Pekka Gronow katsoo Belgiaan
Harharetkiä YouTubessa • Osa 23
Ranska • Luxemburg • Saksa • Yhdistynyt kuningaskunta

Tervetuloa Pekka Gronowin kirjoitussarjan Harharetkiä YouTubessa pariin. Blogissa Musiikki kuuluu kaikille käsitellään Gronowin valitsemia musiikkiaiheita ympäri maailmaa, vuorotellen Euroopasta ja kauempaa. Gronowin 23. artikkelin aiheena on Belgian populaarimusiikki. Sarjan muut osat löytyvät linkkeinä artikkelin lopusta.

Gronow käyttää musiikin tiedonhakuun kirjastojen, kustantajien ja erilaisten verkkomusiikkitoimijoiden hakukoneita. Aiheeseen liittyviä lähteitä ja täsmälöytöjä on listattu artikkelin loppuun. Suomalaisten kirjastojen valikoimia on linkitetään Finna.fi-palveluun.

M.A. Numminen (vas.), Unto Mononen ja Pekka Gronow vuonna 1968. Kuva: Pekka Gronow

Pekka Gronow
Belgia

Belgialaisten pitäisi olla maailman musikaalisin kansa. Belgian valtio sai alkunsa Brysselin oopperassa vuonna 1830, kun lavalla esitettiin Auberin oopperaa Porticin mykkä. Bryssel oli silloin Napoleonin sotien jäljiltä hollantilaisten miehittämä. Oopperan aiheena oli napolilaisten kapina espanjalaisia vastaan. Kun lavalla ryhdyttiin laulamaan pyhästä isänmaanrakkaudesta, katsojat ryntäsivät kadulle ja panivat alulle kapinan, joka lopulta johti Belgian itsenäistymiseen.

Tuloksena oli kuitenkin syvästi jakautunut maa. Belgian pohjoisosassa, Flanderissa, asuu hollanninkielisiä flaameja, jotka eivät kuitenkaan halunneet kuulua Hollantiin. Eteläisen ranskaa puhuvan Vallonian asukkaat eivät taas halunneet kuulua Ranskaan. Oltiin siis belgialaisia. Tätä kahtiajakoa on soviteltu lähes kaksisataa vuotta, mutta belgialaiset eivät ole koskaan edes onnistuneet lähettämään yhteistä edustajaa Eurovision laulukilpailuun. Joka toinen vuosi edustettuna on hollanninkielinen Belgia, sitten on ranskankielisten vuoro. Viime vuosina molemmat ovat tosin valinneet englanninkielisiä lauluja. 

Belgialaista musiikkia on siis vaikea määritellä. Menestyjiä toki löytyy. Netistä löytyy lista kaikkien aikojen parhaiten menestyneistä belgialaisista taiteilijoista. Ykkösenä on Salvatore Adamo, jonka levyjä on 1960-luvulta lähtien myyty maailmalla arviolta 50–100 miljoonaa kappaletta. Adamon ensimmäinen suuri menestys oli hänen oma sävellyksensä ’Tombe la neige’ (Vain lunta kaikkialla), joka on levytetty suomeksikin – asialla ovat olleet Kari Tapio, Danny ja Topi Sorsakoski. YouTubesta löytyy Pariisissa vuonna 2001 taltioitu konserttiversio, joka antaa hyvän kuvan Adamon karismaattisesta lavaesiintymisestä. Laulaja täyttää ensi vuonna 80 eikä varmaan ole pikkurahan puutteessa, mutta keikkailee edelleen säännöllisesti.

Adamo: Tombe la Neige • Live 2001

Salvatore Adamo on syntyperältään sisilialainen, mutta hänen vanhempansa muuttivat Belgiaan, kun Salvatore oli kolmen vuoden ikäinen. Adamon belgialaisuudesta ei kuitenkaan ole epäilystä, hänellä on kuninkaan myöntämä ritarin arvo. Parhaiten menestyneiden artistien listalla kakkosena on toinenkin sisilialainen, Frédéric François (Francesco Barracato),ja viidentenä Calabriassa syntynyt Rocco Granata, jonka ’Marina’ oli suuri menestys 1950-luvulla. Kaikkien perheet päätyivät Belgiaan sodan jälkeisessä suuressa muuttoaallossa, kun kaivokset kaipasivat kipeästi työvoimaa. 

Italialaiset taitavat bel canton alalla olla yhä ylivoimaisia – myös Belgian ainoa euroviisuvoittaja Sandra Kim on omaa sukua Caldarone. Mutta löytyy ranskankielisestä Belgiasta toki muitakin menestyjiä. Belgian neljänneksi eniten myyty artisti Lou Deprijk, 20 miljoonan levyä, tunnetaan parhaiten Plastic Bertrandin nimellä ilmestyneestä levystä ’Ca plane pour moi’ (Tuo lentokone minulle, 1977), joka on tiettävästi ensimmäinen ranskankielinen levy, joka on noussut USAn levylistojen kärkeen. Deprijkin seuraava hitti teki hänestä lopullisesti eurooppalaisen junttidiskon kuninkaan. ’Kingston, Kingston’ julkaistiin nimellä Lou and the Hollywood Bananas. Tämän jälkeen Deprijk on viettänyt hyvin ansaittuja eläkepäiviä Thaimaassa.

Lou & The Hollywood Bananas: Kingston Kingston

Tässä vaiheessa ryhdyin innokkaasti etsimään kirjallisuutta Belgian populaarimusiikista, niukoin tuloksin. Sekin näyttää hajautuneen kielirajojen mukaan. Onneksi kirjastosta löytyy Routledgen Global Popular Music -sarjaan kuuluva teos Made in the Low Countries. Vanha maantieteellinen termi ”Alankomaat” kattaa tässä sekä Hollannin että hollanninkielisen Flanderin. Lukija joutuu ajoittain pohdiskelemaan, kummalla puolella rajaa kulloinkin liikutaan, mutta lopputuloksena on erinomainen kulttuurihistoriallinen katsaus alueiden historiaan.

Opin pian, että vaikka rajan molemmin puolin käytetään (virallisesti) samaa kirjakieltä, flaameilla on omat murteensa ja oma musiikkiperinteensä. Paras todistus flaamien kansallistunteesta löytyy lukuisista lauluista, joissa ylistetään omaan maan kauneutta: ’Vlaanderen mijn land’ (Flanderi, minun maani). Videolla esiintyvä Petra on ollut muutamia kertoja mukana myös Belgian euroviisukarsinnoissa, mutta ei päässyt loppusijoille. Video on Flanderin kulttuuriministeriön sponsoroima, joten täytyy kai uskoa, että tällaisena flaamit haluavat maansa nähdä: kanavia, peltoja ja liikenneruuhkia.

Petra: Vlaanderen mijn land

Flanderin populaarimusiikista löytyy samat historialliset kerrostumat kuin Suomesta. Petra voisi olla Flanderin Katri Helena. Flaamilaisen iskelmän Georg Malmsten oli Bobbejaan Shoepen, jonka laulusta ’De lichtjes van de Schelde’ (Schelden valot) on tullut ikivihreä. Se kertoo merimiehestä, joka ikävöi kotisataman valoja. Flanderin Olavi Virta on Will Tura, joka on kunnostautunut romanttisten balladien tulkitsijana.

Flaamilaisen rockin ensimmäinen suuri laulaja-lauluntekijä, paikallinen Juice Leskinen oli ilman muuta Raymond van het Groenewoud. Hänen ensimmäisestä hitistään ’Vlaanderen boven’ (Ylös Flanderi, 1978) on tullut Flanderin epävirallinen kansallislaulu. Siinä ylistetään maata, jossa syödään simpukoita ja perunoita, harrastetaan pimeitä bisneksiä ja puhutaan hollantia oudolla korotuksella. Oma suosikkini on Raymondin uudempaa tuotantoa edustava ’Twee meisjes’ (1995). Sympaattinen laulu kertoo kahdesta tytöstä, jotka istuvat rannalla ja selailevat muotilehtiä. YouTubesta löytyy useita versioita, joihin Groenewoud soittaa aina erilaiset kitarasoolot. Sanat löytyvät netistä, samoin robotin tekemä suomennos.

Raymond van het Groenewoud: 2 meisjes

Raymond van het Groenewoud edustaa tietysti vain yhtä sektoria flaamilaisesta rockista. Jos haluaa tietää enemmän, voi kokeilla hakua ”vlaamse muziek wiki”. Tuloksena on aakkosellinen luettelo kaikista flaamilaisista yhtyeistä, joista on artikkelit (hollanninkielisessä) wikipediassa. Pelkästään A-kirjaimella löytyy 21 yhtyettä, ensimmäisenä ”A Brand”. Useimmista löytyy myös musiikkinäytteitä, mutta valintaa helpottaa, että monissa suosikkiäänestyksissä ”kaikkien aikojen parhaaksi levyksi” on valittu Gorki-yhtyeen ’Mia’ (1992). Laulu kertoo naisesta, joka on nähnyt valon:

– Sterren komen, sterren gaan
Alleen Elvis blijft bestaan
Mia heeft nooit afgezien
Ze vraagt: Kun jij nog dromen?

– Tähtiä tulee, tähtiä menee,
vain Elvis pysyy.
Mia ei ole koskaan antanut periksi
Hän kysyy: voitko vielä haaveilla?

Gorki: Mia • Live @ Marktrock 2011

Tässä vaiheessa on pakko kysyä, eikö ole mitään musiikkia, joka olisi kaikille belgialaisille yhteistä. Klassisen musiikin lisäksi täytyy ainakin muistaa jazz. Belgia on yksi Euroopan johtavista jazzmaista, ja eurooppalaisen jazzin ensimmäinen suuri nimi Django Reinhardt syntyi täällä. Viime vuosina trumpetisti Jo Hermansin johtama yhtye nimeltä The Great Belgian Songbook on tullut tunnetuksi uusista jazzversioista belgialaisen populaarimusiikin klassikoista. Yhtyeen ohjelmistosta löytyvät sekä ’Tombe la neige’, ’De lichtjes van de Schelde’ että nuorena Belgiasta häipyneen Jacques Brelin ’Amsterdam’. Minut yllätti yhtyeen komea tulkinta Belgian euroviisuiskelmästä vuodelta 1976. Harva Suomessa enää muistaa sitä, mutta Pierre Rapsatin laulussa ’Judy et cie’ on hieno melodia ja omaperäiset sanat, jotka löytyvät netistä. Tässä Great Belgian Songbook -yhtyeen instrumentaaliversio.

Pekka Gronow

The Great Belgian Songbook: Judy et cie

Lue lisää belgialaisesta populaarimusiikista
Finna.fi • Wikipedia

Made in the Low Countries – Studies in Popular Music Toimittajat Lutgard Mutsaers & Gert Keunen | Routledge 2018

Best Selling Belgian Music Artists

Toimitukselta

Artikkelin YouTube-linkit tarkistettu 30.11.2022. Linkkien internet-osoitteet saattavat muuttua ja kadota ilman varoitusta. Kiitokset karttapallon lainaamisesta, Mikko Luukko.

Tuomas Pelttari

Lisää Harharetkiä YouTubessa
Argentiina
Brasilia
Dagestan
Entinen Jugoslavia
Espanja
Euroviisut
Georgia
Havaiji
Intian klassinen musiikki
Italia
Itävalta
Komorit
Korea
Kreikka
Lauluja koronaa vastaan
Luxemburg
Meksiko
Myanmar
Norja
Papua-Uusi-Guinea
Québec
Pohjois-Amerikan alkuperäiskansat
Puola
Ranska
Ruotsi
Saamelaisten musiikkia
Saksa
Somalia
Suriname
Tšekki
Venäjä
Yhdistynyt kuningaskunta