Henkilökuvassa Helsingin Konservatorion informaatikko Ilkka Mikkola • Intervalli 1/2022

Kysymykset • Heikki Kokko
Vastaukset • Ilkka Mikkola
Kuva • Sanni Sarelma

Intervalli • 1/2022
www.intervalli.fi

Kuluvana vuonna Helsingin Konservatoriolla on aihetta juhlaan, kun se täyttää kunnioitettavat 100 vuotta. Juhlavuoden kynnyksellä kesäkuussa 2021 Helsingin Konservatoriossa aloitti informaatikkona Ilkka Mikkola.

Ilkka Mikkola. Kuva: Sanni Sarelma
Ilkka Mikkola. Kuva: Sanni Sarelma

Kertoisitko Ilkka tiivistetysti konservatorion kirjaston palveluista, kokoelmasta sekä Helsingin Konservatorion kehitysvaiheista?

Konservatoriolla on ollut kirjastohuone ainakin jo vuonna 1960 käyttöön otetuissa ensimmäisissä omissa tiloissa. Ruoholahdessa sijaitsevat nykyiset toimitilat kirjastoineen valmistuivat vuonna 1999.

Ammattikorkeakoulu-uudistuksen myötä ylioppilaspohjainen ammattikoulutus siirtyi syksyllä 2000 Helsingin Konservatoriolta silloisen Helsingin ammattikorkeakoulun järjestettäväksi. Tällöin konservatorio ja ammattikorkeakoulu solmivat kirjastoyhteistyösopimuksen, jonka mukaan ammattikorkeakoulu tuottaisi kirjastopalvelut myös konservatoriolle. Yhteiskirjastolle hankittiin Voyager-kirjastojärjestelmä palveluna Sibelius-Akatemialta, vuodesta 2013 lähtien Taideyliopistolta, ja kirjasto oli mukana Arsca-taidekirjastoyhteistyössä.

Konservatorion ja ammattikorkeakoulun kirjastoyhteistyösopimuksen päätyttyä vuoden 2014 lopussa kirjastot jatkoivat toimintaansa itsenäisinä organisaatioina, kuitenkin edelleen samassa tilassa ja samassa kirjastojärjestelmässä. Kirjastossa työskenteli ammattikorkeakoulun informaatikko ja konservatorion kirjastonhoitaja. Asiakaspalvelu hoidettiin yhteisesti, mutta muun muassa hankinta, luettelointi ja laskutus olivat kummankin organisaation omalla vastuulla. Ammattikorkeakoulun kirjasto muutti kesän 2017 aikana Ruoholahdesta Arabiaan ja vei mennessään noin 16 000 nidettä, joka oli suunnilleen puolet Ruoholahden kokoelmasta. Syksystä 2017 alkaen Ruoholahdessa on toiminut yksinomaan Helsingin Konservatorion kirjasto, joka palvelee ainoastaan konservatorion oppilaita, opiskelijoita ja henkilökuntaa.

Kun Voyager-kirjastojärjestelmää käyttävissä kirjastoissa alettiin etsiä seuraajaa käyttöikänsä päähän tulleelle järjestelmälle, olisivat Helsingin Konservatorio ja Taideyliopisto halunneet jatkaa yhteistyötä myös uudessa kirjastojärjestelmässä. Aiemman kaltainen palvelusopimusmalli ei kuitenkaan ollut mahdollinen uuden järjestelmän lisenssiehtojen takia, joten konservatorio hankki käyttöönsä Axiellin MikroMarc-kirjastojärjestelmän, joka otettiin käyttöön kesäkuussa 2019.

Kirjaston kokoelma keskittyy pääosin klassiseen musiikkiin. Lainattavissa on nuottien lisäksi kirjoja ja CD-levyjä. Asiakkaiden käytössä ovat myös Naxos Music Library ja Naxos Video Library -verkkopalvelut. Asiakaspalveluaikojen ulkopuolella on käytössä omatoimikirjasto kaikille asiakkaille. Asiakkaat ovatkin oppineet varsin omatoimisiksi asiakaspalvelun oltua koronan vuoksi jonkin aikaa suljettuna.

Entäpä oma taustasi. Mitä teit ennen nykyistä tehtävää? Onko sinulla musiikkitaustaa?

Minulla on maisterin tutkinto Tampereen yliopistosta, pääaineena informaatiotutkimus. Olen työskennellyt aiemmin useissa yleisissä kirjastoissa ja tehnyt muitakin töitä, esimerkiksi yksi vuosi kului Verohallinnon asiakaspalvelussa. Musiikkia olen harrastanut lapsesta saakka. Olen soittanut useita eri instrumentteja ja laulanut sekä olen opiskellut myös musiikin teoriaa. Omia kappaleitakin olen kirjoittanut. Musiikin kotikuuntelun lisäksi käyn säännöllisesti nauttimassa pääkaupunkiseudun konserttitarjonnasta.

Millainen suhde sinulla on kirjastoihin ja kirjastotyöhön. Onko sinulle kyseessä sattuma vai kutsumusammatti?

Olin jo teini-iässä kesätöissä kirjastossa ja viihdyin mainiosti. Työpätkiä kertyi myöhemmin lisääkin. Opiskelin 90-luvulla Jyväskylän yliopistossa humanistis-yhteiskunnallisia aineita ilman varsinaisia työllistymissuunnitelmia. Kun aloin vakavissani miettiä ammatillista tulevaisuuttani, päätin hakea Tampereelle opiskelemaan informaatiotutkimusta, koska tiesin nauttivani kirjastotyöstä. Musiikkiharrastuksen lisäksi olen aina lukenut paljon, siksikin kirjastoala tuntui luontevalta valinnalta.

Millainen on työnkuvasi? Miten musiikkikirjastotyö näkyy työyhteisössäsi? Keitä ovat Helsingin Konservatorion asiakasryhmät?

Koska olen kirjaston ainoa työntekijä, työnkuva on laaja: aineiston hankinnasta luetteloinnin kautta asiakaspalveluun. Saan varsin vapaasti tehdä kirjaston arkipäivään liittyviä linjauksia, yhteistyö konservatorion hallinnon kanssa on ollut tässä suhteessa sujuvaa. Kirjasto palvelee omaa henkilökuntaa sekä läsnäolevaksi ilmoittautuneita konservatorion opiskelijoita ja oppilaita. Konservatorion toiminnassa on mukana kaikenikäisiä kolmikuukautisista vauvoista eläkeläisiin, näin ollen myös kirjaston asiakaskunta on kirjavaa. Olen ollut aktiivisesti yhteydessä mm. koulutuspäällikköömme sen tiimoilta, millä tavoin kirjasto voisi toimia opiskelun tukena. Esimerkiksi syksyllä pidin uusille ammattiopiskelijoille tiedonhankinnan ja -haun koulutusta. Erityisesti opettajat esittävät runsaasti hankintatoiveita, jotka kaikki pyrin toteuttamaan.

Luonnehdi Helsingin Konservatoriota työpaikkana.

Työympäristönä musiikkioppilaitos on innostava, eri ikäisten muusikoiden kanssa ja heidän tukenaan on hienoa työskennellä. Tässä työssä oppii musiikista jatkuvasti uutta, joka on tiedonjanoiselle ihmiselle mieluista. Työtä helpottaa se, että konservatorion hallintorakenne on matala ja kirjaston toimintaan liittyviä päätöksiä saadaan aikaan ilman monimutkaista byrokratiaa. Asiakaspalvelusta nautin, välillä jopa harmittelen asiakkaiden nykyistä omatoimisuutta!

Haluaisin kuulla näkemyksiäsi myös musiikkikirjastotyöstä laajemmin osana kirjasto- ja informaatiotyön kenttää. Ajatteletko musiikkikirjastotyön olevan oma erityinen osa-alueensa kirjastotyön kokonaisuudessa? Osaatko arvioida musiikkikirjastotyön tulevaisuutta oman työsi näkökulmasta tai laajemmin?

Musiikkikirjastotyö on erityinen kirjastotyön osa-alue, jonka hallitseminen vaatii muun ammatillisen osaamisen lisäksi laaja-alaista musiikin tuntemusta. Helsingin Konservatorion kirjastossa työnkuvaa määrittää etenkin nuottiaineiston suuri kysyntä. Perinteisten paperinuottien lainaaminen pitää pintansa, vaikka digitaalisiakin nuottipalveluita on nykyisin tarjolla. Konservatoriolla oli kokeiluluontoisesti käytössä Nkoda-nuottipalvelu, mutta sen käyttäjämäärät jäivät hyvin alhaisiksi. Myös musiikin tietopalvelulle tulee olemaan tarvetta tulevaisuudessakin. Esimerkiksi Kysy kirjastonhoitajalta -palstalle tulevat lukuisat musiikkiaiheiset kysymykset ovat yksi kiinnostava todiste siitä, että ammattikunnan osaamiselle on tarvetta myös suoratoistopalveluiden aikakaudella. Äänitteitä Helsingin Konservatorion kirjastosta ei enää juuri lainkaan lainata, mutta meillä on CD-levyjen vieressä musiikin kuuntelupiste, jota kyllä edelleen käytetään. Harvalla nykyopiskelijalla on enää CD-soitinta kotonaan.

Mitä teet mieluiten vapaa-aikanasi?

Vapaa-aikani vietän kulttuuriharrastusten parissa: luen paljon ja käyn konserteissa, museoissa ja teattereissa. Yle Radio 1 tai Yle Klassinen soi kotona jatkuvasti.

Helsingin Konservatorio 100 vuotta

Helsingin Konservatorio perustettiin vuonna 1922, jolloin tarkoituksena oli tarjota musiikinopetusta vähävaraisille. Konservatoriota ylläpitää Helsingin Konservatorion Säätiö, jonka taustayhteisöjä ovat Helsingin kaupunki, Alfred Kordelinin Yleinen Edistys- ja Sivistysrahasto, Kansanvalistusseura sekä Työväen Sivistysliitto TSL ry.

Helsingin Konservatoriossa annetaan musiikin taiteen perusopetusta ja musiikkialan ammatillista koulutusta. Konservatorion noin 1000 oppilasta ja opiskelijaa keskittyvät klassisen musiikin opiskeluun. Opettajia on lähes 100. Syksystä 2014 lähtien konservatorio on tarjonnut ainoana pohjoismaisena oppilaitoksena myös pianonvirityksen ammatillista koulutusta.

Intervalli 1/2022. Kansikuvassa Pauliina Isomäki. Kuva: Sanni Koskimies-Chiba
Intervalli 1/2022. Kansikuvassa Pauliina Isomäki. Kuva: Sanni Koskimies-Chiba

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.