Musiikkikirjastoyhdistyksen syyskokous pidettiin Music Finlandin uusissa tiloissa 8.12.2014

Music Finland hurmasi syyskokouksen väen

Suomen musiikkikirjastoyhdistyksen syyskokous pidettiin 8.12.2014 Helsingissä. Tänä vuonna kokoonnuttiin Kari Laitisen kutsusta Music Finlandin tiloihin.

Ari-Pekka Lauhakari käy Wigwamiin.

Ari-Pekka Lauhakari käy Wigwamiin.

Urho Kekkosen kadulla Helsingin Kampissa sijaitseva moderni, käytännöllinen ja uutuuttaan hohtava toimipaikka ihastutti vierailijat virikkeellisyydellään. Tietopalvelupäällikkö Laitinen kertoi Music Finlandin toiminnasta, ja esitteli kokousväelle lähimmät kollegansa Tuuli Grönroosin ja Paulina Partasen.

Kirjastoseuran musiikkityöryhmän puheenjohtaja Lea Salo ja syyskokouksen puheenjohtajana toiminut Heikki Poroila.

Kirjastoseuran musiikkityöryhmän puheenjohtaja Lea Salo ja syyskokouksen puheenjohtajana toiminut Heikki Poroila.

Heikki Poroilan puheenjohtamaan yhdistyksen syyskokoukseen osallistuivat lisäksi Jaakko Tuohiniemi, Maaret Storgårds, Tarja Lehtinen, Tuomas Pelttari, Paulina Partanen, Tuuli Grönroos, Ari-Pekka Lauhakari, Harri Pikka, Irmeli Koskimies, Lea Salo, Kari Laitinen, Jyrki Valto ja Jarkko Rikkilä.

Syyskokouksessa hyväksyttiin hallituksen esitys yhdistyksen jäsenmaksuiksi vuodelle 2015. Sekä henkilöjäsenet että yhteisöt voivat valita ovatko vain Suomen musiikkikirjastoyhdistyksen jäseniä tai vaihtoehtoisesti sekä musiikkikirjastoyhdistyksen että myös IAMLin jäseniä. Jäsenmaksumalli on kaksiportainen:

Henkilöjäsen 20 € (Suomen musiikkikirjastoyhdistys) ja 40 € (Suomen musiikkikirjastoyhdistys + IAML)

Yhteisöjäsen 40 € (Suomen musiikkikirjastoyhdistys) ja 80 € (Suomen musiikkikirjastoyhdistys + IAML)

Yhdistyksen hallituksen puheenjohtajaksi 2015 valittiin musiikkikirjastonhoitaja Tuomas Pelttari. Jaakko Tuohiniemi jatkaa kuuden vuoden puheenjohtajuuden jälkeen hallituksen varsinaiseksi jäseneksi. Vantaan Tikkurilan kirjaston musiikki- ja mediaosaston Harri Pikka valittiin hallituksen varsinaiseksi jäseneksi väistyvän Tuomas Harviaisen tilalle.

Music Finland – suomalaisen musiikin puolesta

Syyskokouksen lopuksi puheenvuoro oli Kari Laitisella. Music Finland toimii suomalaisen musiikin ja niiden tekijöiden puolestapuhujana ympäri maailmaa. Laitinen kertoi, että Music Finlandilla on maailman laajin suomalaisen musiikin nuottikokoelma. Tässä kokoelmassa on suuri määrä musiikkia, jota ei ole saatavana missään muualla.

Music Finlandin jäseninä on 270 elossa olevaa säveltäjää sekä suuri joukko perikuntia. Vailla kustantajaa olevien säveltäjien promootiosta ja tuotannosta pidetään monin tavoin huolta jäsenmaksua vastaan. Music Finland tekee tärkeää työtä säveltäjäasiakkailleen. Säveltäjän teokset arkistoidaan ja luetteloidaan nuotistoon. Sävellyksistä tehdään tilaustyönä myös nuottilaitoksia. Jäsenien säveltäjäprofiilit ja teosluettelot ovat edustavasti esillä Music Finlandin verkkosivuilla.

Tuomas Pelttari, kuvat ja teksti

Asiakkaat tutustuivat HelMet-musiikkivarastoon Tikkurilassa

HelMet-musiikkivaraston ovet olivat avoinna yleisölle 11.12.

Helsinkiläisten kirjastonhoitajien Saundiholviksi nimeämä HelMet-kirjastojen yhteinen musiikkivarasto Tikkurilan kirjaston kellarissa avautui noin kymmenvuotisen toimintansa kunniaksi vähän isommalle joukolle kerrallaan torstaina 11.12.2014. Tarjolla oli tietoa ja elämyksiä, kuten kirjastossa yleensäkin.

Tikkurilan kirjaston ykköskerroksen vastaava Tiina Vallo toivotti melkein 30-henkisen kiinnostuneiden joukon tervetulleeksi. Musiikkivarastossa koko sen olemassaolon ajan työskennellyt Heikki Poroila esitteli varaston historiaa ja arkea painottaen sitä, että varastot ovat elimellinen ja tärkeä osa kirjastojen palvelua, kysymys ei ole suinkaan tarpeettomasta tavarasta. Varaston lainaus on ollut koko sen olemassaolon ajan kasvussa. Kaukolainaus muualle Suomeen näyttää kaksinkertaistuvan vuoteen 2013 verrattuna.

Tikkurilan varaston perustamisen taustalla olivat samat syyt kuin muuallakin maassa: CD-levyille piti saada 2000-luvun alkupuolella lisää tilaa ja helpoiten sitä sai siirtämällä vähemmälle huomiolle jääneitä LP-levyjä pois tieltä. Kun Kuopion Varastokirjasto oli lopettanut musiikkiaineistojen vastaanoton ja käsittelyn, piti etsiä paikallisia ratkaisuja. Pääkaupunkiseudulla saatiin lisäetua siinä, että neljän kaupungin varastointi voitiin toteuttaa yhteen paikkaan.

Musiikkivaraston merkitystä koko HelMetin musiikkipalveluiden osana selvitti  seudullisen musiikkikirjastoryhmä Musahelmien vetäjä Tommi Viitamies Helsingistä.

Musiikkivaraston merkitystä koko HelMetin musiikkipalveluiden osana selvitti seudullisen musiikkikirjastoryhmä Musahelmien vetäjä Tommi Viitamies Helsingistä.

Varasto on hyvää säteilevä loppusijoituspaikka aineistolle, jota syystä tai toisesta ei enää tarvita avohyllyssä. Varastoon kertyy väistämättä paljon kulttuuriaarteita, koska sinne pyritään sijoittamaan vähiin käyneet tai jo alun perinkin harvinaisemmat dokumentit talteen. Saundiholvi ei kuitenkaan ole arkisto eikä museo, vaan elävä osa yleistä kirjastoa. Kaikki kokoelmaan saatu on kiinnostuneiden löydettävissä ja lainattavissa HelMet-tietokannan kautta (luettelo.helmet.fi).

Aivan erityisesti Poroila halusi painottaa kunnollisen luetteloinnin merkitystä varastokokoelman käyttäjille. Kun kokoelmaa ei pääse omin sormin ja silmin selailemaan, täytyy jokainen dokumentti pyrkiä avaamaan mahdollisimman hyvin. Musiikin puolella se tarkoittaa vääjäämättä ihmistyötä, sillä dokumentit eivät itsestään avaudu. Musiikkiaineistot ovat myös kirjallisuutta useammin sisällöltään monimutkaisia ja niiden avaaminen vaatii laajaa musiikin tuntemusta. Musiikin tehokas tiedonhaku edellyttää puolestaan perinteisen HelMet-haun kaltaista monipuolista ja täsmällistä välinettä. Googlaustyylisillä uusilla järjestelmillä ei kerta kaikkiaan pärjätä.

* * *

Alhaalla kellarissa asiakkaat pääsivät tutustumaan tarkemmin sekä varastointiratkaisuihin, resurssikysymyksiin että melkein satavuotiaaseen savikiekkogrammariin, joka soi edelleen hienosti. Vakavan musiikkikirjastoaiheisen esittelyn ja keskustelun lomassa päästiin myös kuulemaan Alec Dangerin akustista keikkaa ja poimimaan löytöjä poistolevyjen joukosta.

Saundiholvin vieraat ihailevat Doris Dayn laulua vuosikymmenten takaa. Vanha  grammari on musiikkivaraston asiakkaalta sama lahja.

Saundiholvin vieraat ihailevat Doris Dayn laulua vuosikymmenten takaa. Vanha grammari on musiikkivaraston asiakkaalta sama lahja.

Avoimien ovien akustisena taiteilijavieraana oli omaa tuotantoaan esittänyt Alec  Danger, jonka EP Empty Town (2013) löytyy myös HelMet-kirjastojen kokoelmasta.

Avoimien ovien akustisena taiteilijavieraana oli omaa tuotantoaan esittänyt Alec Danger, jonka EP Empty Town (2013) löytyy myös HelMet-kirjastojen kokoelmasta.

Kuten arvata saattaa, hyllyjen välissä oltiin tällaisen varaston olemassaoloon perin tyytyväisiä, mutta myös huolenaiheita nousi esiin. Vakituisen varastonhoitajan katoamista vuoden 2015 alusta ihmeteltiin, vaikka kirjastoväen puolelta luvattiin pyrkiä minimoimaan asiakkaille koituvat haitat.

Palvelun hidastumista ei silti voitane välttää, jouduttiin myöntämään. Tärkeintä kuitenkin on, että HelMet-musiikkivarasto on olemassa ja pysyy kansalaisten käytössä, siitä oltiin yhtä mieltä.

Kuvat Heikki Poroila

Tuomas Pelttari, toim.

Kun Pete Seeger kävi Helsingissä vuonna 1981

Kenties maailman legendaarisin protestilaulaja ja folkmuusikko Pete Seeger vieraili ensimmäistä kertaa Suomessa alkutalvesta 1981. Banjo selässään maailmaa kiertänyt Seeger esiintyi 12.11. myös Vanhalla. Toimittaja Juhani Similän muistelu vie lähelle tulisieluisen pasifistin vaatimatonta elämäntapaa ja eetosta. Similä on julkaissut tekstin aiemmin vain Facebook-sivullaan.

New Yorkissa 1919 syntynyt Seeger levytti valtavan määrän musiikkia: kymmeniä albumeita 1950-luvulta lähtien. Hän oli mukana myös folk-yhtyeissä The Almanac Singers ja The Weavers. Seeger kuoli tammikuussa kotikaupungissaan 94 vuoden ikäisenä.

Pete Seeger.

Pete Seegerin oppaana Helsingissä marraskuussa 1981

Lentokentällä astuu Suomen kamaralle kookas mies kauhtuneessa sarkatakissaan banjo selässään. Helsingin Laulufestivaali on varannut Petelle majoituksen Hakaniemestä. Pete ei käy kertaakaan aamiaispöydässä, vaan kiertelee aamuisin Hakaniemen torilla. Ruisleipä on hänen herkkuaan. Kävelemme Peten kanssa keskustaan. Kolmessa Mikossa syömme hernekeitot. Pete palaa sinne yksin seuraavina päivinä. Illalla on vuorossa Ilpo Saunion kodissa Peten johtama yhteislauluilta. Tallennan sen kasetille. Ilpon pyynnöstä Seeger laulaa Sixteen tons, kuorossa mm. Vesa Kurkela ja Mikko Perkoila.

Aamulla lehdistötilaisuus. Hesarin Sakari Määttäselle on varattu yksityishaastattelu. Syömme kateenkorvaa Kosmoksessa. Sakkea kiinnostavat erityisesti McCarthyn johtamat 1950-luvun kommunistivainot, joiden kohteeksi myös Pete joutui. ”Laulu ottaa kantaa” -seminaarissa Pete pitää palavahenkisen puheen, joka on rukouksen ja resitatiiviin yhdistelmä . Hän aloittaa laulamalla Seegerin perheen mustan kotiapulaisen Elizabeth Cottenin Freight Train ja lopettaa John Lennonin Give peace a chance -kertosäkeeseen toistamalla sen useita kertoja. Vanhan ylioppilastalon klubi-illassa Pete sanoo yhtäkkiä minulle: ”Haluan laulaa Union Maidin kertosäkeen suomeksi. Hae Mikko Perkoila tänne opettamaan se minulle ja pari muuta henkilöä taustakuoroksi.”

Mikko ja Pete harjoittelevat lavan takana ”teitä pelkää en mä kuulun liittoon, mä kuulun liittoon…”. Vanhalta löydän samasta pöydästä taustakuoron. Arja Saijonmaa ja Otto Donner innostuvat ja liittyvät seuraan. Pete aloittaa John Henryllä, jatkaa nicaragualaisella El Cristo de Palacaguinalla ja kuubalaisella Guantanameralla. Wimoweh kuumentaa salin kiehuvaksi kattilaksi, joka räjähtää kun Pete, Mikko, Arja ja Otto laulavat suomeksi Liiton tytön.*

Kävelen Peten kanssa Helsingin yössä. Hänen silmänsä osuvat keskustan hampurilaisravintolohin. ”Niin, hampurilaiskulttuuri on tullut Suomeenkin”, totean jotain sanoakseni. Pete nauraa innostuen ilmauksesta ”Hamburger Culture”. Puhumme Leadbellysta ja Woody Guthriesta, jonka kanssa Pete kertoo esiintyneensä 1940-luvulla Minnesotan suomalaisille metsämiehille. ”Yleisö ei reagoinut mitenkään. He olivat aivan hiljaa, mutta tulivat esityksen jälkeen kiittämään meitä.”

Kulttuuritalon soundcheckissa toimittaja Mirolybov haastattelee Seegeria iltauutisiin. Pete esittää televisiokameroille kitaralla itseään säestäen sävellyksensä Turn, turn, turn, jonka hän on tehnyt Saarnaajan tekstiin: ”Kaikella on määrähetkensä, aikansa joka asialla taivaan alla, aika on syntyä ja aika kuolla, aika on istuttaa ja aika repiä maasta, aika surmata ja aika parantaa, aika on purkaa, ja aika rakentaa”.

Helsinki-Vantaan kentällä Liisa Tavi ojentaa Petelle läksiäislahjaksi ruislimpun. Vuotta myöhemmin törmään kadulla Mikko Perkoilaan, joka on käynyt tervehtimässä Seegeria USA:n matkallaan Washingtonissa, Hudson-joen rannalla : ”Pete lähetti sulle terveisiä…”

* Pete Seegerin esittämät kappaleet Vanhalla 12.11.1981:

John Henry – Amazing Grace – Wimoweh – Union Maid – Estadio Chile – Guantanamera – Cristo ya nació – Sailing down my golden river – Sailing up, sailing down – Tarantella – Greensleeves – Where have all the flowers gone.

Juhani Similä

Pete Seeger Ylen Elävässä arkistossa.

Tuomas Pelttari, Heikki Poroila, toim.