Avoimet aineistot tiedonhaun ohjauksen tukena • Intervalli 1/2021

Intervalli • 1/2022
www.intervalli.fi

Ylen Soiva arkisto avattiin helmikuussa 2022. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle
Ylen Soiva arkisto avattiin helmikuussa 2022. Kuva: yle.fi

Muska-ryhmä1 on työstänyt yhteistä tiedonhaun oppimateriaalia musiikkioppilaitosten tarpeisiin. Ryhmässämme on kirjastojen henkilökuntaa kaikilta musiikinopetusta tarjoavilta koulutusasteilta, perusasteelta yliopistoon. Olemme yhdessä etsineet oppimateriaaliin sopivia sisältöjä, joita voisi hyödyntää mahdollisimman monella koulutusasteella.

Kokosin Muska-työparini Tapani Lehtosen (JAMK) kanssa avoimia aineistoja (OA) opiskelijoiden tarpeisiin. JAMKin kirjastossa oli jo aiemmin koottu laaja lista musiikin OA-aineistoista, josta oli helppo aloittaa sopivien vaihtoehtojen tarkastelu oppimateriaalin näkökulmasta. Verkkoaineistoilla on verkkoaineistojen muuttuva elämä – pian valintojen jälkeen yksi keskeisistä sivuistoista ehti jo poistua verkosta.

Avoimet aineistot mukaan tiedonhaun ohjaukseen

Työssäni Metropolia ammattikorkeakoulun kulttuurialan kirjastossa kiinnostuin enemmän avoimien aineistojen esittelystä opiskelijoille keväällä 2019. Tuolloin musiikin lehtori Leena Unkari-Virtanen suunnitteli uudenlaista kokonaisuutta ensimmäisen vuosikurssin musiikin historian opetukseen, ja hän pyysi minua mukaan laatimaan tiedonhaun pakettia. Unkari-Virtasen lähestymistapa musiikinhistorian oppimistehtäviin on kiinnostanut minua jo edellisinä yhteistyövuosina. Aiemmin hänen Metropolian opiskelijaryhmänsä kokosi vanhoista sanomalehdistä tietoja Helsingissä järjestetyistä musiikkitilaisuuksista vuosien 1829 ja 1989 välillä yhteistyössä Helsingin kaupunginmuseon kanssa. Opiskelijat tutustuivat lähdeaineistoon ja tekivät musiikkitilaisuuksien muutoksista omia tulkintoja (Leppänen, Unkari-Virtanen, Sintonen 2013, 332).

Keskustelimme Unkari-Virtasen kanssa etukäteen siitä, mitä kevään opintojakso pitäisi sisällään. Tavoitteena oli, että opiskelijat lähestyvät musiikinhistoriaa omista lähtökohdistaan ja siitä taustasta mikä heillä on. Hän vinkkasi tutustumaan kanadalaiseen Historical Thinking -sivustoon. Johtoajatuksena oli tukea opiskelijoiden tiedon ja tietämisen jäsentämistä. Ei pitkiä luentoja vaan muutamia lyhyitä tietoiskuja oppimistehtävien tueksi.

Kun opetuksen toteutustapa alkoi avautua minulle, koin etteivät tiedonhaun ohjauksessa käyttämäni sisällöt toimisi tällä kertaa. Ohjauksessani olin vahvasti painottanut Metropolian kirjaston omia kokoelmia, lisenssin vaativia tietokantojamme ja hakuteknikoiden perusteita. Niillekin on aikansa, mutta tällä tulevalla kurssilla ohjauksen pitäisi antaa enemmän tilaa opiskelijoiden omalle ajattelulle. Valitsin tiedonhaun materiaaliin mahdollisimman helposti lähestyttäviä avoimia hakupalveluja: Ylen Elävä arkisto, Finna.fi, Europeana, Internet Archive, Smithsonian Institution. Hakutekniikoihin ohjeistaisin vain, jos joku opiskelijoista ottaisi asian esille oma-aloitteisesti.

Trombone à pistons, 1876. Suunnittelija Adolphe Sax. Kuva on poi- mittu Europeanan kokeellisten soitinten näyttelystä. Kuva: Musical Instrument Museum, Brussels. CC BY-NC-SA.
Trombone à pistons, 1876. Suunnittelija Adolphe Sax. Kuva on poimittu Europeanan kokeellisten soitinten näyttelystä. Kuva: Musical Instrument Museum, Brussels. CC BY-NC-SA. Kuva on poimittu Europeanan kokeellisten soitinten näyttelystä.

Mihin kysymyksiin historia ei vastaa?

Ryhmässä oli 70 ensimmäisen vuoden opiskelijaa musiikin eri suuntautumisvaihtoehdoista: soiton- ja laulunopettajia, musiikin varhaiskasvattajia, pop-jazz-muusikoita, musiikintekijöitä ja tuottajia.
Aiheet jakaantuivat laajalle pienryhmien mielenkiinnon mukaan. Käsiteltäviä aiheita olivat mm. 1940-luvun mikrofonitekniikka, 1800–1900-lukujen vaihteen unohdetut naissäveltäjät, ensimmäiset elektroniset soittimet sekä intialainen musiikki.

Taustakartoituksessa opiskelijat selvittivät millaista tietoa ja dokumentteja ryhmän aiheesta on saatavilla. Opiskelijat pohtivat myös mihin kysymyksiin historia ei vastaa ja mitä uutta lähteiltä voisi kysyä. Aamupäivän nelituntinen sessio päättyi ryhmien alustaviin löydöksiin, havaintoihin, pohdintoihin ja kysymyksiin.

Päällimmäisenä mieleeni jäivät tilaisuuden rento tunnelma ja pienryhmien lyhyessä ajassa kokoamat esitykset. Sain sen vaikutelman, että opiskelijoiden kiinnostus aiheensa tutkimiseen oli herännyt, vaikka pientä hämmennystäkin oli ilmassa. Joku pienryhmistä halusi tietää mistä löytää lisää tietoa omasta aiheestaan. Otimme sittenkin ensimmäiset askeleet lisenssin vaativien tietokantojen maailmaan. Ryhmät jatkoivat työskentelyään vielä pitkin kevättä. Minulle osallistuminen jäi valitettavasti muiden tehtävien vuoksi tuohon yhteen tapaamiskertaan.

Myöhemmin samana keväänä musiikinhistorian kurssista tehtiin verkkototeutus osana kahdeksan ammattikorkeakoulun yhteistä Digisti yhdessä -hanketta. Hankkeen tarkoituksena oli luoda ja kehittää ammattikorkeakoulujen musiikin, tanssin ja esittävän taiteen digitaalisesti toteutettavia yhteisiä oppimiskokonaisuuksia.

1Muska-ryhmän jäsenet:
Maaria Harviainen, Taideyliopisto, Sibelius-Akatemia
Heikki Kokko, Tampereen konservatorio
Maarit Koskela, Metropolia Ammattikorkeakoulu
Tapani Lehtonen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Tiina Tolonen, Oulun yliopisto
Jaakko Tuohiniemi, Helsingin yliopisto

Lähteet

Centre for the Study of Historical Consciousness: Historical thinking project. Luettu 15.3.2022
http://historicalthinking.ca/historical-thinking-concepts

Leppänen T., Unkari-Virtanen L. & Sintonen S. 2013. 17 Kriittinen kulttuurikasvattaja ja musiikkikasvatuksen traditiot. Teoksessa: Juntunen, M-L., Nikkanen, H., Westerlund, H. (toim). Musiikkikasvattaja – Kohti reflektiivistä käytäntöä. Jyväskylä: PS-kustannus. 321–346.

Poimintoja avoimista aineistoista: arjen apuvälineitä, arkistojen aarteita ja yllätyksiä

Kirjastotyössä käytämme jo monenlaisia avoimia musiikin tiedonlähteitä. Verkosta löytyvät säveltäjien teosluettelot ovat tärkeänä apuna musiikkiaineiston kuvailussa ja tiedonhaussa. Samoin hyödyllisiä ovat Music Finlandin Composers & Reportoire -sivuille kootut luettelot säveltäjien teoksista uutta suomalaista ohjelmistoa etsittäessä.

Yle Areenaan avattiin helmikuussa 2022 Ylen Soiva arkisto, jonne poimitaan musiikkia Ylen arkistoista ja myös Ylen äänilevykokoelmasta vuosilta 1900–1963. Valikoima on laajenemassa myös filmeillä ja tv-ohjelmilla. Kaiken kaikkiaan kiinnostava ja hieno lisäys Yle Areenan tarjontaan.

Tuttu Europeana tarjoaa kansallisten arkistojen ja muistiorganisaatioiden aineistoja: kuvakokoelmia, säveltäjien kirjeitä, käsikirjoituksia. Europeana-sivusto esittelee myös kokoelmia houkuttelevasti. Tämän jutun kirjoitushetkellä esillä olevista näyttelyistä musiikkiin liittyi musiikkimuseoiden yhteinen soitinnäyttely The World of Musical Instruments. Näyttely esittelee mm. eri aikakausien kokeellisia soittimia.

Suomalaisten arkistojen kokoelmia avataan koko ajan yhä enemmän. Museot dokumentoivat myös aikaamme ja sen ilmiöitä. Finna.fi-palvelusta löytyy Helsingin kaupunginmuseon kokoelmista kuvia vuoden 2014 Flow-festivaaleilta. Lastenmusiikkifani-kuvasarjan teksteissä avataan yhden perheen musiikkiharrastusta 2010-luvulla: soittamista, fanitusta ja päivää Flow-festareilla.

Lastenmusiikkifani, 2014. Kuva: Jaana Maijala, HKM. CC BY 4.0
Lastenmusiikkifani, 2014. Kuva: Jaana Maijala, HKM. CC BY 4.0

Internet Archiven kautta voi löytää yllätyksiä: kirjoja, ääni- ja kuvatallenteita. Tosin minua välillä epäilyttää ovatko kaikki arkiston aineistot käytettävissä aivan luvallisesti. Tällä kierroksella löysin minua henkilökohtaisesti kiinnostavan musiikkitallenteen, jossa 19-vuotias Phil Lesh (tuleva Grateful Dead -basisti) soittaa trumpettia säveltämässään Finnegan’s Awake -teoksessa. Esitys vuodelta 1959.

Archive.org: Phil Lesh and Friends Live at San Mateo College on 1959-04-05. Äänitallenne: Grateful Dead -bändin basisti Phil Lesh trumpetissa opiskeluvuosinaan. Intervalli 1/2022
Archive.org: Phil Lesh and Friends Live at San Mateo College on 1959-04-05. Äänitallenne: Grateful Dead -bändin basisti Phil Lesh trumpetissa opiskeluvuosinaan.

Smithsonian Institutionin sivustolta voi tehdä löytöjä: valokuvia, haastatteluja. Koulutus- ja tutkimuslaitoksena Smithsonian tuottaa myös opetuspaketteja ja videoita opetuksen käyttöön. Yksi lyhyimmistä on video, jossa Kenneth Slowik kertoo mitä hauskaa voi tehdä pianolla.

Sidedoor-podcastissa on ilmestynyt myös muutamia musiikkiin liittyviä tarinoita. Singing The Gender-Bending Blues kertoo laulajasta nimeltä Gladys Bentley.

Maarit Koskela

Smithsonian Institution: Singing Gender-Bending Blues. Sidedoor Season 3. Podcast.
Smithsonian Institution: Singing The Gender-Bending Blues. Sidedoor Season 3. Podcast.
Intervalli 1/2022. Kannen valokuva: Sanni Koskimies-Chiba
Intervalli 1/2022. Kannen valokuva: Sanni Koskimies-Chiba


Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.