Musiikkikirjastojen äänitetarjonta vastaa tarpeeseen

Kirjastolehti 1/2015 oli teemanumero Musiikki & Media.Kirjastolehti 1/2015 nosti esiin yleisten kirjastojen musiikkipalveluita teemanumerossa Musiikki & Media. Lehdessä käsitellään ansiokkaasti musiikkikirjastopalveluiden käyttöä, tarvetta, kehittämistä ja palvelun vaatimaa uutta tilaa. Musiikkia koskevat jutut ovat täynnä uskoa tulevaisuuteen. Erityisen riemastuttava oli lehden pääkirjoitus Takinkääntäjä.

Pääkirjoituksessa Ira Koivu toteaa näin: ”Aika pian huomasin senkin, ettei Spotifysta saa kaikkea, ei edes maksullisesta versiosta. Eikä saa muuten levykaupoistakaan, jotka myyvät lähinnä uutuuksia, joilla on kaupallista potentiaalia. Kaukopalvelun ansiosta pienenkin kyläkirjaston asiakas voi löytää paitsi kaupalliset menestystuotteet myös harvinaiset levyhelmet. Vaikkapa vinyylinä!”

Koivu tuo napakasti esiin tärkeitä seikkoja. Yksi on tämä: äänitemyynnin lasku vahvistaa musiikkikirjastotoiminnan brändiä, vaikka taskussa kuinka polttelisi esimerkiksi Spotify Premium. Yleisten kirjastojen vastuu musiikin jakelussa korostuu kaupallisen äänitetarjonnan kaventumisen johdosta. Kaupan ahdingosta on tarpeen vetää musiikkikirjastojen puolesta puhuvia johtopäätöksiä, koska äänitteiden kysyntä ei katoa.

Äänitteiden kysyntä näkyy tarjonnassa ja varausjonon pituudessa

Äänitteiden kysyntää voidaan tarkkailla kätevästi varausjonojen kautta. Jos kirjastotarjonta hoidetaan mallikkaasti, kysytyimmänkään musiikkiaineiston jonotus ei kestä loputtomasti. Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoissa varausjonot pitenivät, koska Helsingin kaupunginkirjaston äänitetarjonnassa oli viime vuonna useiden kuukausien pituinen katkos. Uusien CD-levyjen saapuminen lakkasi sopimuskaupan konkurssin ja kilpailutuksen viivästymisen takia. Helsingin Sanomat kertoi aiheesta tammikuussa 2015.

Asiakkaan näkökulmasta CD-uutuuksien virran pysähtyminen oli todennäköisesti tyrmistyttävää. Monista uutuuslevyistä oli nopeasti noin 150 varausta, jopa enemmän. Tällaiset luvut ovat pääkaupunkiseudun HelMet-alueellakin poikkeuksellisia. Esimerkistä käy CD yhtyeeltä Haloo Helsinki! Levystä Kiitos ei ole kirosana on helmikuun 2015 lopussa 166 HelMet-asiakkaan varausta – vain yksi vähemmän kuin helmikuun alussa. Näin pitkän jonon purku voi olla viedä aikaa jopa yli puoli vuotta.

* * *

Jäin miettimään sitä, mitä numerot lopulta kertovat. Voidaan nähdä, että hankinnan väliaikainenkin katkos tuo nopeasti esiin musiikin kysynnän. Kysynnän korostuminen taas osoittaa kiistatta kirjaston äänitetarjonnan lisäarvon. On hyvä muistaa, että syvien ja täydentyvien musiikkikokoelmien rinnalla tätä lisäarvoa tuottaa myös järjestelmällinen uutuustarjonta.

Numerot kertovat senkin, että musiikin tarve ei lakkaa levykauppojen tai tavaratalotarjonnan katoamisen myötä. Tähän musiikin loppumattomaan tarpeeseen vastaavat myös musiikkikirjastot – silloinkin kun paikallinen kivijalkakauppa lopettaa tai Stockmann lakkaa myymästä levyjä. Kirjasto säilyy kun kauppa katoaa.

Entä mitä tekevät HelMet-kirjastot kun Ira Koivun mainitsema kauppojen ohut musiikkitarjonta uhkaa oheta entisestään? Ne turvaavat kulttuuriulottuvuutta. Viimeistään vuonna 2014 Vantaalla sijaitseva Tikkurilan suuri musiikkivarasto eli Saundiholvi nousi aarreaitan asemaan. Tällä hetkellä yli 74 000 hyvin dokumentoitua musiikkinidettä sisältävä varasto on Suomen suurin yleisen kirjaston musiikkikokoelma. Mikä parasta, myös Saundiholvin aineistoihin tehdyt musiikkivaraukset ovat pääkaupunkiseutulaisille ilmaisia.

Tuomas Pelttari

2 vastausta artikkeliin ”Musiikkikirjastojen äänitetarjonta vastaa tarpeeseen

  1. Täyttä asiaa Tuomas Pelttarilla, mutta pari pientä täsmennystä.

    (1) Saundholvi taitaa olla jo pääkaupunkiseudun suurin musiikkikokoelma, mutta luultavasti Tampereen Metsosta löytyy aineistoa vielä sitäkin enemmän.
    (2) Mikä parasta, Saundiholvista ja samalla koko HelMet-kokoelmasta saavat maksuttomia lainoja myös kaikki muut suomalaisten kirjastojen asiakkaat kaukopalvelun välityksellä. Helsinki tarjoaa tämän maksuttoman palvelun yleisten kirjastojen keskuskirjastona. Tämä on myös huomattu: vuonna 2014 HelMet-musiikkivaraston kaukolainaus kasvoi noin 100%.

    Heikki Poroila

  2. Jos kaukolainan välittävä kotikirjasto perii HelMet-lainoista maksua, sitä on lähettävässä päässä mahdoton estää. Kannattaa silti marista asiasta ja sanoa, että kaukolainaanhan jouduttiin vain sen takia, että haluttua löytynyt omasta kokoelmasta. Eihän sellaisesta pitäisi asiakasta rangaista!

    Heikki Poroila

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.