottiin, mihin tie vie, ilman mitään sen kummempia suunnitelmia.

Mikä sai mielesi muuttumaan levyn tekemisestä?
– Arto, joka luotti minuun myös heikkoina hetkinäni. Ilmoitin aina välillä, että en jatka enää enkä pysty tähän. Sellaisina päivinä hän kutsui minut kahville juttelemaan ja parantamaan maailmaa. Arto muistutti mua siitä, miten paljon nautin keikoista ja miten tärkeätä musiikki on. Kaikki tuntui epätodelliselta vielä silloinkin, kun meillä oli koossa levyllinen biisejä. Elin kuin sumussa, mutta silti piti tehdä asioita. Alkaa kasata uutta bändiä ja niin edelleen.

Olet keikkaillut tänä vuonna kokoonpanolla, johon kuuluvat kitaristi Jaakko Murros, basisti Mikko Määttä, rumpali Jaakko Jakku ja Sofia Tarkkanen, jonka vastuulla ovat laulu, koskettimet, viulu ja mandoliini. Millaista oli jättää taakseen PMMP:n pitkään yhdessä työskennellyt ryhmä ja koota uusi?
– Jaakko, valomies ja monitorimiksaaja ovat tuttuja PMMP:n ajoilta. Muutkin tiesin kyllä, mutta emme olleet soittaneet yhdessä. Mehän lähdettiin keikoille heti, kun ensimmäinen sinkku oli ilmestynyt. Se tuntui aika rohkealta. Tilanne oli kutkuttava ja jännittävä kaikille, mutta meillä on kasassa kova pumppu.

Olet esiintynyt myös musikaaleissa ja televisio-ohjelmissa. Onko sinulla tällä hetkellä työn alla sellaisia projekteja?
– Olen tehnyt jotain lyhyempiä juttuja, mutta koska olen ollut lapsen kanssa kotona, en ole voinut sitoutua mihinkään pitkäksi aikaa. Tällä hetkellä bändi ja musiikki vievät paljon aikaa. Me aletaan pikkuhiljaa työstää uutta matskua, ja siinä on puuhaa kerrakseen.

Vanhan bändin varjo on pitkä: PMMP kummittelee taustalla, kun puhutaan sinun tai Paula Vesalan soololevyistä, joita vieläpä verrataan toisiinsa. Toivoisitko, että PMMP unohdettaisiin?
– En! Sehän olisi ihan kauheaa! PMMP oli hieno yhteinen juttu. Sen jälkeen me lähdettiin Paulan kanssa tekemään erilaisia asioita, ja se tapahtui ihan luonnollisesti. Nyt me seurataan toistemme tekemisiä ylpeinä.

Joko PMMP:n jälkeinen elämä on asettunut uomaansa?
– Joo. Tunnelivision tekeminen oli hirveän terapeuttista. Sen kautta sai käsiteltyä asioita ja ajatuksia. Tunnen olevani jo aivan eri ihminen kuin vielä levyn tekemisen loppuvaiheessa. Tämä on ollut silmät avaava ajanjakso, tutkimusmatka minuun itseeni. Olen odottanut tätä elämänvaihetta.

Ari Väntänen | www.arivantanen.com

Mira Luoti | kotisivu
Mira Luoti | Facebook
Maanalainen Armeija | Facebook
Maanalainen Armeija: Meniköhän se näin?
PMMP | Facebook

Levyhyllyt
Mira Luoti | Finna.fi

Tunnelivisio | RCA/Sony Music 2016
Haureuden valtatiel | 2019

Levyhyllyt
PMMP
[= Paula Vesala • Mira Luoti]
Finna.fi

Kuulkaas enot! • CD | RCA/BMG Finland 2003 • LP-uusintapainos Sony Music 2019
Kovemmat kädet • CD | RCA/BMG Finland 2005 • LP-uusintapainos Sony Music 2019
Leskiäidin tyttäret • LP & CD | CD: RCA/BMG Finland 2006 • LP: RCA/BMG Finland/Jäänsärkijä Records 2007 • LP-uusintapainos Sony Music 2020
Puuhevonen • CD | RCA/BMG Finland 2007
Veden varaan • CD | RCA/Sony Music 2009
Rakkaudesta • LP & CD | RCA/Sony Music 2012
Matkalaulu • CD | RCA/Sony Music 2013

Kokoelmat
PMMP | Finna.fi

2000-luku • 5CD & 6LP | RCA/Sony Music 2009
Hitit • CD+DVD | RCA/Sony Music 2013

Maanalainen Armeija
[= Jouni Hynynen & Mira Luoti]
Finna.fi

I | Sakara Records 2020

Vain elämää 8
[= Mira Luoti • Terhi Kokkonen • Sani • Arttu Wiskari • Aki Tykki • Danny • Kasmir]
Finna.fi

Vain elämää – kausi 8 – ensimmäinen kattaus • CD | Warner Music Finland 2018
Vain elämää – kausi 8 – toinen kattaus • CD | Warner Music Finland 2018

Kotiteollisuus: Valtatie 666 – tie jatkuu itään

Lue lisää | Finna.fi
Björklid, Kalle: PMMP – vaahtopäät, 218 sivua | Like 2010
Muukka, Aku-Axel: PMMP – koko show, 117 sivua | Docendo 2014
Vesala, Paula & Luoti, Mira, & Ylönen, Hanna & Kostiainen, Pasi: PMMP, 218 sivua | Like 2008

Tuomas Pelttari, toim.

Mira Luoti: Tunnelivisio (2016).

Mira Luoti: Tunnelivisio (2016).