Populaarimusiikkia Koreasta • Harharetkiä YouTubessa 22

Pekka Gronow
Populaarimusiikkia Koreasta

Harharetkiä YouTubessa • Osa 22
BelgiaYhdistynyt kuningaskunta

Tervetuloa Pekka Gronowin kirjoitussarjan Harharetkiä YouTubessa pariin. Blogissa Musiikki kuuluu kaikille käsitellään musiikkiaiheita ympäri maailmaa, vuorotellen Euroopasta ja kauempaa. Gronowin 22. artikkelin aiheena on Korean musiikki. Sarjan aiemmat osat 1–21 löytyvät linkkeinä kirjallisuuslistauksen jälkeen.

Gronow käyttää musiikin tiedonhakuun kirjastojen, kustantajien ja erilaisten verkkomusiikkitoimijoiden hakukoneita. Aiheeseen liittyviä lähteitä ja täsmälöytöjä on listattu artikkelin loppuun. Suomalaisten kirjastojen valikoimia on linkitetään Finna.fi-palveluun.

M.A. Numminen (vas.), Unto Mononen ja Pekka Gronow vuonna 1968. Kuva: Pekka Gronow.
M.A. Numminen (vas.), Unto Mononen ja Pekka Gronow vuonna 1968. Kuva: Pekka Gronow

Pekka Gronow
Korea

Mitä on K-pop? Kun ensimmäinen suomenkielinen kirja aiheesta ilmestyi vuosi sitten, oli suorastaan pakko perehtyä tarkemmin aiheeseen. Millaista musiikkia Koreassa tehdään?

Korealaisen musiikin nousu on ollut yksi viime vuosien suurista yllätyksistä. Naapurimaa Japani on yksi suurista teollisuusmaista, ja Japanin musiikkimarkkinat ovat toiseksi suurimmat maailmassa. Ajamme japanilaisilla autoilla ja syömme lounaalla sushia, mutta emme juuri kuuntele japanilaista musiikkia. Nyt pienempi Etelä-Korea (”vain” 51 miljoonaa asukasta) hallitsee Itä-Aasian musiikkimarkkinoita, ja lähes kaikkialta maailmassa löytyy korealaisen popin harrastajia. Suomen kirjastoistakin löytyy metrikaupalla luettavaa aiheessa. Helsingin kaupunginkirjastossa on jopa venäjänkielinen kirja K-popista, sekin näyttää olevan lainassa. Harrastajia on siis joka suunnalla.

Minja Mäkilä: K-pop – Unelma huomisesta (Like 2021).Kun katsoo otsikoita, pääpaino on fanikirjallisuudessa. K-pop superstars / idols / revolution / confidential / gossip; löytyy jopa opaskirja niille, jotka haluavat meikata kuten K-popin tähdet. Minja Mäkilän K-pop – unelma huomisesta oli myönteinen yllätys. Odotin vain värikuvia suosituimmista ryhmistä, mutta kirja on asiallinen katsaus musiikkityylin kehitykseen ja taustaan. Tärkeimmät artistit ovat mukana, mutta saamme myös perustiedot Etelä-Korean historiasta ja yhteiskunnasta. Mäkilän kirjan, levyjen ja YouTuben avulla on helppo tutustua aiheeseen, jossa ei satu tuntemaan sitä ennestään.

Made in Korea – Studies in Popular Music (Routledge 2018).Pääasiallinen kritiikkini kirjasta on, että se alkaa vasta vuodesta 1990. Eikö Koreassa ollut mitään sitä ennen? Onneksi kirjastosta löytyy Hyŏn-jun Sinin ja Sŭng-a Yin teos Made in Korea – Studies in Popular Music. Se kuuluu Routledgen sarjaan Global popular music; sisällöstä saa läpileikkauksen kirjan nettisivuilta. Opin nopeasti, että K-popin lisäksi on olemassa K-rock, K-rap, K-trot ja paljon muutakin. Ensimmäinen korealainen ”hittilevy” ilmestyi jo vuonna 1926, kolme vuotta aikaisemmin kuin suomalaisen iskelmän esiäiti ’Emma’.

Korea oli silloin Japanin miehittämä, ja Korean sota, Korean jako ja K-pop olivat kaukana tulevaisuudessa. Yun Sim-dokin pianon säestyksellä laulama ’Sa ui ch’anmi’ enteilee korealaisen populaarimusiikin kehitystä länsimaisten ja kotimaisten vaikutteiden yhteensovittajana, melodia on lainattu ’Tonavan aalloista’. Levyllä on kotimaassaan kulttimaine, koska petolliseen rakastajaan pettyneen laulajan kerrotaan hypänneen mereen palatessaan levytysmatkalta Tokiosta. Netissä on levystä teknisesti heikkolaatuinen kopio, löytyy hakusanalla 사의 찬미.

Modernin korealaisen populaarimusiikin kantamuoto on ”trot”. Aiheesta on wikipediassa hyvä englanninkielinen artikkeli (hakusana ”trot music”). ”Trot” tulee sanasta ”foxtrot”. Sitä voisi verrata suomalaiseen tangoon, joka on vuosien mittaan eriytynyt alkuperäisistä esikuvistaan. 1930-luvulla Koreassa soitettiin ihan oikeita foxtroteja. Made In Korea -teoksessa on oma luku Kim Hae-songista, korealaisen jazzin kantaisästä. Vuonna 1939 tehty levytys osoittaa, että Koreassa oltiin jo pitemmällä kuin Suomessa: sovituksessa on selviä vaikutteita Duke Ellingtonista. Laulusolistina on Kimin vaimo Yi Nan-yŏng, ja sävellys on nimeltään ’Tabang ui p’urun kkum’.

Yi Nan-yŏng: Tabang ui p’urun kkum

Toisen maailmansodan jälkeen korealainen yhteiskunta koki valtavia mullistuksia. Korean sodan jälkeen 1953 maa jakaantui pohjoiseen ja etelään. Pohjoisesta tuli suljettu diktatuuri, mutta eteläkin pysyi kauan sotilasvaltiona. Kuusikymmenluvun eteläkorealaisessa populaarimusiikissa on silti jonkinlaista viattomuutta. Maailma avautui, ”trot” kehittyi, uusia kansainvälisiä virtauksia sovitettiin koreankieliseen asuun. Han Myöng-sukin ’Keltapaitainen poika’ [Noran syassu ui sanai, 1961] aloitti uuden aikakauden. Sovittaja ja tuottaja Son Sök-u oli monien mielestä modernin korealaisen populaarimusiikin isä. Tässä myöhemmin retrohengessä tehty musiikkivideo: jos hakee koreankielisellä otsikolla, löytää monia eri versioita sävelmästä.

노란샤쓰의 사나이
Noran syassu ui sanai

Rock tuli Koreaan jo 1960-luvulla. Korealaisen rockin ensimmäinen suuri nimi oli Shin Jung-hyon (s. 1938). Hänen 1970-luvun levytyksillään on vieläkin legendaarinen maine – osittain siksi, että kitaristi istui monta vuotta vankilassa osallistuttuaan Park Chung-heen sotilasdiktatuurin vastaiseen toimintaan. Hänen levynsä olivat pitkään kiellettyjä, mutta nykyisin harmaahapsinen Shin Jung-hyon on maassaan kunnioitettu mestari. Hänen omaperäinen musiikkinsa on yhä kuuntelemisen arvoista.

Shin Jung-hyon

Pioneeriajan jälkeen korealainen rock on käynyt läpi samat kehitysvaiheet kuin muuallakin, mutta lisännyt niihin omia erikoispiirteitään. Hakusana ”k rock” tuo esiin YouTubessa nopeasti ”sata parasta korealaista rock-kappaletta”. Myös hip hop ja rap löysivät Korean musiikkitelevisiosta hedelmällisen maaperän. Vaikka ei ymmärtäisi sanaakaan koreaa, kuvamaailma on tutustumisen arvoinen. Esimerkiksi sopii vaikka Verbal Jintin video ’Public Figure’.

Verbal Jint: Public Figure

Populaarimusiikin tutkijoiden kansainvälinen järjestö IASPM kokoontui kesällä Daegussa, Koreassa. Viime keväänä järjestö toteutti netissä seminaarin, jossa käsiteltiin K-popin kansainvälisiä ulottuvuuksia. Kokouksen muusikkovieraaksi paikalliset järjestäjät ovat kuitenkin valinneet korealaisen rhythm and bluesin veteraanin Lee Jung Sunin. Verkosta löytyy mainio esitys, joka avartaa kuvaa korealaisesta musiikista. Kappale on nimeltään ’Saldabomyeon, eonjenganeun’ (Elämässä tulee huonoja päiviä). Blues-henkinen sävellys tuo auttamatta mieleen 50-luvun rhythm and blues -klassikot, mutta en pysty yhdistämään sitä mihinkään tiettyyn amerikkalaiseen sävellykseen; se on ilmeisesti alkuperäinen korealainen sävellys. Kertokaa, jos olen väärässä.

Lee Jung Sun: Saldabomyeon, eonjenganeun

** **

Verkkolähteitä
Wikipedia

Music of Korea
Music of South Korea
Music of North Korea
Trot music [Korea]

Korean tasavalta [Etelä-Korea]
Korean demokraattinen kansantasavalta [Pohjois-Korea]

Verkkolähteitä
YouTube

Jos haluaa perehtyä syvemmin Korean populaarimusiikkiin, täytyy siirtyä koreankieliseen YouTubeen. Koreassa tuotetaan valtavat määrät musiikkia, ja kommenteista päätellen kuuntelijat ovat kaikki korealaisia. Korean kielellä on oma kirjaimistonsa, mutta käyttämällä copypaste-menetelmää pääsee pitkälle. Seuraavassa on esimerkkejä eri aikakausia ja tyylejä edustavista artisteista ja kappaleista. Kopioi hakukenttään joko artistin tai kappaleen nimi.

Iskelmä ja balladit

이미자, “동백아가씨” 
Yi Mi-ja “Tongbaek agassi” (Miss Camellia)
1964 / 2013

남진, “임과 함께”
Nam Chin “Nim kwa Hamkke” (With My Love)
1972

알리 – 거짓말이야
Ali “Geojismal-iya” (It’s a lie)
1987

K-rock

조용필, “창밖의 여자”
Cho Yong-p’il “Ch’angbakk ŭi yŏja” (Woman outside the Window)
1980

들국화, “그것만이 내 세상”
Tŭlgukhwa “Kŭgŏtmani naesesang” (That’s the Only World of Mine)
1985

시나위, “크게 라디오를 켜고”
Sinawe “K’ŭge radio rŭl k’yŏgo” (Turn Up the Radio Loud)
1986

서태지와 아이들, “난 알아요”
Sŏt’aeji wa Aidŭl “Nan arayo” (I Know)
1992

부활, “희야”
Puhwal (Boohwal; Born Again) “Hŭiya” (Dear Hŭi)
1986

신촌블루스, “골목길”
Sinch’on Blues “Kolmoggil” (Alleyway)
n. 1885

말달리자, “말달리자”
Crying Nut “Mal Talija” (Let’s Horse Ride)
1997

무키무키만만수
MukimukiManmansanu “Andromeda”
2012

Soul ja funk

펄 시스터즈, “커피 한잔”
The Pearl Sisters “K’ŏp’ihanjan” (A Cup of Coffee)
1968

Folk

김민기, “아침이슬”
Kim Min-gi “Ach’imisŭl” (Morning Dew)
1971

강인원, “매일 그대와”
Kang In-wŏn “Maeil kŭdaewa” (Every Day with You)
1984

Lue lisää Koreasta ja K-popista
Finna.fi

K-pop – Unelma huomisesta Minja Mäkilä, 235 sivua | Like 2021

Read more about Korea and K-pop • Lue lisää Koreasta ja K-popista
Finna.fi

Made in Korea – Studies in Popular Music Toimittajat Hyŏn-jun Sin & Sŭng-a Yi, 247 sivua | Routledge 2018
Lisää kirjasta Made in Korea Routledgen sivulla Global Popular Music

K-pop Confidential Stephan Lee, 359 sivua | Chicken House 2020
K-pop – Za kulisami metšty • за кулисами мечты Stephan Lee & kääntäjä P. JegorovaП. Егорова, 384 sivua | Freedom 2021

K-pop Revolution Stephan Lee, 359 sivua | Point 2022

EXO – K-pop superstars Adrian Besley, 224 sivua | Michael O’Mara Books Limited 2019

BTS – K-pop power! Sara Stanford, 64 sivua | Carlton Books 2019

We Love K-pop – All The Hottest K-Pop Groups! Toimittaja Jenni Lazell, 80 sivua | Mortimer Children’s Books 2020

Blackpink – Queens of K-pop Helen Brown & toimittaja Frances Evans, 61 sivua | Buster Books 2020

K-pop now! – The Korean Music Revolution Mark James Russell, 128 sivua | Tuttle 2014

K-pop – The Ultimate Fan Book • Your Essential Guide to All The Hottest K-pop Bands Malcolm Croft, 61 sivua | Carlton Books 2019

Idol Gossip – A K-pop Dream Come True Alexandra Leigh Young, 338 sivua | Walker Books Ltd 2022

K-Pop StyleFashion, Skin-Care, Make-Up, Lifestyle And More Dianne Pineda-Kim, 99 sivua | Racehorse Publishing 2019

Pekka Gronow

Pekka Gronow katsoo Koreaan. Kollaasi: Tuomas Pelttari
Pekka Gronow katsoo Koreaan

Toimitukselta

Artikkelin YouTube-linkit tarkistettu 26.10.2022. Linkkien internet-osoitteet saattavat muuttua ja kadota ilman varoitusta. Kiitokset karttapallon lainaamisesta, Mikko Luukko.

Tuomas Pelttari

Lisää Harharetkiä YouTubessa
Argentiina
Belgia
Dagestan
Espanja
Euroviisut
Georgia
Havaiji
Komorit
Lauluja koronaa vastaan
Luxemburg
Myanmar
Norja
Papua-Uusi-Guinea
Québec
Pohjois-Amerikan alkuperäiskansat
Ranska
Ruotsi
Saksa
Suriname
Tšekki
Venäjä
Yhdistynyt kuningaskunta

Musiikkikirjastot.fi


Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.