Poissa on ystävä kallehin – Mikko Ikkala in memoriam

Ystävämme ja kollegamme Mikko Ikkala kuoli 29.12.2016 Keravalla. Mikko syntyi 4.2.1957 Saarijärvellä.

Mikko oli pitkä linjan musiikkikirjastolainen. Aloitettuaan tammikuussa 1991 Pasilan kirjaston vahtimestarina ja siirryttyään saman vuoden kesällä musiikkiosastolle, alkoi tie, joka jatkui joulukuussa tapahtuneeseen poismenoon. Lukuun ottamatta kahta vuotta Sibelius-Akatemiassa ja lyhyttä opintojaksoa Helsingin yliopiston taiteiden tutkimuksen laitoksella, hän työskenteli kaikki vuodet Helsingin kaupunginkirjaston musiikkiosastoilla. Pääkirjastosta tie vei Pasilan musiikkiaseman kautta Kirjasto 10:een, jonka avaamisessa Mikko oli mukana 2005.

Mikko oli henkeen ja vereen musiikkikirjastolainen ja intohimoinen musiikkimies. Mikon mielestä ihmisiä sai ja piti sivistää. Hän jakoikin mielellään tietämystään musiikin tietopalvelussa sekä kirjaston musiikkivalmentajana. Aivan ainutlaatuinen oli Mikon kirjaston verkkosivuille laatima taidemusiikin Musiikkikoulu-sarja, joka jäi valitettavasti kesken ennen Mikolle läheisintä aihetta: nykymusiikkia.

Mikolle tärkeintä musiikkia oli länsimainen 1900-luvun taidemusiikki, ns. modernismi: dodekafonian edustajista Olivier Messiaen ja Pierre Boulez, atonaalisista Arnold Schönberg (jonka kuva komeili Mikon työliivin selkämyksessä) ja Anton Webern. Mikko rakasti kaikkea hyvin tehtyä musiikkia ja keskusteli mielellään esim. The Beatlesin tuotannosta. Ikuinen suosikki oli brasilialainen bossa novan mestari Antonio Carlos Jobim. Mikko olikin läheisen ystävänsä Tiia von Hellensin mukaan ikionnellinen löydettyään internetistä alkuperäisen Ipaneman tytön, ”Garota de Ipanema” Heloísa Pinheiron kuvan, joka oli inspiroinut Jobimia.

Mikon syvä asiantuntemus oli kuitenkin taidemusiikissa. Musiikkitieteen laitokselle 2006 tehdyn pro gradu -tutkielman aiheena oli Olivier Messiaenin väriharmoniat. Välillä tuntui, että Mikon asiantuntemusta ei osattu täysin hyödyntää yleisten kirjastojen musiikkikentällä, jossa kevyen musiikin eri suuntaukset nousivat populariteettinsä vuoksi suurempaan painoarvoon. Mikko pystyikin loppuvuosinaan käyttämään asiantuntemustaan musiikin ja erityisesti nuottiaineston sisällönkuvaajana ja luetteloijana kaupunginkirjaston hankinta- ja luettelointitoimistossa.

Mikko oli ihmisenä syventyvä ja viisas pohdiskelija, ystävilleen aina uskollinen ja luotettava. Mikko saattoi ajoittain vaikuttaa hieman jäyhältä ja sulkeutuneelta, mutta kun vähän raapaisi pintaa, alta paljastui lämmin humanisti, jolla oli hyvin omanlaisensa sarkasmia ja itseironiaa pulppuava huumorinsa.

Mikko oli 60-luvun lapsi. Humaani pasifisti. Ei luopunut ihanteistaan.

Ote Mikon nuoruudessaan kirjoittamasta laulusta:

”Älä kuolemaa itke, älä elämääkään,
sen voi muuttaa kun vain yrittää.
Älä tulevaa kaipaa, älä mennyttäkään,
muista ahnaasti vain hengittää.

Älä sotimaan lähde, älä itseäs myy,
älä usko niiden valheeseen.
Kun tiedät mikä on pahuuden syy,
voit luottaa ihmiseen.”

Mikko Ikkala.

Mikko Ikkala.

Kirjasto 10:n henkilökunta

Asiakaspalvelun ja kokoelmatyön ytimessä – Ilja Vesterinen, Kirjasto 10

Kokoelmatyöstä vastaava Ilja Vesterinen kertoo Kirjasto 10:n konseptista ja palveluista. HelMet-kirjaston konsertit ovat suosittuja, Vinyylibaariin ja äänitystiloihin on runsaasti varauksia, henkilökohtaisten musiikkivalmentajien palvelut tulivat jäädäkseen. Entä miten musiikin kokoelma elää Kympissä? Millä tavalla Tikkurilan suuri musiikkivarasto eli Saundiholvi liittyy tähän kaikkeen?

Ilja Vesterinen: – Kirjasto 10:n palvelujen kehittämistä ohjaavat ennen kaikkea asiakkaat muuttuvine tarpeineen. Palveluja kehitetään aktiivista ja omatoimista kirjastoasiakasta varten ja tulevaisuuden tavoitteena häämöttää Keskustakirjasto ja kirjastopalveluiden kysyntä ja tarjonta vuonna 2018.

Ilja Vesterinen kokoelmien ääressä Kirjasto Kympissä.

Ilja Vesterinen kokoelmien ääressä Kirjasto Kympissä.

– Olen vastannut Kirjasto 10:n musiikkikokoelman kehittämisestä vuodesta 2010 lähtien. Kympin laajan palvelutarjonnan myötä olen vuosien varrella nähnyt kirjastotyötä myös kokoelmien tuolta puolen, tapahtumatuotannosta palvelukonseptien muotoiluun. Kirjastoalaa opiskelin Turun ammattikorkean kirjasto- ja tietopalveluohjelmassa. Musiikillinen sisällöntuntemus on kasaantunut erilaisten musiikkiharrastusten, kuten keikkatoiminnan, musisoinnin ja tietysti levyjen kuuntelemisen parissa.

Miten palvelette Kirjasto Kympin asiakkaita?

– Perinteisin osa Kympin palveluja ovat musiikkikokoelmat tietopalveluineen. Pasilan pääkirjaston musiikkikokoelmat siirtyivät taannoisen Musiikkiaseman kautta Kymppiin vuonna 2005. Kympin CD-lainaus on huippuvuodesta 2008 lähes puolittunut, eli seuraamme valtakunnallista laskevaa trendiä. Vuonna 2013 CD-levyjämme lainattiin 243 000 kertaa. Lainauskierron rauhoituttua (parhaimmillaan levyjen keskikierto oli yli 10) myötä myös kokoelmia on karsittu. Lähes 50 000 CD-levyn kokoelmasta on siirrytty 30 000 levyn avokokoelmaan, jota kuvaakin paremmin sana ”valikoima”. Valintatyössä on epäsuorasti hyödynnetty asiakkaiden lainauskäyttäytymisellään antamaa palautetta: nollalainoja ei Kympin hyllyissä säilytetä. Nuottikokoelmaa on uusittu tarmokkaasti, eikä sen koko tai käyttö ei ole vuosien saatossa muuttunut. Musiikkiaiheista tietokirjakokoelmaa on sen sijaan lainauksen hiivuttua supistettu kovalla kädellä.

– Kympin palveluajatukseen sisältyy aktiivisen musiikinharrastajan palveleminen: Kympin treeni- ja äänityshuoneet instrumentteineen ovat jatkuvasti kovassa käytössä. Myös tapahtumatoiminta on selvästi musiikkipainotteista, ja konsertteja on lähes viikoittain.

Millainen musiikkikokoelman asema on Kympissä?

– Kympin kokoelma muuttuu yhä enemmän perinteisen yleiskokoelman suuntaan Keskustakirjaston häämöttäessä yhä lähempänä. Töölön kirjaston pitkän remontin myötä Kymppiin siirrettiin tuhansia niteitä kaunokirjallisuutta. Kymppi tarjoaa edelleen Helsingin suurimman kokoelman levyjä ja nuotteja, asiantuntevaa musiikkiaiheista tietopalvelua sekä monia ainutlaatuisia musiikkipalveluita.

Millaisia uudistamistarpeita kokoelmatyössä on?

– Fyysisillä alustoilla liikkuvan sisällön kokoelmatyö on kriisissä digitaalisten, helposti selattavien ja saavutettavien laajojen verkkokokoelmien tultua asiakkaidemme saataville. Kokoelmien kehittämisessä on otettava huomioon aineiston sisällön lisäksi formaattikysymyksiä: onko tälle sisällölle kysyntää juuri tässä muodossa? Onko syytä kasata mahdollisimman laajaa kokoelmaa, kun verkko vie tarjonnan määrässä kuitenkin voiton? Kympin kokoelmatyössä painotetaan relevanssia ja työntekijöiden sisältöasiantuntijuuden hyödyntämistä, ja sitä tehdään yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Kokoelmaa kehitetään yhä enemmän selailtavan valikoiman suuntaan ja vähälle huomiolle jäänyttä pitkää häntää siirretään Tikkurilan musiikkivarastoon.

– Ideaalitilanteessa kirjasto tarjoaisi laadukkaat kokoelmansa myös verkossa. Sisältöjä kauppaavat yritykset ottavat kuitenkin kaiken irti siitä, että kirjastolla ei verkossa ole samanlaisia oikeudellisia privilegioita kuin fyysisten aineistokappaleiden maailmassa. Kirjaston vaihtoehtona e-maailmassa onkin usein karvalakkiversio netin maksullisista sisältöpalveluista tai pidättäytyminen fyysisen aineiston tarjoamisessa. Jälkimmäinen on perusteltu ratkaisu silloin, kun verkon ilmaispalvelutkin pesevät kirjastolle kaupatut e-tuotteet. Erityisesti musiikkiäänitteiden suhteen internet vaikuttaa olevan melko tyydytetty, joten suuria sisällöllisiä paukkuja kirjaston tuskin kannattaa sinne pistää.

***

Kympissä on pienennetty musiikin avokokoelmaa. Millä periaatteilla poistoja ja siirtoja tehdään?

– Kympin CD-levyjen avokokoelma on viidessä vuodessa pienentynyt 50 000 levystä 30 000 levyyn. Nuottikokoelma ei ole kooltaan merkittävästi muuttunut, koska nuottien kysyntä on pysynyt ennallaan. Poistoja ja siirtoja määrittää Kympissä pitkälti lainauskierto ja rajallisen pinta-alan asettamat paineet: nollalainat antavat tilaa kiertävälle aineistolle sekä asiakkaille. Kiertävää materiaalia ei Kympistä poisteta.

Ilja Vesterinen.

Kuinka paljon Kympissä tehdään varastosiirtoja?

– Varastosiirtoja tehtiin kovimpina poistovuosina yli tuhat vuodessa, mutta nyt määrät pyörivät vuositasolla sadoissa kappaleissa. Kymppi hankkii paljon levyjä, joita ei löydy muualta seudulta. Varastosiirrot tulevat siis jatkumaan.

Miten aineisto kulkeutuu teiltä musiikkivarastoon?

– Varastointikriteerit täyttävä aineisto on käsitellään rekisteritasolla valmiiksi Kympissä, josta se lähetetään varastoon tarroitusta ja mahdollista täydennysluettelointia varten. Jää nähtäväksi, millaisiksi varastointikäytännöt tulevaisuudessa muuttuvat.

Millaista palauttetta saatte uudistamisesta ja kokoelmatyön linjauksista?

– Tiukkaa sanallista palautetta tulee usein, mutta se on usein ristiriidassa käyttötilastoiden kanssa. Esimerkiksi taidemusiikin kokoelmien pienentäminen on herättänyt suoranaista paheksuntaa, mutta taidemusiikin lainaus jatkaa silti laskuaan. Joskus harvoin joku saattaa kavahtaa aineiston sisältöä, kuten black metalin jumalanpilkkaa tai reggaen homofobiaa. Me teemme työtä pop- ja rockmusiikin kanssa, jossa usein tieten tahtoen rikotaan rajoja ja provosoidaan, ja jota luodaan hyvin erilaisissa kulttuuriympäristöissä. En nähdäkseni ole asemassa, jossa voisin torjua asiakkaan levytoiveen sillä perusteella, että sen sisältö saattaa toista asiakasta närkästyttää.

– Parasta palautetta sekä sisällöltään että käyttöarvoltaan ovat kokoelman käyttötilastot ja hankintatoiveet. Niistä näkee, mikä asiakkaita kiinnostaa, ja mihin suuntaan valikoimaamme tulee kehittää.

Entä palaute HelMet-musiikkivarastosta?

– Asiakkaamme ovat oppineet Tikkurilan musiikkivaraston aineiston arvon viimeistään tietopalvelussa, jossa yhä useammin käännytään musiikkivaraston kokoelmien puoleen kun avokokoelmasta ei etsittyä kappaletta löydy. Kuluneena vuonna varastosta Kymppiin tilatun aineiston määrä on silminnähden kasvanut, mikä johtunee paitsi varaston kokoelman koon kasvusta, myös Kympin siirtymisestä maksuttomiin itsepalveluvarauksiin. Tämä on nähdäkseni parasta mahdollista palautetta.

30 000 CD-levyn lisäksi Kirjasto Kympistä voi lainata myös Saundiholvin eli Tikkurilan musiikkivaraston aineistoja. Kirjastossa on oma hylly varaston aarteille.

Kympin kokoelmassa on noin 30 000 CD-levyä. Kympistä voi lainata myös Saundiholvin eli Tikkurilan musiikkivaraston aineistoja. Kirjastossa on oma hylly varaston aarteille.

Tikkurilan musiikkivaraston tulevaisuus huolestuttaa asiakkaita ja kirjastoammattilaisia. Miten Kirjasto 10 on osallistunut musiikkivaraston aseman edistämiskampanjaan #Saundiholvi?

– Kymppi osallistui Saundiholvikampanjaan tilaamalla runsaat määrät varaston helmiä kirjastoomme, jossa ne laitettiin näkyvälle paikalle lainattaviksi. Valikoiman yhteydessä tiedotettiin Musiikkivaraston kokoelmista ja niiden käyttömahdollisuuksista. Tavoitteena oli häivyttää ”varastomaista” mielikuvaa ja esitellä varastoa erilaisten aarteiden ja helmien kautta, asiakkaille tarkoitettuna palveluna. Musiikkivarasto on mahdollistanut avokokoelman kehittämisen selailtavan valikoiman suuntaan niin, että asiakas saa edelleen halutessaan kiinni kokoelman pitkästä hännästä.

***

Miten Vinyylibaari toimii?

Vinyylibaariin tehdään maksimissaan kahden tunnin varaus puhelimitse, verkossa tai paikan päällä kirjastossa. Lainaamme myös laadukkaat kuulokkeet digitointi- tai kuuntelukäyttöön. Baarissa voit digitoida aineistoa tai vaikkapa tutustua kirjaston vinyylikokoelmaan. Musiikkitapahtumissa baarin kahta levysoitinta voidaan hyödyntää DJ-käytössä.

Helppokäyttöisen huipputekniikan lisäksi Vinyylibaarissa on tarjolla toistatuhatta LP-levyä.  Voit varata lisää musiikkia musiikkivaraston yli 12 000 LP-levyn kokoelmasta.

Helppokäyttöisen huipputekniikan lisäksi Vinyylibaarissa on tarjolla toistatuhatta LP-levyä. Voit varata lisää musiikkia musiikkivaraston yli 12 000 LP-levyn kokoelmasta.

– Vinyylibaarin ahkerimmat käyttäjät ovat äänitearkistojaan digitoivia kanta-asiakkaita. Myös satunnaisia levynkuuntelijoita käy kauempaakin. Valikoimassa on 1200 LP-levyä. Kympissä säilytetään myös Love Recordsin katalogia alkuperäisinä levyinä, joista on mahdollisuus nauttia ainoastaan Vinyylibaarissa. Muista HelMet-kunnista Kymppiin varattu aineisto saapuu tavallisesti kolmessa arkipäivässä.

***

Millaista palvelua musiikkivalmentajat antavat?

Musiikkivalmennus on kiireetöntä ja vapaamuotoista tietopalvelua, jossa asiakas on pääosassa. Varsinaista musiikinopetusta emme tarjoa, mutta musiikilliset horisontit laajenevat varmasti ammattilaisten käsittelyssä. Tyypillisesti asiakas ottaa yhteyttä valmennustiimiin, joka alkaa koostaa asiakkaalle pakettia toivotusta aiheesta. Musiikkivalmennus edellyttää musiikkiasiantuntemuksen ja tiedonhakutaitojen lisäksi laajaa kokoelmaa, ja oman avokokoelmamme supistuessa musiikkivalmentajat tukeutuvat yhä enemmän Tikkurilan musiikkivaraston levyihin. Joitakin valmennuksia on suoritettu Spotifyn avulla, mutta suurin osa asiakkaista haluaa valmennuksen tulokset kotiinsa levyinä ja kirjoina.

Miten suosittu palvelu musiikkivalmennus on?

– Ensimmäisenä toimintavuotena 2012–2013 valmennuksia toteutettiin yli sata. Sittemmin tahti on rauhoittunut, mutta toimeksiantoja tulee yhä miltei viikottain.

Miten paljon musiikkivalmennus vie työaikaa?

– Kympin henkilökunnassa on useita musiikkikirjastoammattilaisia, joiden yhdistetty erikoisasiantuntemus on tehnyt musiikkivalmennuksen kaltaisen palvelun mahdolliseksi. Kun aihe on jotensakin ennestään tuttu, voi valmennuspaketin kasata muutamassa tunnissa, ja nopeimmillaan valmennuksia on tehty valmistelemattakin. Täysin vieras aihe, kuten vaikkapa keskiaikainen korealainen rumpumusiikki, voi vaatia lähestymiskulmasta riippuen vaatia enemmän töitä.

Tuomas Pelttari, toim.

Seuraa tiedotusta Kirjasto 10 Facebook– ja HelMet-kotisivulta.