Kirjastopomolla on puheenvuoro I: Jaakko Lind, Salo • Intervalli 2/2021

Kysymykset • Heikki Poroila
Vastaukset • Jaakko Lind
Kuvat • Merja Lind

Intervalli • 2/2021
www.intervalli.fi

Pyrkimyksenä avata keskustelua musiikin roolista yleisten kirjastojen palveluvalikoimassa käynnistämme haastattelusarjan Kirjastopomolla on puheenvuoro. Sarjan aloittaa Jaakko Lind, puhallinsoittamista, soitinrakentamista ja puutarhanhoitoa harrastava Salon kirjastopalvelupäällikkö.

Lindin ura on kulkenut Turun kauppakorkeakoulun Pan-Eurooppa -instituutin harjoittelijan ja kirjastosihteerin toimista Turun yliopiston kautta Lahden konservatorion kirjastonhoitajaksi 2002–2006. Seuraavat viisi vuotta Lind toimi Tikkurilan musiikkiosaston johtavana informaatikkona, kunnes siirtyi Salon kaupunginkirjastoon ensin pääkirjaston aikuisten osaston osastonjohtajaksi ja 2012 alkaen kirjastotoimenjohtajaksi. Lindillä on siis poikkeuksellisen monipuolinen alan työkokemus takanaan.

Jaakko Lind. Kuva: Merja Lind

Mitä musiikki henkilökohtaisessa elämässäsi merkitsee?

Musiikki merkitsee minulle hyvinvointia. Siitä voi nauttia monin eri tavoin, joko kuuntelemalla tai soittamalla ja laulamalla. Oli kyseessä sitten ammattilainen tai amatööri, on kiinnostavaa seurata, mitä esittäessä tapahtuu. Esitys on aina jotain, joka tapahtuu ajassa tulkintaa hyödyntäen sommittelun, kyvyn ja lahjakkuuden mukaan. Musiikki sinänsä on ääntä, paisutusta, vaimennusta taukoja ja mölinää. Musiikkia voidaan toki yrittää kuvata esimerkiksi nuottikirjoituksen avulla, mutta silti emme tiedä vieläkään, mitä kaikkea aivoissamme tapahtuu, kun kuulemme musiikkia. Ihana arvoitus.

Yleisten kirjastojen musiikkipalveluiden määrällinen huipentuma osui 2000-luvun jälkeen. Sen jälkeen ovat käyttöluvut pienentyneet. Onko myös musiikkipalveluiden tarve objektiivisesti arvioiden vähentynyt tai laadullisesti muuttunut?

En näe, miksi kirjastojen musiikkipalveluiden tarve olisi vähentynyt tai miksi asiakkaille pitäisi tarjota jotain laadullisesti vähempää. En tosin edes yritä olla tässä asiassa objektiivinen.

Olet toiminut nyt vuosikymmenen Salon kaupunginkirjaston johtajana.
Oletko muuttanut musiikkipalveluihin liittyviä näkemyksiäsi uudessa
roolissa?

En ole mielestäni joutunut muuttamaan käsityksiäni musiikkipalveluiden merkityksestä osana kirjastopalveluita.

Keskustelevatko kirjastojen johtajat alueellisesti tai valtakunnallisesti
musiikkipalveluihin liittyvistä kysymyksistä?

Vaski-kirjastoissa keskustelemme tällä hetkellä CD-levyjen kelluttamisesta. Osalle kollegoistani yleisten kirjastojen musiikkipalvelut ja niiden CD-kokoelmat ovat kiusallinen painolasti ja ne edustavat menneisyyttä, joista haluttaisiin päästä eroon.

Varsinkin pääkaupunkiseudulla on musiikkipalveluihin kohdistettu varsin
rankkoja leikkauksia. Onko näillä valtakunnallista esimerkin vaikutusta,
matkiiko muu Suomi automaattisesti pääkaupunkiseudulla tehtyjä
ratkaisuja?

Pääkaupunkiseudulla tehdyistä ratkaisuista halutaan ottaa mallia muuallakin maassa. Samalla tavoin Oodia haluttaisiin kloonata, vaikka se on keskinkertainen kirjastona. Lokakuussa meillä oli Salossa asiakaskysely. saimme vastauksia myös asiakkailta, jotka käyttävät oman lisäksi Helmet-kirjastoa. Saimme heiltä kiitosta pääkaupunkiseutuun verrattuna lyhyistä varausjonoista ja aineiston hyvästä saatavuudesta. On toki hyvä muistaa, että pääkaupunkiseudulla väestöä on enemmän ja kirjastoaineistoon kohdistuva kysyntä on laajempaa.

Musiikkikirjastoväkeä on usein moitittu sisäänpäinkääntyneisyydestä ja omassa kuplassa elämisestä (ellei peräti elämöimisestä). Mitä mieltä olet itse, onko tässä väitteessä perää?

Vikaa voi olla niin sysissä kuin sepissäkin. Ns. kirjapuolen ihmisten halu ymmärtää musiikkia on kokemusteni mukaan vähäistä ellei peräti olematonta. Osa kirjapuolen kollegoista aristelee ja tuntee jopa irrationaalista pelkoa musiikkiaineistoa kohtaan. Yksi selittävä tekijä on oudot hyllyluokitukset ja erikoiset vieraat termit.

Jaakko Lind. Kuva: Merja Lind

Onko liioittelua sanoa, että musiikkipalveluilla ei tällä hetkellä ole
vaikutusvaltaisia tukijoita? Varsin yleinen näkemyshän tuntuu olevan, ettei
musiikkipalveluita tarvitse enää tarjota, koska ”kaiken” saa muutenkin verkosta.

Ei se ole liioittelua. On älyllisesti epärehellistä uskotella itselleen ja muille, että Spotify, YouTube ja Google tarjoavat riittävästi ratkaisuja musiikkia kuunteleville ja musiikista tietoa etsiville. Kaikkea musiikkia ei koskaan tule olemaan digitoituna.

Voitaisiinko musiikkipalveluihin liittyvistä ratkaisuista käydä valtakunnallista, avointa keskustelua, jossa pöydällä olisivat esimerkiksi saatavuuteen, tarpeisiin, talouteen ja muuttuvaan asiakaskuntaan liittyvät aiheet?

Vaikea kysymys. Pahaa pelkään, että juna on jo mennyt. Periaatteellisella tasolla pidän asiaa kannatettavana.

Haluaisitko haastaa tuntemasi kirjastonjohtajan mukaan keskusteluun?

Haastan keskusteluun mukaan Turun kirjastopalvelujohtaja Rebekka
Pilppulan
.

Intervalli 2/2021.
Intervalli 2/2021.

Yksi vastaus artikkeliin ”Kirjastopomolla on puheenvuoro I: Jaakko Lind, Salo • Intervalli 2/2021

  1. Älykästä, kriittistä ja raikasta puhetta musiikkikirjastojen ongelmista ja musiikkiaineistojen suoranaisesta vainosta kirjastoissa. Myös huumori toimiii: sekä kirjakirjastossa että musiikkikirjastossa töissä olleena voin allekirjoittaa väitteen, että osa kollegoista tosiaan kavahtaa musiikkiaineistoa. Mutta eivät onneksi kaikki. Loistava haastattelu, upeat kuvat! Lisää tällaista.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.