Finna ja musiikkisivut yleisissä kirjastoissa

Finna leviää yleisiin kirjastoihin

Kansalliskirjaston ylläpitämä Finna-verkkoliittymä avattiin yleisölle 2013. Monille suomalaisille tutun Finnan käyttö on kasvanut hyvää vauhtia. Vuonna 2016 mukana olivat Suomen kaikki ammattikorkeakoulut, useat kymmenet museot ja merkittävä määrä yliopistokirjastoja. Finna ottaa myös askelia kohti yleisiä kirjastoja.

Finna.fi.

Finnan tarjoama näyteikkuna on vielä melko uutta yleisille kirjastoille. Toistaiseksi niitä on tullut Finnaan perustuvalla verkkokirjastolla mukaan muutamia, ensimmäisenä Varsinais-Suomen seutukimppa Vaski-kirjastot. Helmikuussa 2017 mukana ovat myös Kuopio, Eepos-kirjastot sekä Lukki-kirjastot.

Lisäksi Finnassa on mukana yleisiä kirjastoja, jotka eivät käytä Finnaa seudullisena asiakasliittymänä. Esimerkiksi Jyväskylän kaupunginkirjaston aineisto näkyy Finna.fi:n kautta, vaikka Keski-kirjastoilla on oma seudullisesti yhteinen tietokanta. Vastaavia Finna-kirjastoja tullee lisää.

Miltä musiikkiyhteistyö verkossa näyttää?

Kirjastojen asiakkaille tärkeitä musiikkipalveluita saadaan seudullisessa Finna-liittymässä esiin omalla sivulla. Asiakasnäkymään voidaan valita yhtä lailla paikallista sisällöntuotantoa kuin kansalliseen yhteiskäyttöön suunnattua verkkosisältöä. Paikallisen Finnan sisältöapuna toimii Musiikkikirjastot.fi. Se tuottaa vapaaseen kirjastokäyttöön merkittävän määrän verkkosisältöjä.

Musiikkisivuja toteutetaan eri tavoin ja erilaisiin tarpeisiin. Monet kirjastot tuottavat Finnaan omia musiikkisisältöjä ja -palveluesittelyjä. Vaskin hybridimalli tarjoaa musiikkisivullaan paikallisen Musasto-blogin syötteen monialaisine artikkeleineen. Musasto ylläpitää Finnassa myös omaa Twitter-ruutua.

Seudullista Vaski-sisältöä täydentävät Musiikkikirjastot.fi:n syötteinä saatava verkkotuotanto. Kirjastolähtöistä musiikin verkkovinkkausta ylläpitää Levyhyllyt. Sen blogiartikkelit keskittyvät informatiivisiin albumiesittelyihin. Mukana on videota, kirjallisuutta, promo- ja kansikuvitusta ja monenlaista lainavinkkiä. Artikkelit ovat musiikkisivulla kuvakarusellina. Uutisia ja tapahtumia välittää upoke Musiikin ytimessä.

Kirjaston oma musiikin verkkoviestintä on olennainen osa verkkosisältöä myös Kuopion musiikkisivulla. Vinkkauksen rinnalla tuodaan esiin esimerkiksi tapahtumia ja haastatteluita. Sivulla kerrotaan myös pääkirjaston asiakkaille tärkeän musiikkihuoneen palveluista. Kirjastot.fi:n syötteistä on käytössä Levyhyllyt, Musiikin ytimessä ja Kysy musiikista.

Etelä-Pohjanmaan Eepos-kirjastojen musiikkisivu rakentuu pääosin Musiikkikirjastot.fi:n syötteistä. Sivulle voidaan lisätä tarpeen mukaan myös paikallista sisältöä.

Kehitettävää

Finnaan perustuvien seudullisten verkkokirjastojen etusivut ja niiden ylälaiden aihevalikot jättävät toistaiseksi musiikin ilman välitöntä mainintaa. Yläpalkkiin olisi hyvä koodata lisää valikkopalikoita. Näistä yksi voisi olla Musiikki. Yhden ytimekkään sanan voimalla sisältöön orientoituminen ja alustava sisäistys alkaisi jo ennen asiakkaan tekemää klikkausta.

Tuomas Pelttari

Lue lisää:
Kansalliskirjaston tilannekatsaus Missä mennään 1/2017 kertoo Eepos-kirjastojen ja Kuopion liittymisestä Finnaan. Lainan päivänä 8. helmikuuta avattiin Lukki-kirjastojen LukkiFinna.

Oletko Musiikin ytimessä?

Tiedotusta esiin

Kirjaston musiikkitapahtumien järjestäminen on työlästä. Varsinaisen tapahtumasuunnittelun ja keikkajärjestelyiden lisäksi pitäisi tehdä edustava tapahtumajuliste, joka leviää sujuvasti myös verkossa. Kotisivujen ja somekanavien tulisi olla ajan tasalla. Pitäisi muistaa käyttää hashtageja ja linkittää mukaan yhteistyökumppanit. Kirjaston blogiinkin olisi kiva tehdä ennakkojuttu. Aktiivinen tiedottaminen on antoisaa työtä, mutta vie kaikkine säätöineen paljon aikaa.

Entä verkkoviestinnän tulokset? Säätäminen ei mene hukkaan, sillä kirjaston näkyvyyttä voi lisätä valtakunnallisen foorumin avulla. Kirjastot.fi pitää yllä tiedotusfoorumia Musiikin ytimessä sekä asiakkaita että kirjastotiedotusta ajatellen. Musiikin ytimessä on Musiikkikirjastot.fi:n toimittama kuvakaruselli ja blogialusta, joka kokoaa edustavasti yhteen musiikkiin liittyvää tiedotusta.

Upoke Musiikin ytimessä sisältää noin 10 kuvan karusellin. Vaihtuvista ja selattavista kuvista pääsee suoraan tiedotussisältöihin. Upokkeen voi tuoda kirjaston verkkosivuille (https-sivuille alkuvuodesta 2016).

Upoke Musiikin ytimessä sisältää noin 10 kuvan karusellin. Vaihtuvista ja selattavista kuvista pääsee suoraan tiedotussisältöihin. Upokkeen voi tuoda kirjaston verkkosivuille (https-sivuille alkuvuodesta 2016).

Uutisoinnissa keskitytään sisältöjen välittämiseen ja tiedon keruuseen. Kirjaston omien linkkien lisäksi Musiikin ytimen nostoissa tuodaan esiin eri toimijoiden yhteystiedot ja tapahtumaan liittyvät verkkofoorumit. Kirjastossa konsertoivan esiintyvän artistin kotisivu, Facebook, Twitter ja SoundCloud mahtuvat helposti mukaan, samoin tapahtumajuliste ja linkki paikallisen verkkolehden uutisjuttuun. Musiikin ytimen vuorovaikutuksessa voit ylittää uutiskynnyksen.

Lisää näkyvyyttä upokkeella

Musiikkikirjastot.fi:n blogeihin löytää helposti. Sisältöihin pääsee etusivulta sekä yläpalkin alasvetovalikoista että karusellin monisivuisesta kuvituksesta. Yläpalkin otsikko Blogit antaa alasvetovalikosta esiin muutakin. Musiikki- ja kirjavinkkifoorumi Levyhyllyt ja ammattiblogi Musiikki kuuluu kaikille toimivat aktiivisesti Musiikin ytimen rinnalla. Eri teitä pitkin nämä blogit täydentävät toisiaan.

Musiikin ytimestä on helppo jakaa juttuja Facebookiin ja Twitteriin, mutta MY toimii uudella tasolla myös somen ulkopuolella. Kirjastot.fi on ottanut askeleen kohti kirjastojen kotifoorumeita, sillä kuvakaruselli on käytettävissä upokkeena myös kirjaston omilla verkkosivuilla. Karuselli löytyy jo esimerkiksi Riihimäen kirjaston ja Lahden konservatorion kirjaston sivuilta. Ensimmäinen https-sivun karuselli tuodaan Vaski-Finnan musiikkisivulle alkuvuodesta 2016. Saat upokkeen koodin Materiaalipankista.

Kirjaston tapahtumaikkuna voi siis jo olla osa valtakunnallista tiedotuskarusellia, jota voi “monistaa” omallekin sivulle. Toimintaideoita välittyy saumattomasti yli seutukuntarajojen, samalla kun asiakastiedotus kohenee ja kirjastot saavat lisää näkyvyyttä. Esilläolo Musiikin ytimessä on myös osa pitkäjänteistä informaation keruuta, koska uutisnostot jäävät talteen. Juttujen koontisivun hakuruutu löytyy sivun ylälaidasta.

Musiikin ytimessä kaikki voivat olla aktiivisia, sillä juttuja voi myös kommentoida. Nostoihin on mahdollista avata keskustelua ja tuoda esiin omia kirjastokokemuksia. Voit lähettää toimitukselle palautetta ja vinkkejä myös sähköpostitse: pelttari@gmail.com tai someen: Musiikkikirjastolaiset ja @musakirjastot.

Tuomas Pelttari

Musiikin pysyvä tila on luksusta

Turun Vanhan kirjastotalon edustalla muutama vuosi sitten toteutettu Vähätorin kunnostus on merkittävä satsaus kohti viihtyisämpää kaupunkitilaa. Jokirannan ravintola- ja kahvilakulttuuri elävöityi arvokkaasti, taide nousi esiin, autotie väistyi pyörätien alta. Merkittävä kulttuuriteko on myös Vähätorin rinnalla oleva Kirjastokortteli. Se viimeisteltiin vuonna 2012 kun entinen maaherran virkatalo kunnostettiin. Tuo alun perin vuonna 1733 rakennettu keltainen talo muistetaan musiikkikirjastona liki 30 vuoden ajalta. Nykyään musiikki sijaitsee K. A. Wreden suunnittelemassa Vanhassa kirjastotalossa.

Sekä Kirjastokortteli että Vähätori tuovat elämään ripauksen luksuksen tuntua. Mutta mitä luksusta Turun pääkirjastosta saa?

Turun musiikkikirjasto sijaitsee Vanhan kirjastotalon toisessa kerroksessa. Talon edustaa komistaa Vähätori, jonka suihkulähde on vuodelta 1924.

Turun musiikkikirjasto sijaitsee Vanhan kirjastotalon toisessa kerroksessa. Talon edustaa komistaa Vähätori, jonka suihkulähde on vuodelta 1924.

Kauniin Aurajoen rannasta pääsee muutamalla askeleella 1903 valmistuneeseen Vanhaan kirjastotaloon. Suihkulähteen lisäksi sisäänkäynnin suuntaan viettää Saara Ekströmin 14-metrinen taideteos Kertosäe. Musiikkikirjaston toiseen kerrokseen voi nousta hissillä tai juhlavia puuportaita pitkin. Portaissa voi ihailla Charles Sandisonin alituisessa liikkeessä olevaa valotaideteosta Sub Rosa. Ylhäällä musiikin kerroksen aulassa ilahduttaa rintakuvapari Topelius ja Runeberg.

Tilat ovat komeat, ja Vähätorin kunnostus tekee oikeutta kirjastoarkkitehtuurille. Arvokkaan kirjastotilan ja perinteisen palvelun lisäksi asiakkaalla on lupa odottaa myös uutta sisältöä. Pääkirjaston vireä musiikkikeskus vastaa haasteisiin.

Musiikkikirjaston henkilökohtainen tietopalvelu on avuksi aukioloaikoina. Asiantuntija-avun ohella voit varata ajan soittohuoneeseen, josta on näkymä Aurajoelle. Sähköpianon rinnalla oleva akustinen piano vaihdettiin uuteen syksyllä 2014. Kaupunkioloissa tarpeellisen soittohuoneen vuoroja on yleensä vapaana samallekin päivälle, mutta ilta-ajat ovat varsin kysyttyjä. Kirjastokortilla voit varata myös digitointiaikoja LP-levyjen ja kasettien taltiointiin. Myös VHS-nauhojen, dia- ja valokuvien ja negatiivien digitointi onnistuu, ilman lisämaksua.

Turun musiikkikirjasto toimii vuorovaikutuksessa asiakkaiden kanssa paitsi asiakaspalvelussa myös tapahtumatuotannossa ja somessa. Verkkonäkyvyys on osa musiikkikirjastotoimintaa. Musiikkikirjastoblogi Musasto ja somefoorumeilla Facebook, Twitter ja Instagram vinkataan ympäri vuoden. Paikallista musiikkielämää on esillä erilaisissa tapahtumissa ja näyttelyissä, joihin ammennetaan myös maakuntakokoelmasta. Turun seudun palvelut ja Musasto näkyvät myös valtakunnallisella verkkofoorumilla Musiikkikirjastot.fi.

Entä Turun pääkirjaston musiikkikokoelmat? U-kirjaimen muotoiseen musiikkitilaan mahtuu nuotteja, kirjallisuutta, lehtiä ja levyjä – kaikkea undergroundista maailmanmusiikkiin ja mainstreamiin. Jatkuvasti syveneviin äänitekokoelmiin tuodaan runsaasti remasteroituja uusintajulkaisuja. Uudet painokset sisältävät kiitettävän äänentoiston lisäksi oivallisesti toimitettuja taustoitusta ja ajankuvaa.

Päivittyvästä valikoimasta löytyy myös 5.1- ja CD/SACD-hybridilevyjä, jotka soveltuvat sekä stereo- että monikanavatoistoon. Satojen taidemusiikin levytysten lisäksi monikanavalevyjen tarjontaa on esimerkiksi yhtyeiltä Dead Can Dance, Depeche Mode, Jethro Tull, King Crimson, The Moody Blues, Pink Floyd, Porcupine Tree, Talking Heads ja Yes. Myös Dylania, Elton Johnia ja Oldfieldiä on tarjolla. Huolella toimitettua sisältöjä liitevihkoineen löytyy myös sadoista bokseista ja kokonaislevytyksistä. Toisin kuin striimauspalveluissa, kirjaston tarjontaan voi aidosti vaikuttaa hankintaehdotuksilla.

Hallitsemattoman laajan verkkotarjonnan ulkopuolella on muutakin kuin monikanavaääni. Spotifysta puuttuvaa musiikkia esitellään monissa musiikkikirjastoissa. Viimeksi tuotantonsa striimausta rajasivat rocklegendat Prince ja Neil Young. Näitä ja monia muita voit poimia Turussakin näyttelystä Näitä levyjä et löydä Spotifysta. Näytteille tuotavaa musiikkia on myös listattu omalle verkkosivulle.

* * *

Ammattitaitoisesti ylläpidetty maakuntakirjaston musiikkiyksikkö ei kuivu kasaan, vaan arvioi ja seuraa musiikkialan kehitystä. Jälleenmyynnin murros ja ahdinkokin vaikuttaa palveluihin, muttei romuta moniuloitteista kulttuuripalvelua. Musiikkikirjastot ovat tottuneet toimimaan uuteen suuntaavana kaupanteon vastavirtana. Uusimmasta päästä palveluita on musiikin äänittäminen. Suomessa on jo useita kirjastoja, joissa voi lainaamisen rinnalla tuottaa ja taltioida myös omaa musiikkia.

Turussa suurin osa kirjastopalvelusta on maksutonta. Vaski-kirjastot perivät vielä varausmaksuja, mutta pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoissa niistä on jo luovuttu. Kaupan kannattavuuskilpailun sijaan myös kirjaston musiikkipalvelut pohjaavat yhä vahvemmin demokratiaan, monipuolisuuteen ja saatavuuteen. Ydinkeskustassa oleva musiikin kehto on pysyvä ja kaikkia varten. Tätä on luksus. Bibliotheca.

Tuomas Pelttari

Musiikin uusi näyteikkuna

Levykauppojen konkursseja, CD:n ylivoimaa ja LP-levyn marginaalisuutta, verkkomusiikin läpimurron odottelua, Stockmannin ja Anttilan ahdinkoa… Kaupan alalta löytyy pinkeitä tilanteita, varsinkin tänä vuonna. Miten voi myllerryksen keskellä kirjastojen musiikkitarjonta? Tietysti erinomaisesti, mutta kirjastoissakin musiikkia voidaan viedä eteenpäin paremmin. Yksi tie reagoida kuohuntaan on luoda uutta tarjontaa ja viestintää. Uusi näyteikkuna voi olla lähempänä kuin aavistatkaan.

Muistan hyvin ajan, joloin uutuushyllyn sijainti ei ollut osastomme sisustuksen polttavin asia. Turun musiikkikirjastossa on pärjätty ajoittain jopa ilman. Tähän ei ole paluuta. Nyt asiakkaamme tutkivat uutuuksia ja täydennyshankintoja entistä tiiviimmin. Tässä on huuto, johon vastaamme mielellämme.

Viime vuonna toimintaamme haluttiin jotain uutta. Sellaista, joka näkyy ja tuntuu. Turun musiikkikirjastoammattilaisille ja esimiehille järjestettiin kehittämispäivä, jossa rakentavan pohdinnan ja vuorovaikutuksen tuloksena syntyi ymmärrystä ja uusia ideoita. Ehdotin, että otamme musiikkiaineistoissa käyttöön jokerilainat. Malli olisi sama, jota jo käytettiin Raisiossa ja muissa Vaski-kunnissa. Taustalla vaikuttivat innostavat esimerkit vastaavista käytännöistä Jyväskylässä ja Tampereella.

Näyteikkunan ylläpitoa

Turun musiikkijokerit aloitettiin loppukeväästä, kun kiertoon tuli J. Karjalaisen albumi Et ole yksin. Toimimme niin, että uutuustarjonnan lisähankinnat tulevat tilanteen mukaan sekä jokerilainoiksi että normaalikiertoon. Jokereilla reagoidaan silloin, kun kirjan tai levyn kysyntä yltyy ja/tai varausjono on kasvanut tuntuvasti. Jokeriniteitä ei voi uusia, eivätkä ne pura kuntien yhteistä varausjonoa.

Kysynnän piikkeihin on ollut mielekästä vastata. Pepe Willbergin toukokuussa 2014 julkaistu menestysalbumi Pepe & Saimaa loi uutta valoa myös artistin aiempaan musiikkiin. Esimerkiksi Love Recordsin 1972 julkaisema Pepe & Paradisen klassikko Niin vähän on aikaa kiinnostaa meitä nyt aivan uudella tavalla, samoin Willbergin kokoelmalevyt. Tämän jutun julkaisun aikaan CD-levystä Pepe & Saimaa on 14 varausta. Vaski-kunnissa kiertää 11 CD-levyä, joista pääkirjastossa yksi jokeri ja viisi normaalilainaa. Myös LP-painos kiertää hyvin.

Kun aineiston saatavuudesta on huolehdittu, on hyvä keskittyä hetkeksi myös sen mainostamiseen. Mielikuva aktiivisuudesta voi jäädä monelta huomaamatta, jos tiedotusta ei ole. Yksi valokuva lisäniteiden pinosta Facebookiin tai Instagramiin nasevan kommentin kanssa voi jo auttaa paljon. Esimerkiksi Viljami Puustisen kirjoittama Petri Wallin saaga kiertää Turun pääkirjaston yhdeksän niteen voimalla erinomaisesti edelleen, pitkän varausjonon jälkeenkin.

Onnistumisia

Jokerikäytäntö toi yhä uteliaampaa kirjastonkäyttöä. Tarjonta ajankohtaistui merkittävästi, mutta vaikutus ulottuu syvälle, kokoelmien juuriin. Samaan aikaan musiikin varastointi on saanut uuden vaihteen, ja varastohakuja on enemmän. Tarjonnan uudistamisen myötä myös poistokärryn ääressä on vilkasta.

Jokerikirjoja ja -levyjä voi tutkia musiikkikirjastossa parhaalla paikalla. Lisätarjonnan johdannaisena saamme mieluisia asiakaskontakteja. Uudistuneen näyteikkunan ääressä syntyy enemmän keskustelua. Ilahtunut lainaaja voi löytää uutta kiertotien kautta, ehkä jopa tietämättä suuresta kysynnästä.

Tällä hetkellä työn tuloksena on lähes 100 jokeria. Lisää saatavuutta, parempaa palvelua, hyvää mieltä. Erityisesti kysynnän ja tarjonnan tunnustelu tuntuu palkitsevalta, puhumattakaan kiittävästä asiakaspalautteesta. Isohkoa muutosta on vaikea kuvata tyhjentävästi, mutta musiikin profiilin nosto tuntuu erityisellä tavalla.

Kirjastoammattilaisen näkökulmasta asiakaspalveluun sisältyy paljon onnistumisen iloa. Kokoelmatyö sai varmasti lisää dynaamisuutta, koska pitkiä varausjonoja ei enää vain päivitellä. Niitä hyödynnetään. Yhdessä kun tehdään, niin parhaat löydetyt toimintamallit sisäistyvät ja hioutuvat vielä paremmiksi. Toiminta elävöityy, syntyy uutta henkeä. Musiikkikirjasto on tullut lähemmäksi asiakasta. Virkistävää – sekä asiakkaille että ammattilaisille.

Tuomas Pelttari

Aiheesta käydään keskustelua myös Facebookissa foorumilla Musiikkikirjastolaiset.

 Tuomas Pelttari

 

Mitä musiikkiosastolla tehdään?

Osastonjohtaja Laura Airaksinen kertoo Kuopion pääkirjaston musiikkiosaston arjesta, asiakaspalvelusta ja työntekijöiden moninaisista työnkuvista.

***

Kaupunginkirjaston musiikkiosastolla työskentelee seitsemän henkilöä. Musiikki- ja kieliaineistot on keskitetty meille. Musiikkiosastolta saat avun musiikki- ja kieliharrastuksiin: nuotit, äänitteet, musiikkiaiheiset kirjat ja DVD:t, eri kielten kurssi- ja sanakirjat, äänitteelliset kielenopiskelupaketit, lukemistoja ja paljon muuta. Päivittäinen asiakaspalvelu- ja neuvontatyö on vain osa työtämme. Teemme paljon sellaisia hommia, joita asiakas ei kirjastossa käydessään tule ehkä ajatelleeksi.

Normipäivä

Ennen kuin kirjasto ja musiikkiosasto avataan, pitää tehdä monta juttua. Koneet käynnistellään, kassa lasketaan ja perjantaiaamuisin tilitetään. Edellispäivänä palautetut hyllytetään ja tarkistetaan muutenkin osaston yleisilme, että hyllyt ovat ojennuksessa ja kirjat, levyt ja nuotit omilla paikoillaan. Katsotaan, onko muihin kirjastoihin tilattu meidän aineistoa ja käsitellään nämä varaukset, ja viedään kirjaston logistiikkakeskukseen. Kuljetukset kaupunkialueen kirjastojen välillä kulkevat arkena joka päivä. Saapuneet uudet musiikkilehdet tarroitetaan ja laitetaan valmiiksi asiakkaiden luettavaksi.

Pääkirjasto on arkisin auki klo 10-19. Tänä aikana musiikkiosaston henkilökunta palvelee asiakkaita kirjaston ensimmäisessä kerroksessa. Ilona, Lauri ja Tiina työskentelevät lainaus- ja palautustiskissä, jossa hoidetaan lainaamisen ja palautusten lisäksi mm. maksu- ja korvausasioita, varausten ja tulosteiden noutoa, neuvotaan asiakkaita digitoinnissa ja nettikoneilla. Yleensä meillä on työkokeilijoita joukossamme: he pääsevät tutustumaan kirjastoalan töihin ja ovat apunamme hyllytyksessä, järjestelyssä ja asiakaspalvelussa.

Kirjaston musiikkiosastolla

Jos sinulla on jotain kysyttävää musiikista tai kieliaineistoista, kannattaa ottaa yhteys musiikkiosaston neuvontaan. Neuvonnassa sinua auttavat Eeva, Laura, Nanna ja Ulla. Päivittäin selvittelemme jos jonkinlaisia kysymyksiä: ”Löytyisiköhän rubato-osuuden sisältävää nuottia kappaleesta Brother, can you spare a dime?“, ”Voisitko suositella minulle jotain todella romanttista musiikkia?” tai ”Onkohan olemassa väreistä kertovaa musiikkia?”. Asiakkaat kysyvät myös suosituksia kielikursseista: ”Haluaisin oppia puhumaan italiaa, mistähän minun kannattaisi aloittaa?”

Opastamme asiakkaita myös verkkokirjaston käyttöön ja omatoimiseen tiedonhakuun. Syksyisin meillä käy usein lukiolaisryhmiä, joille kerromme musiikkiosaston palveluista ja vinkkaamme hyvistä musiikkiaiheisista tiedonlähteistä.

Kiertokulku – ”hyvää kannattaa odottaa”

Mietitkö, miksi uutuuslevy ei ole kirjastossa samaan aikaan kuin levykaupan hyllyssä? Ennen kuin levy, nuotti tai kielioppikirja päätyy kirjaston hyllyyn, kulkee se monen työntekijämme kautta. Musiikkiosastolla tehdään hankintoihin liittyvät työt alusta loppuun itse. Laura tekee päätökset musiikkiaineistojen hankinnasta ja Ulla kieliaineistoista. Lisäksi tilauksia tehdään asiakkaiden toiveiden mukaan: saamme lähes joka päivä hankintatoiveita uutuuslevyistä ja muusta aineistosta. Koska me molemmat hankintoja tekevistä työskentelemme asiakaspalvelussa, meillä on hyvä tuntuma siihen, millaiselle aineistolle on kysyntää ja mitä kannattaa tilata. Myös kollegat esittävät meille hankintaehdotuksia.

Kirjaston aineistot tilataan monesta eri paikasta. Musiikkiosastolle tilataan siis mm. nuotteja, äänitteitä, kirjoja ja DVD-levyjä. Hankintoja tehdään kirjaston kokoelmapolitiikkan mukaisesti tavoitteena ylläpitää tarpeeksi monipuolinen ja laadukas kokoelma, jotta kaikille löytyisi jotain mielenkiintoista (emme siis tilaa pelkkää Cheekiä, Suvi Teräsniskaa tai vaikkapa englannin kielikursseja!).

Tilaukset lähetetään kirjastojärjestelmä Origon kautta suoraan hankintapaikkoihin tai jos se ei onnistu, niin tilaukset täytyy syöttää tietokantaan käsin eli luetteloida ne ns. minitiedoin. Kun meille tulee uusia kirjoja tai levyjä, niin lähetyksistä tarkistetaan, sisältävätkö ne oikeat tuotteet, ovatko hinnat, alennusprosentit ja arvonlisäveroprosentit oikein tietokannassamme, täsmäävätkö laskut ja kirjastojärjestelmän tiedot. Tämä on tarkkaa puuhaa!

Uutuushyllyn täkyjä

Kun aineisto on käsitelty saapuneeksi, se menee luetteloitavaksi. Kirjaston aineistosta tallennetaan siis paljon tietoa tietokantaan, josta voidaan sitten eri kriteerien perusteella hakea tietoa. Luettelointia tehdään, jotta asiakaspalvelussa voimme löytää asiakkaan kysymyksiin vastaukset. Kuten yllä kerrottiin, kysymykset ovat toisinaan kinkkisiä, ja hyvin luetteloitu kokoelma on edellytys, että voimme vastata asiakkaiden kysymyksiin. Musiikkiosastolla musiikkiaineiston luetteloinnin hoitavat Eeva ja Nanna, kieliaineiston Ulla. Eeva huolehtii klassisen musiikin luetteloinnista ja Nanna populaarimusiikin.

Kun levyn, kirjan tai nuotin tiedot on tallennettu eli luetteloitu tietokantaan, pitää aineistoon vielä laittaa kirjaston leimat, merkinnät ja tarrat, joiden avulla aineisto sitten löytyy hyllystä omalta paikaltaan. Kirjastovirkailijamme Ilona ja Tiina hoitavat aineiston lainauskuntoon saattamisen. Osa kirjoista tulee meille valmiiksi muovitettuna, mutta osa muovitetaan täällä itse. Yksi kielikurssipaketti saattaa sisältää monta kirjaa ja monta CD:tä, joten ne täytyy merkitä tarkkaan, jotta tiedämme, mikä levy ja kirja kuuluvat mihinkin pakettiin.

Kun levy, kirja tai nuotti vielä käsitellään kirjastojärjestelmän kautta ”hyllyssä” –tilaan, niin vihdoin se voidaan laittaa esille uutuustelineeseen asiakkaidemme iloksi!

Mitä kirjastotyöntekijä tekee tiskissä asiakaspalvelun lisäksi?

Mietitkö, mitä kirjastotyöntekijä tekee tiskissä silloin, kun asiakasta ei ole palveltavana? Niin sanottuja sisätöitä tehdään myös asiakaspalvelun ohessa. Asiakaspalvelun hiljaisempina hetkinä teemme paljon yllämainittuja hankintoihin liittyviä töitä. Lisäksi esimerkiksi vanhojen luettelointitietojen korjaamisessa on loputon työ: vanhasta aineistosta on saatettu laittaa tiedot puutteellisesti tai väärään kohtaan. Kun tiedot ovat oikein, niin asiakas voi itsekin löytää levyn verkkokirjastosta.

Ulla ja Laura ovat myös mukana kirjaston www-työryhmässä eli tuottavat sisältöjä kirjaston verkkosivuille. Ulla on erikoistunut kuvaamiseen ja kuvankäsittelyyn, ja näitä töitä hän tekee myös asiakaspalvelun lomassa. Laura kirjoittaa musiikkijuttuja verkkokirjastoon, editoi ja hallinnoi verkkosivuja sekä päivittää kirjaston Facebook– jaTwitter-sivuja.

Musaosastolla työskentelevä Lauri on oman työnsä ohessa kirjaston tiedottaja. Lauri tiedottaa asioista kirjaston henkilökunnalle ja tiedotusvälineille sekä päivittää kirjaston verkkosivuja, Facebookia  ja Twitteria. Lauri huolehtii, että oma henkilökuntamme ja asiakkaamme saisivat tiedon kirjaston tapahtumista, luku- ja runopiireistä sekä näyttelyistä eli kaikesta mitä kirjastossa tapahtuu.

Musiikkiosastolla järjestetään paljon aineistonäyttelyjä: tällä hetkellä meillä on kesämusiikin näyttely jakesäbiisiäänestys sekä Kuukauden artisti –näyttelynä Olavi Virran musiikkia. Näyttelyjäkin voi suunnitella tiskityön lomassa. Tiina, Eeva ja Lauri ovat päävastuussa musiikkiosaston aineistonäyttelyistä. Musiikkiosastolla on lainattavissa myös makupalapusseja, joihin kokoamme 5 CD-levyn valmiin paketin aiheesta tai musiikkityylistä. Pusseja täytetään myös asiakaspalvelun lomassa.

Vinyyliaarteita

Perustyömme ohella olemme viime aikoina järjestäneet musiikkitapahtumia yhteistyössä musiikkioppilaitosten (Sibelius-Akatemia, Savonia-AMK ja Kuopion konservatorio) ja koulujen kanssa. Ohjelmassa on ollut mm. sirkusaiheista viulumusiikkia, klavikordikonsertti, ikivihreitä vanhuksille, kuoroesityksiä ja Faarao Pirttikankaan soolokeikka.

Tapahtumat elävöittävät työpäivää mukavasti: samana päivänä saa parhaassa tapauksessa toimia roudarina, portsarina ja, jos muilta töiltään ehtii, konsertin yleisönä. Reilun vuoden aikana olemme järjestäneet parikymmentä tapahtumaa. Tulevana kesänä teemme yhteistyötä BarokkiKuopion kanssa: tervetuloa Sonus Rosa –yhtyeen lastenkonserttiin Yksisarvisen laulu perjantaina 4.7. klo 18!

Mikä on parasta musiikkikirjastolaisen työssä? Me kerromme!

Eeva: Työ on monipuolista ja haastavaa sisältäen sopivassa määrin asiakkaiden kanssa työskentelyä ja tätä työtä pohjustavaa ”sisätyötä”. Musiikin, erityisesti klassisen musiikin saralla ei voi koskaan tietää kaikesta kaikkea, joten opittavat asiat eivät ole ihan heti loppumassa kesken!

Ilona: Saa olla mukana mielenkiintoisen aineiston elämässä alusta loppuun saakka. Luova keidas, joka tarjoaa iloa myös satunnaisille ohikulkijoille. Moni-ilmeinen kävijäkunta värittää työpäiviä.

Laura: Omassa työssäni osastonjohtajana parasta on sen monimuotoisuus: tehtäviini kuuluu esimerkiksi musiikkiaineiston hankintapäätökset, tapahtumien järjestäminen, kokouksissa istuminen, verkkokirjoittaminen, käännöstyöt ja ryhmien opastus tarvittaessa, työvuorosuunnittelu ja musiikkiosaston kokonaiskuvan hallitseminen ja toiminnan kehittäminen sekä töiden ohella johtajuuden opiskelu oppisopimuskoulutuksena.

Henkilökohtaisesti iloitsen, että saan olla tämän musiikillisen aarreaitan äärellä, ja itsekin tehdä päivittäin löytöjä musiikkimaailman syövereistä, ja jakaa tätä iloa asiakkaillemme. Ilman musiikkia elämä olisi aivan kurjaa!

Lauri: Asiakaskuntamme kuvaa kirjastolain tavoitetta tasavertaisuudesta ihailtavan esimerkillisesti, asiakkainamme käyvät niin lääkärit, tuomarit kuin omia eväitä joskus nauttineet kaverit. Kaikki kohdataan kuitenkin tasavertaisina: asiakkainamme.

Nanna: Musiikkiosaston asiakaskunta on pääsääntöisesti mukavaa ja rentoa sakkia. Päivittäin kohtaa mitä mielenkiintoisimpia kysymyksiä ja välillä tarvitaankin salapoliisin taitoja, että vastaukset saadaan kaivettua esille. Aina sitä itsekin siinä samalla oppii jotain uutta. Totuushan on, että musiikki on elämän parasta huumetta.

Ilahduttavaa palautetta asiakkaalta

Tiina: Luin jostain, että ammatinvalinta on onnistunut, jos tekee työkseen sitä mitä muutenkin tekisi: olen aina ollut kirjastojen suurkuluttaja! Musiikkiosastollamme on mahottoman mukava asiakaskunta, asiakaspalvelusta NAATTII! Ja kaikkihan se on asiakaspalvelua tässä työssä: hyllytyksestä tiskipäivystykseen!

Ulla: Nautin työstäni. Minulla on oma pikku ’hiekkalaatikko’, jossa saan monipuolisesti hyödyntää sekä kirjasto- että kielikoulutustani. Välillä voin työskennellä oman huoneeni rauhassa, välillä taas tietopalvelussa. Ihanan vaihtelevaa työtä, jonka kruunaa rento ja sympaattinen asiakaskunta!

Musiikkiosastolla on VHS-kasettien digitointipiste, johon voi varata ajan kirjastokortilla. Asiakkaiden käytössä on myös kolme nettikonetta ja kopiokone. Osastolla on musiikinkuunteluhuone, josta löytyy kuuntelulaitteet, DVD-soitin ja digitaalipiano.

Teksti: Laura Airaksinen

Kuvat: Ulla Ritvanen