Populaarimusiikkia Ruotsista • Harharetkiä YouTubessa 17

Pekka Gronow katsoo Ruotsiin
Harharetkiä YouTubessa • Osa 17
NorjaSaamelaiset

Pekka Gronow katsoo Ruotsiin. Kollaasi: Tuomas Pelttari

Tervetuloa Pekka Gronowin kirjoitussarjan Harharetkiä YouTubessa pariin. Blogissa Musiikki kuuluu kaikille käsitellään musiikkiaiheita ympäri maailmaa, vuorotellen Euroopasta ja kauempaa. Gronowin seitsemännentoista artikkelin aiheena on Ruotsin populaarimusiikki. Sarjan muut osat ovat selattavissa kuvitetulla koontisivulla.

YouTuben rinnalla Gronow käyttää musiikin tiedonhakuun kirjastojen, kustantajien ja erilaisten verkkomusiikkitoimijoiden hakukoneita. Aiheeseen liittyviä lähteitä ja täsmälöytöjä on listattu artikkelin loppuun. Suomalaisten kirjastojen valikoimia on linkitetään Finna.fi-palveluun.

M.A. Numminen (vas.), Unto Mononen ja Pekka Gronow vuonna 1968. Kuva: Pekka Gronow

M.A. Numminen (vas.), Unto Mononen ja Pekka Gronow vuonna 1968. Kuva: Pekka Gronow.

Ruotsi. Kuva: Tuomas Pelttari

Ruotsi
Pekka Gronow

Suomalaiset ovat urheilussa ja monissa muissa asioissa yhtä hyviä kuin ruotsalaiset, mutta populaarimusiikissa me jäämme auttamatta jälkeen. Viimeisten tietojen mukaan Abban levyjä on myyty maailmanlaajuisesti noin 150 miljoonaa kappaletta, mikä asettaa bändin samaan luokkaan Bruce Springsteenin, Phil Collinsin ja Barbra Streisandin kanssa, vain hieman The Rolling Stonesin jälkeen. Vertailun vuoksi voi todeta, että maailmalla loistavasti menestyneen Nightwishin levyjä on myyty noin yhdeksän miljoonaa kappaletta. On siis aika verestää tietoja ruotsalaisesta populaarimusiikista. Ensimmäiseksi on lähes pakko laittaa kappale, josta kaikki alkoi.

Abba: Waterloo
1974

Abban voitto Eurovision laulukilpailussa huhtikuussa 1974 oli käännekohta populaarimusiikin historiassa. Englannista tuli käytännössä populaarimusiikin virallinen kieli. Menestys opetti ruotsalaisille, että jos haluaa menestyä maailmalla, kannattaa laulaa englanniksi. Ainakin kymmenen ruotsalaisen artistin levyjä on sen jälkeen myyty yli kymmenen miljoonaa kappaletta. Listalla ovat Abban lisäksi mm. Roxette, Avicii, Ace of Base, Cardigans ja The Spotnicks. Vain yksi listalle nousseista yhtyeistä, Vikingarna, esiintyy ruotsiksi. 

Ruotsalaisten luulisi innostuneen Eurovisiovoitosta yhtä paljon kuin kultamitalista olympialaisissa, mutta kun laulukilpailut seuraavana vuonna pidettiin Tukholmassa, kaupungissa järjestettiin näyttävät vastafestivaalit. Göteborgilainen koomikko Sillstryparn (Ulf Dageby) esitti siellä laulun nimeltä ’Doin’ the immoralisk schlagerfestival’, jossa pilkattiin Abban muovisia asuja. Yhtyeen manageri Stikkan Anderson oli ”kyyninen sika”, ja musiikki oli Sillstryparnin mielestä yhtä kuollutta kuin samannimisen säilyketehtaan sillit. 

Sillstryparn: Doin’ the immoralisk schlagerfestival

Vastafestivaalien järjestäjien mielestä Eurovision laulukilpailut olivat moraalittomat. Osanottajamaiden joukossa oli näet diktatuurimaa Espanja, jossa silloin vielä hirtettiin Francon vastustajia. Sillstryparn eli ”sillinruoto” (tukholmalaisten göteborgilaisille antama pilkkanimi) oli osa liikettä, joka tunnettiin nimellä ”musikrörelsen” tai ”progg”. Ruotsin progg ei tarkoita samaa kuin Suomen proge, vaan liikkeeseen kuului laaja rintama vasemmistohenkisiä ryhmiä poliittisesta teatterista progressiiviseen poppiin. Musikrörelsen ei ihaillut Neuvostoliittoa, vaan haki inspiraatiota pikemmin Maon punaisesta kirjasta. Liikkeeseen kuuluivat Nationalteatern, Kebnekajse, Hoola Bandoola Band, Eldkvarn, Fläsket Brinner, Gunder Hägg, Samla Mammas Manna, Norrbottens Järn ja kymmeniä muita. Suomessa nämä ryhmät jäivät melko tuntemattomiksi, mutta Ruotsissa niistä on tullut legendoja. Elossa olevat musiikkiliikkeen veteraanit esittelevät nykyisin netissä parhaita jouluherkkujaan, ja ’Doin’ the immoralisk schlagerfestival’ löytyy YouTubesta lähes kymmenenä tulkintana.

Olivatko Björn Ulvaeus (s. 1945) ja Benny Andersson (s. 1946) musiikkiviennin sankareita vai maanpettureita, jotka hylkäsivät äidinkielensä? Andersson on kieltämättä nerokas musiikin tekijä, Phil Spectorin paras oppilas Euroopassa, mutta Abban englanninkieliset tekstit ovat tyypillistä iskelmäenglantia. Sama johtopäätös on pakko tehdä, kun kuuntelee Roxetten musiikkia. Per Gesslen (s. 1959) ja Marie Fredrikssonin (1958–2019) Roxette on Abban jälkeen ollut suosituin ruotsalainen yhtye, jonka levyjä on myyty maailmalla noin 75 miljoonaa kappaletta. ’It Must Have Been Love’ ja ’Sleeping In My Car’ toimivat niin Japanissa kuin Argentiinassakin. Marie Fredriksson oli loistava solisti ja Roxetten futuristiset asut näyttäviä, mutta lyriikkana laulut olivat melko tavanomaisia. 

Gesslen toinen bändiprojekti oli Gyllene Tider. Sen imago oli tietoisesti täysin erilainen kuin Roxetten. Yhtye pukeutui arkisesti ja lauloi ruotsiksi. Laulut ovat lyriikkana aivan eri tasolla kuin Roxetten englanninkieliset tekstit. ’Småstadsprat’ kertoo tytöstä, joka palaa maailmalta pikkukaupunkiin. Kaikki utelevat, onko tytöllä vielä entinen sukunimensä, muuta ei laulussa tapahdu: 

Jag trodde inte att det var sant
Att du kommit tillbaks med samma namn
Det var bara småstadsprat.

Elämä jatkuu pikkukaupungissa entisellään, leskenlehdet kukkivat taas keväällä tien varrella. Toinen suosikkini, ’Flickan i en Cole Porter låt’, kertoo miehestä, joka lähtee maailmalle etsimään tyttöä Cole Porterin laulusta. Laulu vuodelta 1982 on edelleen Per Gesslen ohjelmistossa, ja kuusikymppisenä taiteilija pomppii yhä lavalla innostuneena kuin teinitähti.

Gyllene Tider: Flickan i en Cole Porter sång Live 2019

Per Gessle on itsekin kotoisin pikkukaupungista, Etelä-Ruotsin Halmstadista. Hänet ”löysi” alun perin levytuottaja Kjell Andersson, joka on hiljattain julkaissut muistelmansa nimellä Ingen går hel ur det här (Kukaan ei pääse täältä pois ehjänä). Kirja on oivallinen katsaus Ruotsin musiikkielämään tuottajan näkökulmasta. Andersson aloitti EMI:n palveluksessa vuonna 1974 ja teoksessa vilahtavat ohi lähes kaikki tärkeät ruotsalaiset artistit neljännesvuosisadan ajalta. Mukana ovat Harpo, Per Gessle, Marie Fredriksson, Björn Skifs, Eldkvarn, Wilmer X, Mauro Scocco, Niklas Strömstedt, Cornelis Vreeswijk ja jopa edellisen sukupolven trubaduuri Evert Taube, jonka kootut teokset Andersson kaivoi viime työnään EMI:n arkistosta. Abbakin mainitaan ohimennen: vuonna 1975 Anderssonilla oli Tukholmassa yhteinen taksimatka yhtyeen jäsenten kanssa. Benny ja Anni-Frid riitelivät koko ajan.

Yli kaikkien muistelmissa nousee Ulf Lundell, Ruotsin Bob Dylan, jonka tuottajana Andersson toimi pitkään. Kotimaassaan legendaarinen artisti on nähnyt monta nousua ja laskua. Suomessa hän ei ehkä ole yhtä tunnettu, mutta Finna-tietokannasta löytyy useita hänestä tehtyjä pro gradu-tutkielmia. Lundellin ’Öppna landskap’ on jo Ruotsin epävirallinen kansallislaulu, ja autofiktiivinen Jack oli 1970-luvun suuri sukupolviromaani, josta tehtiin tuoreeltaan elokuva. Tähän mennessä Lundell (s. 1949) on julkaissut nelisenkymmentä albumia ja kaksikymmentä romaania, ja hänestä on kirjoitettu kolmiosainen elämäkerta. Romaaneista on suomeksi ilmestynyt mm. Vuosi Tommy Cosmon elämässä (Sömnen, 1976). 

Ulf Lundell: Snön faller och vi med den Live 2005

Luettuani Kjell Anderssonin muistelmat luulin tietäväni jotakin ruotsalaisesta populaarimusiikista, mutta kuvitelmani särkyivät, kun sain käsiini kirjan Tusen svenska klassiker (Tuhat ruotsalaista klassikkoa). Vuonna 2009 ilmestyneessä teoksessa neljä kriitikkoa on valinnut puolen vuosisadan ajalta tuhat teosta, joista on tullut ”ruotsalaisia klassikoita”. Mukana ovat tietysti sellaiset tunnustetut klassikot kuin Ingmar Bergmanin Mansikkapaikka, P.O. Sundmanin Insinööri Andréen ilmapurjehdus ja Jan Myrdalin Lapsuus, mutta myös satoja levyjä. Klassikoiden joukkoon nousevat luontevasti Abba, Ulf Lundell ja Hoola Bandoola Band, mutta sitten listalla alkaa näkyä nimiä, joista en ollut koskaan kuullutkaan. Keitä olivat Slam Creepers, The Namelosers, Jokkmokks-Jokke, Kenta ja Philemon Arthur And The Dung, jotka kaikki on nostettu kuolemattomien rinnalle? Kun luettelosta vielä löytyi likinäköinen peippo nimeltä Knut (Den närsynte bofinken Knut), tajusin että on todella korkea aika kerrata ruotsalaisen populaarimusiikin historiaa. 

Knut-peippo oli vuonna 1973 monta viikkoa Svensktoppenissa, Ruotsin suosituimpien levyjen listalla, ja siitä on jopa oma artikkeli Wikipediassa. Laulu kertoo television kuvausryhmästä, joka saapuu metsään tekemään luonto-ohjelmaa. Kukaan eläimistä ei halua olla mukana ohjelmassa. Jäljelle jää vain likinäköinen Knut, joka on niin vanha ja elämään kyllästynyt, ettei viitsi lentää pois.

Eva Rydberg: Den närsynte bofinken Knut

Tusen svenska klassiker löytyy Suomessa vain muutamista kirjastoista. Itse hankin tämän hyödyllisen hakuteoksen ruotsalaisesta nettidivarista. Luettelen seuraavassa pienen valikoiman ”klassikoita” kirjasta puolen vuosisadan ajalta. Listan avulla voi nopeasti laajentaa ruotsalaisen musiikin tuntemustaan. Suurin osa löytyy helposti YouTubesta ja muista internetin musiikkipalveluista. Mukana on sekä kansainvälisesti menestyneitä artisteja sekä vähemmän tunnettuja nimiä, jotka ovat listan laatijoiden mielestä vaikuttaneet merkittävällä tavalla ruotsalaisen populaarimusiikin kehitykseen. Voin vakuuttaa, että listan läpikuunteleminen on avartava kokemus. Levytykset on linkitetty Finna.fi-hakukonetulokseen.

1960-luku

Evert Taube 4 nya Taube • EP | Scan-Disc 1961 • Parhaat CD-osumat Evert TaubeSpotlight
The Spotnicks Out-A Space – The Spotnicks in London | Karusell/Oriole 1962
Monica Zetterlund Ahh! Monica! | Philips 1962
Jan Johansson & Georg Riedel Jazz på svenska | Megafon 1964
Cornelis Vreeswijk Ballader och oförskämdheter | Metronome 1964
The Hep Stars Wedding • 7″-single | Olga Records 1966 • Paras CD-osuma Cadillac Madness – 40 Years, 40 Hits 1964–2004
Tages Studio | Parlophone 1967
Anna-Lena Löfgren Lyckliga gatan | Metronome 1967 • Paras CD-osuma Lyckliga gatan och andra gulkorn
International Harvester Sov gott Rose-Marie | Love Records 1968
Pugh Rogefeldt Pugh (Ja, dä ä dä!) | Metronome 1969
Robert Karl-Oskar Broberg Tjejjer | EMI 1969

1970-luku

Bernt Staf När dimman lättar | Metronome 1970
Anders F Rönnblom Din barndom skall aldrig dö | Decca 1971
Eri esittäjiä Sånger om kvinnor | MNW 1971
Sven-Bertil Taube Änglamark | Svenska Ljud 1971 • Paras CD-osuma Ett samlingsalbum 1959–2001
Eri esittäjiä Festen på Gärdet | Silence 1971
Hoola Bandoola Band Vem kan man lita på? | MNW 1972
Östen Warnerbring Skåne | Philips 1973
Thorleifs Gråt inga tårar… | Platina 1975
Agneta Fältskog Elva kvinnor i ett hus | Cupol 1975
Abba Abba | Polar 1975
Tältorkestern Vi äro tusenden | Nacksving 1977
Ulf Lundell Nådens år/Dådens år | Parlophone 1978

1980-luku

Gyllene Tider Gyllene Tider | Parlophone 1980
Eldkvarn Musik för miljonärer | Silence 1980
Vikingarna Kramgoa låtar 9 | Mariann 1981
Abba The Visitors | Polar 1981
Carola Främling | Mariann 1983
Ebba Grön Staten & kapitalet • 7″ | Parhaat CD-osumat Kärlek & upprorBoxen
Yngwie J. Malmsteen Rising Force | Polydor 1984
Europe The Final Countdown | Epic 1986
Magnus Uggla Den döende dandyn | CBS 1986
Eva Dahlgren Ung och stolt | The Record Station 1987
Roxette It Must Have Been Love • 7″ | EMI 1987 • Soundtrack Pretty Woman
Lasse Stefanz Livets ljusa sida | Frituna 1988
Neneh Cherry Raw Like Sushi | Circa/Virgin 1989

1990-luku 

Dr. Alban Hello Afrika (Tell Me How You’re Doin) • 7″ • 12″ • CD-single | SweMix/Logic/Arista 1990 • Paras CD-osuma Hello Afrika – The Album
Björn Afzelius Tusen bitar | Rebelle Records 1990
Titiyo Titiyo | Telegram Records 1990
Grymlings Grymlings | Warner Music Sweden/Grymlings Records 1990
Wilmer X Mambo feber | EMI/Hi Fidelity 1991
Army Of Lovers Massive Luxury Overdose | Ton Son Ton 1991
Sven-Ingvars Två mörka ögon | Nordiska Music Gruppen 1991
Ace Of Base Happy Nation | Mega Records 1992
Atomic Swing A Car Crash In The Blue | Sonet/Polydor 1993
The Latin Kings Välkommen till förorten | Warner Music Sweden 1994
The Cardigans Emmerdale | Stockholm Records/Trampolene 1994
Bo Kaspers Orkester Amerika | Columbia 1996
Dilba Demirbag Dilba | Strawberry Records/Warner Music Sweden 1996
Kristina från Duvemåla • 3CD | Mono Music 1996

2000–2009

Håkan Hellström: Känn ingen sorg för mig Göteborg | Virgin 2000
Kent: Vapen & ammunition | RCA/BMG Sweden 2002
Lars Winnerbäck Söndermarken | Sonet 2003
Broder Daniel Shoreline | Virgin/Dolores 2003 • Paras CD-osuma Cruel Town
The Knife Deep Cuts | Rabid Records/V2 2003
Markoolio In med bollen • CD-single | Bonnier Musik 2004 • Paras CD-osuma Bäst off
Lena Philipsson Det gör ont • CD-single | Columbia 2004 • Paras CD-osuma Det gör ont en stund på natten men inget på dan
Timbuktu Alla vill till himmelen men ingen vill dö | Juju Records 2005
Benny Anderssons orkester med Helen Sjöholm BAO! | Mono Music 2004
Thåström Skebokvarnsv. 209 | Sonet 2005
Peter Björn and John Young Folks | Wichita 2006
Frida Hyvönen Silence Is Wild | Licking Fingers 2008

Kuka sitten oli koko 1900-luvun merkittävin ruotsalainen artisti? Siitä on varmasti yhtä monta mieltä kuin vastaajiakin. Vuonna 2000 asiaa kysyttiin ruotsalaisilta television katsojilta. Vastauksena ei silloin ollut Abba tai Roxette, vaan äänestyksen voitti Thorleifs, Norrhultissa vuonna 1962 perustettu tanssiorkesteri. Thorleifs oli vuonna 2009 mukana Melodifestivalenissa eli Ruotsin Eurovisiokarsinnoissa, mutta yhtyeen suurin menestys oli vuonna 1975 levytetty Gråt inga tårar, joka oli siis television katsojien mielestä kaikkien aikojen paras ruotsalainen levy. Yhtyeen perustaja Thorleif Torstensson menehtyi koronaan tammikuussa 2021, joten vuodatetaan kuitenkin kyynel hänen muistolleen.

Thorleifs: Gråt inga tårar

Jatko-opintoja varten kirjastoista löytyy todella runsas valikoima ruotsalaista musiikkia koskevaa kirjallisuutta, levyjä ja nuottikokoelmia. Suomen kielellä on vain kaksi Abban vaiheita käsittelevää teosta, mutta kouluruotsilla muutkin avautuvat helposti. Tässä poimintoja Finna.fi-tietokannasta:

Abba – koko tarina Andrew Oldham & Tony Calder & Colin Irwin & kääntäjä Maria Lyytinen, 303 sivua | Ajatus 2005
Abba Carl Magnus Palm & kääntäjä Pia Livia Hekanaho, 444 sivua | Like 2009
Vuosi Tommy Cosmon elämässä Ulf Lundell & kääntäjä Aarne T.K. Lahtinen, 397 sivua | Tammi 1978

Läs mera
Finna.fi

Abba • The Story – berättelsen om supergruppen Carl Magnus Palm, 415 sidor | Wahlström & Widstrand 2008
Ingen går hel ur det här – mitt liv i den svenska musiken Kjell Andersson, 591 sidor | Albert Bonniers förlag 2021
Sömnen Ulf Lundell, 331 sidor | Wahlström 1977 • Wahlström & Widstrand 1983
Tusen svenska klassiker – böcker, filmer, skivor, tv-program från 1956 till i dag Jan Gradvall [och andra], 1000 sidor | Norstedt 2009
Vikingarna – berättelsen om hela folkets dansband  Bo Thunberg & teckningar Ellen Auensen & fotografer Alexander Crispin & Christer Höglund & Hans M. Karlsson, 161 sidor | Lyckaäpple 1992
Vill du ha din frihet får du ta den • Ulf Lundell – en biografi Vol. 1–3 Måns Ivarsson, 356, 297 och 334 sidor | Ordupplaget 2007

Read more about Swedish popular music
Finna.fi

Abba – The Name Of The Game Andrew Oldham & Tony Calder & Colin Irwin | Sidgwick & Jackson 1995 • Pan Books 1996
The Encyclopedia of Swedish Progressive Music 1967–1979 – From Psychedelic Experiments To Political Propaganda  Editors Tobias Petterson & Ulf Henninsson , 235 pages • Book+CD | Premium 2007
Made In Sweden – Studies In Popular Music Editors Alf Björnberg & Thomas Bosses, 255 pages | Routledge 2017

Pekka Gronow

Toimitukselta

Artikkelin YouTube-ja Finna.fi-linkit tarkistettu 16.2.2022. Linkkien internet-osoitteet saattavat muuttua ja kadota ilman varoitusta. Kiitokset karttapallon lainaamisesta, Mikko Luukko.

Tuomas Pelttari

Musiikkikirjastot.fi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *