Poissa on ystävä kallehin – Mikko Ikkala in memoriam

Ystävämme ja kollegamme Mikko Ikkala kuoli 29.12.2016 Keravalla. Mikko syntyi 4.2.1957 Saarijärvellä.

Mikko oli pitkä linjan musiikkikirjastolainen. Aloitettuaan tammikuussa 1991 Pasilan kirjaston vahtimestarina ja siirryttyään saman vuoden kesällä musiikkiosastolle, alkoi tie, joka jatkui joulukuussa tapahtuneeseen poismenoon. Lukuun ottamatta kahta vuotta Sibelius-Akatemiassa ja lyhyttä opintojaksoa Helsingin yliopiston taiteiden tutkimuksen laitoksella, hän työskenteli kaikki vuodet Helsingin kaupunginkirjaston musiikkiosastoilla. Pääkirjastosta tie vei Pasilan musiikkiaseman kautta Kirjasto 10:een, jonka avaamisessa Mikko oli mukana 2005.

Mikko oli henkeen ja vereen musiikkikirjastolainen ja intohimoinen musiikkimies. Mikon mielestä ihmisiä sai ja piti sivistää. Hän jakoikin mielellään tietämystään musiikin tietopalvelussa sekä kirjaston musiikkivalmentajana. Aivan ainutlaatuinen oli Mikon kirjaston verkkosivuille laatima taidemusiikin Musiikkikoulu-sarja, joka jäi valitettavasti kesken ennen Mikolle läheisintä aihetta: nykymusiikkia.

Mikolle tärkeintä musiikkia oli länsimainen 1900-luvun taidemusiikki, ns. modernismi: dodekafonian edustajista Olivier Messiaen ja Pierre Boulez, atonaalisista Arnold Schönberg (jonka kuva komeili Mikon työliivin selkämyksessä) ja Anton Webern. Mikko rakasti kaikkea hyvin tehtyä musiikkia ja keskusteli mielellään esim. The Beatlesin tuotannosta. Ikuinen suosikki oli brasilialainen bossa novan mestari Antonio Carlos Jobim. Mikko olikin läheisen ystävänsä Tiia von Hellensin mukaan ikionnellinen löydettyään internetistä alkuperäisen Ipaneman tytön, “Garota de Ipanema” Heloísa Pinheiron kuvan, joka oli inspiroinut Jobimia.

Mikon syvä asiantuntemus oli kuitenkin taidemusiikissa. Musiikkitieteen laitokselle 2006 tehdyn pro gradu -tutkielman aiheena oli Olivier Messiaenin väriharmoniat. Välillä tuntui, että Mikon asiantuntemusta ei osattu täysin hyödyntää yleisten kirjastojen musiikkikentällä, jossa kevyen musiikin eri suuntaukset nousivat populariteettinsä vuoksi suurempaan painoarvoon. Mikko pystyikin loppuvuosinaan käyttämään asiantuntemustaan musiikin ja erityisesti nuottiaineston sisällönkuvaajana ja luetteloijana kaupunginkirjaston hankinta- ja luettelointitoimistossa.

Mikko oli ihmisenä syventyvä ja viisas pohdiskelija, ystävilleen aina uskollinen ja luotettava. Mikko saattoi ajoittain vaikuttaa hieman jäyhältä ja sulkeutuneelta, mutta kun vähän raapaisi pintaa, alta paljastui lämmin humanisti, jolla oli hyvin omanlaisensa sarkasmia ja itseironiaa pulppuava huumorinsa.

Mikko oli 60-luvun lapsi. Humaani pasifisti. Ei luopunut ihanteistaan.

Ote Mikon nuoruudessaan kirjoittamasta laulusta:

“Älä kuolemaa itke, älä elämääkään,
sen voi muuttaa kun vain yrittää.
Älä tulevaa kaipaa, älä mennyttäkään,
muista ahnaasti vain hengittää.

Älä sotimaan lähde, älä itseäs myy,
älä usko niiden valheeseen.
Kun tiedät mikä on pahuuden syy,
voit luottaa ihmiseen.”

Mikko Ikkala.

Mikko Ikkala.

Kirjasto 10:n henkilökunta

Musiikkitapahtumien taiasta kirjastossa

Tuntuuko kirjastoon töihin tullessa joskus vähän turtuneelta? Siltä, että edes viehättävä kirjastotalo ei tunnu enää yhtä viehättävältä? Jos olet kiinnostunut kirjastoista ja/tai tehnyt pitkän uran kirjastossa, niin saatat haluta lukea eteenpäin. Olen nimittäin keksinyt virikkeellisyyden ylläpitämiseksi rohdon, joka toimii.

Olen aina pitänyt kirjastoista. Taisin pitää niistä jo ennen kuin osasin kunnolla lukea. 70-luvulla ahmin lasten- ja nuortenkirjoja Kiikalan kirkonkylän kirjastossa. Tuosta rivitalon päässä sijainneesta kotoisesta paikasta sain ensimmäisen kirjastokorttini. Olin vapaa lukemaan mitä halusin. Myöhemmin löysin Salon kirjastosta musiikkia. Kuuntelimme innokkaasti levyjä pienen pöydän ääressä, arvokkaiden kirjasarjojen käsikirjastomaisen tuoksun ympäröimänä. Paljon myöhemmin pääsin työhön Turun musiikkikirjastoon. Aurajoen rannassa pääsin käsiksi siihen, mitä olin kait halunnut koko ajan: päästä kuuntelemaan kaikkea mahdollista.

* * *

Jännitys iskee jo Vähätorilla. Turun Vanhaa kirjastotaloa lähestyessä alkaa hieman kihelmöidä. Onkohan luennoija tai bändi hyvä? Jaa, Musiikin Stagella on jo vähän tungosta. No, ehkä onnistun saamaan vielä hyvän paikan. Viimeksi jännitin sitäkin, miten ranskalaissäveltäjä Lili Boulangerin teokset toimivat Stagella, Robert Stormin luennon lomassa. Monet olivat paikalla muistiinpanovihkon kanssa, onhan nuorena menehtynyt Boulanger (18931918) kiinnostava, mutta Suomessa melko tuntematon säveltäjä. Itse vain kuuntelin lumoutuneena.

Vanhan kirjastotalon massiivisuuden keskellä kelpaa keskittyä olennaiseen. Miten mahtava rauha musiikin äärellä, aivan kaupungin ydinkeskustassa. Stormin luento kulkee eteenpäin, kuullaan historiaa ja ällistyttävän kaunista musiikkia, tutkitaan levynkansia isolta screeniltä, keskustellaan, elähdytään. Äänentoisto toimii moitteettomasti. Tilan erinomainen akustiikka on silkka vahinko, mutta miten mahtava sellainen. Kotimatkalla jäin miettimään kokemaani, enemmän kuin tyytyväisenä. Olinko hetken musiikin ytimessä?

Tunnelmaa Turun musiikkikirjastossa 18.2.2016, Vanha kirjastotalo. Robert Stormin luennon aiheena nuorena menehtynyt ranskalaissäveltäjä Lili Boulanger.

Tunnelmaa Turun musiikkikirjastossa 18.2.2016, Vanha kirjastotalo. Robert Stormin luennon aiheena nuorena menehtynyt ranskalaissäveltäjä Lili Boulanger.

Onnistunut musiikkitilaisuus vaatii paljon taustatyötä. Koska en itse ole mukana järjestämässä musiikkikirjaston tapahtumia kuin harvoin, mietin usein musiikkitiimin, viestinnän ja vahtimestarien yhteistyön tulosta. Buukkaukset, viestintä, julisteet, some, Musasto, paikallismedia, Musiikkikirjastot.fi, tilajärjestelyt, screenit, äänentoisto, roudaaminen, palkkiot, kuulutukset, kuvaaminen jne. Miten paljon kiinnostavaa tekemistä! Mitä jos kävisin katsomassa työn tuloksia?

Kirjasto on mahdollista omia itselleen yhä uudestaan. Kirjastoammattilaisen on virkistävää saapua musiikin neuvontaan asiakkaana, katsella ympärilleen ja ihmetellä hetki. Virikkeelliset kokemukset voivat olla paljon enemmän kuin levyjä, kirjoja tai lehtiä. Kirjastojen tapahtumat ovat suolaa, joka voi maustaa omaa musiikkitajua. Minun ei lopulta tarvinnut tehdä kovin paljon. Piti vain rohjeta tapahtumien ääreen, ryhtyä jälleen asiakkaaksi.

Arkea vastaan “keksimäni” rohto on siis musiikin, kirjastotilan ja osallistumisen yhteisvire. Kerta toisensa jälkeen käy toteen se, että kirjastoammattilaisenkin kannattaa ilman muuta käydä kirjastossa mahdollisimman usein. Musiikkihan kuuluu meille kaikille  mitä moninaisimmin tavoin.

Tuomas Pelttari

Musiikkikirjastoista ja levykaupoista

Marraskuun lopulla 2015 julkaistu kirja 12 tuumaa – tarinoita suomalaisista levykaupoista tekee vaikutuksen. Koskaan ennen ei ole voitu lukea yksissä kansissa näin monen levykauppiaan tuntoja. Anssi Monosen toimittaman teoksen kerronta on hyvin valaisevaa. Puheeksi tulee työn motiivit, tarkoitusperät ja realiteetit. Myyntitiskin takaa välittyy lämmin suhde musiikkiin ja osaan kulttuurivaikuttamisessa. Musiikin välittäminen ja sillä inspiroiminen ovat kantavia voimia alan ihmisten arjessa.

Levykauppojen bisnes  jos sitä voi bisnekseksi kutsua  on jälleen murroksessa. Tilaa tehdään sekä uusille että käytetyille LP-levyille. CD kelpaa vielä, mutta suuri buumi on vinyylissä. Formaattikilvan lisäksi jälleenmyynnin rakenne muuttuu. Suuret tavaratalotoimijat vähentävät rajusti musiikkiäänitteiden myyntiä tai ovat lopettaneet sen kokonaan.

Mitä tekee pienyrittäjälevykauppias? Hän innostuu. Omasta levykaupasta voi saada toimeentulon voi ilman hittilevyjen massamyyntiäkin. Pitää vain edetä musiikki edellä, reagoida asiakastarpeisiin ja säilyttää vire. Suomessa säilyy ällistyttävän vireä levykauppakulttuuri, joka sekä uudistuu että retroutuu.

Lukujen tuijottamisesta kohti uutta toimintaa

Tampereen pääkirjasto Metson musiikkiosasto palkittiin Vuoden kirjastokehittäjänä 2015. Metsolaisten tunnelmiin vie Kirjastokaistan toimittama haastattelu. Tästä videosta jäi mieleeni paljon. Yksi asia on se, jota ei sanota. Metsolaiset eivät puhu lainausluvuista tai tilastoista. He puhuvat sisällöistä ja niiden avaamisesta.

Kokoelmien ja sisältöjen avaaminen on aina ollut osa musiikkikirjastotyötä. Kuten kirjastoissa, levykaupoissakin on kyse musiikinkuluttamisen mahdollistamisesta ja kokemusten rikastamisesta. Metsossa uutta on sisältöjen linkittäminen artistivieraiden musiikinteon kokemukseen ja fanitukseen.

Vuosittain kasvavat musiikkiäänitteiden lainausluvut (nuottien lainaushan on tasaista vuosikymmenestä toiseen) ovat muistuma, josta voi olla vaikea päästää irti. Vuosituhannen vaihteen tienoilla ja sen jälkeen oli Turussakin helppoa kiihdyttää kirjaston CD-hankintaa. Kysyntä oli niin kova.

Levyjä saatetaan hankkia kymmennen vuoden takaiseen verrattuna vähemmän, mutta kokoelmien ylläpito ja syventäminen jatkuvat. Samalla kun lainauksessa palataan 90-luvun alkupuolen lukuihin, on musiikkikirjastotoiminnan perusteita mietitty osin uudestaan. Sisältöjä ja tapahtumia tuodaan esiin aiempaa pontevammin.

Nousevat myyntiluvut ja ennätykselliset lainausluvut lämmittävät vain hetkellisesti. Kestävämpää lämmön tunnetta tuottaa ulospäin suutautuva yhteistyö. Monien yhteistyökumppanien tapaan kirjastot toimivat yhdessä myös levykauppiaiden kanssa.

Kirjastoissa tilaa on saanut LP-levyn uusi tuleminen. Raision kirjaston vuosittaiset Vinyyli-iltamat järjestetään helmikuussa 2016 neljättä kertaa. Rovaniemen kirjastossa järjestettiin hiljattain vinyylilevykirppis, samoin Espoon Sellossa. Tampereen Metson musiikkiosasto järjestää Vinyylin paluu -tapahtumia. Retro on noussut esiin asiakkaille, kirjastoille ja kauppialle ihan uudella tasolla.

Veikkaan, että lähivuosina musiikkiliikkeiden ja kirjastojen yhteistyö syvenee. Asiakaspalvelu, verkottuminen, virikkeiden tuottaminen, sisältöjen jakaminen, erikoistuminen, vinyylin paluu, riippumattomuus ja toiminta suurimman bulkkimyynnin ulkopuolella ovat yhteneviä intressejä. Erityisen ilahduttavaa on pienimuotoisten keikkojen järjestäminen. Artisti- ja kirjailijavieraat ovat arkea yhä useammassa musiikkikirjastossa ja levykaupassa.

* * *

Musiikkikirjastot tarvitsevat yhteistyötä ja jalkautumista. Tilastokilvan jäädessä taaemmas voi tapahtua uutta fokusoitumista: samalla kun kaupan on luontevaa lähestyä sisällöillään kirjastoa, kirjastoammattilaiset suuntaavat resursseja myös kohti kaupallisia toimijoita.

Ja jos kosketus kirjaston musiikkisisältöihin uhkaa väliaikaisesti ohentua, niin 12 tuumaa voi olla avuksi. Vannoutuneen levykauppiaan asenne paikallisena musiikkilähettiläänä on jotain maagista. Musiikkikirjastonhoitajan rooli asiakaspalvelijana ei poikkea tästä kovin paljon. Levykauppiaat muistuttavat meitä tarinoillaan olennaisesta. Siitä mikä asiakaspalvelun ja musiikkikirjastotyön eetokseen kuuluu lähtemättömästi. Tuloksenteon ja lainaustilastojen sijaan se on Itse Musiikki.

Aleksi Pahkala, Stupido Shop: “Meidän missio oli kuiteski aina jakaa musiikin iloa.” Tähän on musiikkikirjastolaisen aina helppo yhtyä. Missio on sama.

Tuomas Pelttari

 

Metson musiikkiosaston palkinto kannustaa eteenpäin

Tampereen kaupunginkirjasto Metso vastaanotti tiistaina 24. marraskuuta merkittävän tunnustuksen. Opetus- ja kulttuuriministeriö palkitsi Metson musiikkiosaston Vuoden kirjastokehittäjänä 2015. Palkintoperusteissaan OKM:n ylijohtaja Riitta Kaivosoja kertoi Metson musiikkiosaston työstä ja kirjastotilassa tapahtuvasta toiminnasta.

– On syntynyt Metso LIVE, livemusiikin ja kirjaston sisällöt yhdistävä uusi toimintakonsepti. Musiikkiaineistojen avaaminen monikanavaisesti ja yhteistyö musiikintekijöiden sekä erilaisten yleisöjen kanssa on Metson musiikkiosaston menestyksen ydin.

Selvää on, että toiminnan uudenlainen konseptointi toimii. Metso LIVE on juuri sitä työtä, jossa musiikkikirjastojen osaaminen ja into yhdistyvät sisältöihin ja verkottumiseen kirjaston ulkopuolelle.

Kirjastonhoitaja Juhani Koivisto (vas.), palvelupäällikkö Jarkko Rikkilä ja kirjastopalvelujohtaja Pirkko Lindberg vastaanottivat Metson musiikkiosastolle myönnetyn Vuoden kirjastokehittäjä 2015 -palkinnon. Metsolaiset saivat Opetus- ja kulttuuriministeriön tunnustuksen Kirjastopäivillä marraskuussa.

Kirjastonhoitaja Juhani Koivisto (vas.), palvelupäällikkö Jarkko Rikkilä ja kirjastopalvelujohtaja Pirkko Lindberg vastaanottivat Metson musiikkiosastolle myönnetyn Vuoden kirjastokehittäjä 2015 -palkinnon. Metsolaiset saivat Opetus- ja kulttuuriministeriön tunnustuksen Kirjastopäivillä marraskuussa.

Kirjastonhoitaja Juhani Koivisto tuo Metso LIVEen lämpöä hohkaavaa keskustelukulttuuria. Ennen konsertteja tehdyissä keskustelutuokioissa voi kulttuurirajoja ylittyä aivan huomaamatta vaikkapa musiikin, kirjallisuuden, kuvataiteen ja elokuvan suuntaan. Isännän luoma tunnelma ja tapahtumien kotoisuus toimii. Metso LIVEssä asiakkaat todella näkevät ja kokevat musiikkisisältöjen ja kirjastotarjonnan merkityksen osana artistivieraiden musiikkimaailmaa.

Tilaisuudet vakuuttavat myös teknisesti. Tilaisuuksia dokumentoivat videotaltioinnit on tehty huolella, jopa neljällä kameralla. Metso LIVEn äänentoistokin on kunnossa, samoin valokuvaus. Tulosta syntyy, kun hyvät resurssit vapauttavat energiaa luovaan työhön.

* * *

OKM toimi rohkeasti palkitessaan Metson musiikkiosaston, sillä kirjastokehittäjäpalkinto puolustaa musiikkikirjastojen tarvetta ja olemassaoloa. Tunnustus tekee turhaksi harhaiset käsitykset, joissa musiikkiosastot ovat kirjastojen jalkapuolia  juuri ja juuri eteenpäin linkuttavia palveluyksiköitä.

Palkinto kertoo Metsossa tehtävän yhteistyön tasosta. Sitä voi pohtia esimerkiksi akselilla työntekijä  kirjaston johto. Dynaamisen työkulttuurin ytimessä oleva palvelupäällikkö Jarkko Rikkilä on koonnut Metson musiikkiosastolle toimivan tiimin. Työntekijöiden vahvuuksien ja erilaisten signaalien vastaanotto, käsittely ja kanavointi kohti uutta voi tuottaa vaikka mitä. Yhteistyö tiimiläisten ja kirjastopalvelujohtaja Pirkko Lindbergin kanssa on vaatinut varmasti valtavan määrän työtunteja. On hienoa, että tämä aika on Metsossa löytynyt ja hyödynnetty.

Metso on tuonut isojen kirjastojen palveluperinteeseen uutta myös viestinnässä. Tapahtumatiedotus ja julisteet leviävät laajalti kirjastojen kotifoorumeilla, myös Facebookissa ja Twitterissä. Somessa tehty kanssakäyminen on jo luonnollinen osa kirjastotyötä, samoin paikallisen median kanssa toimiminen.

Metsolaisten palkinnonvastaanottajien yhteenkäyvä ajatuksenjuoksu kuvastuu hienosti Riitta Taarastin toimittamassa Kirjastokaistan haastattelussa. Lindberg, Koivisto ja Rikkilä tuovat Metson musiikkiosaston toimintaa esiin oivallisesti toisiaan täydentäen. Yhteinen kirjastotyön näkemys välittyy. Se on luontevaa flow’ta.

* * *

Tiedämme, että yhteistyön ylläpito ja tapahtumien kanssa säätäminen on antoisaa, mutta toisinaan raskasta. Metson musiikkiosaston saama palkinto osoittaa, että musiikkikirjastokentän työn tulokset tunnustetaan. Metso on alan ihmisille voimaannuttava esimerkki keskustelevasta yhteistyöstä, jossa kaikilla on mahdollisuus luoda jotain uutta. Onhan palkinnon tarkoitus myös kannustaa meitä eteenpäin, kohti uusia haasteita.

Tuomas Pelttari

 

Antti Erkkilä – musiikkikirjastotyötä Forssan kaupunginkirjastossa

Forssan musiikkikirjastopalvelut voivat hyvin

Antti Erkkilä.

Antti Erkkilä.

Antti Erkkilä johtaa Forssan kirjaston musiikkiosastoa. Vuonna 2014 Forssassa työt aloittanut Erkkilä kertoo monipuolisesta työstään kulttuurikeskuksen ytimessä. Yhteistyö paikallisten kulttuuritoimijoiden kanssa lisääntyy. Erkkilä uudistaa forssalaisille tärkeän musiikkiosaston toimintaa, muttei unohda syvän kokoelman merkitystä.

* * *

– Olen Antti Erkkilä, 26-vuotias musiikkikirjastonhoitaja Turusta. Suoritin kirjastoalan tradenomiopinnot Seinäjoen ammattikorkeakoulussa, josta valmistuin vuonna 2013. Tällä hetkellä täydennän opintojani informaatiotutkimuksen maisteriohjelmassa Tampereen yliopistossa, sen verran mitä töiltäni ja harrastuksiltani ehdin. Aion yhdistellä opiskeluissani kirjastoaiheisten opintojen lisäksi ainakin musiikkiin, digitaalisiin peleihin ja sosiaaliseen mediaan liittyviä opintokokonaisuuksia.

– Olin ensimmäisen kerran kirjastossa töissä kesällä 2011, Säkylän kunnankirjastossa. Tunsin valinneeni itselleni sopivan alan. Sen jälkeen olen ollut työharjoittelussa Lapuan kirjastossa, kahtena kesänä sijaistamassa Porin kirjastossa ja siviilipalveluksessa Turun pääkirjaston musiikkiosastolla. Terveisiä vaan kaikille entisille työkavereille!

– Olen ollut ensimmäisessä vakituisessa työsuhteessani Forssan kaupunginkirjastossa musiikkiosaston osastonjohtajana reilun puolen vuoden ajan. Vastaan työssäni Forssan kirjaston musiikkikokoelmista kokonaisuudessaan, sekä kaikesta muustakin musiikkiin liittyvästä toiminnasta, kuten soittohuoneesta, musiikin tietopalvelusta ja kirjastossa järjestettävistä musiikkitapahtumista. Perustyöhön kuuluvat tehtävät alkavat olla pikku hiljaa hallussa, ja nyt seuraavaksi olisi tarkoitus alkaa miettimään mahdollisia uusia musiikillisia kehityssuuntia Forssan kirjastossa.

Miten olet viihtynyt uudessa työssäsi?

– Työ on mukavaa ja todella monipuolista. Osastoa on johdettu ammattitaitoisesti jo pitkään ennen minun tuloani, joten suuria muutoksia tai perustoimintoihin liittyvää kehitystyötä ei ole juurikaan tarvinnut tehdä. Musiikkikirjastotyön lisäksi olen saanut hoitaakseni kirjaston digitaaliseen pelaamiseen liittyvät tehtävät, kuten aineistohankinnan. Saimme juuri hankerahoituksen pelikonsoleiden hankintaan Forssan kirjastolle, ja sen suunnittelu olisi edessä tässä kevään aikana. Musiikki- ja peliasioiden lisäksi olen ollut tiiviisti mukana uuden kirjastojärjestelmän hankintaprosessissa.

Forssan kirjaston musiikkiosastoa.– Työhöni tuo lisähaastetta se, että olen ainoa musiikkiaineistoihin erikoistunut kirjastonhoitaja Louna-kirjastojen kimpassa. Jos eteen tulee haastavia musiikillisia luettelointi- tai tietopalvelutilanteita, niin neuvoa ei välttämättä löydy organisaation sisältä. Tämä on toisaalta ollut myös erittäin kehittävää ammatillisessa mielessä. Ja apua saa onneksi tarvittaessa musiikkikirjastokollegoilta ympäri Suomen.

Millainen kirjasto forssalaisilla on? 

– Kirjasto on osa Wahren-keskusta, joka on kaupungin kulttuuri- ja koulutuskeskittymä. Samassa pihapiirissä sijaitsevat kuvataidekoulu, musiikkiopisto, Wahren-opisto ja Forssan museo. Kirjasto palvelee forssalaisia pääosin melko perinteisin keinoin, eli tarjoamalla laadukasta aineistoa ilmaiseksi kaikille sitä tarvitseville. Kirjasto järjestää tapahtumia, jotka keskittyvät yleensä kirjallisuuteen tai musiikkiin. Lisäksi lapsille järjestetään paljon tapahtumia yhteistyössä muiden Wahren-keskuksen yksiköiden kanssa. Perinteisten toimintamuotojen lisäksi kirjasto on alkanut panostaa myös sosiaaliseen mediaan, verkkosivujen sisältöön sekä e-aineistojen hankintaan ja niistä tiedottamiseen.

* * *

Miten musiikki on esillä kirjastossa? 

– Musiikkiosasto sijaitsee näkyvästi keskellä aikuisten kokoelma-aluetta. Kokoelmissa Forssan kirjaston CD-kokoelman esillepanoa.on noin 9 500 CD-äänitettä, 4 500 nuottia ja partituuria, 1 400 musiikkiaiheista kirjaa sekä 300 DVD- ja Blu-ray-julkaisua. Forssan kirjaston musiikkikokoelmat ovat siis poikkeuksellisen laajat kaupungin asukaslukuun nähden. Muihin asukasmäärältään samankokoisiin paikkakuntiin verratessa musiikkiäänitteitä ja nuotteja saattaa olla kokoelmissa jopa tuplamäärä.

– Myös musiikin hankinta- ja lainausluvut ovat asukaslukuun suhteutettuna keskimääräistä korkeammat. Kokoelma on paitsi laaja, myös erittäin tasokas ja monipuolinen. Kiitos siitä kuuluu edeltäjälleni Maija Allénille. Olen jatkanut näiden kriteerien painottamista aineistonhankinnassa, välttäen sortumasta ainoastaan hetkellisesti hyvin kiertävän aineiston hankintaan. Pienen kaupungin musiikkikirjastolla on siinäkin mielessä erityinen asema, että Forssassa ei ole ollenkaan ns. erikoislevykauppaa. Musiikkikirjasto on kaupungin ainoa paikka, mistä on saatavissa vähänkin marginaalisempaa musiikkia CD-muodossa.

Musiikin näyttelykonsepti Näitä levyjä et löydä Spotifysta on sinun ideasi. Aiheesta on esillepanoja jo useassa kirjastossa. Miten Forssassa?

– Näyttely on ollut hyvä tapa tuoda esille verkkomusiikin ja fyysisten äänitteiden Näitä levyjä et löydä Spotifysta esillä Forssan kirjastossa.eroavaisuuksia. Forssassa levyjä on lähtenyt hyvin lainaan. Uusia Spotifysta puuttuvia levytyksiä tulee vastaan aina aika ajoin, ja pyrin pitämään näyttelyn levyvalikoiman elävänä. Jossain vaiheessa varmasti vaihdan näyttelyn johonkin toiseen, mutta toistaiseksi sillä on kysyntää.

Miten Forssan kirjasto toimii verkossa?

– Forssan kirjasto on Facebookissa ja Instagramissa (@forssankirjasto). Musiiikki on pääosin esillä Facebookin puolella, Instagramissa keskitytään enemmän lasten- ja nuortenosastoon. Facebookin musiikkiaiheiset päivitykset ovat pitäneet sisällään mm. kuvia osaston näyttelyistä, linkkejä ajankohtaisiin musiikkiaiheisiin uutisiin sekä tiedotusta musiikkitapahtumista. Olen pyrkinyt liittämään kirjaston fyysiset kokoelmat osaksi sosiaalisen median päivityksiä, esimerkiksi luomalla päivitykseen linkin aineiston saatavuuteen kirjastoissa, tai lisäämällä siihen kuvan kirjaston tiloista tai aineistosta.

– Somen lisäksi musiikki on esillä myös kirjaston kotisivuilla. Sivusto on uudistunut kokonaan kevään 2015 aikana. Niiltä löytyy Louna-kirjastojen musiikkipalveluiden perustietojen lisäksi linkkiosio Poimintoja musiikkimaailmasta, jonne keräilen kiinnostavia verkkojuttuja ja muuten vaan ajankohtaisia uutisia. Näihinkin pyrin liittämään kirjaston tarjonnan mukaan lisäämällä linkin aineistotietokantaan.

– Musiikkiuutuuksia-osiosta löytyy PDF-muotoisen uutuusluettelon lisäksi Spotify-soittolista, jota päivitän aina kun kirjastolle saapuu uutta lainattavaa. Näiden lisäksi sivuille on listattu mielenkiintoisia musiikin verkkolehtiä ja blogeja, verkkosivustoja jotka tarjoavat nuotti- ja tabulatuuriaineistoa vapaasti sekä musiikin tiedonhaussa hyödyllisiä verkkopalveluja.

Miten paljon musiikkia hankitaan?

– Musiikkiäänitteitä on viime vuosina hankittu vajaan 600 kappaleen vuosivauhdilla ja nuottikokoelma on kasvanut vuosittain yli sadalla nimekkeellä. Musiikkiaiheisia DVD- ja Blu-ray-levyjä on hankittu yleensä muutamia kymmeniä kappaleita vuodessa. Hankintaluvut ovat Forssassa asukasmäärään suhteutettuna melko korkeat, ja kysyntäkin on hyvä.

– Lounais-Hämeen musiikkiopisto sijaitsee fyysisesti samalla alueella kuin kirjastomme, ja tämä vaikuttaa erityisesti nuottien ja soitonoppaiden hankinta- ja lainausmääriin. Levyjä lainataan paljon suhteessa Forssan asukaslukuun, ja striimauspalvelu Naxos Music Libraryn käyttökin on melko vilkasta. Pyrimme hankkimaan laajasti uutuuslevyjä, koska kysyntää on paljon. Laajamittaiseen levyjen varastointiin emme ole ryhtyneet, vaikka Suomessa ei olekaan kansallinen CD-varastointi aivan parhaassa mallissa. Parannusta odotellessa tähän asiaan.

* * *

Millaista paikallinen musiikkielämä on?

– Asun ainakin vielä toistaiseksi Turussa, joten kirjaston ulkopuolinen Forssa on jäänyt itseltäni osin hieman pimentoon. Musiikkitapahtumissa olen ehtinyt jonkin verran käydä. Klassisen musiikin konserttien lisäksi täällä järjestetään esimerkiksi jokavuotinen Tyykijazz-tapahtuma, puistokonsertti Forssa Unplugged ja uutuutena on kuukausittain legendaarisen Ravintola Sävelen tiloissa järjestettävä Vox-klubi, jossa ensimmäisenä esiintyjänä on 22-Pistepirkko. Toukokuussa Sävelessä nähdään Kauko Röyhkä ja Tiisu.

Miten uudistat Forssan kirjaston musiikkitarjontaa?

– Ensi keväästä alkaen olisi tarkoitus järjestää useammin keikkoja ja konsertteja kirjaston tiloissa. Seuraava musiikkitapahtuma on Akkajee-kansanmusiikkiduon konsertti 17.4. Muitakin musiikkiaiheisia tapahtumia, kuten luentoja tai työpajoja olisi mukava järjestää. Kirjaston soittohuoneessa on ollut pystypiano jo kauan, ja sinne on juuri hankittu akustinen kitara asiakkaiden soitettavaksi kirjastossa. Lainattava Ukulele-paketti on myös suunnitelmissa, ja näillä näkymin se toteutetaan ensi syksynä. Äänitepuolella olen alkanut kerätä pientä varastoa ns. klassikkolevyistä, jotka eivät kuitenkaan kierrä erityisen aktiivisesti. Näin osastolla oleva levykokoelma pysyy tuoreempana, ja osa vanhoista levyistä saadaan myös pidettyä lainauskierrossa mukana.

* * *

Miten paljon kulutat itse musiikkia?

– Lähes kaiken kuuntelemani musiikin toistan fyysisten tallenteiden avulla, ja käytän CD-soitin Forssan kirjastossa.aktiivisesti sekä Forssan että Turun kirjastojen levykokoelmia. Työmatkoilla soivat kirjasto-CD:t, kotona levykaupasta hankitut vinyylit. Töissä taas tulee käytettyä netin musiikinkuuntelupalveluita, kuten Deezer, SoundCloud, Bandcamp ja YouTube, muutamia mainitakseni. Nämä ovat erityisen käteviä kirjaston levyhankintoja tehdessä, mutta parhaimman ja kokonaisvaltaisimman kuuntelukokemuksen saa mielestäni fyysisiltä äänitteiltä.

Teet myös itse musiikkia. Millaista?

– Soitan bassoa Karoliina Kuutio -nimisen artistin kanssa. Ystäväni tekee musiikin ja minä sovitan siihen basso-osuudet päälle. Musiikki on vahvasti lauluun ja pianoon nojaavaa, unenomaista maalailua. Asiasanoista käyttäisin ehä seuraavia: popmusiikki, elektroninen populaarimusiikki sekä laulaja-lauluntekijät. Kävimme juuri studiossa äänittämässä muutaman kappaleen, mutta ne ovat vielä miksausvaiheessa. Ne ilmestynevät piakkoin Karoliina Kuution SoundCloud-sivulle, josta löytyy tällä hetkellä pari vanhempaa demoäänitettä.

Kuvat: Maija Pietilä.

Tuomas Pelttari, toim.

Asiakaspalvelun ja kokoelmatyön ytimessä – Ilja Vesterinen, Kirjasto 10

Kokoelmatyöstä vastaava Ilja Vesterinen kertoo Kirjasto 10:n konseptista ja palveluista. HelMet-kirjaston konsertit ovat suosittuja, Vinyylibaariin ja äänitystiloihin on runsaasti varauksia, henkilökohtaisten musiikkivalmentajien palvelut tulivat jäädäkseen. Entä miten musiikin kokoelma elää Kympissä? Millä tavalla Tikkurilan suuri musiikkivarasto eli Saundiholvi liittyy tähän kaikkeen?

Ilja Vesterinen: – Kirjasto 10:n palvelujen kehittämistä ohjaavat ennen kaikkea asiakkaat muuttuvine tarpeineen. Palveluja kehitetään aktiivista ja omatoimista kirjastoasiakasta varten ja tulevaisuuden tavoitteena häämöttää Keskustakirjasto ja kirjastopalveluiden kysyntä ja tarjonta vuonna 2018.

Ilja Vesterinen kokoelmien ääressä Kirjasto Kympissä.

Ilja Vesterinen kokoelmien ääressä Kirjasto Kympissä.

– Olen vastannut Kirjasto 10:n musiikkikokoelman kehittämisestä vuodesta 2010 lähtien. Kympin laajan palvelutarjonnan myötä olen vuosien varrella nähnyt kirjastotyötä myös kokoelmien tuolta puolen, tapahtumatuotannosta palvelukonseptien muotoiluun. Kirjastoalaa opiskelin Turun ammattikorkean kirjasto- ja tietopalveluohjelmassa. Musiikillinen sisällöntuntemus on kasaantunut erilaisten musiikkiharrastusten, kuten keikkatoiminnan, musisoinnin ja tietysti levyjen kuuntelemisen parissa.

Miten palvelette Kirjasto Kympin asiakkaita?

– Perinteisin osa Kympin palveluja ovat musiikkikokoelmat tietopalveluineen. Pasilan pääkirjaston musiikkikokoelmat siirtyivät taannoisen Musiikkiaseman kautta Kymppiin vuonna 2005. Kympin CD-lainaus on huippuvuodesta 2008 lähes puolittunut, eli seuraamme valtakunnallista laskevaa trendiä. Vuonna 2013 CD-levyjämme lainattiin 243 000 kertaa. Lainauskierron rauhoituttua (parhaimmillaan levyjen keskikierto oli yli 10) myötä myös kokoelmia on karsittu. Lähes 50 000 CD-levyn kokoelmasta on siirrytty 30 000 levyn avokokoelmaan, jota kuvaakin paremmin sana ”valikoima”. Valintatyössä on epäsuorasti hyödynnetty asiakkaiden lainauskäyttäytymisellään antamaa palautetta: nollalainoja ei Kympin hyllyissä säilytetä. Nuottikokoelmaa on uusittu tarmokkaasti, eikä sen koko tai käyttö ei ole vuosien saatossa muuttunut. Musiikkiaiheista tietokirjakokoelmaa on sen sijaan lainauksen hiivuttua supistettu kovalla kädellä.

– Kympin palveluajatukseen sisältyy aktiivisen musiikinharrastajan palveleminen: Kympin treeni- ja äänityshuoneet instrumentteineen ovat jatkuvasti kovassa käytössä. Myös tapahtumatoiminta on selvästi musiikkipainotteista, ja konsertteja on lähes viikoittain.

Millainen musiikkikokoelman asema on Kympissä?

– Kympin kokoelma muuttuu yhä enemmän perinteisen yleiskokoelman suuntaan Keskustakirjaston häämöttäessä yhä lähempänä. Töölön kirjaston pitkän remontin myötä Kymppiin siirrettiin tuhansia niteitä kaunokirjallisuutta. Kymppi tarjoaa edelleen Helsingin suurimman kokoelman levyjä ja nuotteja, asiantuntevaa musiikkiaiheista tietopalvelua sekä monia ainutlaatuisia musiikkipalveluita.

Millaisia uudistamistarpeita kokoelmatyössä on?

– Fyysisillä alustoilla liikkuvan sisällön kokoelmatyö on kriisissä digitaalisten, helposti selattavien ja saavutettavien laajojen verkkokokoelmien tultua asiakkaidemme saataville. Kokoelmien kehittämisessä on otettava huomioon aineiston sisällön lisäksi formaattikysymyksiä: onko tälle sisällölle kysyntää juuri tässä muodossa? Onko syytä kasata mahdollisimman laajaa kokoelmaa, kun verkko vie tarjonnan määrässä kuitenkin voiton? Kympin kokoelmatyössä painotetaan relevanssia ja työntekijöiden sisältöasiantuntijuuden hyödyntämistä, ja sitä tehdään yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Kokoelmaa kehitetään yhä enemmän selailtavan valikoiman suuntaan ja vähälle huomiolle jäänyttä pitkää häntää siirretään Tikkurilan musiikkivarastoon.

– Ideaalitilanteessa kirjasto tarjoaisi laadukkaat kokoelmansa myös verkossa. Sisältöjä kauppaavat yritykset ottavat kuitenkin kaiken irti siitä, että kirjastolla ei verkossa ole samanlaisia oikeudellisia privilegioita kuin fyysisten aineistokappaleiden maailmassa. Kirjaston vaihtoehtona e-maailmassa onkin usein karvalakkiversio netin maksullisista sisältöpalveluista tai pidättäytyminen fyysisen aineiston tarjoamisessa. Jälkimmäinen on perusteltu ratkaisu silloin, kun verkon ilmaispalvelutkin pesevät kirjastolle kaupatut e-tuotteet. Erityisesti musiikkiäänitteiden suhteen internet vaikuttaa olevan melko tyydytetty, joten suuria sisällöllisiä paukkuja kirjaston tuskin kannattaa sinne pistää.

***

Kympissä on pienennetty musiikin avokokoelmaa. Millä periaatteilla poistoja ja siirtoja tehdään?

– Kympin CD-levyjen avokokoelma on viidessä vuodessa pienentynyt 50 000 levystä 30 000 levyyn. Nuottikokoelma ei ole kooltaan merkittävästi muuttunut, koska nuottien kysyntä on pysynyt ennallaan. Poistoja ja siirtoja määrittää Kympissä pitkälti lainauskierto ja rajallisen pinta-alan asettamat paineet: nollalainat antavat tilaa kiertävälle aineistolle sekä asiakkaille. Kiertävää materiaalia ei Kympistä poisteta.

Ilja Vesterinen.

Kuinka paljon Kympissä tehdään varastosiirtoja?

– Varastosiirtoja tehtiin kovimpina poistovuosina yli tuhat vuodessa, mutta nyt määrät pyörivät vuositasolla sadoissa kappaleissa. Kymppi hankkii paljon levyjä, joita ei löydy muualta seudulta. Varastosiirrot tulevat siis jatkumaan.

Miten aineisto kulkeutuu teiltä musiikkivarastoon?

– Varastointikriteerit täyttävä aineisto on käsitellään rekisteritasolla valmiiksi Kympissä, josta se lähetetään varastoon tarroitusta ja mahdollista täydennysluettelointia varten. Jää nähtäväksi, millaisiksi varastointikäytännöt tulevaisuudessa muuttuvat.

Millaista palauttetta saatte uudistamisesta ja kokoelmatyön linjauksista?

– Tiukkaa sanallista palautetta tulee usein, mutta se on usein ristiriidassa käyttötilastoiden kanssa. Esimerkiksi taidemusiikin kokoelmien pienentäminen on herättänyt suoranaista paheksuntaa, mutta taidemusiikin lainaus jatkaa silti laskuaan. Joskus harvoin joku saattaa kavahtaa aineiston sisältöä, kuten black metalin jumalanpilkkaa tai reggaen homofobiaa. Me teemme työtä pop- ja rockmusiikin kanssa, jossa usein tieten tahtoen rikotaan rajoja ja provosoidaan, ja jota luodaan hyvin erilaisissa kulttuuriympäristöissä. En nähdäkseni ole asemassa, jossa voisin torjua asiakkaan levytoiveen sillä perusteella, että sen sisältö saattaa toista asiakasta närkästyttää.

– Parasta palautetta sekä sisällöltään että käyttöarvoltaan ovat kokoelman käyttötilastot ja hankintatoiveet. Niistä näkee, mikä asiakkaita kiinnostaa, ja mihin suuntaan valikoimaamme tulee kehittää.

Entä palaute HelMet-musiikkivarastosta?

– Asiakkaamme ovat oppineet Tikkurilan musiikkivaraston aineiston arvon viimeistään tietopalvelussa, jossa yhä useammin käännytään musiikkivaraston kokoelmien puoleen kun avokokoelmasta ei etsittyä kappaletta löydy. Kuluneena vuonna varastosta Kymppiin tilatun aineiston määrä on silminnähden kasvanut, mikä johtunee paitsi varaston kokoelman koon kasvusta, myös Kympin siirtymisestä maksuttomiin itsepalveluvarauksiin. Tämä on nähdäkseni parasta mahdollista palautetta.

30 000 CD-levyn lisäksi Kirjasto Kympistä voi lainata myös Saundiholvin eli Tikkurilan musiikkivaraston aineistoja. Kirjastossa on oma hylly varaston aarteille.

Kympin kokoelmassa on noin 30 000 CD-levyä. Kympistä voi lainata myös Saundiholvin eli Tikkurilan musiikkivaraston aineistoja. Kirjastossa on oma hylly varaston aarteille.

Tikkurilan musiikkivaraston tulevaisuus huolestuttaa asiakkaita ja kirjastoammattilaisia. Miten Kirjasto 10 on osallistunut musiikkivaraston aseman edistämiskampanjaan #Saundiholvi?

– Kymppi osallistui Saundiholvikampanjaan tilaamalla runsaat määrät varaston helmiä kirjastoomme, jossa ne laitettiin näkyvälle paikalle lainattaviksi. Valikoiman yhteydessä tiedotettiin Musiikkivaraston kokoelmista ja niiden käyttömahdollisuuksista. Tavoitteena oli häivyttää ”varastomaista” mielikuvaa ja esitellä varastoa erilaisten aarteiden ja helmien kautta, asiakkaille tarkoitettuna palveluna. Musiikkivarasto on mahdollistanut avokokoelman kehittämisen selailtavan valikoiman suuntaan niin, että asiakas saa edelleen halutessaan kiinni kokoelman pitkästä hännästä.

***

Miten Vinyylibaari toimii?

Vinyylibaariin tehdään maksimissaan kahden tunnin varaus puhelimitse, verkossa tai paikan päällä kirjastossa. Lainaamme myös laadukkaat kuulokkeet digitointi- tai kuuntelukäyttöön. Baarissa voit digitoida aineistoa tai vaikkapa tutustua kirjaston vinyylikokoelmaan. Musiikkitapahtumissa baarin kahta levysoitinta voidaan hyödyntää DJ-käytössä.

Helppokäyttöisen huipputekniikan lisäksi Vinyylibaarissa on tarjolla toistatuhatta LP-levyä.  Voit varata lisää musiikkia musiikkivaraston yli 12 000 LP-levyn kokoelmasta.

Helppokäyttöisen huipputekniikan lisäksi Vinyylibaarissa on tarjolla toistatuhatta LP-levyä. Voit varata lisää musiikkia musiikkivaraston yli 12 000 LP-levyn kokoelmasta.

– Vinyylibaarin ahkerimmat käyttäjät ovat äänitearkistojaan digitoivia kanta-asiakkaita. Myös satunnaisia levynkuuntelijoita käy kauempaakin. Valikoimassa on 1200 LP-levyä. Kympissä säilytetään myös Love Recordsin katalogia alkuperäisinä levyinä, joista on mahdollisuus nauttia ainoastaan Vinyylibaarissa. Muista HelMet-kunnista Kymppiin varattu aineisto saapuu tavallisesti kolmessa arkipäivässä.

***

Millaista palvelua musiikkivalmentajat antavat?

Musiikkivalmennus on kiireetöntä ja vapaamuotoista tietopalvelua, jossa asiakas on pääosassa. Varsinaista musiikinopetusta emme tarjoa, mutta musiikilliset horisontit laajenevat varmasti ammattilaisten käsittelyssä. Tyypillisesti asiakas ottaa yhteyttä valmennustiimiin, joka alkaa koostaa asiakkaalle pakettia toivotusta aiheesta. Musiikkivalmennus edellyttää musiikkiasiantuntemuksen ja tiedonhakutaitojen lisäksi laajaa kokoelmaa, ja oman avokokoelmamme supistuessa musiikkivalmentajat tukeutuvat yhä enemmän Tikkurilan musiikkivaraston levyihin. Joitakin valmennuksia on suoritettu Spotifyn avulla, mutta suurin osa asiakkaista haluaa valmennuksen tulokset kotiinsa levyinä ja kirjoina.

Miten suosittu palvelu musiikkivalmennus on?

– Ensimmäisenä toimintavuotena 2012–2013 valmennuksia toteutettiin yli sata. Sittemmin tahti on rauhoittunut, mutta toimeksiantoja tulee yhä miltei viikottain.

Miten paljon musiikkivalmennus vie työaikaa?

– Kympin henkilökunnassa on useita musiikkikirjastoammattilaisia, joiden yhdistetty erikoisasiantuntemus on tehnyt musiikkivalmennuksen kaltaisen palvelun mahdolliseksi. Kun aihe on jotensakin ennestään tuttu, voi valmennuspaketin kasata muutamassa tunnissa, ja nopeimmillaan valmennuksia on tehty valmistelemattakin. Täysin vieras aihe, kuten vaikkapa keskiaikainen korealainen rumpumusiikki, voi vaatia lähestymiskulmasta riippuen vaatia enemmän töitä.

Tuomas Pelttari, toim.

Seuraa tiedotusta Kirjasto 10 Facebook– ja HelMet-kotisivulta.

Uusintakierros: Kun Saundiholvi aukesi – Hanna Saloranta ja Marika Nikula

HelMet-kirjastojen musiikkivarastokampanjaan #Saundiholvi liittyvät haastattelut tuodaan uusintakierrokselle blogiin Musiikki kuuluu kaikille. Hanna Salorannan ja Marika Nikulan haastattelu julkaistiin alun perin 7.10.2014 Kirjastot.fi-palstalla Ajankohtaista musiikissa.

***

Kampanja Saundiholvi auki! herättää ihastusta, ihmettelyä ja uteliaisuutta somessa. Alkusyksystä 2014 Kallion kirjastosta alkanut näyttelyiden sarja tuo esiin Saundiholvin eli Tikkurilan musiikkivaraston aarteita. Pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet-tietokannasta löytyy suuri ja hyvin dokumentoitu musiikin varastokokoelma. Se on kiehtova musiikin muisti, joka kiinnostaa asiakkaita.

Saundiholvin aarteita on ollut harvoin tällä tavoin tarjolla, mutta nyt tilanne on muuttunut. Suoraan näyttelyistä lainaamisen rinnalla myös Saundiholvista lähtevien varausten ja kaukolainojen määrä kasvaa nopeasti. Kampanja #Saundiholvi elää vahvasti Facebookissa. Erikoiskirjastonhoitaja Hanna Saloranta Itäkeskuksen kirjastosta ja erikoiskirjastovirkailija Marika Nikula Kallion kirjastosta ovat olleet mukana nostamassa Vantaalla sijaitsevaa Saundiholvia someen ja kirjastoihin.

Miten kampanja Saundiholvi syntyi?

Hanna Saloranta: – Musiikkikirjastotyötä Helsingin kaupunginkirjaston eri toimipisteissä tekevät kokoontuivat Pasilan kirjastossa toukokuussa 2014. Yksi suurta huolta herättänyt keskustelunaihe oli Tikkurilan HelMet-musiikkivaraston tulevaisuus. Miten tämän lainaluvuissa nousussa olevan yksikön toiminta organisoidaan, kun OKM:n rahoitus päättyyy vuoden lopussa?

– Muistelen lounastauolla maininneeni Outi Rantaselle ja Marika Nikulalle, että meillä Itäkeskuksen kirjaston musiikkiosastolla tullaan järjestämään jokin näyttely musavaraston aineistosta vielä samana keväänä. Alettiin siinä keskustella enemmänkin näyttelyasioista – ja kas, tulos on tämä!

Marika Nikula: – Kampanja syntyi ideasta, päähänpistosta. Ajatuksesta, että nyt pitää tehdä jotain ja iloisemmalla meiningillä. Isolla joukolla niin, että tulisi näkyvyyttä ja varaston tulevaisuuteen kohdistuisi huomiota myös talon ulkopuolelta. Kollegani erikoiskirjastonhoitaja Outi Rantanen puhui asiasta parille muilla osastoilla työskenteleville musiikkia harrastavalle ihmiselle täällä Kallion kirjastossa. Outi jäsenteli suunnitelmat ja yhteenvedon, joka jaettiin osallisille sähköpostitse.

Kai Karmanheimo tarttui myös asiaan. Hän tietää kaikesta paljon musiikista, ja on tottunut kirjoittaja. Kai valitsi näyttelyn levyt ja kirjoitti niihin kuvailutekstit. Kirjasto 10 lähti myös mukaan ja Itis jatkoi vähän myöhemmin.

– Sovittiin myös, että musiikkivarastolle keksitään uusi svengaavampi nimi. Kyselin ehdotuksia kavereiltani somessa, ja sain monta hauskaa ja hulvatonta ehdotusta. Lempparini Melumaja oli liian punk, joten Saundiholvi valittiin. Kiitos siitä Ilmarille!

#Saundiholvi näkyy ja tuntuu somessa. Millainen Facebookin rooli on ollut?

MN: – Aktiivinen. Ripustin levyjä kirjaston seinälle ja printtasin siihen ison Saundiholvin alle. Ohikulkijat alkoivat kiinnostua, mutta some oli tärkein kanava. Valokuvat ja Kain tekstit nousivat somessa paremmin esiin. Hashtag #Saundiholvi laitettiin kokeeksi.

SaundiholviItisKollaasi

HS: – Olisikin kiva tietää, onko kukaan tullut kirjastoon ihan vain varta vasten katsomaan näyttelyä nähtyään mainoksen kirjaston sivulla Facebookissa! Ainakin people reached-laskuri näyttää tämän uutisen tavoittaneen moninkertaisen määrän ihmisiä viimeaikaisiin, ei-musiikkiaiheisiin postauksiin verrattuna. Lämmin kiitos kollegoille, musiikkikirjastotoiminnan ystäville ja kaikille, jotka ovat jakaneet ja tykkäilleet näyttelystä Saundiholvin aarteita! Aivan varmasti moni on nyt sosiaalisen median kautta tiedostanut paremmin musiikkivaraston aarteiden olemassaolon.

Millaista palautetta olette saaneet kampanjasta?

HS: – Itiksen näyttelystä saa myös lainata vapaasti. Näyttely sijaitsee aivan kirjaston pääsisäänkäynnin tuntumassa, musiikkiosaston reunamilla. Käytännössä kaikki kirjastoon tulevat kulkevat sen ohi – ja värikkäät levynkannet ovat saaneet monet pysähtymään. Moni asiakas on lukenut infotekstin, jossa kerrotaan musiikkivaraston toiminnan peruslähtökohdat ja kuvataan varastokokoelman laajuutta selkein luvuin.

– Näytteillä olevista CD-levyistä iso osa lähti heti lainaan, vinyyleistäkin pari, eli ilmeisesti aineisto on ollut kiinnostavaa! Onneksi olimme varautuneet tähän tilaamalla varastosta tarpeeksi täydennysmatskua. Varsinaista suullista palautetta on tullut muutama, kaikki kiittäviä ja ilahtuneen yllättyneitä. Tällaista reaktiota toiveikkaasti odotimmekin.

Millainen merkitys Tikkurilan musiikkivarastolla on asiakkaille?

HS: – Kysymyksessä on korvaamattoman arvokas ja ainutlaatuinen musiikkiaineistokokoelma: syvyys, laajuus, harvinaisuudet, loppuunmyydyt painokset, klassikot, rinnakkaiset versiot etc. Kirjaston näkökulmasta varaston kattava aineisto auttaa asiakaspalvelussa. Eikä kaikkea kivaa voi millään pitää avohyllyissä…

Miten kampanja jatkuu?

MN: – Konseptilevyistä tulee Kallion kirjastoon parin viikon postailu ja ripustus, jota varten Kai on jo alkanut kirjoittaa tekstejä. Sittenhän meitä odottaakin jo valtakunnallinen Madonna-myllytys. Pidemmälle emme ole vielä miettineet. Rajojahan ei ole ja kaikki on mahdollista. Ja #Saundiholvi on vapaasti kaikkien käytössä, tägättynä se saa näkyvyyttä ympäri Suomen, vaikka näyttely olisikin paikallinen.

 

Lisätietoja

Hanna Saloranta
Itäkeskuksen kirjasto
09 3108 5790
Facebook: Itäkeskuksen kirjasto

Marika Nikula
Kallion kirjasto
09 3108 5753
Facebook: Kallion kirjasto, Twitter: @KallionKirjasto.

Tuomas Pelttari, toim.

Mitä musiikkiosastolla tehdään?

Osastonjohtaja Laura Airaksinen kertoo Kuopion pääkirjaston musiikkiosaston arjesta, asiakaspalvelusta ja työntekijöiden moninaisista työnkuvista.

***

Kaupunginkirjaston musiikkiosastolla työskentelee seitsemän henkilöä. Musiikki- ja kieliaineistot on keskitetty meille. Musiikkiosastolta saat avun musiikki- ja kieliharrastuksiin: nuotit, äänitteet, musiikkiaiheiset kirjat ja DVD:t, eri kielten kurssi- ja sanakirjat, äänitteelliset kielenopiskelupaketit, lukemistoja ja paljon muuta. Päivittäinen asiakaspalvelu- ja neuvontatyö on vain osa työtämme. Teemme paljon sellaisia hommia, joita asiakas ei kirjastossa käydessään tule ehkä ajatelleeksi.

Normipäivä

Ennen kuin kirjasto ja musiikkiosasto avataan, pitää tehdä monta juttua. Koneet käynnistellään, kassa lasketaan ja perjantaiaamuisin tilitetään. Edellispäivänä palautetut hyllytetään ja tarkistetaan muutenkin osaston yleisilme, että hyllyt ovat ojennuksessa ja kirjat, levyt ja nuotit omilla paikoillaan. Katsotaan, onko muihin kirjastoihin tilattu meidän aineistoa ja käsitellään nämä varaukset, ja viedään kirjaston logistiikkakeskukseen. Kuljetukset kaupunkialueen kirjastojen välillä kulkevat arkena joka päivä. Saapuneet uudet musiikkilehdet tarroitetaan ja laitetaan valmiiksi asiakkaiden luettavaksi.

Pääkirjasto on arkisin auki klo 10-19. Tänä aikana musiikkiosaston henkilökunta palvelee asiakkaita kirjaston ensimmäisessä kerroksessa. Ilona, Lauri ja Tiina työskentelevät lainaus- ja palautustiskissä, jossa hoidetaan lainaamisen ja palautusten lisäksi mm. maksu- ja korvausasioita, varausten ja tulosteiden noutoa, neuvotaan asiakkaita digitoinnissa ja nettikoneilla. Yleensä meillä on työkokeilijoita joukossamme: he pääsevät tutustumaan kirjastoalan töihin ja ovat apunamme hyllytyksessä, järjestelyssä ja asiakaspalvelussa.

Kirjaston musiikkiosastolla

Jos sinulla on jotain kysyttävää musiikista tai kieliaineistoista, kannattaa ottaa yhteys musiikkiosaston neuvontaan. Neuvonnassa sinua auttavat Eeva, Laura, Nanna ja Ulla. Päivittäin selvittelemme jos jonkinlaisia kysymyksiä: ”Löytyisiköhän rubato-osuuden sisältävää nuottia kappaleesta Brother, can you spare a dime?“, ”Voisitko suositella minulle jotain todella romanttista musiikkia?” tai ”Onkohan olemassa väreistä kertovaa musiikkia?”. Asiakkaat kysyvät myös suosituksia kielikursseista: ”Haluaisin oppia puhumaan italiaa, mistähän minun kannattaisi aloittaa?”

Opastamme asiakkaita myös verkkokirjaston käyttöön ja omatoimiseen tiedonhakuun. Syksyisin meillä käy usein lukiolaisryhmiä, joille kerromme musiikkiosaston palveluista ja vinkkaamme hyvistä musiikkiaiheisista tiedonlähteistä.

Kiertokulku – ”hyvää kannattaa odottaa”

Mietitkö, miksi uutuuslevy ei ole kirjastossa samaan aikaan kuin levykaupan hyllyssä? Ennen kuin levy, nuotti tai kielioppikirja päätyy kirjaston hyllyyn, kulkee se monen työntekijämme kautta. Musiikkiosastolla tehdään hankintoihin liittyvät työt alusta loppuun itse. Laura tekee päätökset musiikkiaineistojen hankinnasta ja Ulla kieliaineistoista. Lisäksi tilauksia tehdään asiakkaiden toiveiden mukaan: saamme lähes joka päivä hankintatoiveita uutuuslevyistä ja muusta aineistosta. Koska me molemmat hankintoja tekevistä työskentelemme asiakaspalvelussa, meillä on hyvä tuntuma siihen, millaiselle aineistolle on kysyntää ja mitä kannattaa tilata. Myös kollegat esittävät meille hankintaehdotuksia.

Kirjaston aineistot tilataan monesta eri paikasta. Musiikkiosastolle tilataan siis mm. nuotteja, äänitteitä, kirjoja ja DVD-levyjä. Hankintoja tehdään kirjaston kokoelmapolitiikkan mukaisesti tavoitteena ylläpitää tarpeeksi monipuolinen ja laadukas kokoelma, jotta kaikille löytyisi jotain mielenkiintoista (emme siis tilaa pelkkää Cheekiä, Suvi Teräsniskaa tai vaikkapa englannin kielikursseja!).

Tilaukset lähetetään kirjastojärjestelmä Origon kautta suoraan hankintapaikkoihin tai jos se ei onnistu, niin tilaukset täytyy syöttää tietokantaan käsin eli luetteloida ne ns. minitiedoin. Kun meille tulee uusia kirjoja tai levyjä, niin lähetyksistä tarkistetaan, sisältävätkö ne oikeat tuotteet, ovatko hinnat, alennusprosentit ja arvonlisäveroprosentit oikein tietokannassamme, täsmäävätkö laskut ja kirjastojärjestelmän tiedot. Tämä on tarkkaa puuhaa!

Uutuushyllyn täkyjä

Kun aineisto on käsitelty saapuneeksi, se menee luetteloitavaksi. Kirjaston aineistosta tallennetaan siis paljon tietoa tietokantaan, josta voidaan sitten eri kriteerien perusteella hakea tietoa. Luettelointia tehdään, jotta asiakaspalvelussa voimme löytää asiakkaan kysymyksiin vastaukset. Kuten yllä kerrottiin, kysymykset ovat toisinaan kinkkisiä, ja hyvin luetteloitu kokoelma on edellytys, että voimme vastata asiakkaiden kysymyksiin. Musiikkiosastolla musiikkiaineiston luetteloinnin hoitavat Eeva ja Nanna, kieliaineiston Ulla. Eeva huolehtii klassisen musiikin luetteloinnista ja Nanna populaarimusiikin.

Kun levyn, kirjan tai nuotin tiedot on tallennettu eli luetteloitu tietokantaan, pitää aineistoon vielä laittaa kirjaston leimat, merkinnät ja tarrat, joiden avulla aineisto sitten löytyy hyllystä omalta paikaltaan. Kirjastovirkailijamme Ilona ja Tiina hoitavat aineiston lainauskuntoon saattamisen. Osa kirjoista tulee meille valmiiksi muovitettuna, mutta osa muovitetaan täällä itse. Yksi kielikurssipaketti saattaa sisältää monta kirjaa ja monta CD:tä, joten ne täytyy merkitä tarkkaan, jotta tiedämme, mikä levy ja kirja kuuluvat mihinkin pakettiin.

Kun levy, kirja tai nuotti vielä käsitellään kirjastojärjestelmän kautta ”hyllyssä” –tilaan, niin vihdoin se voidaan laittaa esille uutuustelineeseen asiakkaidemme iloksi!

Mitä kirjastotyöntekijä tekee tiskissä asiakaspalvelun lisäksi?

Mietitkö, mitä kirjastotyöntekijä tekee tiskissä silloin, kun asiakasta ei ole palveltavana? Niin sanottuja sisätöitä tehdään myös asiakaspalvelun ohessa. Asiakaspalvelun hiljaisempina hetkinä teemme paljon yllämainittuja hankintoihin liittyviä töitä. Lisäksi esimerkiksi vanhojen luettelointitietojen korjaamisessa on loputon työ: vanhasta aineistosta on saatettu laittaa tiedot puutteellisesti tai väärään kohtaan. Kun tiedot ovat oikein, niin asiakas voi itsekin löytää levyn verkkokirjastosta.

Ulla ja Laura ovat myös mukana kirjaston www-työryhmässä eli tuottavat sisältöjä kirjaston verkkosivuille. Ulla on erikoistunut kuvaamiseen ja kuvankäsittelyyn, ja näitä töitä hän tekee myös asiakaspalvelun lomassa. Laura kirjoittaa musiikkijuttuja verkkokirjastoon, editoi ja hallinnoi verkkosivuja sekä päivittää kirjaston Facebook– jaTwitter-sivuja.

Musaosastolla työskentelevä Lauri on oman työnsä ohessa kirjaston tiedottaja. Lauri tiedottaa asioista kirjaston henkilökunnalle ja tiedotusvälineille sekä päivittää kirjaston verkkosivuja, Facebookia  ja Twitteria. Lauri huolehtii, että oma henkilökuntamme ja asiakkaamme saisivat tiedon kirjaston tapahtumista, luku- ja runopiireistä sekä näyttelyistä eli kaikesta mitä kirjastossa tapahtuu.

Musiikkiosastolla järjestetään paljon aineistonäyttelyjä: tällä hetkellä meillä on kesämusiikin näyttely jakesäbiisiäänestys sekä Kuukauden artisti –näyttelynä Olavi Virran musiikkia. Näyttelyjäkin voi suunnitella tiskityön lomassa. Tiina, Eeva ja Lauri ovat päävastuussa musiikkiosaston aineistonäyttelyistä. Musiikkiosastolla on lainattavissa myös makupalapusseja, joihin kokoamme 5 CD-levyn valmiin paketin aiheesta tai musiikkityylistä. Pusseja täytetään myös asiakaspalvelun lomassa.

Vinyyliaarteita

Perustyömme ohella olemme viime aikoina järjestäneet musiikkitapahtumia yhteistyössä musiikkioppilaitosten (Sibelius-Akatemia, Savonia-AMK ja Kuopion konservatorio) ja koulujen kanssa. Ohjelmassa on ollut mm. sirkusaiheista viulumusiikkia, klavikordikonsertti, ikivihreitä vanhuksille, kuoroesityksiä ja Faarao Pirttikankaan soolokeikka.

Tapahtumat elävöittävät työpäivää mukavasti: samana päivänä saa parhaassa tapauksessa toimia roudarina, portsarina ja, jos muilta töiltään ehtii, konsertin yleisönä. Reilun vuoden aikana olemme järjestäneet parikymmentä tapahtumaa. Tulevana kesänä teemme yhteistyötä BarokkiKuopion kanssa: tervetuloa Sonus Rosa –yhtyeen lastenkonserttiin Yksisarvisen laulu perjantaina 4.7. klo 18!

Mikä on parasta musiikkikirjastolaisen työssä? Me kerromme!

Eeva: Työ on monipuolista ja haastavaa sisältäen sopivassa määrin asiakkaiden kanssa työskentelyä ja tätä työtä pohjustavaa ”sisätyötä”. Musiikin, erityisesti klassisen musiikin saralla ei voi koskaan tietää kaikesta kaikkea, joten opittavat asiat eivät ole ihan heti loppumassa kesken!

Ilona: Saa olla mukana mielenkiintoisen aineiston elämässä alusta loppuun saakka. Luova keidas, joka tarjoaa iloa myös satunnaisille ohikulkijoille. Moni-ilmeinen kävijäkunta värittää työpäiviä.

Laura: Omassa työssäni osastonjohtajana parasta on sen monimuotoisuus: tehtäviini kuuluu esimerkiksi musiikkiaineiston hankintapäätökset, tapahtumien järjestäminen, kokouksissa istuminen, verkkokirjoittaminen, käännöstyöt ja ryhmien opastus tarvittaessa, työvuorosuunnittelu ja musiikkiosaston kokonaiskuvan hallitseminen ja toiminnan kehittäminen sekä töiden ohella johtajuuden opiskelu oppisopimuskoulutuksena.

Henkilökohtaisesti iloitsen, että saan olla tämän musiikillisen aarreaitan äärellä, ja itsekin tehdä päivittäin löytöjä musiikkimaailman syövereistä, ja jakaa tätä iloa asiakkaillemme. Ilman musiikkia elämä olisi aivan kurjaa!

Lauri: Asiakaskuntamme kuvaa kirjastolain tavoitetta tasavertaisuudesta ihailtavan esimerkillisesti, asiakkainamme käyvät niin lääkärit, tuomarit kuin omia eväitä joskus nauttineet kaverit. Kaikki kohdataan kuitenkin tasavertaisina: asiakkainamme.

Nanna: Musiikkiosaston asiakaskunta on pääsääntöisesti mukavaa ja rentoa sakkia. Päivittäin kohtaa mitä mielenkiintoisimpia kysymyksiä ja välillä tarvitaankin salapoliisin taitoja, että vastaukset saadaan kaivettua esille. Aina sitä itsekin siinä samalla oppii jotain uutta. Totuushan on, että musiikki on elämän parasta huumetta.

Ilahduttavaa palautetta asiakkaalta

Tiina: Luin jostain, että ammatinvalinta on onnistunut, jos tekee työkseen sitä mitä muutenkin tekisi: olen aina ollut kirjastojen suurkuluttaja! Musiikkiosastollamme on mahottoman mukava asiakaskunta, asiakaspalvelusta NAATTII! Ja kaikkihan se on asiakaspalvelua tässä työssä: hyllytyksestä tiskipäivystykseen!

Ulla: Nautin työstäni. Minulla on oma pikku ’hiekkalaatikko’, jossa saan monipuolisesti hyödyntää sekä kirjasto- että kielikoulutustani. Välillä voin työskennellä oman huoneeni rauhassa, välillä taas tietopalvelussa. Ihanan vaihtelevaa työtä, jonka kruunaa rento ja sympaattinen asiakaskunta!

Musiikkiosastolla on VHS-kasettien digitointipiste, johon voi varata ajan kirjastokortilla. Asiakkaiden käytössä on myös kolme nettikonetta ja kopiokone. Osastolla on musiikinkuunteluhuone, josta löytyy kuuntelulaitteet, DVD-soitin ja digitaalipiano.

Teksti: Laura Airaksinen

Kuvat: Ulla Ritvanen