Kysymykset ja kuvat Ilkka Mikkola • Vastaukset Rea Nyholm

Intervalli • 1/2022 • Intervalli • 2/2022
www.intervalli.fi

Suomessa on monenlaisia kirjastoja ja näissä kirjastoissa viljalti erilaisia työtehtäviä, mutta harva kirjastoalan ihminen päätyy työskentelemään Puolustusvoimiin. Tasavallan presidentin edustusorkesterin, Kaartin soittokunnan, nuotistonhoitaja Rea Nyholm on kuitenkin ollut ”armeijan leivissä” jo 17 vuoden ajan. Tuumimme Intervallin toimituksessa, että hänen työhönsä olisi sangen mielenkiintoista tutustua. Kävi ilmi, että Reasta onkin jo tehty artikkeli Intervalliin, vuonna 2009 häntä jututti Jaakko Lind. Päätimme tehdä uuden jutun teemalla ”muutos”. Miten nuotistonhoitajan työ on muuttunut 13 vuodessa? Mikä pitää työn yhä innostavana, kun työuraa samassa työpaikassa on takana 17 vuotta? Entä onko Puolustusvoimien edustussoittokunnan toiminnassa tapahtunut muutoksia pandemian raskauttamalle 2020-luvulle tultua?

Rea Nyholm on koulutukseltaan kirjastomerkonomi ja ennen nykyistä työtään työskennellyt mm. Helsingin Pop & Jazz Konservatorion kirjastossa. Työt Kaartin soittokunnassa hän aloitti vuonna 2005. Realla on takanaan myös musiikkiopintoja huilun- ja pianonsoitosta.

Kaartin soittokunta on 42-henkinen Suomen Puolustusvoimien edustussoittokunta, se esiintyy Puolustusvoimien tilaisuuksien lisäksi valtiollisissa edustustilaisuuksissa kuten valtiovierailuilla ja Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolla. Sotilasmusiikin ja valtiovierailujen yhteydessä soitettavien kansallishymnien ohella orkesteri esittää konserteissaan sekä viihde- että taidemusiikkia.

Kaartin soittokunnan monipuolinen osaaminen eri musiikkilajien saralla on kasvattanut yleisöpohjaa eri suuntiin, ja merkittävät taiteelliset saavutukset ovat nostaneet soittokunnan valtakunnallisten päälehtien kulttuurisivuille. Yli 200-vuotisen historiansa aikana soittokunnan kapellimestarien ja soittajien toiminta on vaikuttanut myös muuhun suomalaiseen puhallinmusiikkiin, niin ammattilais- kuin harrastajaorkestereiden ohjelmistoihin ja esitystapoihin.

Mitä kaikkea työhösi kuuluu nykyisin? Mikä työnkuvassa on muuttunut 13 vuodessa?

Tärkein työtehtäväni on konserttinuottien valmistus soittajille ja kapellimestareille. Saatuani tiedoksi tulevan konserttiohjelman kapellimestarilta, etsin kaikki tarvittavat teokset teostietokannastamme. Jos jokin teos puuttuu omista kokoelmistamme, selvitän sen saatavuuden ensin muista sotilassoittokunnista ja lainaan sen käyttöömme, tai hankin ostamalla omaan kokoelmaamme. Osa teoksista voi olla saatavilla ainoastaan vuokraamalla, jolloin teoksesta laaditaan vuokrasopimus. Kun tarvittava ohjelmisto on käsillä, tarkistan teosten soitinkokoonpanot ja informoin niistä soittajia. Tämän jälkeen ryhdyn valmistamaan nuotteja soittokuntoon. Tähän kuuluu mm. sujuvien sivunkääntöjen tarkistus – joskus kustantajilta lipsahtaa sivunkääntö keskelle fraasia, jolloin nuottiin editoidaan kuvankäsittelyohjelmalla uudet sivunkäännöt taukotahtien kohdalle.

Muita työhön kuuluvia tehtäviä aineiston käyttöönoton ja hankinnan lisäksi on teostietokannan ylläpito (aineiston luetteloiminen), aineiston järjestäminen, huolto sekä lainaus. Kaartin soittokunta toimii puolustusvoimien keskusnuotistona, joten meiltä lainataan paljon nuottimateriaalia muihin sotilassoittokuntiin. Ohjaan myös sotilassoittokuntien nuotistojen välistä kokoelmatyötä.

Työhöni kuuluu kaikkien esitettyjen teosten raportointi Teostolle sekä tarvittaessa nuotinkirjoitus. Nuotistossa uusitaan tarpeen mukaan vanhoja käsinkirjoitettuja teoksia nuotintamalla ne puhtaaksi nuotinkirjoitusohjelmilla. Kaartin soittokunnassa on käytössä nuotinkirjoitusohjelmista sekä Finale että Sibelius. Käytän työssäni molempia.
Työssäni ovat lisääntyneet valtakunnalliset tehtävät. Aiemmin pääpaino työtehtävissä oli Kaartin soittokunnan soittotoiminnan tukeminen, mutta nyt rinnalla kulkee lähes yhtä tärkeänä koko puolustusvoimien nuotistohenkilöstön koulutus- ja ohjaamisvastuu. Siihen kuuluu mm. valtakunnallisten ohjeiden (mm. luettelointi) laatiminen sekä uusien työmenetelmien ja -tapojen kehittäminen ja käyttöönotto.

13 vuotta sitten kokoelmassanne oli n. 7500 nimekettä, joista 95 % oli luetteloitu sähköiseen tietokantaan. Mikä on tilanne nykyisin? Entä mikä kirjastojärjestelmä teillä on käytössä?

Valtaosa Kaartin soittokunnan kokoelmista on luetteloitu sähköiseen tietokantaan. Ainoastaan vain pieni osa kamarimusiikkiteoksista on vielä luetteloimatta. Kokoelmassamme on luetteloituna noin 9700 nimekettä.

Teimme äskettäin yhteishankinnan puolustusvoimien URHO joukko-osastokirjastojen kanssa ja otimme vuoden 2022 alussa käyttöömme KVKOHA kirjastojärjestelmän. Se on vapaan ja avoimen lähdekoodin lisenssillä toteutettu järjestelmä. Sotilassoittokuntien järjestelmä on nimeltään Hopeatorvi ja se toimii kaikkien puolustusvoimien nuotistojen yhteistietokantana. Kaikkiaan nimekkeitä yhteistietokannassa on noin 27 000.

Kertoisitko luokitusjärjestelmästänne.

Puolustusvoimien soittokunnilla on ollut nuotistoissaan käytössään oma luokitusjärjestelmänsä, jonka syntyajasta minulla ei valitettavasti ole tietoa. Käsittääkseni tuo luokitusjärjestelmä on otettu käyttöön kuitenkin jo hyvin varhaisessa vaiheessa ja sen avulla nuotit on järjestetty hyllyihin pääasiassa musiikinlajin mukaan. Hyllyluokkia ovat mm. alkusoitot, kansallishymnit, marssit sekä tanssimusiikki. Noita musiikinlajiluokkia on kymmenen, ja ne on tarvittaessa jaoteltu pienempiin alaluokkiin lisäämällä kirjaimia hyllyluokan perään, mm. hyllyluokka 06 (marssit) jakautuu kolmeen alaluokkaan: 06a (konserttimarssit), 06b (kävelymarssit), sekä 06c (kunniamarssit). Nuotit sijoitetaan hyllyluokkiin saapumisjärjestyksessä juoksevalla numeroinnilla.

Näiden kymmenen pääluokan lisäksi on sittemmin tullut tarve luetteloida mm. kamarimusiikki omiin luokkiinsa ja tuota perinteistä kymmenen musiikinlajiluokkaa on sitten kukin soittokunta laajentanut tarpeidensa mukaan. Kaartin soittokunta otti omaan kamarimusiikkiluokitukseensa mallia Sibelius-Akatemian kamarimusiikkiluokituksesta, jossa luokituksen määrittelee sävellysten esittävä kokoonpano. Kamarimusiikkiteokset on sijoitettu omiin hyllyluokkiinsa päätekijän mukaan aakkosissa. Olemme pyrkineet täydentämään melko suppeahkoa luokitusjärjestelmäämme lisäämällä tietueisiin riittävästi asiasanoja.

Onko Kaartin soittokunnan toiminnassa tapahtunut merkittäviä muutoksia? Onko soittokunnan rooli pysynyt vuosien saatossa samana, kuten 13 vuotta sitten arvelit?

Vuosien 2012–2015 puolustusvoimauudistuksessa silloisista 13 soittokunnasta lakkautettiin seitsemän. Soittokunnat muutettiin viideksi suursoittokunnaksi, joista kolme on puolustushaarasoittokuntia. Lakkautettujen soittokuntien nuottikokoelmat siirrettiin osaksi nykyisten soittokuntien kokoelmia. Tuo ajanjakso sisälsi paljon kokoelmatyön ohjausta, kun kokoelmia siirrettiin ja samalla siivottiin. Nykyiset sotilassoittokunnat ovat Kaartin soittokunta, Laivaston soittokunta, Rakuunasoittokunta, Lapin sotilassoittokunta, Ilmavoimien soittokunta sekä Puolustusvoimien varusmiessoittokunta.

Sinänsä Kaartin soittokunnan toiminta ei ole mielestäni merkittävästi muuttunut. Soittokuntamme tärkein tehtävä on edelleen valtiolliset edustustilaisuudet, joiden lisäksi ylläpidämme puhallinmusiikin tuntemusta ja konsertoimme esittäen sekä suomalaista että ulkomaista puhallinmusiikkia.

Ajattelit 13 vuotta sitten, että silloin uudistetut puolustusvoimien palvelukseen palkkaamisen perusteet saattaisivat kääntää soittokuntaan hakeutuvien naisten määrän laskuun. Onko naisten osuus soittokunnasta muuttunut? Onko naispuolisten varusmiesten määrässä näkynyt muutosta?

Itse asiassa yleiseen vapaaehtoisen asepalvelukseen hakeneiden naisten määrä on viime vuosina kasvanut. Myös Kaartin soittokunnassa naisten osuus soittajista on kasvanut.

On myös enemmän sääntö kuin poikkeus, että soittokunnassa palvelevissa varusmiehissäkin on nykyään mukana naisia, yleisesti vähintään yksi per saapumiserä. Tämä mahdollistaa osaltaan sen, että soittokuntaan töihin hakevia naissoittajia on riittänyt.

Varusmiessoittokunnassa palvelevilla varusmiessoittajilla on nykyisin mahdollisuus suorittaa palvelus myös jousisoittimilla – tämä lisäys perinteisiin puhallinorkesterisoittimiin on tullut vasta viime vuosina laajemmalti mahdolliseksi.

Olet työskennellyt samassa työpaikassa 17 vuotta. Mitä ajatuksia sinulle herää, kun mietit kuluneita vuosia? Kuinka olet välttänyt liiallisen rutinoitumisen? Mitkä piirteet työssäsi tekevät siitä innostavan vuodesta toiseen? Entä mitä hyötyjä näet pitkässä työurassa samassa työpaikassa?

Kaartin soittokunnan nuotistossa työskentely on hyvin monipuolista ja poikkeaa monin tavoin vaikkapa sinfoniaorkestereiden nuotiston hoidosta. Koska työtehtäviä on monia erilaisia, ei liiallista rutinoitumista täällä pääse tapahtumaan! Oltuani Kaartin soittokunnassa kymmenen vuotta töissä, minulle tarjoutui mahdollisuus vuoden viransijaisuuteen Suomen kansallisoopperan nuotistossa. Tuon vuoden aikana sain uusia kokemuksia toisentyyppisessä orkesterissa työskentelystä. Pidin oopperalla työskentelystä hyvin paljon, mutta palasin myös mielelläni takaisin Kaartin soittokuntaan. Ajattelen, että opin tuon vuoden aikana monia uusia työskentelytapoja, joita olen nyt omassa työyhteisössäni päässyt hyödyntämään. Pitkä työura samassa työpaikassa tuo työntekoon tiettyä varmuutta, mutta mielestäni aina kannattaa käydä tuulettumassa, jos mahdollisuuksia vain siihen on.

Melko pian oopperalta palattuani jäin äitiysvapaalle – silloinkin siirryin siis hieman toisentyyppisen työnantajan palvelukseen! Tämäkin poissaolo nykyisestä työstäni teki varmasti osaltaan hyvää, ja olen nauttinut hoitovapaalta palattuani entistä enemmän työskentelystä Kaartin soittokunnassa.

Totesit, että Kaartin soittokunnan nuotistossa työskentely poikkeaa esimerkiksi sinfoniaorkestereiden nuotistonhoidosta. Kertoisitko hieman tästä?

Perinteisesti sinfoniaorkesterit esiintyvät kerran viikossa syys- ja kevätkausiensa ajan. Tämä tarkoittaa noin 40:ä konserttiohjelmaa vuodessa. Konserteissa esitettävät ohjelmistot suunnitellaan ja konserttiohjelmat julkaistaan yleisölle hyvissä ajoin ennen konserttikauden aloitusta. Tämä tarkoittaa yleensä myös riittävää valmistautumisaikaa nuotistonhoitajalle. Kaartin soittokunnalla puolestaan esiintymisiä on vuositasolla useita satoja, joista varsinaiseen konserttitoimintaan lukeutuvia on noin 20.

Useimmat soittokunnan konsertit koostuvat lyhyehköistä teoksista, jolloin esitettäviä sävellyksiä voi yhdessä konsertissa olla parikin kymmentä. Perinteinen sinfoniaorkestereiden konsertti koostuu yleensä noin kolmesta teoksesta: alkusoitosta, konsertosta tai muusta solistisesta numerosta sekä sinfoniasta. Soittokunnan esiintymisten suunnittelusykli on hyvin paljon lyhyempi kuin sinfoniaorkestereilla, jolloin konserteissa tarvittava nuottimateriaalikin selviää yleensä varsin myöhäisessä vaiheessa.

Soittokunnan muut esiintymiset ovat pääasiassa varuskunnallisia tapahtumia tai valtiollisia edustustehtäviä, ja niihin lukeutuvat erilaiset paraatit, marssit, siunaustilaisuudet sekä taustamusiikkitilaisuudet. Yhden viikon aikana esiintymisiä voi hyvinkin olla vaikkapa 10! Soittokunta jakaantuu tarvittaessa pienempiin soitto-osastoihin ja osa esiintymisistä tehdään Kaartin soittokunnan pienyhtyeiden, kuten vaikkapa puhallinkvintetin voimin.

Nuotistonhoitaja on vastuussa koko soittokunnan, siihen lukeutuvien kahden soitto-osaston sekä tarvittaessa myös pienyhtyeiden esiintymisten nuottimateriaaleista (osa pienyhtyeistä vastaa kuitenkin itsenäisesti käytössään olevasta nuottimateriaalista). Perinteisestä sinfoniaorkesterin toiminnasta poikkeavaa ovat myös lukuisat esiintymiset ulkona. Tällöin nuottimateriaali tulee olla pienempiä kooltaan (A5) ja nuottien pinta laminoitu, jotta ne säilyvät vaihtelevissa sääoloissa hyväkuntoisina mahdollisimman pitkään.

Vuonna 2009 totesit, että parasta työssäsi on tehdä töitä elävän musiikin parissa. ”Saan työssäni kokea olevani osa kokonaista tapahtumaketjua konsertin suunnittelusta ja harjoitusvaiheesta aina esitystilanteeseen saakka”. Päteekö tämä ajatus myös nykypäivänä?

Se on juurikin näin. Korona-aika oli varsin poikkeuksellinen tässä suhteessa, kun esitykset romahtivat käytännössä olemattomiin. Nyt yhteiskunnan avautuessa noissa esitystilanteissa läsnä oleminen tuntuukin erityisen tärkeältä. Koronavuosiin ajoittui meillä Kaartin soittokunnassa uuden kirjastojärjestelmän hankinta, joten oma työmaa oli varsin kiireinen korona-ajasta huolimatta.

Koronarajoitukset tosiaan vaikuttivat voimakkaasti kaikkien orkestereiden toimintaan. Mitkä olivat Kaartin soittokunnan keinot selvitä poikkeusajasta?

Maaliskuussa 2020 silloin valmisteilla olleet konsertit ja esiintymiset peruttiin ja soittokunnan konserttikalenteri tyhjeni nopeasti. Korona-aika hyödynnettiin äänittämällä ja julkaisemalla pienyhtyeiden esityksiä Kaartin soittokunnan Youtube-kanavalla. Koko soittokunnan yhteisiä harjoituksia ja äänityksiä rajoitettiin kokoontumisrajoitusten vuoksi, ja kansallisena veteraanipäivänä 2020 julkaistu video ”Veteraanin iltahuuto” (säv. Kalervo Hämäläinen) koottiin äänittämällä jokaisen soittajan osuus erikseen. Puolustusvoimat määrittelivät työntekijöilleen vahvan etätyösuosituksen, joten minäkin tein valtaosan työpäivistä kotoa käsin ja soittajat harjoittelivat pääosin kotonaan.

Nuotistossa korona-aikana valmisteltiin uuden nuotistojärjestelmän käyttöönottoa. Uuden järjestelmän etsiminen oli jo käynnissä alkuvuonna 2020. Sopivan järjestelmän ja toimittajan löydyttyä alkoi sopimusten laatiminen, järjestelmän parametrointi, uusiin luettelointisääntöihin tutustuminen sekä nuotistohenkilöstön kouluttaminen uuden järjestelmän käyttöön. Uusi järjestelmä (KVKOHA) otettiin käyttöön puolustusvoimien soittokunnissa tammikuussa 2022.

Edellisen haastattelusi jälkeen Kaartin soittokunta on muuttanut uusiin tiloihin Helsingin Ruoholahteen. Ovatko uudet tilat vaikuttaneet jotenkin työhösi?

Olen saanut työhöni kuuluvat eri osa-alueet lähemmäksi toisiaan nykyisissä tiloissamme Helsingin Konservatoriolla. Tärkeimmät työpisteeni nuottiarkisto, nuotiston työskentelyhuone kopiokoneineen sekä oma toimisto nuotinkirjoitus- ja kuvankäsittelyohjelmineen ovat säällisen välimatkan päässä toisistaan. Moneen asiaan on helpompi ja mukavampi ryhtyä, kun työpisteet ovat lähellä toisiaan.

13 vuotta sitten esiinnyit tarvittaessa huilistina soittokunnan riveissä. Vieläkö soitat itse työn puitteissa tai vapaa-ajalla?

En ole enää vuosiin soittanut työssäni. Viimeisin esiintyminen Kaartin soittokunnan kanssa taitaa olla itsenäisyyspäivältä 2012. Sen sijaan huilu soi vielä Palokunnan soittokunnan riveissä!

Vuonna 2009 arvelit, että työtilanteesi tulee kymmenen vuoden kuluttua olemaan kutakuinkin ennallaan. 13 vuotta myöhemmin voidaan sanoa, että ounastelit silloin oikein. Entä nyt, miltä arvelet työelämäsi näyttävän seuraavan kymmenen vuoden kuluttua?

Arvelen ja toivon olevani edelleen Kaartin soittokunnassa töissä. Voisin kuvitella, että työssäni korostuisi silloin erilaisten koulutusten ja säännöllisten tapaamisten järjestäminen puolustusvoimien nuotistohenkilöstölle. Jos tilaisuuksia siunaantuu, saattaisin seuraavien kymmenen vuoden aikana käydä saamassa perspektiiviä taas toisentyyppisestä nuotistotyöskentelystä. En näe itseäni muissa työtehtävissä, sen verran kiintynyt tähän nuotistonhoitajuuteen taidan olla!