Pekka Gronow katsoo Latviaan
Harharetkiä YouTubessa • Osa 37
Liettua • Puola • Ruotsi • Venäjä

Tervetuloa Pekka Gronowin kirjoitussarjan Harharetkiä YouTubessa pariin. Gronow valitsee aiheekseen musiikkiympäristöjä ympäri maailmaa – Euroopasta ja kauempaa. Gronowin 37. artikkelin aiheena on Latvian populaarimusiikki. Sarjan kaikki osat ovat selattavissa kuvitetulla koontisivulla.

Gronow käyttää musiikin tiedonhakuun kirjastojen, kustantajien ja erilaisten verkkomusiikkitoimijoiden hakukoneita. Lähteitä ja täsmälöytöjä on listattu artikkelin loppuun. Suomalaisten kirjastojen valikoimia on linkitetty Finna.fi-palveluun.

Jos YouTuben linkit eivät heti näy, niin klikkaa sivun reunassa löytyvää evästeasetusten painiketta ja valitse salli kaikki evästeet.

M.A. Numminen (vas.), Unto Mononen ja Pekka Gronow vuonna 1968 • Kuva: Pekka Gronow

Pekka Gronow
Latvia

Vuonna 1936 kuplettilaulaja Matti Jurva matkusti levyntekomatkalle Riikaan, jossa jo näihin aikoihin oli studio ja levyprässäämö. Matti onnistui kauppaamaan latvialaisille omia laulujaan, ja ’Vilkiens no Rīgas uz Valku’ jäi elämään latvialaisten muistissa. Kuplettien ystävät tunnistavat laulun, joka on melko tarkka käännös suomen kielestä. Juna ei tosin jyskyttele Kuopioon, vaan määränpäänä on Valka, mutta tässäkin tavataan vaunusillalla petollinen tyttölapsi. Etiketissä mainitun tekijän ”Erkki Salaman” takana ovat Jurva ja Pekkarinen.

Osvalds Uršteins: Vilkiens no Rīgas uz Valku

Laulun esittäjä Osvalds Uršteins pakeni vuonna 1944 Itämeren yli Ruotsiin. Toisen maailmansodan jälkeen Neuvostoliitossa valvottiin tiukasti populaarimusiikin kehitystä. Kuusikymmenluvulla jää alkoi kuitenkin sulaa. Latvia oli etuoikeutetussa asemassa, sillä yksi Neuvostoliiton neljästä äänilevytehtaasta sijaitsi Riiassa. Radio ja televisio alkoivat esittää enemmän kevyttä musiikkia, ja uusien laulujen löytämiseksi Latvian televisio järjesti säännöllisesti laulukilpailuja. Mikrofons-kilpailun voittajasävelmistä on tullut omassa maassaan klassikoita.

Moni voittaja oli Raimonds Paulsin käsialaa. Vuonna 1936 syntynyt Pauls suunnitteli jazzpianistin uraa, mutta monilahjakas muusikko ryhtyi myös säveltämään lauluja sekä elokuva- ja teatterimusiikkia. Yhdessä runoilija Jānis Petersin kanssa hän voitti laulukilpailuja vuosi toisensa jälkeen. Usein voittajasävelmissä on vahvasti kansallinen henki: niissä ylistetään synnyinmaan luontoa. Sanaa ”Latvia” ei kuitenkaan mainita. Se olisi voinut johtaa ikävyyksiin. Vuoden 1981 kilpailussa oli mukana Uldis Stabulnieksin sävelmä ’Tik un tā’, jonka kertosäe kuuluu ”Latvia on kaunein, kuitenkin”. Laulu sai mahtavan äänivyöryn, mutta pian huhuttiin, että osa äänistä olisi päätynyt radiotalon kellariin. Laulun kuorosovitus kiellettiin. Voittajaksi tuli Raimonds Paulsin ja Leons Briedisin ’Dāvāja Māriņa metiņai mūžiņu’, joka sekin perustui latvialaiseen kansanperinteeseen: ”luontoäiti antoi tytölle elämän, mutta unohti antaa hänelle onnen.”

Aija Kukule: Davaja Marina meitinai muzinu

Suomessa harva tunsi laulua, jonka tulkitsivat kilpailussa Aija Kukule ja pieni Liga Kreicberga. Laulu tuskin olisi levinnyt laajemmalle, ellei venäläinen runoilija Andrei Voznesenski olisi kirjoittanut siihen uutta tekstiä, Миллион алых роз (Miljoona punaista ruusua), jonka aihe oli poimittu Georgian historiasta. Alla Pugatsovan tulkintana siitä tuli yksi vuosikymmenen eniten myytyjä levyjä Neuvostoliitossa, ja tätä kautta se päätyi myös Suomeen. Toinen Neuvostoliitossa valtavan suosittu sävelmä oli sekin Mikrofons-kilpailun voittajia: Par pēdējo lapu (Листья Желтые). Syksyn viimeisestä lehdestä kertovasta laulusta on YouTubessa molemmilla kielillä lukuisia tulkintoja.

Raimonds Pauls on kotimaassaan instituutio. Itsenäistymisen jälkeen hän toimi kulttuuriministerinä, ja hänen laulujaan esitetään jatkuvastu uusina tulkintoina. Yksittäisten laulujen lisäksi hän on tehnyt näyttämömusiikkia, jazzia, isänmaallisia kuorolauluja ja paljon muuta. Alla on luettelo joistakin hänen tunnetuista lauluistaan. Tähän olen valinnut otteen televisio-ohjelmasta, joka kuvaa juhannuksen viettoa Madonan pikkukaupungissa. Juhannuksena yö on lyhyt, ja niin myös juhannuksena kohdattu onni. Ei kuitenkaan kannata miettiä ikäviä asioita, vaan sovitaan, että tavataan sadan vuoden kuluttua Piebalgassa. Solisti on Viktors Lapcenoks, joka esitti Mikrofons-kilpailussa monet Paulsin voittajakappaleista.

Viktors Lapčenoks: Pec simts gadiem Piebalga

Paulsin vahvin kilpailija oli Imants Kalniņš (s. 1941), jonka tulokulma oli toinen. Hän oli alun perin klassisen musiikin säveltäjä, jolla oli ansioluettelossaan sinfonioita ja oratorioita, mutta on itse kertonut, kuinka tutustuminen Beatlesiin muutti hänen maailmankuvansa. Rock oli Neuvostoliitossa kiellettyä, mutta Kalninsin yhtye Turaidas Roze pyrki niin lähelle kuin mahdollista. Naissolisti on Olga Rajecka, Latvian Janis Joplin, ja kuvassa vilahtava parrakas mies Kalnins itse.

Olga Rajecka, Ugis Roze: Sonets (Sweet Love)

Paulsin tavoin Kalnins on kirjoittanut musiikkia moniin tarkoituksiin, ja kotimaassaan hän on instituutio, joka muistetaan neuvostovuosilta vastarannan kiiskenä. Kalninsin lauluissa on sekä musiikissa että teksteissä enemmän kerroksia kuin Paulsilla, ja kannattaa kuunnella YouTubesta niitä eri tulkintoina, jos haluaa saada kuvan hänen tuotannostaan.

1980-luvulla musiikista tuli osa Latvian itsenäisyystaistelua. Sitä mukaa kun sensuuri lieventyi, kilpailuun ilmestyi lauluja, jossa ylistettiin äidinkieltä (Dzimtā valoda) ja vaadittiin totuutta vapaaksi kahleista (Taisnība). Vuonna 1988 Mikrofons-kilpailun voittajaksi tuli laulu ’Pie laika’, jonka kertosäkeessä vaadittiin vapautta isänmaalle: brivibu tevzemei. Esittäjät ovat Igo ja Remix.

Itsenäistymisen jälkeen Latvia sulautui nopeasti kansainväliseen musiikkielämään. Rockyhtye Brainstorm, joka kotimaassaan tunnetaan nimellä Prāta Vētra, tuli vuonna 2000 Euroviisuissa kolmanneksi laulullaan ’My Star’. Pari vuotta myöhemmin Marie N (Marija Naumova) tuli ykköseksi kappaleella I wanna. Brainstorm oli parhaina vuosinaan kolmella kielellä yhtä tunnettu idässä ja lännessä, ’Lidmašīnas’ (Lentokoneet) oli menestys kotimaassaan. YouTubesta löytyy myös sympaattinen venäjäksi laulettu video Скользкие Улицы (Liukkaat tiet). Tämäkin tie on nyt suljettu, kiitos Putinin.

Latvian populaarimusiikista on paljon kerrottavaa. Muutama vuosi sitten kirjoitin sarjan artikkeleita Rozentals-seuran kotisivuille. Tässä nostan esiin vain yhden kansallisen erityispiirteen: Latvian vahvan country musiikki-skenen (kantri muzikas). Maassa on monia suosittuja country-yhtyeitä, kärjessä Sestā Jūdze, Klaidonis ja Dakota. Ohjelmisto on pääosin omatekoista ja latvian kielistä, kuten seuraavassa laulussa, jossa kehotetaan kuulijaa jättämään kaupungin pölyt ja lähtemään maalle, jossa on kalliolla maja ja alhaalla saunapirtti (kalna maja, leja pirts).

Sestā Jūdze: Prom ejot

Latvialaista musiikkia koskeva kirjallisuus on pääasiassa latvian kielistä. Latvian kansalliskirjaston digitaalisessa kokoelmassa on kuitenkin hyvä valikoima vanhimpia latvialaisia levyjä.

Latvian National Digital Library | Latvia’s historical sound recordings

Discogs-tietokannassa on suuri määrä latvialaisia vinyylilevyjä, ja kokoomalevy Mikrofons ’88 legendaarisesta vuoden 1988 Mikrofons-kilpailusta on tätä kirjoitettaessa tarjolla viiden euron hintaan. LP on myös varattavissa Varastokirjaston kokoelmasta. Ensin kannattaa aloittaa käymällä YouTubessa läpi Paulsin ja Kalninsin tunnetuimmat laulut.

Pekka Gronow

Raimonds Pauls
Balta saule (Valkoinen aurinko)
Cielaviņa  (Västäräkki)
Dāvāja Māriņa metiņai mūžiņu (Marina antoi tytölle elämän)
Kamolā tinēja (Pallo pyörii)
Manai dzimtenei (Synnyinmaalleni)
Mema dziesma (Mykkä laulu)
Mežrozīte (Omenaruusu)
Par pēdējo lapu (Viimeiselle lehdelle)
Teic, kur zeme tā (Katso, kuinka tuo maa)

Imants Kalnins
Akāciju palags (Akaasialakanat)
Apvij rokas (Laita kädet yhteen)
Buramdziesmina (Loitsulaulu)
Cetri balti krekli (Neljä valkoista paitaa)
Dūdieviņš (Säkkipillinsoittaja)
Nelaid, māte, bērnus mežā (Äiti. älä päästä lapsia metsään)
Pilsētā, kurā piedzimst vējš (Kaupunki, jossa tuuli syntyy)
Svētku diena (Juhlapäivä)
Vejs un liepa (Tuuli ja lehmus)
Viņi dejoja vienu vasaru (He tanssivat yhden kesän)

Kokoelmalevyjä
Finna.fi

Mikrofons-86 • LP | Melodija 1986
Mikrofons ’88 • LP | Melodija 1989

Hakusanalla ”Lielas dziesmas” (”suuret laulut”) YouTubesta löytyy juhlakonsertti, jossa Liepajan sinfoniaorkesteri ja Turaidas Roze esittävät Kalninsin keskeistä tuotantoa.

📚
Lue lisää itäeurooppalaisesta populaarimusiikista
Finna.fi

Popular Music in Communist and Post-Communist Europe Toimittajat Jan Blüml & Yvetta Kajanovà & Rüdiger Ritter, 345 sivua | Peter Lang 2019

Terveisiä Tšaikovskille – Rock Neuvostoliitossa Artemi Troitski & kääntäjä Anton Nikkilä, 195 sivua | Vastavoima 1988
Back In The USSR – The True Story of Rock In Russia Artemi Troitski, 154 pages | Omnibus 1987

The Power Of Song – Nonviolent National Culture In The Baltic Singing Revolution  Guntis Šmidchens, 446 pages | University of Washington Press 2014

The Garland Encyclopedia of World Music Volume 8 – Europe Editors Timothy Rice & James Porter & Chris Goertzen, 1144 pages | Garland 2000

Toimitukselta

Artikkelin YouTube- ja Finna.fi -linkit tarkistetttu 30.4.2024. Linkkien internet-osoitteet saattavat muuttua ja kadota ilman varoitusta. Kerro mieluusti päivitystarpeista toimitukseen [tuomas.pelttari@hel.fi].

Tuomas Pelttari