Musiikkitapahtumien taiasta kirjastossa

Tuntuuko kirjastoon töihin tullessa joskus vähän turtuneelta? Siltä, että edes viehättävä kirjastotalo ei tunnu enää yhtä viehättävältä? Jos olet kiinnostunut kirjastoista ja/tai tehnyt pitkän uran kirjastossa, niin saatat haluta lukea eteenpäin. Olen nimittäin keksinyt virikkeellisyyden ylläpitämiseksi rohdon, joka toimii.

Olen aina pitänyt kirjastoista. Taisin pitää niistä jo ennen kuin osasin kunnolla lukea. 70-luvulla ahmin lasten- ja nuortenkirjoja Kiikalan kirkonkylän kirjastossa. Tuosta rivitalon päässä sijainneesta kotoisesta paikasta sain ensimmäisen kirjastokorttini. Olin vapaa lukemaan mitä halusin. Myöhemmin löysin Salon kirjastosta musiikkia. Kuuntelimme innokkaasti levyjä pienen pöydän ääressä, arvokkaiden kirjasarjojen käsikirjastomaisen tuoksun ympäröimänä. Paljon myöhemmin pääsin työhön Turun musiikkikirjastoon. Aurajoen rannassa pääsin käsiksi siihen, mitä olin kait halunnut koko ajan: päästä kuuntelemaan kaikkea mahdollista.

* * *

Jännitys iskee jo Vähätorilla. Turun Vanhaa kirjastotaloa lähestyessä alkaa hieman kihelmöidä. Onkohan luennoija tai bändi hyvä? Jaa, Musiikin Stagella on jo vähän tungosta. No, ehkä onnistun saamaan vielä hyvän paikan. Viimeksi jännitin sitäkin, miten ranskalaissäveltäjä Lili Boulangerin teokset toimivat Stagella, Robert Stormin luennon lomassa. Monet olivat paikalla muistiinpanovihkon kanssa, onhan nuorena menehtynyt Boulanger (18931918) kiinnostava, mutta Suomessa melko tuntematon säveltäjä. Itse vain kuuntelin lumoutuneena.

Vanhan kirjastotalon massiivisuuden keskellä kelpaa keskittyä olennaiseen. Miten mahtava rauha musiikin äärellä, aivan kaupungin ydinkeskustassa. Stormin luento kulkee eteenpäin, kuullaan historiaa ja ällistyttävän kaunista musiikkia, tutkitaan levynkansia isolta screeniltä, keskustellaan, elähdytään. Äänentoisto toimii moitteettomasti. Tilan erinomainen akustiikka on silkka vahinko, mutta miten mahtava sellainen. Kotimatkalla jäin miettimään kokemaani, enemmän kuin tyytyväisenä. Olinko hetken musiikin ytimessä?

Tunnelmaa Turun musiikkikirjastossa 18.2.2016, Vanha kirjastotalo. Robert Stormin luennon aiheena nuorena menehtynyt ranskalaissäveltäjä Lili Boulanger.

Tunnelmaa Turun musiikkikirjastossa 18.2.2016, Vanha kirjastotalo. Robert Stormin luennon aiheena nuorena menehtynyt ranskalaissäveltäjä Lili Boulanger.

Onnistunut musiikkitilaisuus vaatii paljon taustatyötä. Koska en itse ole mukana järjestämässä musiikkikirjaston tapahtumia kuin harvoin, mietin usein musiikkitiimin, viestinnän ja vahtimestarien yhteistyön tulosta. Buukkaukset, viestintä, julisteet, some, Musasto, paikallismedia, Musiikkikirjastot.fi, tilajärjestelyt, screenit, äänentoisto, roudaaminen, palkkiot, kuulutukset, kuvaaminen jne. Miten paljon kiinnostavaa tekemistä! Mitä jos kävisin katsomassa työn tuloksia?

Kirjasto on mahdollista omia itselleen yhä uudestaan. Kirjastoammattilaisen on virkistävää saapua musiikin neuvontaan asiakkaana, katsella ympärilleen ja ihmetellä hetki. Virikkeelliset kokemukset voivat olla paljon enemmän kuin levyjä, kirjoja tai lehtiä. Kirjastojen tapahtumat ovat suolaa, joka voi maustaa omaa musiikkitajua. Minun ei lopulta tarvinnut tehdä kovin paljon. Piti vain rohjeta tapahtumien ääreen, ryhtyä jälleen asiakkaaksi.

Arkea vastaan ”keksimäni” rohto on siis musiikin, kirjastotilan ja osallistumisen yhteisvire. Kerta toisensa jälkeen käy toteen se, että kirjastoammattilaisenkin kannattaa ilman muuta käydä kirjastossa mahdollisimman usein. Musiikkihan kuuluu meille kaikille  mitä moninaisimmin tavoin.

Tuomas Pelttari

Musiikin pysyvä tila on luksusta

Turun Vanhan kirjastotalon edustalla muutama vuosi sitten toteutettu Vähätorin kunnostus on merkittävä satsaus kohti viihtyisämpää kaupunkitilaa. Jokirannan ravintola- ja kahvilakulttuuri elävöityi arvokkaasti, taide nousi esiin, autotie väistyi pyörätien alta. Merkittävä kulttuuriteko on myös Vähätorin rinnalla oleva Kirjastokortteli. Se viimeisteltiin vuonna 2012 kun entinen maaherran virkatalo kunnostettiin. Tuo alun perin vuonna 1733 rakennettu keltainen talo muistetaan musiikkikirjastona liki 30 vuoden ajalta. Nykyään musiikki sijaitsee K. A. Wreden suunnittelemassa Vanhassa kirjastotalossa.

Sekä Kirjastokortteli että Vähätori tuovat elämään ripauksen luksuksen tuntua. Mutta mitä luksusta Turun pääkirjastosta saa?

Turun musiikkikirjasto sijaitsee Vanhan kirjastotalon toisessa kerroksessa. Talon edustaa komistaa Vähätori, jonka suihkulähde on vuodelta 1924.

Turun musiikkikirjasto sijaitsee Vanhan kirjastotalon toisessa kerroksessa. Talon edustaa komistaa Vähätori, jonka suihkulähde on vuodelta 1924.

Kauniin Aurajoen rannasta pääsee muutamalla askeleella 1903 valmistuneeseen Vanhaan kirjastotaloon. Suihkulähteen lisäksi sisäänkäynnin suuntaan viettää Saara Ekströmin 14-metrinen taideteos Kertosäe. Musiikkikirjaston toiseen kerrokseen voi nousta hissillä tai juhlavia puuportaita pitkin. Portaissa voi ihailla Charles Sandisonin alituisessa liikkeessä olevaa valotaideteosta Sub Rosa. Ylhäällä musiikin kerroksen aulassa ilahduttaa rintakuvapari Topelius ja Runeberg.

Tilat ovat komeat, ja Vähätorin kunnostus tekee oikeutta kirjastoarkkitehtuurille. Arvokkaan kirjastotilan ja perinteisen palvelun lisäksi asiakkaalla on lupa odottaa myös uutta sisältöä. Pääkirjaston vireä musiikkikeskus vastaa haasteisiin.

Musiikkikirjaston henkilökohtainen tietopalvelu on avuksi aukioloaikoina. Asiantuntija-avun ohella voit varata ajan soittohuoneeseen, josta on näkymä Aurajoelle. Sähköpianon rinnalla oleva akustinen piano vaihdettiin uuteen syksyllä 2014. Kaupunkioloissa tarpeellisen soittohuoneen vuoroja on yleensä vapaana samallekin päivälle, mutta ilta-ajat ovat varsin kysyttyjä. Kirjastokortilla voit varata myös digitointiaikoja LP-levyjen ja kasettien taltiointiin. Myös VHS-nauhojen, dia- ja valokuvien ja negatiivien digitointi onnistuu, ilman lisämaksua.

Turun musiikkikirjasto toimii vuorovaikutuksessa asiakkaiden kanssa paitsi asiakaspalvelussa myös tapahtumatuotannossa ja somessa. Verkkonäkyvyys on osa musiikkikirjastotoimintaa. Musiikkikirjastoblogi Musasto ja somefoorumeilla Facebook, Twitter ja Instagram vinkataan ympäri vuoden. Paikallista musiikkielämää on esillä erilaisissa tapahtumissa ja näyttelyissä, joihin ammennetaan myös maakuntakokoelmasta. Turun seudun palvelut ja Musasto näkyvät myös valtakunnallisella verkkofoorumilla Musiikkikirjastot.fi.

Entä Turun pääkirjaston musiikkikokoelmat? U-kirjaimen muotoiseen musiikkitilaan mahtuu nuotteja, kirjallisuutta, lehtiä ja levyjä – kaikkea undergroundista maailmanmusiikkiin ja mainstreamiin. Jatkuvasti syveneviin äänitekokoelmiin tuodaan runsaasti remasteroituja uusintajulkaisuja. Uudet painokset sisältävät kiitettävän äänentoiston lisäksi oivallisesti toimitettuja taustoitusta ja ajankuvaa.

Päivittyvästä valikoimasta löytyy myös 5.1- ja CD/SACD-hybridilevyjä, jotka soveltuvat sekä stereo- että monikanavatoistoon. Satojen taidemusiikin levytysten lisäksi monikanavalevyjen tarjontaa on esimerkiksi yhtyeiltä Dead Can Dance, Depeche Mode, Jethro Tull, King Crimson, The Moody Blues, Pink Floyd, Porcupine Tree, Talking Heads ja Yes. Myös Dylania, Elton Johnia ja Oldfieldiä on tarjolla. Huolella toimitettua sisältöjä liitevihkoineen löytyy myös sadoista bokseista ja kokonaislevytyksistä. Toisin kuin striimauspalveluissa, kirjaston tarjontaan voi aidosti vaikuttaa hankintaehdotuksilla.

Hallitsemattoman laajan verkkotarjonnan ulkopuolella on muutakin kuin monikanavaääni. Spotifysta puuttuvaa musiikkia esitellään monissa musiikkikirjastoissa. Viimeksi tuotantonsa striimausta rajasivat rocklegendat Prince ja Neil Young. Näitä ja monia muita voit poimia Turussakin näyttelystä Näitä levyjä et löydä Spotifysta. Näytteille tuotavaa musiikkia on myös listattu omalle verkkosivulle.

* * *

Ammattitaitoisesti ylläpidetty maakuntakirjaston musiikkiyksikkö ei kuivu kasaan, vaan arvioi ja seuraa musiikkialan kehitystä. Jälleenmyynnin murros ja ahdinkokin vaikuttaa palveluihin, muttei romuta moniuloitteista kulttuuripalvelua. Musiikkikirjastot ovat tottuneet toimimaan uuteen suuntaavana kaupanteon vastavirtana. Uusimmasta päästä palveluita on musiikin äänittäminen. Suomessa on jo useita kirjastoja, joissa voi lainaamisen rinnalla tuottaa ja taltioida myös omaa musiikkia.

Turussa suurin osa kirjastopalvelusta on maksutonta. Vaski-kirjastot perivät vielä varausmaksuja, mutta pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoissa niistä on jo luovuttu. Kaupan kannattavuuskilpailun sijaan myös kirjaston musiikkipalvelut pohjaavat yhä vahvemmin demokratiaan, monipuolisuuteen ja saatavuuteen. Ydinkeskustassa oleva musiikin kehto on pysyvä ja kaikkia varten. Tätä on luksus. Bibliotheca.

Tuomas Pelttari

Musiikin ytimessä – seudullisen ja valtakunnallisen uutisoinnin mahdollisuuksista

Musiikkikirjastoyhteistyö ansaitsee juhlan hetkensä. Neljän Turun seudun Vaski-kirjaston kesken toimitettava seudullinen musiikkikirjastoblogi Musasto toimii jo kuudetta vuotta, eikä ole unohtanut tekijöitään: viides Musasto-palkinto myönnettiin 24. kesäkuuta 2015 Kari Pohjolalle. Palkinnosta on tullut traditio, jota blogin toimituskunta haluaa vaalia.

Paimion kirjaston johtaja Kari Pohjola (vas.) sai Musasto-palkinnon asiantuntevasta kirjoitustyöstä taidemusiikin parissa. Vaski-kirjastojen seudullinen tunnustus jaettiin viidettä kertaa. Kuva: Juha Kaunisto.

Paimion kirjaston johtaja Kari Pohjola (vas.) sai Musasto-palkinnon asiantuntevasta kirjoitustyöstä taidemusiikin parissa. Vaski-kirjastojen seudullinen tunnustus jaettiin viidettä kertaa. Kuva: Juha Kaunisto.

Kesäkuussa uutisoitiin myös Seinäjoen AMK:n opiskelija Niko Kolehmaisen opinnäyte Mikkelin kaupunginkirjaston musiikkipalvelut musiikinopettajien näkökulmasta. Eija Nevalaisen toimitukselle vinkkaamasta opinnäytteestä käy selväksi kirjaston musiikkipalvelujen osallistavuuden merkitys erityisesti nuorten kanssa. Musiikinopetuksen ja musiikkikirjastotoiminnan yhteistyötä voitaisiin tehdä nykyistä enemmän, samoin musiikkikirjastopalveluista tiedottamista.

Molemmat uutiset ovat merkittäviä sekä seudullisesti että valtakunnallisesti. Taustalla oleva työ ulottuu saumattomasti musiikkikirjastojen palvelukonsepteihin – yhtä lailla laajan asiakaskunnan sekä kirjastoalan ammattilaisten näkökulmasta. Näistä syistä uutiset julkaistiin Musiikin ytimessä, joka toimii Musiikkikirjastot.fi:n blogina ja kuvakarusellina.

* * *

Musiikkikirjastojen valtakunnallinen vinkki- ja verkkopalvelufoorumi Musiikkikirjastot.fi pitää yllä asiakkaille suunnattua tiedotusta ja uutisointia. Musiikkivinkkien, somen ja perusinfran lisäksi esille tuodaan erilaisia aiheita, tapahtumia ja verkkosisältöjä ympäri Suomea.

Emosivulla uutispuolta operoi Musiikin ytimessä. Pyrkimyksenä on kertoa tärkeistä aiheista eteenpäin vaikkei paikallislehden tai valtamedian uutiskynnys ylittyisikään. Karusellin nostot vaihtuvat, mutta toimitettu uutisvirta säilyy avainsanoineen Musiikin ytimen arkistossa, josta voi myös tehdä hakuja. Tiedotusta ulotetaan myös Twitteriin ja Facebookin Musiikkikirjastolaisiin.

Saat Musiikkikirjastot.fi:n palvelut esiin asiakkaille myös julisteena tai infotelkkarin kuvana. Aineistot löytyvät Kirjastot.fi:n Materiaalipankista.

Saat Musiikkikirjastot.fi:n palvelut esiin asiakkaille myös julisteena tai infotelkkarin kuvana. Aineistot löytyvät Kirjastot.fi:n Materiaalipankista.

Upoke saatavana kirjastosi sivulle

Musiikin ytimen upokkeena saatava kuvakaruselli tuottaa helposti lähestyttävän liittymän blogiin tehdyistä uutisista. Vuorovaikutteisen viestinnän seuraava askel on jo ovella: Materiaalipankista löytyvä upoke on käytettävissä kirjastosi kotisivulla, verkkokirjastossa ja blogissa. Upokkeen voi jo tuoda http-sivulle, https-sivullekin kesän jälkeen.

Kompakti uutiselementti on esillä esimerkiksi Lahden konservatorion kirjastossa, pääkaupunkiseudun HelMet-musiikkisivulla sekä Kirjastot.fi:n musiikkipalvelujen koontisivulla. Tiedotettavaa ja uutisvinkkejä voi lähettää suoraan toimitukseen sähköpostitse: pelttari@gmail.com.

Myös verkkokirjastoissa on pian mahdollista olla Musiikin ytimessä. Syksyn aikana Turun seudun Vaski-kirjastoille tehtävästä verkkofoorumista löytyy uusi sivu musiikille. Vaski-kirjastojen, Kansalliskirjaston ja Kirjastot.fi:n kanssa yhteistyössä valmistuva VaskiFinna tuo musiikkisivullaan käyttöön yhdistelmän vinkkausta ja tiedotusta, mukana myös upoke Musiikin ytimessä.

* * *

Musaston toimittamisessa on opittu, että tuottava sisältötyö perustuu pohjimmiltaan osallistumiseen ja jakamiseen, jos vain on aikaa ruokkia musiikista kirjoittamisen intohimoa. Musiikin ytimessä on kyse samasta jakamisen ja osallisuuden ajatuksesta. Aloitteellisuus tuo verkkonäkyvyyttä myös kirjastolle – ja moninaisia sisältöjä lähemmäksi asiakkaita.

Musiikin ytimessä on kompakti tiedotus- ja uutiskanava, jossa kirjastosi palveluita voi tuoda esiin.

Musiikin ytimessä on kompakti tiedotus- ja uutiskanava, jossa kirjastosi palveluita voi tuoda esiin.

Tuomas Pelttari
Musiikkikirjastot.fi
pelttari@gmail.com

Antti Erkkilä – musiikkikirjastotyötä Forssan kaupunginkirjastossa

Forssan musiikkikirjastopalvelut voivat hyvin

Antti Erkkilä.

Antti Erkkilä.

Antti Erkkilä johtaa Forssan kirjaston musiikkiosastoa. Vuonna 2014 Forssassa työt aloittanut Erkkilä kertoo monipuolisesta työstään kulttuurikeskuksen ytimessä. Yhteistyö paikallisten kulttuuritoimijoiden kanssa lisääntyy. Erkkilä uudistaa forssalaisille tärkeän musiikkiosaston toimintaa, muttei unohda syvän kokoelman merkitystä.

* * *

– Olen Antti Erkkilä, 26-vuotias musiikkikirjastonhoitaja Turusta. Suoritin kirjastoalan tradenomiopinnot Seinäjoen ammattikorkeakoulussa, josta valmistuin vuonna 2013. Tällä hetkellä täydennän opintojani informaatiotutkimuksen maisteriohjelmassa Tampereen yliopistossa, sen verran mitä töiltäni ja harrastuksiltani ehdin. Aion yhdistellä opiskeluissani kirjastoaiheisten opintojen lisäksi ainakin musiikkiin, digitaalisiin peleihin ja sosiaaliseen mediaan liittyviä opintokokonaisuuksia.

– Olin ensimmäisen kerran kirjastossa töissä kesällä 2011, Säkylän kunnankirjastossa. Tunsin valinneeni itselleni sopivan alan. Sen jälkeen olen ollut työharjoittelussa Lapuan kirjastossa, kahtena kesänä sijaistamassa Porin kirjastossa ja siviilipalveluksessa Turun pääkirjaston musiikkiosastolla. Terveisiä vaan kaikille entisille työkavereille!

– Olen ollut ensimmäisessä vakituisessa työsuhteessani Forssan kaupunginkirjastossa musiikkiosaston osastonjohtajana reilun puolen vuoden ajan. Vastaan työssäni Forssan kirjaston musiikkikokoelmista kokonaisuudessaan, sekä kaikesta muustakin musiikkiin liittyvästä toiminnasta, kuten soittohuoneesta, musiikin tietopalvelusta ja kirjastossa järjestettävistä musiikkitapahtumista. Perustyöhön kuuluvat tehtävät alkavat olla pikku hiljaa hallussa, ja nyt seuraavaksi olisi tarkoitus alkaa miettimään mahdollisia uusia musiikillisia kehityssuuntia Forssan kirjastossa.

Miten olet viihtynyt uudessa työssäsi?

– Työ on mukavaa ja todella monipuolista. Osastoa on johdettu ammattitaitoisesti jo pitkään ennen minun tuloani, joten suuria muutoksia tai perustoimintoihin liittyvää kehitystyötä ei ole juurikaan tarvinnut tehdä. Musiikkikirjastotyön lisäksi olen saanut hoitaakseni kirjaston digitaaliseen pelaamiseen liittyvät tehtävät, kuten aineistohankinnan. Saimme juuri hankerahoituksen pelikonsoleiden hankintaan Forssan kirjastolle, ja sen suunnittelu olisi edessä tässä kevään aikana. Musiikki- ja peliasioiden lisäksi olen ollut tiiviisti mukana uuden kirjastojärjestelmän hankintaprosessissa.

Forssan kirjaston musiikkiosastoa.– Työhöni tuo lisähaastetta se, että olen ainoa musiikkiaineistoihin erikoistunut kirjastonhoitaja Louna-kirjastojen kimpassa. Jos eteen tulee haastavia musiikillisia luettelointi- tai tietopalvelutilanteita, niin neuvoa ei välttämättä löydy organisaation sisältä. Tämä on toisaalta ollut myös erittäin kehittävää ammatillisessa mielessä. Ja apua saa onneksi tarvittaessa musiikkikirjastokollegoilta ympäri Suomen.

Millainen kirjasto forssalaisilla on? 

– Kirjasto on osa Wahren-keskusta, joka on kaupungin kulttuuri- ja koulutuskeskittymä. Samassa pihapiirissä sijaitsevat kuvataidekoulu, musiikkiopisto, Wahren-opisto ja Forssan museo. Kirjasto palvelee forssalaisia pääosin melko perinteisin keinoin, eli tarjoamalla laadukasta aineistoa ilmaiseksi kaikille sitä tarvitseville. Kirjasto järjestää tapahtumia, jotka keskittyvät yleensä kirjallisuuteen tai musiikkiin. Lisäksi lapsille järjestetään paljon tapahtumia yhteistyössä muiden Wahren-keskuksen yksiköiden kanssa. Perinteisten toimintamuotojen lisäksi kirjasto on alkanut panostaa myös sosiaaliseen mediaan, verkkosivujen sisältöön sekä e-aineistojen hankintaan ja niistä tiedottamiseen.

* * *

Miten musiikki on esillä kirjastossa? 

– Musiikkiosasto sijaitsee näkyvästi keskellä aikuisten kokoelma-aluetta. Kokoelmissa Forssan kirjaston CD-kokoelman esillepanoa.on noin 9 500 CD-äänitettä, 4 500 nuottia ja partituuria, 1 400 musiikkiaiheista kirjaa sekä 300 DVD- ja Blu-ray-julkaisua. Forssan kirjaston musiikkikokoelmat ovat siis poikkeuksellisen laajat kaupungin asukaslukuun nähden. Muihin asukasmäärältään samankokoisiin paikkakuntiin verratessa musiikkiäänitteitä ja nuotteja saattaa olla kokoelmissa jopa tuplamäärä.

– Myös musiikin hankinta- ja lainausluvut ovat asukaslukuun suhteutettuna keskimääräistä korkeammat. Kokoelma on paitsi laaja, myös erittäin tasokas ja monipuolinen. Kiitos siitä kuuluu edeltäjälleni Maija Allénille. Olen jatkanut näiden kriteerien painottamista aineistonhankinnassa, välttäen sortumasta ainoastaan hetkellisesti hyvin kiertävän aineiston hankintaan. Pienen kaupungin musiikkikirjastolla on siinäkin mielessä erityinen asema, että Forssassa ei ole ollenkaan ns. erikoislevykauppaa. Musiikkikirjasto on kaupungin ainoa paikka, mistä on saatavissa vähänkin marginaalisempaa musiikkia CD-muodossa.

Musiikin näyttelykonsepti Näitä levyjä et löydä Spotifysta on sinun ideasi. Aiheesta on esillepanoja jo useassa kirjastossa. Miten Forssassa?

– Näyttely on ollut hyvä tapa tuoda esille verkkomusiikin ja fyysisten äänitteiden Näitä levyjä et löydä Spotifysta esillä Forssan kirjastossa.eroavaisuuksia. Forssassa levyjä on lähtenyt hyvin lainaan. Uusia Spotifysta puuttuvia levytyksiä tulee vastaan aina aika ajoin, ja pyrin pitämään näyttelyn levyvalikoiman elävänä. Jossain vaiheessa varmasti vaihdan näyttelyn johonkin toiseen, mutta toistaiseksi sillä on kysyntää.

Miten Forssan kirjasto toimii verkossa?

– Forssan kirjasto on Facebookissa ja Instagramissa (@forssankirjasto). Musiiikki on pääosin esillä Facebookin puolella, Instagramissa keskitytään enemmän lasten- ja nuortenosastoon. Facebookin musiikkiaiheiset päivitykset ovat pitäneet sisällään mm. kuvia osaston näyttelyistä, linkkejä ajankohtaisiin musiikkiaiheisiin uutisiin sekä tiedotusta musiikkitapahtumista. Olen pyrkinyt liittämään kirjaston fyysiset kokoelmat osaksi sosiaalisen median päivityksiä, esimerkiksi luomalla päivitykseen linkin aineiston saatavuuteen kirjastoissa, tai lisäämällä siihen kuvan kirjaston tiloista tai aineistosta.

– Somen lisäksi musiikki on esillä myös kirjaston kotisivuilla. Sivusto on uudistunut kokonaan kevään 2015 aikana. Niiltä löytyy Louna-kirjastojen musiikkipalveluiden perustietojen lisäksi linkkiosio Poimintoja musiikkimaailmasta, jonne keräilen kiinnostavia verkkojuttuja ja muuten vaan ajankohtaisia uutisia. Näihinkin pyrin liittämään kirjaston tarjonnan mukaan lisäämällä linkin aineistotietokantaan.

– Musiikkiuutuuksia-osiosta löytyy PDF-muotoisen uutuusluettelon lisäksi Spotify-soittolista, jota päivitän aina kun kirjastolle saapuu uutta lainattavaa. Näiden lisäksi sivuille on listattu mielenkiintoisia musiikin verkkolehtiä ja blogeja, verkkosivustoja jotka tarjoavat nuotti- ja tabulatuuriaineistoa vapaasti sekä musiikin tiedonhaussa hyödyllisiä verkkopalveluja.

Miten paljon musiikkia hankitaan?

– Musiikkiäänitteitä on viime vuosina hankittu vajaan 600 kappaleen vuosivauhdilla ja nuottikokoelma on kasvanut vuosittain yli sadalla nimekkeellä. Musiikkiaiheisia DVD- ja Blu-ray-levyjä on hankittu yleensä muutamia kymmeniä kappaleita vuodessa. Hankintaluvut ovat Forssassa asukasmäärään suhteutettuna melko korkeat, ja kysyntäkin on hyvä.

– Lounais-Hämeen musiikkiopisto sijaitsee fyysisesti samalla alueella kuin kirjastomme, ja tämä vaikuttaa erityisesti nuottien ja soitonoppaiden hankinta- ja lainausmääriin. Levyjä lainataan paljon suhteessa Forssan asukaslukuun, ja striimauspalvelu Naxos Music Libraryn käyttökin on melko vilkasta. Pyrimme hankkimaan laajasti uutuuslevyjä, koska kysyntää on paljon. Laajamittaiseen levyjen varastointiin emme ole ryhtyneet, vaikka Suomessa ei olekaan kansallinen CD-varastointi aivan parhaassa mallissa. Parannusta odotellessa tähän asiaan.

* * *

Millaista paikallinen musiikkielämä on?

– Asun ainakin vielä toistaiseksi Turussa, joten kirjaston ulkopuolinen Forssa on jäänyt itseltäni osin hieman pimentoon. Musiikkitapahtumissa olen ehtinyt jonkin verran käydä. Klassisen musiikin konserttien lisäksi täällä järjestetään esimerkiksi jokavuotinen Tyykijazz-tapahtuma, puistokonsertti Forssa Unplugged ja uutuutena on kuukausittain legendaarisen Ravintola Sävelen tiloissa järjestettävä Vox-klubi, jossa ensimmäisenä esiintyjänä on 22-Pistepirkko. Toukokuussa Sävelessä nähdään Kauko Röyhkä ja Tiisu.

Miten uudistat Forssan kirjaston musiikkitarjontaa?

– Ensi keväästä alkaen olisi tarkoitus järjestää useammin keikkoja ja konsertteja kirjaston tiloissa. Seuraava musiikkitapahtuma on Akkajee-kansanmusiikkiduon konsertti 17.4. Muitakin musiikkiaiheisia tapahtumia, kuten luentoja tai työpajoja olisi mukava järjestää. Kirjaston soittohuoneessa on ollut pystypiano jo kauan, ja sinne on juuri hankittu akustinen kitara asiakkaiden soitettavaksi kirjastossa. Lainattava Ukulele-paketti on myös suunnitelmissa, ja näillä näkymin se toteutetaan ensi syksynä. Äänitepuolella olen alkanut kerätä pientä varastoa ns. klassikkolevyistä, jotka eivät kuitenkaan kierrä erityisen aktiivisesti. Näin osastolla oleva levykokoelma pysyy tuoreempana, ja osa vanhoista levyistä saadaan myös pidettyä lainauskierrossa mukana.

* * *

Miten paljon kulutat itse musiikkia?

– Lähes kaiken kuuntelemani musiikin toistan fyysisten tallenteiden avulla, ja käytän CD-soitin Forssan kirjastossa.aktiivisesti sekä Forssan että Turun kirjastojen levykokoelmia. Työmatkoilla soivat kirjasto-CD:t, kotona levykaupasta hankitut vinyylit. Töissä taas tulee käytettyä netin musiikinkuuntelupalveluita, kuten Deezer, SoundCloud, Bandcamp ja YouTube, muutamia mainitakseni. Nämä ovat erityisen käteviä kirjaston levyhankintoja tehdessä, mutta parhaimman ja kokonaisvaltaisimman kuuntelukokemuksen saa mielestäni fyysisiltä äänitteiltä.

Teet myös itse musiikkia. Millaista?

– Soitan bassoa Karoliina Kuutio -nimisen artistin kanssa. Ystäväni tekee musiikin ja minä sovitan siihen basso-osuudet päälle. Musiikki on vahvasti lauluun ja pianoon nojaavaa, unenomaista maalailua. Asiasanoista käyttäisin ehä seuraavia: popmusiikki, elektroninen populaarimusiikki sekä laulaja-lauluntekijät. Kävimme juuri studiossa äänittämässä muutaman kappaleen, mutta ne ovat vielä miksausvaiheessa. Ne ilmestynevät piakkoin Karoliina Kuution SoundCloud-sivulle, josta löytyy tällä hetkellä pari vanhempaa demoäänitettä.

Kuvat: Maija Pietilä.

Tuomas Pelttari, toim.

Musiikkikirjastojen äänitetarjonta vastaa tarpeeseen

Kirjastolehti 1/2015 oli teemanumero Musiikki & Media.Kirjastolehti 1/2015 nosti esiin yleisten kirjastojen musiikkipalveluita teemanumerossa Musiikki & Media. Lehdessä käsitellään ansiokkaasti musiikkikirjastopalveluiden käyttöä, tarvetta, kehittämistä ja palvelun vaatimaa uutta tilaa. Musiikkia koskevat jutut ovat täynnä uskoa tulevaisuuteen. Erityisen riemastuttava oli lehden pääkirjoitus Takinkääntäjä.

Pääkirjoituksessa Ira Koivu toteaa näin: ”Aika pian huomasin senkin, ettei Spotifysta saa kaikkea, ei edes maksullisesta versiosta. Eikä saa muuten levykaupoistakaan, jotka myyvät lähinnä uutuuksia, joilla on kaupallista potentiaalia. Kaukopalvelun ansiosta pienenkin kyläkirjaston asiakas voi löytää paitsi kaupalliset menestystuotteet myös harvinaiset levyhelmet. Vaikkapa vinyylinä!”

Koivu tuo napakasti esiin tärkeitä seikkoja. Yksi on tämä: äänitemyynnin lasku vahvistaa musiikkikirjastotoiminnan brändiä, vaikka taskussa kuinka polttelisi esimerkiksi Spotify Premium. Yleisten kirjastojen vastuu musiikin jakelussa korostuu kaupallisen äänitetarjonnan kaventumisen johdosta. Kaupan ahdingosta on tarpeen vetää musiikkikirjastojen puolesta puhuvia johtopäätöksiä, koska äänitteiden kysyntä ei katoa.

Äänitteiden kysyntä näkyy tarjonnassa ja varausjonon pituudessa

Äänitteiden kysyntää voidaan tarkkailla kätevästi varausjonojen kautta. Jos kirjastotarjonta hoidetaan mallikkaasti, kysytyimmänkään musiikkiaineiston jonotus ei kestä loputtomasti. Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoissa varausjonot pitenivät, koska Helsingin kaupunginkirjaston äänitetarjonnassa oli viime vuonna useiden kuukausien pituinen katkos. Uusien CD-levyjen saapuminen lakkasi sopimuskaupan konkurssin ja kilpailutuksen viivästymisen takia. Helsingin Sanomat kertoi aiheesta tammikuussa 2015.

Asiakkaan näkökulmasta CD-uutuuksien virran pysähtyminen oli todennäköisesti tyrmistyttävää. Monista uutuuslevyistä oli nopeasti noin 150 varausta, jopa enemmän. Tällaiset luvut ovat pääkaupunkiseudun HelMet-alueellakin poikkeuksellisia. Esimerkistä käy CD yhtyeeltä Haloo Helsinki! Levystä Kiitos ei ole kirosana on helmikuun 2015 lopussa 166 HelMet-asiakkaan varausta – vain yksi vähemmän kuin helmikuun alussa. Näin pitkän jonon purku voi olla viedä aikaa jopa yli puoli vuotta.

* * *

Jäin miettimään sitä, mitä numerot lopulta kertovat. Voidaan nähdä, että hankinnan väliaikainenkin katkos tuo nopeasti esiin musiikin kysynnän. Kysynnän korostuminen taas osoittaa kiistatta kirjaston äänitetarjonnan lisäarvon. On hyvä muistaa, että syvien ja täydentyvien musiikkikokoelmien rinnalla tätä lisäarvoa tuottaa myös järjestelmällinen uutuustarjonta.

Numerot kertovat senkin, että musiikin tarve ei lakkaa levykauppojen tai tavaratalotarjonnan katoamisen myötä. Tähän musiikin loppumattomaan tarpeeseen vastaavat myös musiikkikirjastot – silloinkin kun paikallinen kivijalkakauppa lopettaa tai Stockmann lakkaa myymästä levyjä. Kirjasto säilyy kun kauppa katoaa.

Entä mitä tekevät HelMet-kirjastot kun Ira Koivun mainitsema kauppojen ohut musiikkitarjonta uhkaa oheta entisestään? Ne turvaavat kulttuuriulottuvuutta. Viimeistään vuonna 2014 Vantaalla sijaitseva Tikkurilan suuri musiikkivarasto eli Saundiholvi nousi aarreaitan asemaan. Tällä hetkellä yli 74 000 hyvin dokumentoitua musiikkinidettä sisältävä varasto on Suomen suurin yleisen kirjaston musiikkikokoelma. Mikä parasta, myös Saundiholvin aineistoihin tehdyt musiikkivaraukset ovat pääkaupunkiseutulaisille ilmaisia.

Tuomas Pelttari

Kun dokumentti Manfred Eicheristä vei mukanaan

Steve Reichin kuuluisa ECM-levytys vuodelta 1980, tuottajana Manfred Eicher.

Steve Reichin kuuluisa ECM-levytys vuodelta 1980, tuottajana Manfred Eicher.

Ensimmäinen kosketukseni ECM Recordsin tuotantoon sattui kirjastourani alussa, reilut 20 vuotta sitten. Kollega kertoi inspiroitumisestaan taidemusiikin minimalismista, samalla kun taustalla soi Steve Reichin CD Octet/Music For A Large Ensemble/Violin Phase. Jonkin ajan päästä musiikin voima iski. En ollut koskaan kuullut mitään vastaavaa. Musiikin ajattomuus vei lähes hypnoottiseen tilaan. Liki 15 vuotta aiemmin tehty taltiointi kuulosti aivan uudelta, ellei jopa tulevaisuudelta.

* * *

Kaksi vuosikymmentä myöhemmin katson kollegan suosituksesta dokumentin Sounds And Silence. Ensimmäisessä kohtauksessa täysin keskittynyt harmaahiuksinen mies istuu hiljaisuudessa liki tyhjässä huoneistossa. Vuonna 1969 perustettu levy-yhtiö ECM Records henkilöityy saksalaiseen Manfred Eicheriin.

Elokuva kertoo yhtiön karismaattisen perustajan jokapäiväisestä työstä. Eicher matkustaa, tuottaa ja keskittyy olennaiseen kaiken säätämisen keskelläkin. Nykymusiikin guru kulkee ympäri maailmaa eri musiikkikulttuurien ristitulessa, genrerajojen poltteessa. Tunteja lentokoneessa kertyy vuoden mittaan runsaasti. 

Vuonna 2011 julkaistu dokumenttielokuva Manfred Eicheristä on lainattavissa kirjastoista.

Vuonna 2011 julkaistu dokumenttielokuva Manfred Eicheristä on lainattavissa kirjastoista.

Dokumentin ääressä herää oivalluksia. Tuottajana Manfred Eicheriä ajaa eteenpäin tarve tavoittaa sävellyksen ydin ja taltioida maagisin äänittämisen hetki. Se ajan taite, jossa aika tuntuu pysähtyvän. Ehkä Eicherin oma muusikkous auttaa häntä tunnistamaan musiikin vaatiman tilan. Tauko ja hiljaisuus tuntuvat Eicherin käsissä kuin valolta ja vedeltä, joita ilman elämä ei ole mahdollista. Eikö musiikin tekemisen pitäisi olla aina tällaista?

ECM Recordsin (Edition of Contemporary Music) yli tuhannen albumin julkaisusarjassa korostuu akustisen soundin puhtaus, sillä Eicher varjelee tuotantotyössä tiettyä valoisuutta. Kyse on rehellisestä pyrkimyksestä saada aikaan autenttisuutta, aitoa koskettavuutta. Maltilliselta vaikuttava Eicher kertoo tavoitteistaan yllättävän avoimesti.

Sekä äänitys ja jälkituotanto voivat olla hyvin intensiivistä Eicherin ohjauksessa. Jazzyhtye Nik Bärtsch’s Ronin tekee loisteliasta jälkeä, mutta korviahivelevä lopputulos pohjautuu lopulta Eicherin näkemykseen ja kykyyn kuulla. ECM:lle vuosikymmenet levyttänyt säveltäjä Arvo Pärt korostaa yhteistyön merkitystä. Kun kapellimestari, muusikot ja äänittäjä ovat yhtä, syntyy jotain erityistä. 

Katsojalle välittyy avoin kuva ECM:n sielusta. Eicherillä tuntuu olevan kyky ympäröidä itsensä poikkeuksellisen vahvalla musiikilla. Tällaista musiikillista vaistoa on mahdotonta määritellä. Se vain on olemassa – tai sitten ei. Yhteistyökumppaneiden hyvin tunnistama Eicherin vaisto tuntuu vain voimistuvan. Kun Pärt on tyytyväinen orkesteriin hän laittaa tanssiksi Eicherin kanssa kesken levytyksen! 

Dokumentissa avataan hieman myös levyjen kansikuvien valintaa. Visuaalisuus ja graafinen toteutus ovat selvästi tärkeitä Eicherille. ECM:n tavaramerkkiä vaalitaan monin eri tavoin. 

Levyjä kirjastosta, vaan ei ilmaista striimausta

ECM-tuotantoon pääsee mukavasti käsiksi yleisten kirjastojen tarjonnan kautta. Myös iTunes Store on vaihtoehto, mutta siellä musiikki maksaa. Entä miksi Spotify, Deezer tai Naxos Music Library eivät tarjoa lainkaan ECM-levytyksiä? Ehkä Eicher haluaa välittää musiikkia mahdollisimman korkealla äänenlaadulla. Ehkä hän kokee albumimitan, taideteoksen kokonaisuuden, hajoavan verkkolevityksessä. Voi olla yksinkertaisesti niin, ettei striimausjakelu tuo ECM Recordsille merkittävää lisäarvoa. ECM taitaa pärjätä hienosti ilmankin.

Kirjastoa käyttäville asiakkaille tilanne on optimaalinen: laaja katalogi tuo korvaamattoman lisäarvon kotikirjaston musiikkitarjontaan. Tällä hetkellä Turun seudun Vaski-kirjastojen verkkohaun tulos ECM-levytyksistä on 754 äänitettä, pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoista 898. Helsingin seudulla pääsee ECM:n ääreen varsin pienellä vaivalla, asiakkailta kun ei peritä enää varausmaksuja!

* * *

Sounds And Silence
Travels with Manfred Eicher (ECM Records, 2011)

Ohjaus: Peter Guyever ja Norbert Widemer

Mukana mm.

Arvo Pärt
Eleni Karaindrou
Dino Saluzzi & Anja Lechner
Gianluigi Trovesi
Anouar Brahem
Marilyn Mazur
Trio Trovesi Petrin Maras
Gianluigi Trovesi & Gianni Coscia
Jan Garbarek, Kim Kashkashian

ECM kotisivu
Steve Lake (ECM), haastattelu blogissa Aesthetica

Tuomas Pelttari

Asiakaspalvelun ja kokoelmatyön ytimessä – Ilja Vesterinen, Kirjasto 10

Kokoelmatyöstä vastaava Ilja Vesterinen kertoo Kirjasto 10:n konseptista ja palveluista. HelMet-kirjaston konsertit ovat suosittuja, Vinyylibaariin ja äänitystiloihin on runsaasti varauksia, henkilökohtaisten musiikkivalmentajien palvelut tulivat jäädäkseen. Entä miten musiikin kokoelma elää Kympissä? Millä tavalla Tikkurilan suuri musiikkivarasto eli Saundiholvi liittyy tähän kaikkeen?

Ilja Vesterinen: – Kirjasto 10:n palvelujen kehittämistä ohjaavat ennen kaikkea asiakkaat muuttuvine tarpeineen. Palveluja kehitetään aktiivista ja omatoimista kirjastoasiakasta varten ja tulevaisuuden tavoitteena häämöttää Keskustakirjasto ja kirjastopalveluiden kysyntä ja tarjonta vuonna 2018.

Ilja Vesterinen kokoelmien ääressä Kirjasto Kympissä.

Ilja Vesterinen kokoelmien ääressä Kirjasto Kympissä.

– Olen vastannut Kirjasto 10:n musiikkikokoelman kehittämisestä vuodesta 2010 lähtien. Kympin laajan palvelutarjonnan myötä olen vuosien varrella nähnyt kirjastotyötä myös kokoelmien tuolta puolen, tapahtumatuotannosta palvelukonseptien muotoiluun. Kirjastoalaa opiskelin Turun ammattikorkean kirjasto- ja tietopalveluohjelmassa. Musiikillinen sisällöntuntemus on kasaantunut erilaisten musiikkiharrastusten, kuten keikkatoiminnan, musisoinnin ja tietysti levyjen kuuntelemisen parissa.

Miten palvelette Kirjasto Kympin asiakkaita?

– Perinteisin osa Kympin palveluja ovat musiikkikokoelmat tietopalveluineen. Pasilan pääkirjaston musiikkikokoelmat siirtyivät taannoisen Musiikkiaseman kautta Kymppiin vuonna 2005. Kympin CD-lainaus on huippuvuodesta 2008 lähes puolittunut, eli seuraamme valtakunnallista laskevaa trendiä. Vuonna 2013 CD-levyjämme lainattiin 243 000 kertaa. Lainauskierron rauhoituttua (parhaimmillaan levyjen keskikierto oli yli 10) myötä myös kokoelmia on karsittu. Lähes 50 000 CD-levyn kokoelmasta on siirrytty 30 000 levyn avokokoelmaan, jota kuvaakin paremmin sana ”valikoima”. Valintatyössä on epäsuorasti hyödynnetty asiakkaiden lainauskäyttäytymisellään antamaa palautetta: nollalainoja ei Kympin hyllyissä säilytetä. Nuottikokoelmaa on uusittu tarmokkaasti, eikä sen koko tai käyttö ei ole vuosien saatossa muuttunut. Musiikkiaiheista tietokirjakokoelmaa on sen sijaan lainauksen hiivuttua supistettu kovalla kädellä.

– Kympin palveluajatukseen sisältyy aktiivisen musiikinharrastajan palveleminen: Kympin treeni- ja äänityshuoneet instrumentteineen ovat jatkuvasti kovassa käytössä. Myös tapahtumatoiminta on selvästi musiikkipainotteista, ja konsertteja on lähes viikoittain.

Millainen musiikkikokoelman asema on Kympissä?

– Kympin kokoelma muuttuu yhä enemmän perinteisen yleiskokoelman suuntaan Keskustakirjaston häämöttäessä yhä lähempänä. Töölön kirjaston pitkän remontin myötä Kymppiin siirrettiin tuhansia niteitä kaunokirjallisuutta. Kymppi tarjoaa edelleen Helsingin suurimman kokoelman levyjä ja nuotteja, asiantuntevaa musiikkiaiheista tietopalvelua sekä monia ainutlaatuisia musiikkipalveluita.

Millaisia uudistamistarpeita kokoelmatyössä on?

– Fyysisillä alustoilla liikkuvan sisällön kokoelmatyö on kriisissä digitaalisten, helposti selattavien ja saavutettavien laajojen verkkokokoelmien tultua asiakkaidemme saataville. Kokoelmien kehittämisessä on otettava huomioon aineiston sisällön lisäksi formaattikysymyksiä: onko tälle sisällölle kysyntää juuri tässä muodossa? Onko syytä kasata mahdollisimman laajaa kokoelmaa, kun verkko vie tarjonnan määrässä kuitenkin voiton? Kympin kokoelmatyössä painotetaan relevanssia ja työntekijöiden sisältöasiantuntijuuden hyödyntämistä, ja sitä tehdään yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Kokoelmaa kehitetään yhä enemmän selailtavan valikoiman suuntaan ja vähälle huomiolle jäänyttä pitkää häntää siirretään Tikkurilan musiikkivarastoon.

– Ideaalitilanteessa kirjasto tarjoaisi laadukkaat kokoelmansa myös verkossa. Sisältöjä kauppaavat yritykset ottavat kuitenkin kaiken irti siitä, että kirjastolla ei verkossa ole samanlaisia oikeudellisia privilegioita kuin fyysisten aineistokappaleiden maailmassa. Kirjaston vaihtoehtona e-maailmassa onkin usein karvalakkiversio netin maksullisista sisältöpalveluista tai pidättäytyminen fyysisen aineiston tarjoamisessa. Jälkimmäinen on perusteltu ratkaisu silloin, kun verkon ilmaispalvelutkin pesevät kirjastolle kaupatut e-tuotteet. Erityisesti musiikkiäänitteiden suhteen internet vaikuttaa olevan melko tyydytetty, joten suuria sisällöllisiä paukkuja kirjaston tuskin kannattaa sinne pistää.

***

Kympissä on pienennetty musiikin avokokoelmaa. Millä periaatteilla poistoja ja siirtoja tehdään?

– Kympin CD-levyjen avokokoelma on viidessä vuodessa pienentynyt 50 000 levystä 30 000 levyyn. Nuottikokoelma ei ole kooltaan merkittävästi muuttunut, koska nuottien kysyntä on pysynyt ennallaan. Poistoja ja siirtoja määrittää Kympissä pitkälti lainauskierto ja rajallisen pinta-alan asettamat paineet: nollalainat antavat tilaa kiertävälle aineistolle sekä asiakkaille. Kiertävää materiaalia ei Kympistä poisteta.

Ilja Vesterinen.

Kuinka paljon Kympissä tehdään varastosiirtoja?

– Varastosiirtoja tehtiin kovimpina poistovuosina yli tuhat vuodessa, mutta nyt määrät pyörivät vuositasolla sadoissa kappaleissa. Kymppi hankkii paljon levyjä, joita ei löydy muualta seudulta. Varastosiirrot tulevat siis jatkumaan.

Miten aineisto kulkeutuu teiltä musiikkivarastoon?

– Varastointikriteerit täyttävä aineisto on käsitellään rekisteritasolla valmiiksi Kympissä, josta se lähetetään varastoon tarroitusta ja mahdollista täydennysluettelointia varten. Jää nähtäväksi, millaisiksi varastointikäytännöt tulevaisuudessa muuttuvat.

Millaista palauttetta saatte uudistamisesta ja kokoelmatyön linjauksista?

– Tiukkaa sanallista palautetta tulee usein, mutta se on usein ristiriidassa käyttötilastoiden kanssa. Esimerkiksi taidemusiikin kokoelmien pienentäminen on herättänyt suoranaista paheksuntaa, mutta taidemusiikin lainaus jatkaa silti laskuaan. Joskus harvoin joku saattaa kavahtaa aineiston sisältöä, kuten black metalin jumalanpilkkaa tai reggaen homofobiaa. Me teemme työtä pop- ja rockmusiikin kanssa, jossa usein tieten tahtoen rikotaan rajoja ja provosoidaan, ja jota luodaan hyvin erilaisissa kulttuuriympäristöissä. En nähdäkseni ole asemassa, jossa voisin torjua asiakkaan levytoiveen sillä perusteella, että sen sisältö saattaa toista asiakasta närkästyttää.

– Parasta palautetta sekä sisällöltään että käyttöarvoltaan ovat kokoelman käyttötilastot ja hankintatoiveet. Niistä näkee, mikä asiakkaita kiinnostaa, ja mihin suuntaan valikoimaamme tulee kehittää.

Entä palaute HelMet-musiikkivarastosta?

– Asiakkaamme ovat oppineet Tikkurilan musiikkivaraston aineiston arvon viimeistään tietopalvelussa, jossa yhä useammin käännytään musiikkivaraston kokoelmien puoleen kun avokokoelmasta ei etsittyä kappaletta löydy. Kuluneena vuonna varastosta Kymppiin tilatun aineiston määrä on silminnähden kasvanut, mikä johtunee paitsi varaston kokoelman koon kasvusta, myös Kympin siirtymisestä maksuttomiin itsepalveluvarauksiin. Tämä on nähdäkseni parasta mahdollista palautetta.

30 000 CD-levyn lisäksi Kirjasto Kympistä voi lainata myös Saundiholvin eli Tikkurilan musiikkivaraston aineistoja. Kirjastossa on oma hylly varaston aarteille.

Kympin kokoelmassa on noin 30 000 CD-levyä. Kympistä voi lainata myös Saundiholvin eli Tikkurilan musiikkivaraston aineistoja. Kirjastossa on oma hylly varaston aarteille.

Tikkurilan musiikkivaraston tulevaisuus huolestuttaa asiakkaita ja kirjastoammattilaisia. Miten Kirjasto 10 on osallistunut musiikkivaraston aseman edistämiskampanjaan #Saundiholvi?

– Kymppi osallistui Saundiholvikampanjaan tilaamalla runsaat määrät varaston helmiä kirjastoomme, jossa ne laitettiin näkyvälle paikalle lainattaviksi. Valikoiman yhteydessä tiedotettiin Musiikkivaraston kokoelmista ja niiden käyttömahdollisuuksista. Tavoitteena oli häivyttää ”varastomaista” mielikuvaa ja esitellä varastoa erilaisten aarteiden ja helmien kautta, asiakkaille tarkoitettuna palveluna. Musiikkivarasto on mahdollistanut avokokoelman kehittämisen selailtavan valikoiman suuntaan niin, että asiakas saa edelleen halutessaan kiinni kokoelman pitkästä hännästä.

***

Miten Vinyylibaari toimii?

Vinyylibaariin tehdään maksimissaan kahden tunnin varaus puhelimitse, verkossa tai paikan päällä kirjastossa. Lainaamme myös laadukkaat kuulokkeet digitointi- tai kuuntelukäyttöön. Baarissa voit digitoida aineistoa tai vaikkapa tutustua kirjaston vinyylikokoelmaan. Musiikkitapahtumissa baarin kahta levysoitinta voidaan hyödyntää DJ-käytössä.

Helppokäyttöisen huipputekniikan lisäksi Vinyylibaarissa on tarjolla toistatuhatta LP-levyä.  Voit varata lisää musiikkia musiikkivaraston yli 12 000 LP-levyn kokoelmasta.

Helppokäyttöisen huipputekniikan lisäksi Vinyylibaarissa on tarjolla toistatuhatta LP-levyä. Voit varata lisää musiikkia musiikkivaraston yli 12 000 LP-levyn kokoelmasta.

– Vinyylibaarin ahkerimmat käyttäjät ovat äänitearkistojaan digitoivia kanta-asiakkaita. Myös satunnaisia levynkuuntelijoita käy kauempaakin. Valikoimassa on 1200 LP-levyä. Kympissä säilytetään myös Love Recordsin katalogia alkuperäisinä levyinä, joista on mahdollisuus nauttia ainoastaan Vinyylibaarissa. Muista HelMet-kunnista Kymppiin varattu aineisto saapuu tavallisesti kolmessa arkipäivässä.

***

Millaista palvelua musiikkivalmentajat antavat?

Musiikkivalmennus on kiireetöntä ja vapaamuotoista tietopalvelua, jossa asiakas on pääosassa. Varsinaista musiikinopetusta emme tarjoa, mutta musiikilliset horisontit laajenevat varmasti ammattilaisten käsittelyssä. Tyypillisesti asiakas ottaa yhteyttä valmennustiimiin, joka alkaa koostaa asiakkaalle pakettia toivotusta aiheesta. Musiikkivalmennus edellyttää musiikkiasiantuntemuksen ja tiedonhakutaitojen lisäksi laajaa kokoelmaa, ja oman avokokoelmamme supistuessa musiikkivalmentajat tukeutuvat yhä enemmän Tikkurilan musiikkivaraston levyihin. Joitakin valmennuksia on suoritettu Spotifyn avulla, mutta suurin osa asiakkaista haluaa valmennuksen tulokset kotiinsa levyinä ja kirjoina.

Miten suosittu palvelu musiikkivalmennus on?

– Ensimmäisenä toimintavuotena 2012–2013 valmennuksia toteutettiin yli sata. Sittemmin tahti on rauhoittunut, mutta toimeksiantoja tulee yhä miltei viikottain.

Miten paljon musiikkivalmennus vie työaikaa?

– Kympin henkilökunnassa on useita musiikkikirjastoammattilaisia, joiden yhdistetty erikoisasiantuntemus on tehnyt musiikkivalmennuksen kaltaisen palvelun mahdolliseksi. Kun aihe on jotensakin ennestään tuttu, voi valmennuspaketin kasata muutamassa tunnissa, ja nopeimmillaan valmennuksia on tehty valmistelemattakin. Täysin vieras aihe, kuten vaikkapa keskiaikainen korealainen rumpumusiikki, voi vaatia lähestymiskulmasta riippuen vaatia enemmän töitä.

Tuomas Pelttari, toim.

Seuraa tiedotusta Kirjasto 10 Facebook– ja HelMet-kotisivulta.

Spotifysta puuttuvat levyt

Näitä levyjä et löydä Spotifysta –

Albums you can’t find on Spotify

Kysytyn listan tarkoituksena on jakaa eteenpäin tietoa, vinkkejä ja vaihtoehtoja Spotify-striimauksen ulkopuolelta. Spotifysta puuttuvien albumien suuntaa-antavaa aakkostettua listausta ylläpitävät Antti Erkkilä, Tuomas Pelttari ja Ilari Reuhkala. Musiikkihaut tehdään Spotify Premium-liittymällä.

Kerro, kun huomaat listassa puutteita. Voit kirjoittaa vastausviestin tähän blogikirjoitukseen (Vastaa-linkki löytyy otsikon alta) ja osallistua keskusteluun musiikin ammattifoorumilla. Täydennyksiä ja korjauksia otetaan mieluusti vastaan myös Facebook-sivuilla Musiikkikirjastot, avoimessa FB-ryhmässä Musiikkikirjastolaiset, Twitterissä @Musakirjastot tai sähköpostitse: pelttari@gmail.com, antti.erkkila@forssa.fi tai hautalintu@gmail.com. Voit pyytää julisteen PDF-version käyttöösi Erkkilältä.

Kiitän asiakkaita ja kollegoita mielenkiinnosta. Kiitos esimerkistä ja aloitteellisuudesta Antti Erkkilälle, innostamisesta Heikki Poroilalle.

Tuomas Pelttari, toim.

Mitä musiikkiosastolla tehdään?

Osastonjohtaja Laura Airaksinen kertoo Kuopion pääkirjaston musiikkiosaston arjesta, asiakaspalvelusta ja työntekijöiden moninaisista työnkuvista.

***

Kaupunginkirjaston musiikkiosastolla työskentelee seitsemän henkilöä. Musiikki- ja kieliaineistot on keskitetty meille. Musiikkiosastolta saat avun musiikki- ja kieliharrastuksiin: nuotit, äänitteet, musiikkiaiheiset kirjat ja DVD:t, eri kielten kurssi- ja sanakirjat, äänitteelliset kielenopiskelupaketit, lukemistoja ja paljon muuta. Päivittäinen asiakaspalvelu- ja neuvontatyö on vain osa työtämme. Teemme paljon sellaisia hommia, joita asiakas ei kirjastossa käydessään tule ehkä ajatelleeksi.

Normipäivä

Ennen kuin kirjasto ja musiikkiosasto avataan, pitää tehdä monta juttua. Koneet käynnistellään, kassa lasketaan ja perjantaiaamuisin tilitetään. Edellispäivänä palautetut hyllytetään ja tarkistetaan muutenkin osaston yleisilme, että hyllyt ovat ojennuksessa ja kirjat, levyt ja nuotit omilla paikoillaan. Katsotaan, onko muihin kirjastoihin tilattu meidän aineistoa ja käsitellään nämä varaukset, ja viedään kirjaston logistiikkakeskukseen. Kuljetukset kaupunkialueen kirjastojen välillä kulkevat arkena joka päivä. Saapuneet uudet musiikkilehdet tarroitetaan ja laitetaan valmiiksi asiakkaiden luettavaksi.

Pääkirjasto on arkisin auki klo 10-19. Tänä aikana musiikkiosaston henkilökunta palvelee asiakkaita kirjaston ensimmäisessä kerroksessa. Ilona, Lauri ja Tiina työskentelevät lainaus- ja palautustiskissä, jossa hoidetaan lainaamisen ja palautusten lisäksi mm. maksu- ja korvausasioita, varausten ja tulosteiden noutoa, neuvotaan asiakkaita digitoinnissa ja nettikoneilla. Yleensä meillä on työkokeilijoita joukossamme: he pääsevät tutustumaan kirjastoalan töihin ja ovat apunamme hyllytyksessä, järjestelyssä ja asiakaspalvelussa.

Kirjaston musiikkiosastolla

Jos sinulla on jotain kysyttävää musiikista tai kieliaineistoista, kannattaa ottaa yhteys musiikkiosaston neuvontaan. Neuvonnassa sinua auttavat Eeva, Laura, Nanna ja Ulla. Päivittäin selvittelemme jos jonkinlaisia kysymyksiä: ”Löytyisiköhän rubato-osuuden sisältävää nuottia kappaleesta Brother, can you spare a dime?”, ”Voisitko suositella minulle jotain todella romanttista musiikkia?” tai ”Onkohan olemassa väreistä kertovaa musiikkia?”. Asiakkaat kysyvät myös suosituksia kielikursseista: ”Haluaisin oppia puhumaan italiaa, mistähän minun kannattaisi aloittaa?”

Opastamme asiakkaita myös verkkokirjaston käyttöön ja omatoimiseen tiedonhakuun. Syksyisin meillä käy usein lukiolaisryhmiä, joille kerromme musiikkiosaston palveluista ja vinkkaamme hyvistä musiikkiaiheisista tiedonlähteistä.

Kiertokulku – ”hyvää kannattaa odottaa”

Mietitkö, miksi uutuuslevy ei ole kirjastossa samaan aikaan kuin levykaupan hyllyssä? Ennen kuin levy, nuotti tai kielioppikirja päätyy kirjaston hyllyyn, kulkee se monen työntekijämme kautta. Musiikkiosastolla tehdään hankintoihin liittyvät työt alusta loppuun itse. Laura tekee päätökset musiikkiaineistojen hankinnasta ja Ulla kieliaineistoista. Lisäksi tilauksia tehdään asiakkaiden toiveiden mukaan: saamme lähes joka päivä hankintatoiveita uutuuslevyistä ja muusta aineistosta. Koska me molemmat hankintoja tekevistä työskentelemme asiakaspalvelussa, meillä on hyvä tuntuma siihen, millaiselle aineistolle on kysyntää ja mitä kannattaa tilata. Myös kollegat esittävät meille hankintaehdotuksia.

Kirjaston aineistot tilataan monesta eri paikasta. Musiikkiosastolle tilataan siis mm. nuotteja, äänitteitä, kirjoja ja DVD-levyjä. Hankintoja tehdään kirjaston kokoelmapolitiikkan mukaisesti tavoitteena ylläpitää tarpeeksi monipuolinen ja laadukas kokoelma, jotta kaikille löytyisi jotain mielenkiintoista (emme siis tilaa pelkkää Cheekiä, Suvi Teräsniskaa tai vaikkapa englannin kielikursseja!).

Tilaukset lähetetään kirjastojärjestelmä Origon kautta suoraan hankintapaikkoihin tai jos se ei onnistu, niin tilaukset täytyy syöttää tietokantaan käsin eli luetteloida ne ns. minitiedoin. Kun meille tulee uusia kirjoja tai levyjä, niin lähetyksistä tarkistetaan, sisältävätkö ne oikeat tuotteet, ovatko hinnat, alennusprosentit ja arvonlisäveroprosentit oikein tietokannassamme, täsmäävätkö laskut ja kirjastojärjestelmän tiedot. Tämä on tarkkaa puuhaa!

Uutuushyllyn täkyjä

Kun aineisto on käsitelty saapuneeksi, se menee luetteloitavaksi. Kirjaston aineistosta tallennetaan siis paljon tietoa tietokantaan, josta voidaan sitten eri kriteerien perusteella hakea tietoa. Luettelointia tehdään, jotta asiakaspalvelussa voimme löytää asiakkaan kysymyksiin vastaukset. Kuten yllä kerrottiin, kysymykset ovat toisinaan kinkkisiä, ja hyvin luetteloitu kokoelma on edellytys, että voimme vastata asiakkaiden kysymyksiin. Musiikkiosastolla musiikkiaineiston luetteloinnin hoitavat Eeva ja Nanna, kieliaineiston Ulla. Eeva huolehtii klassisen musiikin luetteloinnista ja Nanna populaarimusiikin.

Kun levyn, kirjan tai nuotin tiedot on tallennettu eli luetteloitu tietokantaan, pitää aineistoon vielä laittaa kirjaston leimat, merkinnät ja tarrat, joiden avulla aineisto sitten löytyy hyllystä omalta paikaltaan. Kirjastovirkailijamme Ilona ja Tiina hoitavat aineiston lainauskuntoon saattamisen. Osa kirjoista tulee meille valmiiksi muovitettuna, mutta osa muovitetaan täällä itse. Yksi kielikurssipaketti saattaa sisältää monta kirjaa ja monta CD:tä, joten ne täytyy merkitä tarkkaan, jotta tiedämme, mikä levy ja kirja kuuluvat mihinkin pakettiin.

Kun levy, kirja tai nuotti vielä käsitellään kirjastojärjestelmän kautta ”hyllyssä” –tilaan, niin vihdoin se voidaan laittaa esille uutuustelineeseen asiakkaidemme iloksi!

Mitä kirjastotyöntekijä tekee tiskissä asiakaspalvelun lisäksi?

Mietitkö, mitä kirjastotyöntekijä tekee tiskissä silloin, kun asiakasta ei ole palveltavana? Niin sanottuja sisätöitä tehdään myös asiakaspalvelun ohessa. Asiakaspalvelun hiljaisempina hetkinä teemme paljon yllämainittuja hankintoihin liittyviä töitä. Lisäksi esimerkiksi vanhojen luettelointitietojen korjaamisessa on loputon työ: vanhasta aineistosta on saatettu laittaa tiedot puutteellisesti tai väärään kohtaan. Kun tiedot ovat oikein, niin asiakas voi itsekin löytää levyn verkkokirjastosta.

Ulla ja Laura ovat myös mukana kirjaston www-työryhmässä eli tuottavat sisältöjä kirjaston verkkosivuille. Ulla on erikoistunut kuvaamiseen ja kuvankäsittelyyn, ja näitä töitä hän tekee myös asiakaspalvelun lomassa. Laura kirjoittaa musiikkijuttuja verkkokirjastoon, editoi ja hallinnoi verkkosivuja sekä päivittää kirjaston Facebook– jaTwitter-sivuja.

Musaosastolla työskentelevä Lauri on oman työnsä ohessa kirjaston tiedottaja. Lauri tiedottaa asioista kirjaston henkilökunnalle ja tiedotusvälineille sekä päivittää kirjaston verkkosivuja, Facebookia  ja Twitteria. Lauri huolehtii, että oma henkilökuntamme ja asiakkaamme saisivat tiedon kirjaston tapahtumista, luku- ja runopiireistä sekä näyttelyistä eli kaikesta mitä kirjastossa tapahtuu.

Musiikkiosastolla järjestetään paljon aineistonäyttelyjä: tällä hetkellä meillä on kesämusiikin näyttely jakesäbiisiäänestys sekä Kuukauden artisti –näyttelynä Olavi Virran musiikkia. Näyttelyjäkin voi suunnitella tiskityön lomassa. Tiina, Eeva ja Lauri ovat päävastuussa musiikkiosaston aineistonäyttelyistä. Musiikkiosastolla on lainattavissa myös makupalapusseja, joihin kokoamme 5 CD-levyn valmiin paketin aiheesta tai musiikkityylistä. Pusseja täytetään myös asiakaspalvelun lomassa.

Vinyyliaarteita

Perustyömme ohella olemme viime aikoina järjestäneet musiikkitapahtumia yhteistyössä musiikkioppilaitosten (Sibelius-Akatemia, Savonia-AMK ja Kuopion konservatorio) ja koulujen kanssa. Ohjelmassa on ollut mm. sirkusaiheista viulumusiikkia, klavikordikonsertti, ikivihreitä vanhuksille, kuoroesityksiä ja Faarao Pirttikankaan soolokeikka.

Tapahtumat elävöittävät työpäivää mukavasti: samana päivänä saa parhaassa tapauksessa toimia roudarina, portsarina ja, jos muilta töiltään ehtii, konsertin yleisönä. Reilun vuoden aikana olemme järjestäneet parikymmentä tapahtumaa. Tulevana kesänä teemme yhteistyötä BarokkiKuopion kanssa: tervetuloa Sonus Rosa –yhtyeen lastenkonserttiin Yksisarvisen laulu perjantaina 4.7. klo 18!

Mikä on parasta musiikkikirjastolaisen työssä? Me kerromme!

Eeva: Työ on monipuolista ja haastavaa sisältäen sopivassa määrin asiakkaiden kanssa työskentelyä ja tätä työtä pohjustavaa ”sisätyötä”. Musiikin, erityisesti klassisen musiikin saralla ei voi koskaan tietää kaikesta kaikkea, joten opittavat asiat eivät ole ihan heti loppumassa kesken!

Ilona: Saa olla mukana mielenkiintoisen aineiston elämässä alusta loppuun saakka. Luova keidas, joka tarjoaa iloa myös satunnaisille ohikulkijoille. Moni-ilmeinen kävijäkunta värittää työpäiviä.

Laura: Omassa työssäni osastonjohtajana parasta on sen monimuotoisuus: tehtäviini kuuluu esimerkiksi musiikkiaineiston hankintapäätökset, tapahtumien järjestäminen, kokouksissa istuminen, verkkokirjoittaminen, käännöstyöt ja ryhmien opastus tarvittaessa, työvuorosuunnittelu ja musiikkiosaston kokonaiskuvan hallitseminen ja toiminnan kehittäminen sekä töiden ohella johtajuuden opiskelu oppisopimuskoulutuksena.

Henkilökohtaisesti iloitsen, että saan olla tämän musiikillisen aarreaitan äärellä, ja itsekin tehdä päivittäin löytöjä musiikkimaailman syövereistä, ja jakaa tätä iloa asiakkaillemme. Ilman musiikkia elämä olisi aivan kurjaa!

Lauri: Asiakaskuntamme kuvaa kirjastolain tavoitetta tasavertaisuudesta ihailtavan esimerkillisesti, asiakkainamme käyvät niin lääkärit, tuomarit kuin omia eväitä joskus nauttineet kaverit. Kaikki kohdataan kuitenkin tasavertaisina: asiakkainamme.

Nanna: Musiikkiosaston asiakaskunta on pääsääntöisesti mukavaa ja rentoa sakkia. Päivittäin kohtaa mitä mielenkiintoisimpia kysymyksiä ja välillä tarvitaankin salapoliisin taitoja, että vastaukset saadaan kaivettua esille. Aina sitä itsekin siinä samalla oppii jotain uutta. Totuushan on, että musiikki on elämän parasta huumetta.

Ilahduttavaa palautetta asiakkaalta

Tiina: Luin jostain, että ammatinvalinta on onnistunut, jos tekee työkseen sitä mitä muutenkin tekisi: olen aina ollut kirjastojen suurkuluttaja! Musiikkiosastollamme on mahottoman mukava asiakaskunta, asiakaspalvelusta NAATTII! Ja kaikkihan se on asiakaspalvelua tässä työssä: hyllytyksestä tiskipäivystykseen!

Ulla: Nautin työstäni. Minulla on oma pikku ’hiekkalaatikko’, jossa saan monipuolisesti hyödyntää sekä kirjasto- että kielikoulutustani. Välillä voin työskennellä oman huoneeni rauhassa, välillä taas tietopalvelussa. Ihanan vaihtelevaa työtä, jonka kruunaa rento ja sympaattinen asiakaskunta!

Musiikkiosastolla on VHS-kasettien digitointipiste, johon voi varata ajan kirjastokortilla. Asiakkaiden käytössä on myös kolme nettikonetta ja kopiokone. Osastolla on musiikinkuunteluhuone, josta löytyy kuuntelulaitteet, DVD-soitin ja digitaalipiano.

Teksti: Laura Airaksinen

Kuvat: Ulla Ritvanen

Miten niin musiikkikirjastolla menee hyvin?

Suomessa on oltu jo vuosikaudet huolissaan yleisen musiikkikirjaston tulevaisuudesta. Perusteeton huoli jätetään usein perustelematta, toisinaan vedotaan verkkomusiikin yleistymiseen tai vaikkapa lainauslukujen kasvun taittumiseen. Miksi musiikkikirjastoilla kuitenkin menee hyvin?

Siksi, että asiakkaat tuntevat musiikkikirjastot hyvästä palvelusta ja rautaisesta ammattitaidosta. Vanhanaikaisuuden sijaan olemme aktiivisia ja uudistuvia. Musiikkikirjastot ovat myös paikallisia perinteitä vaalivia musiikin kehtoja, joita leimaa tietty varmuus ja pysyvyys. Tällaisista arvoista kannattaa kaikkien pitää kiinni. Hyvin menee myös siksi, että asiakkaita on edelleen paljon – eivätkä he kysele lainaustilastojen perään.

Senkin vuoksi menee hyvin, että pystymme reagoimaan muuttuvaan (musiikki)maailmaan. Perinteinen vuorovaikutus voidaan tuoda asiakkaan lähelle uusia kanavia pitkin. Työssä voi tapahtua nopeita ja perusteellisiakin muutoksia. Esimerkiksi neljän kunnan kesken ylläpidettävä Turun seudun blogi Musasto täyttää pian neljä vuotta. Musasto on muuttanut paikallisten musiikkikirjastojen asiakaspalvelua pysyvästi.

Tulevaisuuden toiminnassa voi edelleen nähdä vaiheittaista muuntautumista, eivätkä uudetkaan roolit perustu lainaustilastojen tuijottamiseen. Yhä enemmän merkitsee se, miten musiikkikirjaston ydin saadaan selkeästi julki ja perille. Aktiivisuutta uteliaisuutta tarvitaan aina. Musiikkikirjastotyössä kun riittää haastetta ja mielekästä kehittämistä loputtomiin.

Lisää näkyvyyttä

Syvät kokoelmat ovat musiikkikirjastoille kunnia-asia – se elintärkeä substanssi, josta asiakas voi ammentaa mihin suuntaan tahansa. Musiikkikirjastot ovat aina kunnostautuneet myös toimeliaina sosiaalisina ympäristöinä. Sellaisina, jotka verkottuvat ja ovat aktiivisia eri kulttuuritoimijoiden kanssa. Nykyään verkottuminen näkyy ja tuntuu myös sosiaalisessa mediassa.

Blogit ja Facebook-sivut yleistyvät, mutta emme vielä ota kaikkea hyötyä irti verkkoviestinnän mahdollisuuksista. Kirjaston kokoelmia ja toimintaa heijastavien blogijuttujen, haastattelujen, julisteiden tai erilaisten keikkatunnelmien tuottaminen ja esillepano voi olla vain pienen askeleen päässä. Pitää vain uskaltaa ja suunnata resursseja hieman toisin.

Kirjastoissa tapahtuu entistä enemmän. Erilaisten tilaisuuksien sisällöllinen spektri on valtava. Lämminhenkisiä tapahtumia tuntuu olevan helppo lähestyä. Musiikkikirjastolaisten aktiivisuus kannattaa, sillä pienetkin konsertit ja luennot ovat asiakkaille usein korvaamattomia. Olen toisinaan mukana tapahtumajärjestelyissä, ja voin kertoa kokemuksesta että yhdessä toteutetut elämykset tuottavat mittaamatonta lisäarvoa henkilökunnalle.

Verkkomusiikin sisällä ja ulkopuolella

Toisin kun monet väittävät, “kaikki musiikki” ei ole verkossa. Mistä apu kun Spotifysta ei löydy The Beatlesin Valkoista tuplaa tai Van Morrisonin koko laajaa tuotantoa? No tietysti musiikkikirjastosta. Turussa pitkään esillä ollut näyttely Näitä levyjä et löydä Spotifysta kiinnostaa asiakkaita jatkuvasti. Luulen että uteliaisuus johtuu mielenkiintoisten albumeiden lisäksi Spotifyn piilossa pidetyistä rajoitteista. Minustakin striimauspalvelun puutteet ovat kiinnostavia. Erityisesti ne, joista minulle ei kerrota.

Kirjastot ovat aktiivisia myös verkkomusiikin suhteen. Suomessa jo varsin yleinen Naxos Music Libraryn striimauspalvelu tuli Vaski-kirjastoihinkin jo vuosia sitten. Kirjastokortilla voi kirjautua kuuntelemaan massiivista valikoimaa taidemusiikkia maksutta ja ilman mainoksia. Naxos laajensi tarjontaa myös videotaltiointeihin ja jazziin. Käyttö on helppoa, ja striimaus toimii moitteettomasti myös mobiililaitteilla. Eikä sitä Spotifytakaan ole unohdettu. Musiikkibasaarin Kirjastojukeboksi esittelee kirjaston uutuuksia nimenomaan Spotifyn avulla.

***

Viisi vuotta sitten en mitenkään osannut arvata musiikkikirjastojen suuntaavan kohti uutta tällaisella vauhdilla. Osasitko sinä?

Tuomas Pelttari