Pekka Gronow katsoo Pohjois-Amerikkaan
Harharetkiä YouTubessa • Osa 20
Saamelaiset • Québec

Tervetuloa Pekka Gronowin kirjoitussarjan Harharetkiä YouTubessa pariin. Blogissa Musiikki kuuluu kaikille käsitellään musiikkiaiheita ympäri maailmaa, vuorotellen Euroopasta ja kauempaa. 

Gronow kirjoittaa sarjaan yhdeksän osaa vuoden 2022 aikana. Gronowin kahdennenkymmenennen artikkelin aiheena on Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen musiikki. Sarjan muut osat löytyvät linkkeinä artikkelin lopusta.

Gronow käyttää musiikin tiedonhakuun kirjastojen, kustantajien ja erilaisten verkkomusiikkitoimijoiden hakukoneita. Aiheeseen liittyviä lähteitä ja täsmälöytöjä on listattu artikkelin loppuun. Suomalaisten kirjastojen valikoimia on linkitetään Finna.fi-palveluun.

M.A. Numminen (vas.), Unto Mononen ja Pekka Gronow vuonna 1968. Kuva: Pekka Gronow

Pekka Gronow
Pohjois-Amerikan alkuperäiskansat

David Park McAllester (1926–2006) oli yksi etnomusikologian perustajista. Toisen maailmansodan jälkeen hän vietti pitkiä aikoja navajo-intiaanien parissa tutkien näiden musiikkia. Anaʼí Ndááʼ, englanniksi “Enemy way,” on yksi navajoiden keskeisistä rituaaleista. Se suoritetaan sodasta palanneille miehille, jotta heidän sielunsa palaisi tasapainoon. Rituaaliin kuuluu lauluja, tansseja ja hiekkamaalauksia. Vanhan polven kansanmusiikin tutkija olisi nauhoittanut tai nuotintanut laulut, mutta McAllester hakeutu navajo-parantajan oppilaaksi ja opetteli esittämään seremonian tämän johdolla. Hänen väitöskirjansa Enemy Way Music (1954) on yksi etnomusikologian klassikoista. Sen opetus on, että tutkijan täytyy osata esittää musiikkia samalla tavoin kuin tutkittavat kulttuurin edustajat. Navajojen rituaaleja ei ole tarkoitettu näyttämölle, mutta niistä löytyy näytteitä levyiltä ja jopa YouTubesta. Tämän videon lataaja on itsekin navajo, esiintyjä on hänen isoisänsä.

Keith Chee: Navajo enemy way song

McAllesterilla oli tapana sanoa oppilailleen, että hän tunsi navajojen musiikkia paremmin kuin kukaan muu – paitsi jokainen navajo. Mutta millaista on navajoiden musiikki tänään? Se selviää, kun kuuntelee navajoiden omaa radioasemaa. KTNN, The Voice of the Navajo Nation lähettää musiikkia ja uutisia navajon ja englannin kielillä ympäri vuorokauden Window Rockista, Arizonasta, Navajo-kansan pääkaupungista. Levyjen valinnasta vastaavat DJ:t Navajo Bob, Midnight Bandit, Cisco ja JJ. Musiikkia on pääasiassa countrya, vain pieni osa navajoiden itse tuottamaa. Kun kirjoitan tätä, kanavalla soi parhaillaan Narvel Feltsin ’Lonely Teardrops’. Perjantai- ja lauantai-iltaisin JJ lupaa soittaa paikallisten yhtyeiden musiikkia, ja öisin ohjelmassa on jakso Native American Churchin lauluja. Ohjelmat ovat kuultavissa netissä. Aikaero Window Rockin ja Helsingin välillä on yhdeksän tuntia, joten iltaohjelmat kuuluvat Suomessa aamuyöllä.

Jos navajojen oman radioaseman musiikkivalintoihin voi luottaa, tämän päivän navajot kuuntelevat valtavirran countrya. Koko kuva on kuitenkin huomattavasti monipuolisempi. Laskutavasta riippuen Yhdysvalloissa ja Kanadassa asuu nykyisin noin viisi miljoonaa alkuperäiskansojen jälkeläistä. Vain neljäsosa asuu alkuperäisillä asuinalueillaan, reservaatioissa. Monet ilmoittavat väestönlaskennassa kuuluvansa kahteen rotuun. Alkuperäiskansat jakautuvat useaan sataan ryhmään. Ne asuvat eri puolilla mannerta eivätkä useinkaan ymmärrä toisensa kieliä. Navajolla ja cree-kielillä on yli sata tuhatta puhujaa, mutta monet pienemmistä ovat kuolevia kieliä. 

Ensimmäinen alkuperäiskansoja yhdistävä tekijä oli uskonto. 1910-luvulla Oklahomassa perustettu Native American Church sulautti aineksia kristinuskosta, perinneuskonnoista ja kansanlääkinnästä, johon liittyy peyote-yrtin käyttö rituaaleissa. Se sai nopeasti kannattajia eri puolilta Amerikkaa. Nykyisin kirkolla on neljännesmiljoona jäsentä. Hakusanoilla ”Native American Church”, ”NAC songs” tai ”peyote songs” YouTubesta löytyy runsaasti näytteitä kirkon musiikista. Vuonna 2002 Emma-palkintoja vastaavien amerikkalaisten Grammy-palkintojen saajien joukossa oli albumi nimeltä Bless The People: Harmonized Peyote Songs, esittäjinä Johnny Mike ja Verdell Primeaux. Albumi voitti sarjan ”Best Native American Music”. Kategoria oli otettu käyttöön edellisenä vuonna ja se oli osoitus uudenlaisesta suhtautumisesta alkuperäiskansojen musiikkiin.

Four Harmonized Peyote Songs

Voidaan kysyä, täytyykö alkuperäiskansojen todella osallistua valtaväestön musiikkibisnekseen ja sen lieveilmiöihin. Tietenkään ei välttämättä täydy, mutta mukana olo tarjoaa esiintyjille mahdollisuuden tehdä omaa musiikkiaan tunnetuksi ja parhaassa tapauksessa myös elää sillä. Native American Music -sarjaan palkinnonsaajien ja ehdokkaiden joukossa ovat olleet mm powwow-musiikkia esittänyt Black Lodge Singers, huilistit Mary Youngblood ja R. Carlos Nakai, kitaristi Bill Miller sekä navajo-laulaja Kevin Yazzie. Vuonna 2012 sarja kuitenkin lopetettiin, koska järjestäjien mielestä alan tuotanto oli liian suppeaa. Yhdysvalloissa alkuperäiskansojen musiikki kilpailee nykyisin epämääräisessä ”Roots” -sarjassa.

Tilanne on toinen Kanadassa, jossa alkuperäiskansat muodostavat lähes viisi prosenttia väestöstä. Niiden poliittinen merkitys on kasvanut, ja muutamissa pohjoisissa provinsseissa alkuperäiskielet ovat jo saaneet virallisen kielen aseman. Kanadassa ei enää ole sopivaa puhua ”intiaaneista” ja ”eskimoista”, sen sijaan käytetään termejä ”alkuperäiskansat” tai ” ensimmäiset kansakunnat” (First Nations). Hyvä esimerkki tuulen kääntymisestä on Kanadassa toimiva Aboriginal Peoples Television Network eli APTN. Se on netissä toimiva televisiokanava, jonka tekijät ja kohdeyleisö edustavat alkuperäiskansoja. Jos käsityksesi alkuperäiskansoista perustuu yhä lännenfilmeihin, on aika tutustua APTN:n ohjelmiin. Mohawk Girls on suosittu sarja, jota on verrattu Suomessakin tunnettuun sarjaan Sinkkuelämää – Sex and the City. Nämä tytöt eivät asu tiipiissä, vaikka kuuluvatkin mohawk-kansaan. Yksi heistä on juristi, toinen on bloggaaja. He keskustelevat monirotuisen deittailun ongelmista ja suunnittelevat matkaa Pariisiin. 

Suomesta käsin APTN:n katselu vaatii VPN-yhteyttä kanadalaisen serverin kautta, mutta Mohawk Girls -trailerit löytyvät YouTubesta. Musiikilla on APTN:n ohjelmissa kuitenkin vain pieni osuus. Parempi keino lähestyä aihetta on Kanadan Juno-palkinnot, jotka vastaavat meidän Emma-palkintojamme.

Juno Award For Indigenous Music Album of The Year on jaettu vuodesta 1994 lähtien. Joukossa on tuttuja nimiä. Cree-kansaan kuuluva Buffy St. Marie on voittanut palkinnon neljä kertaa. Hän on vieraillut Suomessakin ja muistetaan ainakin kappaleestaan ’Palkkasoturi’ (Universal Soldier), jonka Hector on levyttänyt. Toinen tunnettu nimi on aikaisemmin Bob Dylanin taustabändissä soittanut Robbie Robertson, jonka albumi Contact From The Underworld of Redboy palkittiin 1999. Ehdokkaiden joukossa on myös ollut hip-hop duo Snotty Nose Rez Kids Kitamaatista, British Columbiasta. Suomeksi ryhmän nimi voisi olla ”reservaation räkänokat”. Sen jäsenet ovat haisla-kansaan kuuluvat Darren ”Young D” Metz and Quinton ”Yung Trybez” Nyce. 

Myönteisestä julkisuudesta huolimatta kaikilla alkuperäiskansojen jäsenillä ei mene yhtä hyvin kuin Mohawk-tytöillä. Satoja alkuperäiskansoihin kuuluvia naisia on vuosien mittaan kadonnut väkivallan seurauksena. JB The First Lady (oikealta nimeltään Jerilynn Snuxyaltwa Webster) on onondaga-kansaa edustava räppäri, joka taistelee naisten aseman puolesta. 

JB The First Lady: Still Here

Luettelo palkinnon saajista kertoo, miten monipuolista alkuperäiskansojen musiikin tuotanto nykyisin on Kanadassa. Se ulottuu puhtaasta perinteestä moderniin klassiseen musiikkiin ja rapista rockiin. Vuonna 1994 ehdolla ollut Szacha Red Sky aiheutti pienen skandaalin, kun kävi ilmi, ettei hän ollutkaan aito alkuperäiskansan jäsen. Elektronista tanssimusiikkia soittava The Halluci Nation sen sijaan täyttäisi tämän ehdon, mutta ei halua kilpailla ”marginaalimusiikin” sarjassa. 

Buffy St. Marien jälkeen Kanadan alkuperäiskansojen kansainvälisesti tunnetuin edustaja on varmaankin ollut Tanya Tagaq. Hän syntyi Iqaluktuuttiaqissa, Amerikan pohjoisimmalla äärilaidalla 1975 ja kävi koulua inuiteille tarkoitetussa sisäoppilaitoksessa. Siellä hän kuuli ensi kertaa äänilevyiltä oman kansansa perinteistä kurkkulaulua ja päätti opetella sitä. Koska hänellä ei ollut elävää harjoituskumppania, hän joutui kehittämään oman innovatiivisen tyylin ja tuli vähitellen tunnetuksi, ensin Kanadassa ja sitten maailmalla. Vuosien mittaan hän on esiintynyt yhdessä Kronos-kvartetin, Björkin, Buffy St. Marien ja suomalaisen joikaajan Wimme Saaren kanssa. Hänen levynsä ovat voittaneet lukuisia palkintoja. Tagaq on tullut tunnetuksi inuitien perinteisten elinkeinojen kuten hylkeenmetsästyksen puolustajana, ja tässä roolissa hän on joutunut vastakkain eläinten oikeuksien puolestapuhujien kanssa. Vastaanottaessaan arvostetun Polaris-musiikkipalkinnon vuonna 2014 hän kehotti kaikkia kanadalaisia nauttimaan hylkeen lihaa.

Tanya Tagaq

Perinnemusiikin lisäksi Tanya Tagaq on esiintynyt monenlaisissa yhteyksissä. Kronos-kvartetin kanssa esitetty ’Nunavut’ on mestarillinen esimerkki perinteen ja modernin konserttimusiikin yhdistämisestä. Sävellyksen nimi viittaa Tagaqin syntymäpaikkaan. Nunavut, inuktitutikiksi ᓄᓇᕗᑦ,  on Kanadan pohjoisin provinssi, johon kuuluvat Baffininsaari, Ellesmerensaari ja Victoriansaari. 

Pekka Gronow

Lue lisää alkuperäiskansojen musiikista
Finna.fi

Enemy Way Music – A Study of Social And Esthetic Values As Seen In Navaho Music David P. McAllester, 96 pages | Peabody Museum of American Archaeology And Ethnology 1954

Peyote Music David P. McAllester, 166 pages | 1949 & Johnson Reprint Corporation 1971

Aboriginal Music In Contemporary Canada – Echoes And Exchanges edited by Anna Hoefnagels & Beverley Diamond, 503 pages | McGill-Queen’s University Press 2012

Music And Modernity Among First Peoples of North America edited by Victoria Lindsay Levine and Dylan Robinson • designed by Mindy Basinger Hill | Wesleyan University Press 2019

The Power of Kiowa Song – A Collaborative Ethnography  Luke E. Lassiter, 266 pages | University of Arizona Press 1998

War Dance – Plains Indian Musical Performance William K. Powers, 199 pages | University of Arizona Press 1990

Hyödyllisiä tiedonlähteitä kootusti
UBC Library

Indigenous Publishers, Distributors & News Media

Netti-tv

Aboriginal Peoples Television Network APTN

Radioasemia verkossa

Alkuperäiskansojen radioasemia
AccuRadio • Native American
KTNN • The Voice of The Navajo Nation
NativeRadio.com

Musiikkipalkinnot

Grammy-palkinnot • Wikipedia
Best Native American Music Album
Wikipedia

Juno-palkinnot • Wikipedia
Juno Award for Indigenous Artist Or Group of The Year

Toimitukselta

Artikkelin YouTube-linkit tarkistettu 17.5.2022. Linkkien internet-osoitteet saattavat muuttua ja kadota ilman varoitusta. Kiitokset karttapallon lainaamisesta, Mikko Luukko.

Tuomas Pelttari

Lisää Harharetkiä YouTubessa
Argentiina
Belgia
Brasilia
Dagestan
Entinen Jugoslavia
Espanja
Euroviisut
Georgia
Havaiji
Intian klassinen musiikki
Italia
Itävalta
Komorit
Korea
Kreikka
Lauluja koronaa vastaan
Luxemburg
Meksiko
Myanmar
Norja
Papua-Uusi-Guinea
Puola
Québec
Ranska
Ruotsi
Saamelaisten musiikkia
Saksa
Somalia
Suriname
Tšekki
Venäjä
Yhdistynyt kuningaskunta