Suomen musiikkikirjastoyhdistys: musiikki kuuluu kirjaston palveluihin

Musiikki kuuluu kirjaston palveluihin
HS Mielipide 17.10.2018

Suomen musiikkikirjastoyhdistys kommentoi Vesa Sirénin lehtijuttua (Onko nolla levyä tarpeeksi? HS Kulttuuri 26.9.2018). Sirénin aiheena oli Helsingin Kirjasto 10:n äänitekokoelman siirtäminen keskustakirjasto Oodin sijasta Pasilan kirjastoon, mukana kirjaston asiakkaiden mielipiteitä.

Puheenjohtaja Tuomas Pelttarin ja varapuheenjohtaja Jaska Järvilehdon allekirjoittama kommentti Musiikki kuuluu kirjaston palveluihin julkaistiin Helsingin Sanomien mielipidepalstalla printti- ja verkkolehdessä 17.10.2018. Kirjoitukseen myös yhdistyksen sivulta Kannanotot ja lausunnot.

Musiikki kuuluu kirjaston palveluihin, HS 17.10.2018.

HS 17.10.2018.

Wigwam remastered & revisited – lisää klassikoita kirjastoon

50 vuotta Wigwamin perustamisesta

Suomalaisen progen suurnimi Wigwam on pysynyt viime vuosina ajankohtaisena. Laadukkaat uusintajulkaisut klassikkolevyistä ja Wigwam-keikkakokoonpano nivoutuvat yhteen jälleen 2018, kun yhtyeen perustamisesta on kulunut 50 vuotta. Syys-lokakuussa legendaarisen bändin henkeä ylläpitää juhlavuotta varten kiertävä Wigwam Experience, jossa on Revisited-tyyliin mukana muusikoita Wigwamista.

Svart Recordsin kotisivu:
”Wigwam Experience -juhlakonserttien kokoonpano koostuu Wigwamin entisistä jäsenistä – mukana ovat Jukka Gustavson, Rekku Rechardt, Esa Kotilainen, Pave Maijanen ja Jan Noponen. Syys–lokakuussa järjestettävällä juhlakiertueella esiintyy myös vierailevia Wigwam-taustaisia huippumuusikoita, kuten Pedro Hietanen ja Mikko Rintanen.”

Wigwam-kokoelma 'Compete Love Records Singles 1969–1975' julkaistiin alkuvuodesta 2018. Kuuden singlen boksi sisältää 40-sivuisen liitevihkon ja julisteen.

Wigwam-kokoelma ’Compete Love Records Singles 1969–1975’ julkaistiin alkuvuodesta 2018. Kuuden singlen boksi sisältää 40-sivuisen liitevihkon ja julisteen.

Revisited on tehnyt keikkoja suht säännöllisesti. Odottavaan vireeseen on tuonut lisää voltteja Svart Recordsin uusi kierros remastereita. Turkulainen levy-yhtiö on jatkanut Wigwam-levytysten uusintajulkaisusarjaa 7″-boksilla Complete Love Records Singles 1969–1975. Turun kesän Svart Picniciin 17. kesäkuuta ehti myös Dark Albumin 2LP-remaster. Wigwam Revisited ei ollut mukana piknikillä, mutta kauniin Rautatienpuiston ja Lippakioskin ääreen tuotua musiikkikaartia ihaillessa oli hienoa tutkia myös Wigujen Svart-julkaisuja.

Vaikka Jim Pembroke saattaa olla osallistumatta syksyn Revisited-keikkoihin, häntä ei ole unohdettu. Svart julkaisi alkuvuodesta uudet painokset myös Pembroken soolouran ensimmäisistä levyistä – mukavasti Pekka Pohjolan ja Jukka Gustavsonin remastereiden seuraksi. Myöhemmin kesällä sarja Wigwam 50th Anniversary Series jatkuu. Vuoroon tulevat 2LP- ja 2CD-painokset klassikoista Nuclear Nightclub ja Lucky Golden Stripes And Starpose, syksymmällä paluulevyt Light Ages ja Titans Wheel – unohtamatta viimeiseksi jäänyttä levytystä Some Several Moons. Ympyrä sulkeutuu.

Wigwam: Nuclear Nightclub, deep popin klassikko vuodelta 1975.

Wigwam: Nuclear Nightclub, deep popin klassikko vuodelta 1975.

Entä tämän kaiken kirjastoaspekti? Klassikkolevyjen pariin on ollut usein vaikea päästä. Erityisesti 60- ja 70-lukujen merkkiteoksista monet ovat painamatta CD-formaattiin, ja alkuperäiset LP-levyjen painokset ovat monille tavoittamattoman arvokkaita keräilyharvinaisuuksia. Svart Recordsin vuonna 2009 alkanut työ mitä erilaisimpien albumien uudelleenjulkaisijana on vertaansa vailla. Äänitteiden saatavuus on parantunut merkittävästi, ja Svart on auttanut kirjastoja uuteen mahdollisuuteen: laajentaa musiikkitarjontaa uudestaan muodikkaaksi koetun LP-formaatin avulla.

Wigwam-klassikko Being sai uuden LP-painoksen vuonna 2014. Svart Recordsin 2LP-julkaisussa on mukana Jukka Gustavsonin haastattelu ja alkuperäistä mukaileva liitevihko.

Wigwam-klassikko Being sai uuden LP-painoksen vuonna 2014. Svart Recordsin 2LP-julkaisussa on mukana Jukka Gustavsonin haastattelu ja alkuperäistä mukaileva liitevihko.

Pelkkä nostalginen formaatti ei tietenkään riitä kirjastoasiakkaille. Kaikkien iloksi Svartin julkaisuissa panostetaan paljon kansitaiteen ja uuden liiteaineiston toimittamiseen. Kun Wigwam-julkaisujen uusi aalto alkoi vuonna 2014, positiivisen ihmettelyn aiheena olivat Tombstone Valentine, Fairyport, Being ja hieman myöhemmin Hard N’ Horny. Miten juhlavaa palata näihin levytyksiin entistä parempina laitoksina, joissa suomalaiseen rockhistoriaan on tuotu lisäarvoa. Haastattelut, artistikommentit, tekstiliitteiden jäljennökset, valokuvat ja julisteet sitovat menneen ajan tälle vuosikymmenelle, nykyhetkeen.

Wigwam-singleboksin kuvitusta. Alkuperäiset kuvat: Risto Vuorimies.

Wigwam-singleboksin kuvitusta. Alkuperäiset kuvat: Risto Vuorimies.

MKK:n toimitus tuntee julkaisusarjan alla iloa ja pientä, mutta mukavaa tuskaa. Miten paljon kiinnostavaa musiikkia johon syventyä. Kesä -18 voi olla lyhyt aika syventymiseen, mutta onneksi Wigwam saa ajan pysähtymään – oli vuosi tai vuodenaika mikä tahansa. Ja ehkä Wigwam Revisited ja Svart Picnic nähdään joskus kirjastoissakin!

Tuomas Pelttari

Hae Wigwam-levytyksiä kirjastosta! Pääset kuvasta esitäytettyyn Monihakuun. Kohdekirjastoja voi vaihtaa.

Hae Wigwam-levytyksiä kirjastosta! Pääset kuvasta esitäytettyyn Monihakuun. Kohdekirjastoja voi vaihtaa.

Hae Wigwamin musiikkia kirjastosta. Esitäytetty Monihaku kohdistuu aluekirjastoihin, ja kohdekirjaston voi vaihtaa.

Wigwam Nuclear Netclub
Svart Records

Levyhyllyt
Wigwamin studioalbumit
Hard N’ Horny (Love Records, 1969)
Tombstone Valentine (1970)
Fairyport (1971)
Being (1974)
Nuclear Nightclub (1975)
Lucky Golden Stripes And Starpose (1976)
Dark Album (1977)
Light Ages (Polarvox, 1993)
Titans Wheel (EMI, 2002)
Some Several Moons (Wolfgang Records, 2005)

Wigwamin livealbumit
Live Music From The Twilight Zone (Love Records, 1975)
Wigwam Plays Wigwam – Live (EMI, 2002)
Pop Liisa 3 – Wigwam 1973 (Svart Records, 2016)

Lue lisää
Love Proge – Love Recordsin proge-klassikot 1968–1979. 2CD ja liitevihko. (Siboney, 1996).
Love Proge 2
. 2CD ja 12-sivuinen liitevihko. (Siboney, 1998).
Love Records – Kaikki singlet 1. 6CD ja 16-sivuinen liitevihko. (Universal Music, 2016).
Love Records – Kaikki singlet 2. 6CD ja 20-sivuinen liitevihko. (Universal Music, 2016).
Love Records – Kaikki singlet 3
. 6CD ja 24-sivuinen liitevihko. (Universal Music, 2016).
Love Records – Kaikki singlet 4. 6CD ja 20-sivuinen liitevihko. (Universal Music, 2016).
Love Records – Kaikki singlet 5. 6CD ja 24-sivuinen liitevihko. (Universal Music, 2016).
Meriläinen
, Mikko: Wigwam, 504 sivua. (Nemo, 2006).
Rantanen, Miska: Love Records 1966–1979 – tarina, taiteilijat, tuotanto, 303 sivua. (Schildts & Söderströms, 2005, tarkistettu laitos 2014).
Wigwam: Complete Love Records Singles 1969–1975 6 x 7″-singleä + 40-sivuinen tekstiliite. (Svart Records, 2018)
Wigwam: Hard N’ Horny, LP + 8-sivuinen tekstiilite (Svart Records, 2015). Debyyttialbumin kaunis uusintapainos sisältää Jukka Gustavsonin haastattelun, toim. Aku-Tuomas Mattila.
Wigwam
: Fresh Garbage – Rarities 1969–1977, 2CD. (Siboney, 2000). Kokoelmalevyn 20-sivuisen liitevihkon Wigwam-essee on olennaista luettavaa. Mikko Meriläinen ja Suonna Kononen kirjoittavat bändin vaiheista eloisasti.

Aloittelija fuusion ääressä – sisältöjä kirjastosta ja ehkä verkostakin

Tottumattomalle hieman möhkälemäinen genre tuo jazz. Olen huomannut, että tätä Suurta Musiikin Aarreaittaa on hankala hahmottaa. Kenen musiikista edes aloittaisin? Kuin huomaamatta avukseni on saapunut fuusio. Joitain vuosia sitten heräsin kuuntelemaan tarkemmin kitaristi Allan Holdsworthin musiikkia. Bassotaiteilija Pekka Pohjolan laadukas diskografia oli osittain tuttu jo teini-ikäisestä, mutten nuorena vielä ymmärtänyt kuulemaani fuusiojazziksi.

Jazz ja fuusiomusiikki on iskenyt uudestaan ja aiempaa voimakkaammin. Sain onnekkaasti käsiini pari varhaista Pat Methenyn levytystä. Erityiseksi aarteeksi osoittautui As Falls Wichita, So Falls Wichita Falls vuodelta 1981. LP on kreditoitu yhteistyöksi kosketinsoittaja Lyle Maysin kanssa. Edelleen tuntuu siltä, että A-puolen yli 20 minuuttinen nimikappale on kuolematon. Yhtä suureksi aarteeksi näyttää kasvavan Offramp vuodelta 1982. Huippumuusikoista koostuva Pat Metheny Group on kait aina loistavassa vedossa.

Yritin etsiä netistä lisää musiikkia netistä levyjen rinnalle. Kitaristivelho Methenyn diskografiaa läpikäydessä huomasin, että artistin varhaisia levytyksiä on yllättävän vaikeaa löytää verkosta. Yhtenä syynä on ECM Recordsin pitäytyminen musiikin striimauspalveluiden ulottumattomissa. Esimerkiksi Spotify ja Apple Music eivät tarjoa Methenyn ECM-levytyksiä 1976–1984 lainkaan (tilanne 3/2016). Ehkä levy-yhtiön sielu ja tuottaja Manfred Eicher ei yksinkertaisesti luota striimaukseen.

Eteen sattui toinenkin hidaste. Discogs tarjosi albumin Bright Size Life rinnalla kätevää videolinkkiä, mutta musiikin sijaan sain tylyn vastauksen: – Tämä video sisältää kumppanin Kontor New Media Music sisältöä, ja sen näyttäminen on estetty maassasi tekijänoikeusseikkojen vuoksi. Iso osa Pat Methenyn musiikista näyttää olevan kiven takana myös YouTubessa.

* * *

Onneksi musiikkikirjastoissa pidetään huolta jazzkokoelmista. Turun seudun Vaski-asiakkailla on varattavissa hyvä kokoelma Methenyä koko pitkän uran ajalta. Miten kirjastoista lainattava musiikki sitten menee lainaksi? Pääkaupunkiseudulta kuuluu valtamediasta poikkeava viesti: musiikin lainaus selkeässä kasvussa HelMet-musiikkivarastosta. Samaan aikaan uutisointi levy-yhtiöiden myyntivoiton kaventumisesta toistuu toistumistaan.

Kun Helsingin Sanomien artikkeli tuntuu selkeästi bisnesvetoiselta, HelMet-uutinen pohjaa lopulta hyvin dokumentoituun sisältöön. Lainauksen kasvu mitataan toki bisnekseenkin soveltuvin prosentein, mutta HelMet-musiikkivarastolla on mahdotonta tehdä bisnestä. Vantaan Tikkurilassa sijaitseva musiikin tyyssija – jota kutsutaan myös nimellä Saundiholvi – on mitä riemastuttavin esimerkki siitä, että kirjaston tulee vastakin keskittyä sisältöihin, niiden löydettävyyteen ja saatavuuteen. Mikä parasta, HelMet-asiakkaat eivät joudu maksamaan varaamistaan varastoaarteista lainkaan varausmaksua. Hyvällä palvelulla on ansaittua kysyntää.

* * *

Entä miten sujuu vauhtiin päässeen fuusiodiggarin musiikinkulutus? Kirjaston asiakkaana olen enemmän kuin tyytyväinen. Edellä mainitun ECM Recordsin tuotantoa on Vaskin verkkokirjaston listauksen mukaan lukien yli 900 viitettä. Tähän tarjontaan eivät striimauspalveluiden tuottajat pysty.

Seuraavaksi pitää varata aikaa, käydä kirjastokokoelmien ääreen – ja laittaa levy soimaan.

Tuomas Pelttari

Lue lisää:
Mitä musiikkia Spotifyssa ei ole? Musiikkilistaukseen artikkelista Spotifysta puuttuvat levyt.

 

Musiikkikirjastoista ja levykaupoista

Marraskuun lopulla 2015 julkaistu kirja 12 tuumaa – tarinoita suomalaisista levykaupoista tekee vaikutuksen. Koskaan ennen ei ole voitu lukea yksissä kansissa näin monen levykauppiaan tuntoja. Anssi Monosen toimittaman teoksen kerronta on hyvin valaisevaa. Puheeksi tulee työn motiivit, tarkoitusperät ja realiteetit. Myyntitiskin takaa välittyy lämmin suhde musiikkiin ja osaan kulttuurivaikuttamisessa. Musiikin välittäminen ja sillä inspiroiminen ovat kantavia voimia alan ihmisten arjessa.

Levykauppojen bisnes  jos sitä voi bisnekseksi kutsua  on jälleen murroksessa. Tilaa tehdään sekä uusille että käytetyille LP-levyille. CD kelpaa vielä, mutta suuri buumi on vinyylissä. Formaattikilvan lisäksi jälleenmyynnin rakenne muuttuu. Suuret tavaratalotoimijat vähentävät rajusti musiikkiäänitteiden myyntiä tai ovat lopettaneet sen kokonaan.

Mitä tekee pienyrittäjälevykauppias? Hän innostuu. Omasta levykaupasta voi saada toimeentulon voi ilman hittilevyjen massamyyntiäkin. Pitää vain edetä musiikki edellä, reagoida asiakastarpeisiin ja säilyttää vire. Suomessa säilyy ällistyttävän vireä levykauppakulttuuri, joka sekä uudistuu että retroutuu.

Lukujen tuijottamisesta kohti uutta toimintaa

Tampereen pääkirjasto Metson musiikkiosasto palkittiin Vuoden kirjastokehittäjänä 2015. Metsolaisten tunnelmiin vie Kirjastokaistan toimittama haastattelu. Tästä videosta jäi mieleeni paljon. Yksi asia on se, jota ei sanota. Metsolaiset eivät puhu lainausluvuista tai tilastoista. He puhuvat sisällöistä ja niiden avaamisesta.

Kokoelmien ja sisältöjen avaaminen on aina ollut osa musiikkikirjastotyötä. Kuten kirjastoissa, levykaupoissakin on kyse musiikinkuluttamisen mahdollistamisesta ja kokemusten rikastamisesta. Metsossa uutta on sisältöjen linkittäminen artistivieraiden musiikinteon kokemukseen ja fanitukseen.

Vuosittain kasvavat musiikkiäänitteiden lainausluvut (nuottien lainaushan on tasaista vuosikymmenestä toiseen) ovat muistuma, josta voi olla vaikea päästää irti. Vuosituhannen vaihteen tienoilla ja sen jälkeen oli Turussakin helppoa kiihdyttää kirjaston CD-hankintaa. Kysyntä oli niin kova.

Levyjä saatetaan hankkia kymmennen vuoden takaiseen verrattuna vähemmän, mutta kokoelmien ylläpito ja syventäminen jatkuvat. Samalla kun lainauksessa palataan 90-luvun alkupuolen lukuihin, on musiikkikirjastotoiminnan perusteita mietitty osin uudestaan. Sisältöjä ja tapahtumia tuodaan esiin aiempaa pontevammin.

Nousevat myyntiluvut ja ennätykselliset lainausluvut lämmittävät vain hetkellisesti. Kestävämpää lämmön tunnetta tuottaa ulospäin suutautuva yhteistyö. Monien yhteistyökumppanien tapaan kirjastot toimivat yhdessä myös levykauppiaiden kanssa.

Kirjastoissa tilaa on saanut LP-levyn uusi tuleminen. Raision kirjaston vuosittaiset Vinyyli-iltamat järjestetään helmikuussa 2016 neljättä kertaa. Rovaniemen kirjastossa järjestettiin hiljattain vinyylilevykirppis, samoin Espoon Sellossa. Tampereen Metson musiikkiosasto järjestää Vinyylin paluu -tapahtumia. Retro on noussut esiin asiakkaille, kirjastoille ja kauppialle ihan uudella tasolla.

Veikkaan, että lähivuosina musiikkiliikkeiden ja kirjastojen yhteistyö syvenee. Asiakaspalvelu, verkottuminen, virikkeiden tuottaminen, sisältöjen jakaminen, erikoistuminen, vinyylin paluu, riippumattomuus ja toiminta suurimman bulkkimyynnin ulkopuolella ovat yhteneviä intressejä. Erityisen ilahduttavaa on pienimuotoisten keikkojen järjestäminen. Artisti- ja kirjailijavieraat ovat arkea yhä useammassa musiikkikirjastossa ja levykaupassa.

* * *

Musiikkikirjastot tarvitsevat yhteistyötä ja jalkautumista. Tilastokilvan jäädessä taaemmas voi tapahtua uutta fokusoitumista: samalla kun kaupan on luontevaa lähestyä sisällöillään kirjastoa, kirjastoammattilaiset suuntaavat resursseja myös kohti kaupallisia toimijoita.

Ja jos kosketus kirjaston musiikkisisältöihin uhkaa väliaikaisesti ohentua, niin 12 tuumaa voi olla avuksi. Vannoutuneen levykauppiaan asenne paikallisena musiikkilähettiläänä on jotain maagista. Musiikkikirjastonhoitajan rooli asiakaspalvelijana ei poikkea tästä kovin paljon. Levykauppiaat muistuttavat meitä tarinoillaan olennaisesta. Siitä mikä asiakaspalvelun ja musiikkikirjastotyön eetokseen kuuluu lähtemättömästi. Tuloksenteon ja lainaustilastojen sijaan se on Itse Musiikki.

Aleksi Pahkala, Stupido Shop: ”Meidän missio oli kuiteski aina jakaa musiikin iloa.” Tähän on musiikkikirjastolaisen aina helppo yhtyä. Missio on sama.

Tuomas Pelttari

 

Asiakkaat tutustuivat HelMet-musiikkivarastoon Tikkurilassa

HelMet-musiikkivaraston ovet olivat avoinna yleisölle 11.12.

Helsinkiläisten kirjastonhoitajien Saundiholviksi nimeämä HelMet-kirjastojen yhteinen musiikkivarasto Tikkurilan kirjaston kellarissa avautui noin kymmenvuotisen toimintansa kunniaksi vähän isommalle joukolle kerrallaan torstaina 11.12.2014. Tarjolla oli tietoa ja elämyksiä, kuten kirjastossa yleensäkin.

Tikkurilan kirjaston ykköskerroksen vastaava Tiina Vallo toivotti melkein 30-henkisen kiinnostuneiden joukon tervetulleeksi. Musiikkivarastossa koko sen olemassaolon ajan työskennellyt Heikki Poroila esitteli varaston historiaa ja arkea painottaen sitä, että varastot ovat elimellinen ja tärkeä osa kirjastojen palvelua, kysymys ei ole suinkaan tarpeettomasta tavarasta. Varaston lainaus on ollut koko sen olemassaolon ajan kasvussa. Kaukolainaus muualle Suomeen näyttää kaksinkertaistuvan vuoteen 2013 verrattuna.

Tikkurilan varaston perustamisen taustalla olivat samat syyt kuin muuallakin maassa: CD-levyille piti saada 2000-luvun alkupuolella lisää tilaa ja helpoiten sitä sai siirtämällä vähemmälle huomiolle jääneitä LP-levyjä pois tieltä. Kun Kuopion Varastokirjasto oli lopettanut musiikkiaineistojen vastaanoton ja käsittelyn, piti etsiä paikallisia ratkaisuja. Pääkaupunkiseudulla saatiin lisäetua siinä, että neljän kaupungin varastointi voitiin toteuttaa yhteen paikkaan.

Musiikkivaraston merkitystä koko HelMetin musiikkipalveluiden osana selvitti  seudullisen musiikkikirjastoryhmä Musahelmien vetäjä Tommi Viitamies Helsingistä.

Musiikkivaraston merkitystä koko HelMetin musiikkipalveluiden osana selvitti seudullisen musiikkikirjastoryhmä Musahelmien vetäjä Tommi Viitamies Helsingistä.

Varasto on hyvää säteilevä loppusijoituspaikka aineistolle, jota syystä tai toisesta ei enää tarvita avohyllyssä. Varastoon kertyy väistämättä paljon kulttuuriaarteita, koska sinne pyritään sijoittamaan vähiin käyneet tai jo alun perinkin harvinaisemmat dokumentit talteen. Saundiholvi ei kuitenkaan ole arkisto eikä museo, vaan elävä osa yleistä kirjastoa. Kaikki kokoelmaan saatu on kiinnostuneiden löydettävissä ja lainattavissa HelMet-tietokannan kautta (luettelo.helmet.fi).

Aivan erityisesti Poroila halusi painottaa kunnollisen luetteloinnin merkitystä varastokokoelman käyttäjille. Kun kokoelmaa ei pääse omin sormin ja silmin selailemaan, täytyy jokainen dokumentti pyrkiä avaamaan mahdollisimman hyvin. Musiikin puolella se tarkoittaa vääjäämättä ihmistyötä, sillä dokumentit eivät itsestään avaudu. Musiikkiaineistot ovat myös kirjallisuutta useammin sisällöltään monimutkaisia ja niiden avaaminen vaatii laajaa musiikin tuntemusta. Musiikin tehokas tiedonhaku edellyttää puolestaan perinteisen HelMet-haun kaltaista monipuolista ja täsmällistä välinettä. Googlaustyylisillä uusilla järjestelmillä ei kerta kaikkiaan pärjätä.

* * *

Alhaalla kellarissa asiakkaat pääsivät tutustumaan tarkemmin sekä varastointiratkaisuihin, resurssikysymyksiin että melkein satavuotiaaseen savikiekkogrammariin, joka soi edelleen hienosti. Vakavan musiikkikirjastoaiheisen esittelyn ja keskustelun lomassa päästiin myös kuulemaan Alec Dangerin akustista keikkaa ja poimimaan löytöjä poistolevyjen joukosta.

Saundiholvin vieraat ihailevat Doris Dayn laulua vuosikymmenten takaa. Vanha  grammari on musiikkivaraston asiakkaalta sama lahja.

Saundiholvin vieraat ihailevat Doris Dayn laulua vuosikymmenten takaa. Vanha grammari on musiikkivaraston asiakkaalta sama lahja.

Avoimien ovien akustisena taiteilijavieraana oli omaa tuotantoaan esittänyt Alec  Danger, jonka EP Empty Town (2013) löytyy myös HelMet-kirjastojen kokoelmasta.

Avoimien ovien akustisena taiteilijavieraana oli omaa tuotantoaan esittänyt Alec Danger, jonka EP Empty Town (2013) löytyy myös HelMet-kirjastojen kokoelmasta.

Kuten arvata saattaa, hyllyjen välissä oltiin tällaisen varaston olemassaoloon perin tyytyväisiä, mutta myös huolenaiheita nousi esiin. Vakituisen varastonhoitajan katoamista vuoden 2015 alusta ihmeteltiin, vaikka kirjastoväen puolelta luvattiin pyrkiä minimoimaan asiakkaille koituvat haitat.

Palvelun hidastumista ei silti voitane välttää, jouduttiin myöntämään. Tärkeintä kuitenkin on, että HelMet-musiikkivarasto on olemassa ja pysyy kansalaisten käytössä, siitä oltiin yhtä mieltä.

Kuvat Heikki Poroila

Tuomas Pelttari, toim.

Asiakaspalvelun ja kokoelmatyön ytimessä – Ilja Vesterinen, Kirjasto 10

Kokoelmatyöstä vastaava Ilja Vesterinen kertoo Kirjasto 10:n konseptista ja palveluista. HelMet-kirjaston konsertit ovat suosittuja, Vinyylibaariin ja äänitystiloihin on runsaasti varauksia, henkilökohtaisten musiikkivalmentajien palvelut tulivat jäädäkseen. Entä miten musiikin kokoelma elää Kympissä? Millä tavalla Tikkurilan suuri musiikkivarasto eli Saundiholvi liittyy tähän kaikkeen?

Ilja Vesterinen: – Kirjasto 10:n palvelujen kehittämistä ohjaavat ennen kaikkea asiakkaat muuttuvine tarpeineen. Palveluja kehitetään aktiivista ja omatoimista kirjastoasiakasta varten ja tulevaisuuden tavoitteena häämöttää Keskustakirjasto ja kirjastopalveluiden kysyntä ja tarjonta vuonna 2018.

Ilja Vesterinen kokoelmien ääressä Kirjasto Kympissä.

Ilja Vesterinen kokoelmien ääressä Kirjasto Kympissä.

– Olen vastannut Kirjasto 10:n musiikkikokoelman kehittämisestä vuodesta 2010 lähtien. Kympin laajan palvelutarjonnan myötä olen vuosien varrella nähnyt kirjastotyötä myös kokoelmien tuolta puolen, tapahtumatuotannosta palvelukonseptien muotoiluun. Kirjastoalaa opiskelin Turun ammattikorkean kirjasto- ja tietopalveluohjelmassa. Musiikillinen sisällöntuntemus on kasaantunut erilaisten musiikkiharrastusten, kuten keikkatoiminnan, musisoinnin ja tietysti levyjen kuuntelemisen parissa.

Miten palvelette Kirjasto Kympin asiakkaita?

– Perinteisin osa Kympin palveluja ovat musiikkikokoelmat tietopalveluineen. Pasilan pääkirjaston musiikkikokoelmat siirtyivät taannoisen Musiikkiaseman kautta Kymppiin vuonna 2005. Kympin CD-lainaus on huippuvuodesta 2008 lähes puolittunut, eli seuraamme valtakunnallista laskevaa trendiä. Vuonna 2013 CD-levyjämme lainattiin 243 000 kertaa. Lainauskierron rauhoituttua (parhaimmillaan levyjen keskikierto oli yli 10) myötä myös kokoelmia on karsittu. Lähes 50 000 CD-levyn kokoelmasta on siirrytty 30 000 levyn avokokoelmaan, jota kuvaakin paremmin sana ”valikoima”. Valintatyössä on epäsuorasti hyödynnetty asiakkaiden lainauskäyttäytymisellään antamaa palautetta: nollalainoja ei Kympin hyllyissä säilytetä. Nuottikokoelmaa on uusittu tarmokkaasti, eikä sen koko tai käyttö ei ole vuosien saatossa muuttunut. Musiikkiaiheista tietokirjakokoelmaa on sen sijaan lainauksen hiivuttua supistettu kovalla kädellä.

– Kympin palveluajatukseen sisältyy aktiivisen musiikinharrastajan palveleminen: Kympin treeni- ja äänityshuoneet instrumentteineen ovat jatkuvasti kovassa käytössä. Myös tapahtumatoiminta on selvästi musiikkipainotteista, ja konsertteja on lähes viikoittain.

Millainen musiikkikokoelman asema on Kympissä?

– Kympin kokoelma muuttuu yhä enemmän perinteisen yleiskokoelman suuntaan Keskustakirjaston häämöttäessä yhä lähempänä. Töölön kirjaston pitkän remontin myötä Kymppiin siirrettiin tuhansia niteitä kaunokirjallisuutta. Kymppi tarjoaa edelleen Helsingin suurimman kokoelman levyjä ja nuotteja, asiantuntevaa musiikkiaiheista tietopalvelua sekä monia ainutlaatuisia musiikkipalveluita.

Millaisia uudistamistarpeita kokoelmatyössä on?

– Fyysisillä alustoilla liikkuvan sisällön kokoelmatyö on kriisissä digitaalisten, helposti selattavien ja saavutettavien laajojen verkkokokoelmien tultua asiakkaidemme saataville. Kokoelmien kehittämisessä on otettava huomioon aineiston sisällön lisäksi formaattikysymyksiä: onko tälle sisällölle kysyntää juuri tässä muodossa? Onko syytä kasata mahdollisimman laajaa kokoelmaa, kun verkko vie tarjonnan määrässä kuitenkin voiton? Kympin kokoelmatyössä painotetaan relevanssia ja työntekijöiden sisältöasiantuntijuuden hyödyntämistä, ja sitä tehdään yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Kokoelmaa kehitetään yhä enemmän selailtavan valikoiman suuntaan ja vähälle huomiolle jäänyttä pitkää häntää siirretään Tikkurilan musiikkivarastoon.

– Ideaalitilanteessa kirjasto tarjoaisi laadukkaat kokoelmansa myös verkossa. Sisältöjä kauppaavat yritykset ottavat kuitenkin kaiken irti siitä, että kirjastolla ei verkossa ole samanlaisia oikeudellisia privilegioita kuin fyysisten aineistokappaleiden maailmassa. Kirjaston vaihtoehtona e-maailmassa onkin usein karvalakkiversio netin maksullisista sisältöpalveluista tai pidättäytyminen fyysisen aineiston tarjoamisessa. Jälkimmäinen on perusteltu ratkaisu silloin, kun verkon ilmaispalvelutkin pesevät kirjastolle kaupatut e-tuotteet. Erityisesti musiikkiäänitteiden suhteen internet vaikuttaa olevan melko tyydytetty, joten suuria sisällöllisiä paukkuja kirjaston tuskin kannattaa sinne pistää.

***

Kympissä on pienennetty musiikin avokokoelmaa. Millä periaatteilla poistoja ja siirtoja tehdään?

– Kympin CD-levyjen avokokoelma on viidessä vuodessa pienentynyt 50 000 levystä 30 000 levyyn. Nuottikokoelma ei ole kooltaan merkittävästi muuttunut, koska nuottien kysyntä on pysynyt ennallaan. Poistoja ja siirtoja määrittää Kympissä pitkälti lainauskierto ja rajallisen pinta-alan asettamat paineet: nollalainat antavat tilaa kiertävälle aineistolle sekä asiakkaille. Kiertävää materiaalia ei Kympistä poisteta.

Ilja Vesterinen.

Kuinka paljon Kympissä tehdään varastosiirtoja?

– Varastosiirtoja tehtiin kovimpina poistovuosina yli tuhat vuodessa, mutta nyt määrät pyörivät vuositasolla sadoissa kappaleissa. Kymppi hankkii paljon levyjä, joita ei löydy muualta seudulta. Varastosiirrot tulevat siis jatkumaan.

Miten aineisto kulkeutuu teiltä musiikkivarastoon?

– Varastointikriteerit täyttävä aineisto on käsitellään rekisteritasolla valmiiksi Kympissä, josta se lähetetään varastoon tarroitusta ja mahdollista täydennysluettelointia varten. Jää nähtäväksi, millaisiksi varastointikäytännöt tulevaisuudessa muuttuvat.

Millaista palauttetta saatte uudistamisesta ja kokoelmatyön linjauksista?

– Tiukkaa sanallista palautetta tulee usein, mutta se on usein ristiriidassa käyttötilastoiden kanssa. Esimerkiksi taidemusiikin kokoelmien pienentäminen on herättänyt suoranaista paheksuntaa, mutta taidemusiikin lainaus jatkaa silti laskuaan. Joskus harvoin joku saattaa kavahtaa aineiston sisältöä, kuten black metalin jumalanpilkkaa tai reggaen homofobiaa. Me teemme työtä pop- ja rockmusiikin kanssa, jossa usein tieten tahtoen rikotaan rajoja ja provosoidaan, ja jota luodaan hyvin erilaisissa kulttuuriympäristöissä. En nähdäkseni ole asemassa, jossa voisin torjua asiakkaan levytoiveen sillä perusteella, että sen sisältö saattaa toista asiakasta närkästyttää.

– Parasta palautetta sekä sisällöltään että käyttöarvoltaan ovat kokoelman käyttötilastot ja hankintatoiveet. Niistä näkee, mikä asiakkaita kiinnostaa, ja mihin suuntaan valikoimaamme tulee kehittää.

Entä palaute HelMet-musiikkivarastosta?

– Asiakkaamme ovat oppineet Tikkurilan musiikkivaraston aineiston arvon viimeistään tietopalvelussa, jossa yhä useammin käännytään musiikkivaraston kokoelmien puoleen kun avokokoelmasta ei etsittyä kappaletta löydy. Kuluneena vuonna varastosta Kymppiin tilatun aineiston määrä on silminnähden kasvanut, mikä johtunee paitsi varaston kokoelman koon kasvusta, myös Kympin siirtymisestä maksuttomiin itsepalveluvarauksiin. Tämä on nähdäkseni parasta mahdollista palautetta.

30 000 CD-levyn lisäksi Kirjasto Kympistä voi lainata myös Saundiholvin eli Tikkurilan musiikkivaraston aineistoja. Kirjastossa on oma hylly varaston aarteille.

Kympin kokoelmassa on noin 30 000 CD-levyä. Kympistä voi lainata myös Saundiholvin eli Tikkurilan musiikkivaraston aineistoja. Kirjastossa on oma hylly varaston aarteille.

Tikkurilan musiikkivaraston tulevaisuus huolestuttaa asiakkaita ja kirjastoammattilaisia. Miten Kirjasto 10 on osallistunut musiikkivaraston aseman edistämiskampanjaan #Saundiholvi?

– Kymppi osallistui Saundiholvikampanjaan tilaamalla runsaat määrät varaston helmiä kirjastoomme, jossa ne laitettiin näkyvälle paikalle lainattaviksi. Valikoiman yhteydessä tiedotettiin Musiikkivaraston kokoelmista ja niiden käyttömahdollisuuksista. Tavoitteena oli häivyttää ”varastomaista” mielikuvaa ja esitellä varastoa erilaisten aarteiden ja helmien kautta, asiakkaille tarkoitettuna palveluna. Musiikkivarasto on mahdollistanut avokokoelman kehittämisen selailtavan valikoiman suuntaan niin, että asiakas saa edelleen halutessaan kiinni kokoelman pitkästä hännästä.

***

Miten Vinyylibaari toimii?

Vinyylibaariin tehdään maksimissaan kahden tunnin varaus puhelimitse, verkossa tai paikan päällä kirjastossa. Lainaamme myös laadukkaat kuulokkeet digitointi- tai kuuntelukäyttöön. Baarissa voit digitoida aineistoa tai vaikkapa tutustua kirjaston vinyylikokoelmaan. Musiikkitapahtumissa baarin kahta levysoitinta voidaan hyödyntää DJ-käytössä.

Helppokäyttöisen huipputekniikan lisäksi Vinyylibaarissa on tarjolla toistatuhatta LP-levyä.  Voit varata lisää musiikkia musiikkivaraston yli 12 000 LP-levyn kokoelmasta.

Helppokäyttöisen huipputekniikan lisäksi Vinyylibaarissa on tarjolla toistatuhatta LP-levyä. Voit varata lisää musiikkia musiikkivaraston yli 12 000 LP-levyn kokoelmasta.

– Vinyylibaarin ahkerimmat käyttäjät ovat äänitearkistojaan digitoivia kanta-asiakkaita. Myös satunnaisia levynkuuntelijoita käy kauempaakin. Valikoimassa on 1200 LP-levyä. Kympissä säilytetään myös Love Recordsin katalogia alkuperäisinä levyinä, joista on mahdollisuus nauttia ainoastaan Vinyylibaarissa. Muista HelMet-kunnista Kymppiin varattu aineisto saapuu tavallisesti kolmessa arkipäivässä.

***

Millaista palvelua musiikkivalmentajat antavat?

Musiikkivalmennus on kiireetöntä ja vapaamuotoista tietopalvelua, jossa asiakas on pääosassa. Varsinaista musiikinopetusta emme tarjoa, mutta musiikilliset horisontit laajenevat varmasti ammattilaisten käsittelyssä. Tyypillisesti asiakas ottaa yhteyttä valmennustiimiin, joka alkaa koostaa asiakkaalle pakettia toivotusta aiheesta. Musiikkivalmennus edellyttää musiikkiasiantuntemuksen ja tiedonhakutaitojen lisäksi laajaa kokoelmaa, ja oman avokokoelmamme supistuessa musiikkivalmentajat tukeutuvat yhä enemmän Tikkurilan musiikkivaraston levyihin. Joitakin valmennuksia on suoritettu Spotifyn avulla, mutta suurin osa asiakkaista haluaa valmennuksen tulokset kotiinsa levyinä ja kirjoina.

Miten suosittu palvelu musiikkivalmennus on?

– Ensimmäisenä toimintavuotena 2012–2013 valmennuksia toteutettiin yli sata. Sittemmin tahti on rauhoittunut, mutta toimeksiantoja tulee yhä miltei viikottain.

Miten paljon musiikkivalmennus vie työaikaa?

– Kympin henkilökunnassa on useita musiikkikirjastoammattilaisia, joiden yhdistetty erikoisasiantuntemus on tehnyt musiikkivalmennuksen kaltaisen palvelun mahdolliseksi. Kun aihe on jotensakin ennestään tuttu, voi valmennuspaketin kasata muutamassa tunnissa, ja nopeimmillaan valmennuksia on tehty valmistelemattakin. Täysin vieras aihe, kuten vaikkapa keskiaikainen korealainen rumpumusiikki, voi vaatia lähestymiskulmasta riippuen vaatia enemmän töitä.

Tuomas Pelttari, toim.

Seuraa tiedotusta Kirjasto 10 Facebook– ja HelMet-kotisivulta.