Teksti Jouni Pääkkölä ja Heikki Poroila
Kuva Saana Kaleva-Langinkoski

Intervalli 1/2023 • 2/2022
www.intervalli.fi

Yleisten kirjastojen musiikkipalveluiden käyttöluvuissa on ollut selvää pudotusta sitten 2000-luvun alkuvuosien huippulukujen. Millaisena tilanne näyttää Oulun horisontista, onko muutokset tulkittu kirjaston tarjoamien palveluiden tarpeen vähenemisenä vai enemmänkin kirjaston painopisteiden muuttamisena, kuten on tehty eräissä eteläisen Suomen suurissa kirjastoissa?

Oulussakin on jo vuosia mietitty tilastojen ja käytön kannalta, että musiikkiaineiston lainausluvut ovat vähentyneet merkittävästi. Helppoa olisi laittaa syy suoratoistopalvelujen käytön lisääntymiseen, mutta toivoisin toki laajempaa analyysia tilanteeseen. Oulussa on ollut aina vahva musiikkikirjaston osaaminen, ja palvelun käyttö on ollut laajaa ja aktiivista. Meillä on kirjastoverkossa vielä paljon aineistoa ja saatavuus on edelleen hyvä. Oulun kaupunginkirjaston tiimiuudistus ja pääkirjaston peruskorjausremontti (väistömuutto) on muuttanut musiikkikirjaston palvelua varmasti paljon ja varsinaista musiikkiosastoa ei nyt ole. Karjasillan kirjaston sijainti ja eri musiikin toimijat (musiikkiluokat, konservatorio, sinfonia) sen ympärillä on yksi erilainen toimintamalli, ja musiikkiaineiston siirtyminen sinne oli aika selkeä päätös.

Oulun kirjastopalvelujohtaja Jouni Pääkkölä.

Uskon kuitenkin edelleen myös koko palveluverkossa olevaan musiikkiaineistoon. Aineistoa pitää olla laajasti esillä, sitä pitää markkinoida ja loppu on asiakkaiden käyttäytymisestä kiinni. Nuottejahan edelleen lainataan hyvin ja kun musiikkialan kirja-aineisto on hyvin esillä, niin sitäkin lainataan paljon. Myös musiikkiaineiston varastointi on tärkeää ja onkin hienoa, että sitä vastaanotetaan nyt Varastokirjastoon päin. Ilo on seurata myös eri soittimien lainausta, sillä voi olla hyvinkin suuri merkitys soittoharrastuksen aloittamiseen.

Oulu on paitsi pohjoisen Suomen kiistatta suurin ja vetovoimaisin asutuskeskus, myös hyvin laajan alueen keskus, jonka palveluille asetetaan lähialueilla odotuksia, vaikka perinteisestä maakuntakirjastojärjestelmästä onkin pitkälle luovuttu. Millaisena itse näet Oulun kaupunginkirjaston musiikkiin liittyvien palveluiden tulevaisuuden alueellisesta näkökulmasta?

Toivon, että kukin kunta pystyisi huolehtimaan oman asiakastarpeensa musiikkipalveluista. Huolena on, että tämä ei ole mahdollista kaikissa kunnissa ja silloin on aika keskustella yhteistyöstä joko naapurikunnan, kirjastokimpan tai laajemman alueen kanssa. Vaihtoehtoja on monta, mutta tärkeintä on kuntien oman tilanteen arviointi ja lopulta halu tehdä yhteistyötä. Jos ja kun aineistoyhteistyötä tehdään, pitää sen ympärillä olla selkeät säännöt ja toimiva logistiikka. Tietopalvelun näkökulmasta osaaminen voi olla keskitettyä, jos vain käytännön asioista päästään sopuun. Oulun kaupunginkirjaston aineisto on joka tapauksessa varattavissa ja kaukolainaus hoidetaan kuten ennenkin. Tämän suhteen on tärkeää arvioida joka vuosi, mihin suuntaan musiikkiaineiston lainaus on menossa. Sillä on suora vaikutus myös aineiston hankkimismääriin ja määrärahoihin. Oulun kaupunginkirjasto tulee edelleen olemaan merkittävä musiikkiin liittyvien palveluiden tarjoaja.

Kun tätä haastattelusarjaa käynnistettiin, työajatuksena oli epäily siitä, että musiikkikirjastot toimivat pitkälle omassa kuplassaan, jonka sisään kirjastojen johtajat eivät näe eivätkä ehkä aina välitäkään nähdä. Kuulostaako tällainen ollenkaan tutulta Oulun näkökulmasta? Onko kirjaston johdolla mielestäsi riittävät yhteydet musiikkipalveluiden parissa työskenteleviin?

En usko, että Oulussa on mitään toiminnallisia kuplia olemassa. Päinvastoin mielenkiinto ja välittäminen kaikkea toimintaa kohtaan kuuluu kirjaston arkeen ja on yksi selkeä johtamiseen liittyvä päämäärä. On totta, että työaika ei tahdo riittää kaikkeen ja pitäisi olla enemmän yhteydessä työtä tekeviin työntekijöihin. Oulun musiikkikirjaston toiminnassa olevat työntekijät ovat huippuosaajia ja ajassa mukana. Kirjaston johdolla ja minulla on täysi luottamus palvelun kehittämiseen. Oulussa musiikkikirjaston uusi paikka on Karjasillan kirjastossa, ja sen toimintatavat muovautuvat kohti uutta aikaa. Yhteydet tulee olla molempiin suuntiin auki, ei jäädä odottamaan toisen osapuolen yhteydenottoa, koska asiat ovat yhteisiä.

Helsingin kaupunginkirjastossa suunnitellaan valtakunnallista e-kirjastopalvelua, jonka ytimessä kuitenkin ovat e-kirjat, eivät musiikki. Mikä on oma näkemyksesi, pitäisikö kirjastojen organisoida omia verkkosisältöpalveluita vai jättää ne markkinoiden vastuulle? Tai olisiko Oulussa tarvetta paikalliselle digitaalisten verkkosisältöjen julkaisuarkistolle sen lisäksi, mitä Helsingissä tai Kirjastot.fi:ssä tehdään?

Kun puhutaan koko Suomen kattavasta palvelusta, pitää muistaa, että palvelujen suunnittelu tehdään yhdessä. Samalla tulee tehdä tarvekartoitus ja varsinainen suunnitelma, mistä näkee mitä milläkin euromäärällä saadaan aikaiseksi. Musiikkialan markkinat eivät ehkä taivu vastaavanlaiseen verkkosisältöpalveluun kuin mikä kirja- ja lehtialalla voidaan saavuttaa. Suoratoistomarkkinat ovat mittaluokassaan niin valtavat, että kirjastojen kannattaa digitaalisten musiikkisisältöjen osalta keskittyä ennemmin turvaamaan perinteinen fyysinen aineisto asiakkaidemme käyttöön. Elokuvapuolellahan on muutama verkkopalvelun tarjoaja yleisille kirjastoille, mutta sisältö on hyvin rajattua ja sisällön laatu vaihtelee. En haluaisi nähdä musiikin puolella vastaavanlaista palvelukonseptointia. Jospa kuitenkin musiikkiin liittyvä kirja-aineisto ja nuotit löytyisivät jossain vaiheessa laajemmin eKirjaston valikoimista.

Millaista roolia musiikki omassa elämässäsi näyttelee. Oletko ollut tai oletko edelleen kirjaston musiikkipalveluiden käyttäjä?

Soitan edelleen kitaraa ja syntikoita, bändiharrastushommat olen jättänyt jo melkein 20 vuotta sitten. Kuuntelen paljon musiikkia joko suoratoistopalvelusta tai vinyylilevyiltä. Radio on usein auki, joten musiikki soi melkein aina, olinpa kotona, autossa tai harrastuksien parissa. Kun olin itse kirjaston asiakaspalvelussa 1990-luvulla, niin musiikin lainaus ja mukana pysyminen oli kyllä ihan eri tasolla. Nyt on muka niin kiire, että ei ehdi kysellä eikä tutkia mitä uutta on tullut. Mutta koska vastaukseni loppupuoli jäi selittelyksi, niin lupaan, että käyn Kaijonharjun kirjaston musiikkihyllyllä mahdollisimman pian ja lainaan muutaman levyn. Harmi, kun autossani ei ole enää CD-levyn soittomahdollisuutta, mutta kotoa se onneksi vielä löytyy.